Veromuutos on lähes puolittanut puukaupan viime vuoden lukuihin verrattuna.
Apu tuntuu jälleen olevan lähellä: Valmisteilla on uudet, metsän uudistamiskypsyyttä koskevat ohjeet, joiden mukaan entistä nuoremmat metsät saa laittaa aukoksi.
Uudet uudistamisrajat kaksinkertaistavat päätehakattavissa olevien metsien määrän.
Perusteet muutokselle ovat pätevät.Halutaan tarjota metsänomistajille niitä vaihtoehtoja, joita tämänkin palstan kirjoittajat usein kaipaavat. Laskennallisesti lyhentyneet kiertoajat antavat sijoitetulle pääomalle paremman tuoton.
Apu tuntuu jälleen olevan lähellä: Valmisteilla on uudet, metsän uudistamiskypsyyttä koskevat ohjeet, joiden mukaan entistä nuoremmat metsät saa laittaa aukoksi.
Uudet uudistamisrajat kaksinkertaistavat päätehakattavissa olevien metsien määrän.
Perusteet muutokselle ovat pätevät.Halutaan tarjota metsänomistajille niitä vaihtoehtoja, joita tämänkin palstan kirjoittajat usein kaipaavat. Laskennallisesti lyhentyneet kiertoajat antavat sijoitetulle pääomalle paremman tuoton.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo, silkkaa kusetustahan tuokin on. Tosiasissa metsänomistajan käteensä saama tulo euroissa laskettuna vähenee, kun puut pannaan poikki ja pinoon juuri parhaimman arvokasvunsa aikana, jolloin järeyttä tlee lisää. Ne on tonttujen laskelmia, jotka eivät itse ole koskaan elämässään puukauppaa tehneet. Laskelmissa ei huomioida laadun merkitystä hinnan muodostuksessa lainkaan, vaan laskelmat tehdään suhteellisen simppelillä perussapluunalla, joka jo sinänsä väristää tuloksen. Uskokoon niihin ken haluaa.
Kun metsäteollisuus vaatii Metsäntutkimuslaitokselta jotakin, niin se on ainakin tähän asti sen aina saanut. Muistellanpa vain, kun aiemmin ehdoton ajouraväli harvennushakkuilla oli 30 metriä. Nyt urat saa tehdä juuri niin tiheään, kuin tahtoo. Näin käytännössä. Enää ei viitsitä puhua edes haamu-urista, kuten joskus aiemmin. No roskaahan se juttu olikin.
Saammepa pian tätävauhtia nähdä, että uudistusikäkin on 30 vuotta ja pian sen jälkeen vaade on 20 veee.
Metsistä ja metsien hyvinvoinnista ei kukaan enää paskaakaan välitä.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle metsäteollisuus juoksuttaa metsäntutkimuslaitosta talutusnuorassaan. Tietenkin niin pitkälle, kuin kehtaa ja sitä rajaa ei tunnetusti ole olemassa. Pääoma kiertoon: voi jumalauta naurettava juttu. NÄILLÄ HINNOILLA !
märisette,ei sinne teidän metsäänne kukaan väkisin tule hakkaamaan keskenkasvuista metsää.Itsehän te päätätte milloin se metsä on hakkuu kypsää.Tuntuu siltä kun noita teidän juttuja lukee että omistajalla ei ole mitään sanavaltaa omassa metsässään.Jo on itkun aiheet vähissä kun tuommoisia joutavia viititään mouruta perkele!
metsätaloussuunnitelmaa, joten jos tulevaisuudessa suunnitelmassa on suositeltu kasvavan metsän uudistaminen, niin he kaatavat puut silloin nurin.
Valtaosa suomalaisista (metsänomistajatkin)uskoo mitä esivalta ja heidän edustajansa haastelevat.Aivan selväähän lienee että metsän arvokasvuhan nykyisestä kiertoajasta tingittäessä pienenee,tiläpäisesti puumäärät suurenevat,mutta ei liene niin hölmöä tutkijaa joka väittäisi suomalaisen metsänomistajan pärjäävän selluraaka-aineen tuotannolla.Uudistuskulut kyllä suurenevat ja saadaan näin lisää töitä eri viranomaisorganisaatioille.Tämä laki lienee tilaus metsäteollisuudelta sen omien metsien tehohakkuuseen ylimenokauden ajaksi.
No sehän on vain yksi keino, jolla metsänomistaja voi rahantarpeessaan uudistaa mukaan metsänsä aikaisemmin. Minusta ongelma ei ole uudistamisikä tai metsäteollisuus pyrkimykset vaan se että Suomen metsät ovat pirstoutuneet ihmeelliseksi syheriköksi. Ei homma voi olla kannattavaa. Perikuntia ja huru-ukkoja ja akkoja kaupungit täynnä, joilla miljoonien metsäomaisuus mätänee pystyyn.
Ihme tämä takavuosien suositus 2 ha uudistushakkuualasta ja kuvioista. Täällä jängällä jossa puu kasvaa hitaasti tulisi suosittaa isoja käsittelykuvioita, sellaisille on jatkossa kysyntää ja sille saa myös metsänomistaja hinnan eri ostajilta. Tavaralajeja tulee useita ja niitä voi myydä usealle ostajalle tulevaisuudessa eli sille joka tarjoaa parhaan hinnan. 10-15 ha kuvio myyntiin houkuttelee kummasti metsäteollisuutta, myös harvennusala. Piruakos siinä 30-200 ha tilalle pikkuaukkoja ja hankintanäpräämistä harrastamaan isot kuviot vaan ei mitään kikkailuja.