pettää lupauksiaan

Apuja kaipailisin, kai. Tai vaan mielipiteitä, koska tuntuu ettei omat enään riitä. Ite en tiedä mitä tämän kanssa tekisin.

Kyse poikaystävästä, joka pettää koko ajan lupauksia ja käyttäytyy niinku ei välittäisi minusta ollenkaan. Tänään esimerkiksi, minun piti mennä jätkäni luo. Siitä sovittiin jo eilen. Me nähään yleensä joka päivä, siksi se ei ehkä ole niin iso juttu, mutta kun taas se petti lupauksensa. Piti nähdä ennen kaheksaa. Jätkäni piti ilmottaa heti ku menee kämpille, muttei kuulunu mitään vaikka lupasi. Tietysti harmitti, ku ei nähty eilenkään vaikka piti ja onhan sitä jo ikäväki. Niinku aina.. Kaheksan aikoihin kun mitään ei kuulunu, niin arvasin ettei olla tänään näkemässä.
Suutuin ja lähetin viestiä, jossa jotain valitin ja sanoin että en jaksa tuota että se tekee nuin, niin ehkä ei kannata nähdä huomennakaan. Siihen hän vastasi: "ei sitten." Raivostuin tietysti vielä enemmän ja muistaakseni haukuinki sitä toisessa viestissä, johon ei enään vastannu. Turha sille on soittaa, koska ei ikinä puhelimessa jaksa kuunnellu "valitusta".

Eipä tämä niin erikoista ole, mutta kun tätä samaa tapahtuu niin usein. Useita kertoja viikossa.. Jätkäni on tuollainen, ja myöhemmin taas vannomassa rakkauttaan minua kohtaan. Hän ei petä minua, siitä olen ihan varma eri syistä. Ja varmasti välittääkin, kerta niin sanoo ja on muutenkin helposti mustasukkanen. Yleensä meillä menee hyvin, mutta sitten taas tuota lupausten rikkomista sun muuta paskaa. Ja vihaan sitä, koska oon aina halunnu hirveästi huomiota poikaystävältäni.

Puoli vuotta tässä on seikkailtu, tuota on ollu oikeastaan koko sen ajan vähän väliä. Oon melkeen jo tottunu siihen. Ja päästän sen aina ihan liian helpolla. Tiedän, että huomenna oon taas juttelemassa sen kanssa ihania ja vietetään aikaa kaksistaan. Vaikka pitäisi olla vihanen, kai? Toivonkin, että olisin edes vähän pitkävihanen. Alkaa niin kyllästyttämään tuo sen käytös. Jättää en aio, mietin nyt vaan, että miten jätkäni saisi tajuamaan, et hän tekee väärin? Haukkunu olen monet kerrat suuttuneena, päissäänki kerran jätin sen, kun yritin puhua sen kanssa muttei tämä suostunut. Täys lapsi se on, ja toivonki että viisastuisi vähän kasvaessaan tai jotain. Pitäisi kai vaan olla vihanen muutaman päivän, että se tajuaa loukanneensa minua. mutta kun en osaa olla pitkävihanen. Onko tällästä ollu kellään? neuvoja, miten tuon tavan loukata saisi jätkältäni pois? mielipiteitä?