.... mä vihaan näitä yksinäisiä iltoja, vihaan onnellisia pariskuntia. vihaan kaikkea mitä näen. vihaan itseäni, saamattomuuttani. vihaan tätä tuppukylää ja mun "helppoa" elämää. vihaan miestäni, joka aina poissa kotoa. vihaan, vihaan, vihaan. vihaan että joudun näyttelemään onnellista...
Vihaan tätä kylmyyttä
Merry
2314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yksinäiset illat ovat niitä harvoja hyviä asioita tässä maailmassa, silloin ei nimenomaan tarvitse esittää onnellista vaan voi rauhassa käyskennellä ajatusten salaisessa puutarhassa.
Ja missäs muka olet onnellisen pariskunnan nähnyt? Tiedät itsekin, ettei se ruoho ole aina vihreämpää jne... Miksi et käännä vihaasi voimavaraksi? Muuta pois tuppukylästäsi äläkä tyydy siihen "helppoon elämään". Niin minä tein, ja vaikka elämä tuntuu monella tavalla edelleen yhtä paskalta niin ainakin moni asia on toisin kuin ennen. Ja siitä juuri on kyse. Mikään ei ehkä koskaan ole paremmin, mutta vielä pahemmalta tuntuisi, jos vain antaisi asioiden olla.
Ja houkuttele se miehesikin muutokseen. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka marmattavat elämästään, mutta eivät pane tikkua ristiin sen muuttamiseksi. Muutos taas vaatii sitä päättäväisyyttä ja taistelutahtoa. Toisaalta kaikki täältä aikanaan kuolee, joten sama kai se, miten ne vuotensa käyttää.
hgf