tää helvetti

Kaikki alkoi siitä, kun itseäni vanhempi ja todella laiha tyttö vei poikaystäväni.

Olin aina katsonut koulussa tyttöä ylöspäin ja nyt yhtäkkiä tunteeni olivat seonneet täysin. Olin niin vihainen.

Siitä päivästä lähtien päätin etten syö enkä syönyt. Laihduin 7 kiloa kolmessa viikossa ja nyt laihtuminen on jatkunut.

Olen laiha, mutta se tyttö on vieläkin laihempi kuin minä. En lopeta ennen kuin olen laihempi kuin se.

Joskus kun olen lenkillä ja pyörryttää ja nälättää alan itkeä koska pelkään etten enää koskaan voi syödä. En voi.

Ex-poikaystäväni mukaan kaikki tuossa tytössä on parempaa kuin minussa ja itsekin ajattelen niin. Hän on iloinen, minä surullinen, hän on kaunis, minä ruma, hän on rohkea, minä ujo...

Kun ihmiset sanovat, että olet jo kauhean laiha, ajattelen vain etten ole yhtä laiha kuin se tyttö.

NÄLKÄ!!!!
71095
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

ymmärretään, oon kans käyttänyt syömättömyyttä vihan purkuun. jos oikeen vihastuin, pystyin ajatteleen että helvetti oon ainakin laihempi kun sinä! vaikka kyseessä ei olis ollutkaan kaveri vaan esim sukulainen tai muu ihminen. ja se muka helpotti oloo. ei ollut kovin viisasta.

mutta sä varmasti rakastit tätä jätkää koska teet tän kaiken sen takia, mutta oo kiltti ja usko ettei se kuitenkaan OLE SEN ARVOSTA. etenkin jos se äijä viä sua piinaa sanomalla noita asioita ja ylistämällä nykystä muijaansa niin just sillon se todistaa ettei se oo mikään arvonen ja kenties on epävarma uudesta tytöstään koska tarvii todistella ja puolustella sitä. mut koita ruveta miettiin keinoja parantumiseen, tärkeempiä asioita jotka voi antaa takas elämäniloo.

:)

Äänestä
  • Kiitos. Yritän unohtaa ne molemmat. Itsetunto on vain niin romahtanut.

    Joskus on hyviä päiviä, mutta en uskalla silloinkaan syödä jos seuraava päivä onkin huono ja itseinho ajaa mut typeriin tekoihin.

    Jätkä aina kritisoi mun ujoutta. Yritin tulla rohkemmaksi ja mielestäni tulinkin, mutta se ei riittänyt. Ei yhtään auta kun jätkä sanoo että ***** on tosi rohkea ja tekee sitä ja tätä mitä et uskalla.

    Esimerkisksi en tykkää esitellä rannalla kesäisin itseäni ja tämä tyttö oli sanonut että hänellä ei ole alastomuuden kanssa ongelmaa. No ei varmaankaan kun on niin täydellinen...

    Äänestä

  • Sain tärkeän oivalluksen noista sanoistasi "..oon käyttäny syömättömyyttä vihan purkuun"

    Mulla on ollut tosi vaikea isäsuhde isän alkoholiongelman vuoks. Ja (ainaki osittain) sen seurauksena puhkes syömishäiriö parikymppisenä.

    Oon tunnistanu sen, et se syömishäiriö liitty tähän isä-asiaan, mut en oo tajunnut, kuinka läheisesti! En oo osannu itselleni vastata siihen epäselvään kysymykseen aikoinaan, et miks syömistouhut ja liikunta meni siihen oravanpyörään, mut se on ollut mun pakokeino niiden vihan-ja pettymyksen tunteisiin.

    Oon nyt vihdoin menossa psykoterapiaan kaiken tapahtuneen johdosta, onneksi saan vihdoin apua.
    Tsemppiä kaikille!

    Äänestä

Olisiko sinulla mitään muuta keinoa purkaa pahaa oloasi?Minun anoreksiani alkoi paranemaan siinä vaiheessa kun keksin ettei syömättömyys paranna pahaa henkistä oloani. Exäsi on ollut todella ajattelematon. Sinä olet herkkä tyttö ja hän teki sinulle todella ruman tempun, ei ihme että olet sekaisin.Mutta mieti, mitä se laihuus tuo sinulle? Ainakaan poikakaveriasi se ei tuo takaisin. Voisitko itkeä ja puhua jonkun kanssa, tai kirjoittaa kaiken sen tuskan paperille? Nyt voit vielä päästä hiukan helpommin syömisketjusta irti jos tahdot. Sure suhdettasi mutta älä tuhoa itseäsi!

Äänestä
  • Nähtiin pitkästä aikaa ja se vaan kauhisteli, että mun kädet näyttää luurangolta. Itkin ja sanoin etten pysty syömään, mutta ei hän pystynyt auttaa eikä ymmärtänyt.

    Sanoin, että mua loukkaa kun mua verrataan hänen uuteen täydelliseen tyttöystävään. Hän sanoi, että oli tahallaan tehnyt sen että olisin rohkaistunut, mutta ei auttanut kyllä yhtään.

    En ole koskaan aikaisemmin ajatellut että siinä on mitään pahaa olla ujo ja hiljainen, mutta ilmeisesti on. Koko suhteemme ajan jätkä yritti muuttaa mua.

    Tänään söin koulussa normaalin ruuan, mutta sen jälkeen en ole syönyt. Kävin vaan lenkillä. Nyt vatsaa kipristelee...

    Äänestä

  • kookos5 kirjoitti:

    Nähtiin pitkästä aikaa ja se vaan kauhisteli, että mun kädet näyttää luurangolta. Itkin ja sanoin etten pysty syömään, mutta ei hän pystynyt auttaa eikä ymmärtänyt.

    Sanoin, että mua loukkaa kun mua verrataan hänen uuteen täydelliseen tyttöystävään. Hän sanoi, että oli tahallaan tehnyt sen että olisin rohkaistunut, mutta ei auttanut kyllä yhtään.

    En ole koskaan aikaisemmin ajatellut että siinä on mitään pahaa olla ujo ja hiljainen, mutta ilmeisesti on. Koko suhteemme ajan jätkä yritti muuttaa mua.

    Tänään söin koulussa normaalin ruuan, mutta sen jälkeen en ole syönyt. Kävin vaan lenkillä. Nyt vatsaa kipristelee...

    Sua on loukattu tosi pahasti, mutta ajattele, että se jätkä teki sulle jotain tosi typerää ja vielä kommentoi sitä noin idioottimaisesti. Se ei johtunut mitenkään sinusta tai siitä millainen olet. Se ei varmaan ollut sulle oikea poika, löydät vielä jonkun joka tykkää susta sellaisena kuin olet. Sitäpaitsi ujoudessa ei ole mitään vikaa. Älä anna sen pojan pilata sun elämääsi. Mun siskon laihdutus ja anoreksia alkoi joskus kauan sitten jostain tuon kaltaisesta. Nyt mulla ei ole enää siskoa, se kuoli syksyllä anoreksian seurauksiin. Ei todellakaan kannata. Voimia ja valoisaa huomista!

    Äänestä

Nythän tiedät, että exäsi tarkoitus ei ollut ajaa sinua syömättömyyteen ja tehdä sinusta LUURANKOA. Hänhän itsekin kauhistelee laihuuttasi. Hänen tarkoituksensa oli vain rohkaista sinua. Älä anna itsesi laihtua enää, äläkä kiduta itseäsi.

Kerää voimiasi ja koita ajatella itseäsi. Exäsi on mnennyttä ja sulla on oma elämä edessä. Ala syömään, että saat taas voimasi ja terveytesi takaisin. Kannattaa aloittaa helposti sulavalla ruoalla, kuten joguttia, puuroa, hedelmiä ja marjoja. Syö esim. 2 dl puuroa ja 2 dl jogurttia/piimää kahden-kolmen tunnin välein, niin saat taas ruoansulatuksesi kuntoon ja vatsasi kestää hiukan myöhemmin jo lihaa ja muita ruokia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kookos5 kirjoitti:

Kaikki alkoi siitä, kun itseäni vanhempi ja todella laiha tyttö vei poikaystäväni.

Olin aina katsonut koulussa tyttöä ylöspäin ja nyt yhtäkkiä tunteeni olivat seonneet täysin. Olin niin vihainen.

Siitä päivästä lähtien päätin etten syö enkä syönyt. Laihduin 7 kiloa kolmessa viikossa ja nyt laihtuminen on jatkunut.

Olen laiha, mutta se tyttö on vieläkin laihempi kuin minä. En lopeta ennen kuin olen laihempi kuin se.

Joskus kun olen lenkillä ja pyörryttää ja nälättää alan itkeä koska pelkään etten enää koskaan voi syödä. En voi.

Ex-poikaystäväni mukaan kaikki tuossa tytössä on parempaa kuin minussa ja itsekin ajattelen niin. Hän on iloinen, minä surullinen, hän on kaunis, minä ruma, hän on rohkea, minä ujo...

Kun ihmiset sanovat, että olet jo kauhean laiha, ajattelen vain etten ole yhtä laiha kuin se tyttö.

NÄLKÄ!!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu