Masennusta..

Joo, minäkin ajattelin kirjottaa, kun masentaa. Tuntuu välillä että ei oo mitään järkeä elämässä. Mulla on ollut jo 3-4 vuotta masennusta, ja koko ajan on mennyt pahemmaksi. Nyt vähän on helpottanu kun olen töissä, mutta Jouluna oli vielä tosi pahana. Olen käynyt juttelemassa pari vuotta psykologilla, alussa puhuin vaan niitä näitä, enkä kehdannut puhua tosiongelmista, sitten on ollut pakko ruveta puhumaan ko on mennyt niin pahaksi. Vuosi sitten jouduin lopettaan työt, kun rupesi ahdistaan olla siellä, mul on sosiaalisten tilanteiden pelko ja siellä oli paljon ihmisiä , niin en pystynyt olemaan. ja kaikkii.. Tuntuu että pitäs olla ilonen ja kannustava töissä, niinkö muutki, ja ku en oo niin rupes ahistaan.. sama juttu oli edellisessäki työpaikassa. Tuli uupumusta.. Nykysessä työssäni ei tarvitse paljon olla ihmisten kans tekemisissä niin voin tehdä tätä..
Mua ärsyttää semmonen itsessä, että en vihti puhua kenenkään kanssa mitään, kun oon niin pessimistinen, että tympäännytän kaikki. Jopa sisarusten kans on vaikeaa puhuu.. Oon pessimisti luonteeltani. Joku ko ei onnistu niin sitten tuntuu että kaikki menee huonosti.. Mut joo tälläista... Hyvää keväänjatkoja kaikille!