Itse nyt kun on tosi rankasti vähentänyt juomista, alkaa nähdä asioita aivan toisin kuin ennen. Ennen, niitä omia juomamääriään vähätteli, nyt kauhistelee. Ei edes muistanut "tietoistako?" kaikkea juomaansa. Päivittäistä juomista etc... Työt hoitui, ystäväpiiri muodostui uusiksi.
entiset hyvät ryyppykaverit ällöttää, eikä niitä edes halua tavata.
Alkaa huomioida sukulaisiaan ja muita läheisiä, ennen vältteli eikä välittänyt.
Järkyttävä morkkis päällä entisestä elämästä.
Tylsyyden tuomaa masennustakin vai alkoholin viemää mielihyvän tunnetta? Kun ei siitä juomisestakaan enää fiilikset noussut.
Palautuuko tästä enää onnellisuuteen, vai vainoaako aina lievä alakuloinen masennus? ettei oikein saa kicksejä mistään.
entiset hyvät ryyppykaverit ällöttää, eikä niitä edes halua tavata.
Alkaa huomioida sukulaisiaan ja muita läheisiä, ennen vältteli eikä välittänyt.
Järkyttävä morkkis päällä entisestä elämästä.
Tylsyyden tuomaa masennustakin vai alkoholin viemää mielihyvän tunnetta? Kun ei siitä juomisestakaan enää fiilikset noussut.
Palautuuko tästä enää onnellisuuteen, vai vainoaako aina lievä alakuloinen masennus? ettei oikein saa kicksejä mistään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä kärsin raitistumiseni jälkeen masennuksesta. Kävin sekä AA:ssa, että psykiatrilla, sain myös lääkitystä, koska masennukseni diaknosoitiin depressioksi. Luulin tosiaan, että en voi enää tuntea elämässäni iloa koskaan. Keskustelin AA:laisten ja myös ammattiauttajien kanssa, onneksi. Alkoholismi ja masennus ovat kaksi eri sairautta, vaikka usein liittyvätkin yhteen.
AA auttaa alkoholismiin,on minun oma kokemus, ja masennusta hoidetaan ammattiauttajien ja usein myös lääkityksen avulla. Mutta se ei todellakaan tarkoita, että lääkkeet syrjäyttäisivät viinan. Se pitää jokaisen tehdä itselleen selväksi.
Tänä päivänä elän elämäni parasta aikaa, kiitos AA:n ja hyvän turvaverkon. En todellakaan olisi uskonut, että voin tuntea mielihyvää ilman alkoholin antamaa apua. Tsemppiä sinulle!