Tulipa nyt sitten sanottua koris vanhempain illassa muutama negatiivinen sana valmentajasta ja niistä parhaista pelaajista. Sain kyllä lokaa niskaani vanhemmilta, olivat sitä mieltä että näin täytyykin olla. Pelottaa jo ensi harkkoihin tytön vieminen ja kostaako valmentaja heille jotenkin kun kerran on moitittu. Hyviä pelaajia on 5 kpl ja loput 5 ovat huonoja tai keskinkertaisia. Ongelma on se ettei nämä huonot saa kertaakaan palloa harjoituksissa pelin aikana. Juoksevat kuin hölmöläiset ympäri kenttää ja valmentaja vaan seisoskelee. Tyttäreni kertoo aina harkkojen jälkeen että vain hyvät pelaajat saavat valita oman joukkueen ja kenen kanssa pelaavat. Minusta se olisi valmentajan asia päättää eikä vain tyttöjen. Mitenkähän nämä vähän aremmat oppivat koskaan pelaamaan ja siitähän me maksamme. Juosta saa kyllä ulkona ilmaiseksikin.
ei kehuja huonoille
äiti
5872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
etkä valmentajalle itselleen? tuommoinen seläntakanapuhuminen ei vie asiaasi eteenpäin. olivatko ne kaikki hyvien vanhempia, jotka olivat sitä mieltä, että asioissa ei ole korjaamista? ei heidän mielestään varmaan olekaan,silä heidän lapsensa saavat pelata.
kerro valmentajalle itselleen ja jos ei auta, niin valmentaja on hölmö, joka ei tajua lasten valmentamisesta mitään. vaikka koris olisi miten rakasta ei sitä kannata jatkaa tuommoisen valmentajan kanssa. vaihtakaa vaikka naapuriseuraan niiden muiden huonojen kanssa.
En kertonut vanhemmille pelkästään vaan oli kyseessä vanhempainilta jota lajipäällikkö veti. Asia on menossa valmentajalle.
Tulos tai ulos. Motto nykyään vähän kaikilla aloilla.
Valitettavasti joukkuelajeissakin toimitaan juuri noin. On kuitenkin valmentajan/valmentajien ammattitaidottomuutta, ettei nämä viisi tyttöä pääse juuri palloon koskemaan. Samankin joukkueen sisällä on tosiaan eritasoisia, nuoret kehittyvät kovin eri tahtiin. Kaikki pelaajat pitää tavalla tai toisella ottaa huomioon ja ohjata heitä. Vanhemmat maksavat tämän lystin, joten heillä on oikeus vaatia lapsilleen vähintäänkin kohtuulliset harjoitteluolosuhteet.
Poikani pelaa jääkiekkoa. Myös poikani joukkueessa on kovin eritasoisia pelaajia. Seuraavalla kaudella perustetaan tasoryhmä pidemmälle edenneille ja ns. tukiryhmä perustetaan niille, joilla on vielä parannettavaa. Usein käy niin, että näillä vähemmän kehittyneillä tulee nopea kehityspyrähdys ja he pääsevät nousemaan tasoryhmään. Ennen em. ryhmien perustamista kerrotaan perinpohjin miksi moiseen päädytään. Myöskin vanhempien täytyy olla tietoisia em. toiminnasta.
Vanhempainpalaverit ovat juuri niitä paikkoja, joissa pitää saada suunsa auki ja kertoa mieltäpainavat asiat. Paljon on vielä parannettavaa junioriurheilussakin. Turhan nuorilta odotetaan kovia suorituksia ja sitten ollaan pettyneitä, kun kaikki mene kuten on kaavailtu. Aloittajaa kehottaisin ottamaan valmentajaan tai lajipäällikköön vielä yhteyttä ja keskustelemaan tarkemmin joukkuun peluuttamisesta, yleisistä kehitysnäkymistä yms.
kun murrosikä iskee, silloin jää ainakin "epämieluinen" laji harrastuksista kokonaan pois. Ja mitä pidemmälle ikäkausissa mennään sen kovempi kato harrastajissa käy.
Joku joka olisi alusta lähtien innokas harrastaja lyö kyllä ensimmäisenä (yleensä) hanskat tiskiin, esimerkiksi "kolmen vuoden seinäruusuna" olon jälkeen.
Mutta Suomihan on huippu-urheilijoiden
LUVATTU maa......