Hyljätty asema.

TöllinLiisa

Rakkaus,kuin juna.
On taas ollu liikkeellä.
Monen moisella kelillä,
yöllä se itki,sivuraiteilla.

Niinpä ,niin,kiirettä pitää,
tungosta riittää.
Rakkaus ,tuo pikajuna,
vislaa ja eteenpäin kiitää.

Ohittaa hiljaisen ,hyljätyn aseman.
Kuollu kylä,niin lämmin oli ennen.
Elämää ,oli hyörinää,naurua,laulua.
lasten ääniä.

Tyhjillään asemarakennus seisoo,
kyltti oven päällä,kylä ,se ja se.

Eipäs kylätiellä ,maitolaiturilla,
rakastavaisia näy.

Turha on lesken lemmestä uneksia,
sylinsä hehkua kantaa.
Ei sieltä löydy kohdetta,
ei syliä ,ei kättä.

***********************

Leskenlehti.

Se keltainen kukka vaan uhmaa.
Eikös mitä,jo kohta roudan alta,
nostaa keltaista päätään.

Vuodesta toiseen ,
lesken lempi hehkuu.
Uskoa tuohon jo tarvitaan.

Mikä naiseus asuu,
sitkeetä ,kuin kataja.

Tuo hiljainen ,hyljätty asema.
Sen eessä, eestaas laiturilla kävelee.

Leiskuva leski,keltainen
hattu päässään.

Ei ,kuulkaas,
ei leski oo jäässä.

105

3248

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kultasiipi-66

      kop, kop,
      Koputtelee töllisi ovea tämmönen pirteä peipponen..*iso hali..rutisztus *
      Kyllä liisukka sun runosi oli yhtä ihana kun Sinä itekkin, hei nainen, miten sitkeä sissi, elämänkokemusta takana...lämminsydäminen...
      Usko poes sun oma rakas nallekarhus nukkuu vielä talviunta, siellä se kääntää kylkeä, ja sit kun herää niin tottakai se huomaa kauniin kukkasen kaltaisen...ja poimii sut...:)))

      Mä oon rakastunut höpsö, että en enää tarvi untakaan ku muutaman hullun tunnin...ja silti elämäni kunnossa pirteä peipponen just..kyl se tuo rakkaus on ihmeellistä, voimaa saa ja energiaa pursuu..:)) ja tää tunne on kyl niin ihana, *mietintämysy*
      oonkohan ollutkaan viä rakastunut koskan...*hymyilee*

      Juups, tulekohan ne sorsat moikkaa mua tänäänkin, niinkuin eilenkin, ajattele talvipakkasilla sorsat etupihallani....siinä ne kävellä pykeltivät pyrstö heiluen ja mä niiden perään... onneksi eivät lentoon lähteneet...
      *nauraa* tänään lähden seuraamaan, että minne ne suunnistaa josko vaan onnistaa.. :)))

      Oikein hyvää, iloista päivää
      Sulle rakas ystäväin, ja enkeleitä
      joka askeleellesi :)))

      Mun täytyy mennä iltaan töihin tänään ...täytyy...pikkupakko...

      Lämmöllä Ansku.

      • TöllinLiisa

        Ihmeessä oon itseniki kanssa,miten sitä uhmaa,yhä vaan?
        Kait se on saatu sielä korvessa,istutettu tuo sitkeä kataja.
        Olenki sitä näin ymmärtänny,en muuten ois elävien kirjoissa.

        Tosiaanki,kuules luinki eilen puutarhalehdestä tietoo.
        Karhut kuulemma nyt näihin aikoihin kääntää kylkeensä.
        Niin tein minäki viimeyönä ,ties kuinka monta kertaa.

        Sydän se jaksaa odottaa ,sitä junaa,sille yksinäisellekki asemalle.
        Koitan pitää sitä keltasta hattua päässäni.
        Sehän näkyy jo kauas,hyvä stop merkki.

        Sinulla sielä sorsia ,minulla kurre se ikkunalaudalla on esittänny kosiotanssia.
        Pörröinen häntä,kiihkeetä menoo sillä.
        Miten eläimilläki upeita nuo kosiotanssit?
        Sais ihminen ottaa niistä oppia,se on niin kaspuolista.
        Kerran katsoin kurkien suolla esittämää kosiotanssia.
        Minä itkin, se oli niin kaunista ,koskettavaa.

        No,niin tämmösiä aatoksia tässä.
        Sinulla rakkauden tuli palaa ja täyttää sydänalaa.
        Hymyn kera lämpimiä ajatuksia päivääs.
        Työiloa ,vie enkelten siipien läheisyyttäsinne ,minne sitä tarvitaan.Liisa


    • ola-*

      Olemme jääneet siitä junasta, se ei pysähdy ottamaan kyytiin. Suremme menneisyyttä, emme aavista että meille on tulossa kevät ja se suloinen , niin lyhyt kesä!
      Hyvää kevään alkua Liisalle!

      • TöllinLiisa

        Äläs masenna minnuu,kun niin palavasti päätäni jo työnnän alta asfaltin.
        On tunne niin uskomaton ,voisin tänään vuoria siirtää.
        Humoisesta en tiedä,mut ei tiedä kukaan muukaa.
        Rakkaus ,se koossa pitävä voima,on nähny minut.
        Miten särkyny olen ollu,sieltä kaikki siruni koonnu.

        Kevättä kohti tiedän mennään,olenhan kevätihminen.
        Eilenki niin lauloi talitintit,laulussa oli intoa ,uus kevät tulee.

        Rakastan maalaisidylliä,se kuva sielussani säilyy.
        Ystäväni ,kiitos että kiireiltäs ehdit piipahtaan.Liisa


      • ola-*
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Äläs masenna minnuu,kun niin palavasti päätäni jo työnnän alta asfaltin.
        On tunne niin uskomaton ,voisin tänään vuoria siirtää.
        Humoisesta en tiedä,mut ei tiedä kukaan muukaa.
        Rakkaus ,se koossa pitävä voima,on nähny minut.
        Miten särkyny olen ollu,sieltä kaikki siruni koonnu.

        Kevättä kohti tiedän mennään,olenhan kevätihminen.
        Eilenki niin lauloi talitintit,laulussa oli intoa ,uus kevät tulee.

        Rakastan maalaisidylliä,se kuva sielussani säilyy.
        Ystäväni ,kiitos että kiireiltäs ehdit piipahtaan.Liisa

        Herkistit mieleni! Niin kauniisti osaat sanoa, niin aidolla tavalla se saa koskettamaan syvältä, mutta niin kauniisti se kaiken saa palautumaan sieltä kaukaisuudesta! Oi kiitos ihana ystäväni! Vaikka en ole nykyisin vastaillut mutta olen tietoinne sun sanojesi koskettavuudesta joka hetki!---ola


      • TöllinLiisa
        ola-* kirjoitti:

        Herkistit mieleni! Niin kauniisti osaat sanoa, niin aidolla tavalla se saa koskettamaan syvältä, mutta niin kauniisti se kaiken saa palautumaan sieltä kaukaisuudesta! Oi kiitos ihana ystäväni! Vaikka en ole nykyisin vastaillut mutta olen tietoinne sun sanojesi koskettavuudesta joka hetki!---ola

        OLa yhdessä herkistytään,minulta jo menny monta nenuliinaa tänään.
        On ollu koskettavia hetkiä,vieneet uskomattomille vesille.
        Nyt ystävä minulla leipää uunissa.
        Tuus ,niin saat lämmitä leipää ,eihän ois hassumpaa?

        Lämpimin ajatuksin.Liisa


      • ola-*
        TöllinLiisa kirjoitti:

        OLa yhdessä herkistytään,minulta jo menny monta nenuliinaa tänään.
        On ollu koskettavia hetkiä,vieneet uskomattomille vesille.
        Nyt ystävä minulla leipää uunissa.
        Tuus ,niin saat lämmitä leipää ,eihän ois hassumpaa?

        Lämpimin ajatuksin.Liisa

        Tiedät tämän kivikkoisen taipaleen jonka takana mä eämään viettelen! Kiitos kutsusta, ei mikään olisi sen ihanampaa kuin saada sun lämpöistä pullaasi maistella


      • TöllinLiisa
        ola-* kirjoitti:

        Tiedät tämän kivikkoisen taipaleen jonka takana mä eämään viettelen! Kiitos kutsusta, ei mikään olisi sen ihanampaa kuin saada sun lämpöistä pullaasi maistella

        Kylläpäs nauruki on herkässä.
        Kummaa,joskus se on kiven takana.
        No ,hyvä tänään näin.

        Hyvää oli kuumaleipä ,sen myönnän.
        Hyvää illan jatkoa sinulle,Ola. Liisa


    • Hyljätty on

      Niinpä niin. Hyljätty on minunkin asema. Taisi viimeinen juna mennä! Tänne jäin itsekseni. Toimeen pitää tulla. Keräisivät vaan kiskotkin pois. Vähemmän olis muistoja menneestä.
      Ei se RAKKAUDEN pikajuna pysähdy tälle asemalle kuitenkaan :))) Turhaa kai minäkin vokotan!!

      Hyvän runon pistit taasen palstalle!!
      Kaikkea hyvää Sinulle Liisa sinne tölliis.

      Terveisin viraton asemamies :)

      • TöllinLiisa

        Niinkös on sinunki kohdalla käyny?
        Eläs nyt periksi anna,jos yhdessä kävellään eestaas asemalla?
        Rakkauden junaa ,jos nyt kuiteskii ooteltais.
        Minuuki moni valistannu,hyvää kuulemma kannataaa odottaa?

        Oishan ne kahvitki kiva keittää,siinä samalla pohtii,mitä kyläkuolemalle voitas tehdä?

        Uskois ,sielä luonnohelmassa ois rakastaivaisten hyvä olla.
        Sielä ois niin paljon kauneutta,kalaaki vois narrata.
        Pulahdella järven sineen,rikkautta,eikös ?

        Kuule hymyki tässä jo pakkaa.
        Olipas kiva,kun sää oikein entinen asemamies.
        Piipahdit matalaan Töllin.Liisa


      • juna jätti
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Niinkös on sinunki kohdalla käyny?
        Eläs nyt periksi anna,jos yhdessä kävellään eestaas asemalla?
        Rakkauden junaa ,jos nyt kuiteskii ooteltais.
        Minuuki moni valistannu,hyvää kuulemma kannataaa odottaa?

        Oishan ne kahvitki kiva keittää,siinä samalla pohtii,mitä kyläkuolemalle voitas tehdä?

        Uskois ,sielä luonnohelmassa ois rakastaivaisten hyvä olla.
        Sielä ois niin paljon kauneutta,kalaaki vois narrata.
        Pulahdella järven sineen,rikkautta,eikös ?

        Kuule hymyki tässä jo pakkaa.
        Olipas kiva,kun sää oikein entinen asemamies.
        Piipahdit matalaan Töllin.Liisa

        Niinhän se on käynyt. Juna jätti. Tässä seisoa nyhjötän. Kyllähän ne kahveet maistuis, .... siitä kyläkuolemasta nyt ei niin väliä :)))
        Kalaakin pitäs narrata. Totta. järven sinessä pulikoida, elämällehän se maistuisi...
        Hyvältä tuntuu jo pelkkä ajatuskin... :))
        Taidanpa tuoda sinulle sylillisen pikkupuita tullessani...., jos vaikka kahville???

        se asemalla töllistelevä asemamies


      • TöllinLiisa
        juna jätti kirjoitti:

        Niinhän se on käynyt. Juna jätti. Tässä seisoa nyhjötän. Kyllähän ne kahveet maistuis, .... siitä kyläkuolemasta nyt ei niin väliä :)))
        Kalaakin pitäs narrata. Totta. järven sinessä pulikoida, elämällehän se maistuisi...
        Hyvältä tuntuu jo pelkkä ajatuskin... :))
        Taidanpa tuoda sinulle sylillisen pikkupuita tullessani...., jos vaikka kahville???

        se asemalla töllistelevä asemamies

        Aii,meillähän on unelmia vaikka kuin.
        Sehän osoittaa,emme oo vielä kaikea ehtiny kokea.

        Johan tuo uus kevätki tekee tuloaan.
        Vapautuu vedet jäitten vankilasta,aallot alkaa ilakoda.
        Laiturilla ,siinä kalaa narrata,venettä vesille ja syvänveden kalaa sitä vetää uistimella.
        Uida ,se jos mikä ois jotain,saada olla veden sylissä.

        Sepäs mainiota jos rantteelas puita ois,varo ettet kirveellä itseäs satuta.
        Nisuu leivon ja kunnon kahavit keitän.

        Asemalla se eestaas kävelevä leiskuva leski.
        Jolla on tuntomerkkinä ,keltanen hattu pääs.Liisa


      • Minut tunnet
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Aii,meillähän on unelmia vaikka kuin.
        Sehän osoittaa,emme oo vielä kaikea ehtiny kokea.

        Johan tuo uus kevätki tekee tuloaan.
        Vapautuu vedet jäitten vankilasta,aallot alkaa ilakoda.
        Laiturilla ,siinä kalaa narrata,venettä vesille ja syvänveden kalaa sitä vetää uistimella.
        Uida ,se jos mikä ois jotain,saada olla veden sylissä.

        Sepäs mainiota jos rantteelas puita ois,varo ettet kirveellä itseäs satuta.
        Nisuu leivon ja kunnon kahavit keitän.

        Asemalla se eestaas kävelevä leiskuva leski.
        Jolla on tuntomerkkinä ,keltanen hattu pääs.Liisa

        Jaa, vai silleen. Minut on helppo tunnistaa korkeasta lierihatusta jossa on päivänkakkara koristeena. Paljon on minulla kokematta ja näkemättä vielä, .. sinäkin.
        Kevät lämmittää jo rintaa, kohta kai jäätäkin. Sinne vaan sitten kirmataan uimaan. Heitellään kuperkeikkaa kuin kevätvasikat.

        Muuten,... nisuhan se on se oikea kahvin kaveri.
        Vesi nousee jo kielelle,... lämmin nisu tuoksuu niin niin kutsuvasti.

        Voi että..


      • TöllinLiisa
        Minut tunnet kirjoitti:

        Jaa, vai silleen. Minut on helppo tunnistaa korkeasta lierihatusta jossa on päivänkakkara koristeena. Paljon on minulla kokematta ja näkemättä vielä, .. sinäkin.
        Kevät lämmittää jo rintaa, kohta kai jäätäkin. Sinne vaan sitten kirmataan uimaan. Heitellään kuperkeikkaa kuin kevätvasikat.

        Muuten,... nisuhan se on se oikea kahvin kaveri.
        Vesi nousee jo kielelle,... lämmin nisu tuoksuu niin niin kutsuvasti.

        Voi että..

        Tässähän jo taitaa herää ,se kuollutki kylä?
        Tarvitaan nokikolaria,savupiippuu putsaan.
        Eikä muuta ,kuin tulta uuniin,pian tuoksuu nisuu.
        Jopas jotaki,uteliaat puoleensa vetää?

        Kainon hymyn jo Suomineito suo,kuperkeikkaa kun heitetään.
        Ulos pois elämättömästä elämästä,eihän jäädä pysäkille?

        Hyljätty pysäkki,se sittenki elää. Liisa


      • ajatukset rientää
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Tässähän jo taitaa herää ,se kuollutki kylä?
        Tarvitaan nokikolaria,savupiippuu putsaan.
        Eikä muuta ,kuin tulta uuniin,pian tuoksuu nisuu.
        Jopas jotaki,uteliaat puoleensa vetää?

        Kainon hymyn jo Suomineito suo,kuperkeikkaa kun heitetään.
        Ulos pois elämättömästä elämästä,eihän jäädä pysäkille?

        Hyljätty pysäkki,se sittenki elää. Liisa

        Ulos elämättömästä elämästä...., ?
        - - Ei välttämättä helppo päätös.
        Pysäkilläkään töllistely ei hyvä....
        Tapahtumaköyhää, ....ilotonta... ikävää,..
        yksinäistä.
        Ei innoita runoiluun... haaveiluun

        - Pitäsköhän tilata nuohooja.... saatais pullat uuniin ??

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        ajatukset rientää kirjoitti:

        Ulos elämättömästä elämästä...., ?
        - - Ei välttämättä helppo päätös.
        Pysäkilläkään töllistely ei hyvä....
        Tapahtumaköyhää, ....ilotonta... ikävää,..
        yksinäistä.
        Ei innoita runoiluun... haaveiluun

        - Pitäsköhän tilata nuohooja.... saatais pullat uuniin ??

        -asemamies-

        Oishan se jotaii,kun savu piipusta nousee ja pihapiirissä on elämää.
        Lämmin pirtin täyttää ,taikina pöydällä nousee.

        Mutta pian se siitä komiaksi letiksi muuttu.
        Paisuu muhkeeks,viimesilaus munaa pintaa ja sokeria.

        Kohta nisun tuoksu pirtin täyttäis ja kahvipannu helalla kiehumassa.

        Siinä se oiski yks kohokohta,kask kuppii pöytään.
        Elämää,ilon murusia tuoreita ,mikäs niitä ois maistella.?

        Hymyn kera, ajatukset rientää.Liisa


      • huomenia sinulle
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Oishan se jotaii,kun savu piipusta nousee ja pihapiirissä on elämää.
        Lämmin pirtin täyttää ,taikina pöydällä nousee.

        Mutta pian se siitä komiaksi letiksi muuttu.
        Paisuu muhkeeks,viimesilaus munaa pintaa ja sokeria.

        Kohta nisun tuoksu pirtin täyttäis ja kahvipannu helalla kiehumassa.

        Siinä se oiski yks kohokohta,kask kuppii pöytään.
        Elämää,ilon murusia tuoreita ,mikäs niitä ois maistella.?

        Hymyn kera, ajatukset rientää.Liisa

        Vai että munaa ja sokeria vielä pintaan. Siitähän sen oikean pullan tuntee. Kahdet kupit pöydässä antaa sisältöä elämään....
        Niitä ilon pieniä murususia, joista meidän tulisi aina osata nauttia silloin kun ne kohdalle sattuvat...
        Hiljaista on meidän asemalla ollut...

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        huomenia sinulle kirjoitti:

        Vai että munaa ja sokeria vielä pintaan. Siitähän sen oikean pullan tuntee. Kahdet kupit pöydässä antaa sisältöä elämään....
        Niitä ilon pieniä murususia, joista meidän tulisi aina osata nauttia silloin kun ne kohdalle sattuvat...
        Hiljaista on meidän asemalla ollut...

        -asemamies-

        Heii,iltapäivää sinulle.
        Kylläpäs keltanen hattu alkoi päässäni heilua.
        Se hiljainen asema , on opettannu.
        Kiitollista ja nöyrää mieltä.
        Murusia söi joskus kerjäläinenki,niitä joita putoili rikkaitten pöydiltä.

        Eipäs anneta sokaista noitten,joitten juna menee ,kuin bendoliini.
        Täyteläistä hyvää nisua ja kahvia .
        Siinä jos vielä saa katsoo silmiin,se ois jo jotakii?
        Leiskuva leski ,ei oo jäässä.
        Uskotaan täysin,elämällä on vielä paljon antaa.,yllättää?

        -asemamies- ystävänpäivää,nisu kahvien kera.Liisa


      • murusia
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii,iltapäivää sinulle.
        Kylläpäs keltanen hattu alkoi päässäni heilua.
        Se hiljainen asema , on opettannu.
        Kiitollista ja nöyrää mieltä.
        Murusia söi joskus kerjäläinenki,niitä joita putoili rikkaitten pöydiltä.

        Eipäs anneta sokaista noitten,joitten juna menee ,kuin bendoliini.
        Täyteläistä hyvää nisua ja kahvia .
        Siinä jos vielä saa katsoo silmiin,se ois jo jotakii?
        Leiskuva leski ,ei oo jäässä.
        Uskotaan täysin,elämällä on vielä paljon antaa.,yllättää?

        -asemamies- ystävänpäivää,nisu kahvien kera.Liisa

        Aivan niin. Kuinka todella pienistä murusista se onni koostuukaan ? Eipä siinä bendoliinit auta jos onni ei vaan ole tullakseen. Uskotaan vielä elämään ja sen hyvyyteen, niin ja ihmiseen...

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        murusia kirjoitti:

        Aivan niin. Kuinka todella pienistä murusista se onni koostuukaan ? Eipä siinä bendoliinit auta jos onni ei vaan ole tullakseen. Uskotaan vielä elämään ja sen hyvyyteen, niin ja ihmiseen...

        -asemamies-

        Aii,miten syvällisesti ajattelet ,upeaa?
        Huolimatta siitä ,vaikka asema on hyljätty
        ja hiljainen on kylätie.

        Elämä se näyttää välillä taivaan merkit.
        Ottaa pois suuret luulot.Arvojärjesty marssi,evakkorekeä tyhjennetään.
        Rakkaus ,se tärkein jäljelle jää.

        Sielun silmillä voidaan kuiteskii katsella.
        Miten pienellekki asemalle juna pysähtyy ja sinä annat luvan jatkaa matkaansa.
        Eikös se ollut ,punanen lippu?

        Rattoisaa illan viettoa sinulle ,sekä hyvää yötä.Liisa


      • sinulle iltaasi
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Aii,miten syvällisesti ajattelet ,upeaa?
        Huolimatta siitä ,vaikka asema on hyljätty
        ja hiljainen on kylätie.

        Elämä se näyttää välillä taivaan merkit.
        Ottaa pois suuret luulot.Arvojärjesty marssi,evakkorekeä tyhjennetään.
        Rakkaus ,se tärkein jäljelle jää.

        Sielun silmillä voidaan kuiteskii katsella.
        Miten pienellekki asemalle juna pysähtyy ja sinä annat luvan jatkaa matkaansa.
        Eikös se ollut ,punanen lippu?

        Rattoisaa illan viettoa sinulle ,sekä hyvää yötä.Liisa

        Totta! Elämä tekee nöyräksi. Tai ei kai se elämä vaan siihen kuuluvat vastoinkäymiset Taitaapi olla niin, Liisa, että jos se juna tälle 'asemalle' vielä joskus pysähtyy niin tuskinpa liputan sille lähtöä punaisella....

        Joskus tosiaan on tunne että kyllä nyt on kiskotkin jo käännetty rullalle...
        Toivossa kuitenkin elellään. Kukas sen koskaan tietää... jos vaikka joku astelis ratapenkkaa pitkin..
        Kaikkea hyvää iltaasi :)


      • TöllinLiisa
        sinulle iltaasi kirjoitti:

        Totta! Elämä tekee nöyräksi. Tai ei kai se elämä vaan siihen kuuluvat vastoinkäymiset Taitaapi olla niin, Liisa, että jos se juna tälle 'asemalle' vielä joskus pysähtyy niin tuskinpa liputan sille lähtöä punaisella....

        Joskus tosiaan on tunne että kyllä nyt on kiskotkin jo käännetty rullalle...
        Toivossa kuitenkin elellään. Kukas sen koskaan tietää... jos vaikka joku astelis ratapenkkaa pitkin..
        Kaikkea hyvää iltaasi :)

        Naurattaa,kylläpäs tästä nyt syntyi hauska .
        Aii,mutt,kuules minä olen pikkutyttönä ajanu resiinalla ja rullavaunuilla.
        Olin alle kouluikänen,sielä mä resinalla ajelin.
        Oli tilanteita ,joskus nipin napin selvittiin sivuradalle,alat pois kun juna tuli.
        Tämä rata oli niin sanottu ,pikkurata.
        Puutavaraa junat pököpässi ykköne, kakkonen ja kolmonen kuljetti.

        Ei sieläkää enää oo ,ei rataa ,eikä junia.
        Nyt kulkee maantie radan paikalla.
        Ihan särkyy sisälläni,miten sielä linnutki lauloi?
        Kävin monien vuosien päästä sielä,istuin kalliolla.
        Minä itkin,kuulin taas lintujen laulun.
        Järvessä uin ja huusin,kahvia keitettiin nokipannussa.
        Muistoja ,sieltä korvesta,missä mesimarjat tuoksui ja aurinko paistoi.
        Katos nyt aloin sinulle kirjoittaan,kun osoitteen sain?
        Koitan nyt katkasta kerihtimillä tämän ajatuksen langan.
        Itkien ja nauraen tässä,kiitän sinua.

        Lämmöllä.Liisa


      • sellaistahan
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Naurattaa,kylläpäs tästä nyt syntyi hauska .
        Aii,mutt,kuules minä olen pikkutyttönä ajanu resiinalla ja rullavaunuilla.
        Olin alle kouluikänen,sielä mä resinalla ajelin.
        Oli tilanteita ,joskus nipin napin selvittiin sivuradalle,alat pois kun juna tuli.
        Tämä rata oli niin sanottu ,pikkurata.
        Puutavaraa junat pököpässi ykköne, kakkonen ja kolmonen kuljetti.

        Ei sieläkää enää oo ,ei rataa ,eikä junia.
        Nyt kulkee maantie radan paikalla.
        Ihan särkyy sisälläni,miten sielä linnutki lauloi?
        Kävin monien vuosien päästä sielä,istuin kalliolla.
        Minä itkin,kuulin taas lintujen laulun.
        Järvessä uin ja huusin,kahvia keitettiin nokipannussa.
        Muistoja ,sieltä korvesta,missä mesimarjat tuoksui ja aurinko paistoi.
        Katos nyt aloin sinulle kirjoittaan,kun osoitteen sain?
        Koitan nyt katkasta kerihtimillä tämän ajatuksen langan.
        Itkien ja nauraen tässä,kiitän sinua.

        Lämmöllä.Liisa

        Sellaistahan se oli silloin kun ihmiset vielä tunsi tunteella....tuntein....Osattiin iloita ja nauttia pienistä asioista, linnun laulusta, tuulen huminasta, heinäsirkoista,...Työstäkin, jota oli niin monenmoista...Niin, kyllähän luonnossa on paljon kaunista vaikkapa sitä yksinkin katselee,... kuuntelee...Olo on joskus kuin kuin taivaan esihuoneessa...
        Joskus tuntuu että nykyään nuoret ei ehdi tai halua ajatella syvällisemmin elämää... Vahinko! Kaikki sen kauneus, kaikki onni, on niin, niin tosi pienissä asioissa...
        Kiitoksia itselles, ajatukset tuntuu jotenkin yhteisiltä...
        Hyvää illan jatkoa ja muutakin...Se -asemamies-


      • TöllinLiisa
        sellaistahan kirjoitti:

        Sellaistahan se oli silloin kun ihmiset vielä tunsi tunteella....tuntein....Osattiin iloita ja nauttia pienistä asioista, linnun laulusta, tuulen huminasta, heinäsirkoista,...Työstäkin, jota oli niin monenmoista...Niin, kyllähän luonnossa on paljon kaunista vaikkapa sitä yksinkin katselee,... kuuntelee...Olo on joskus kuin kuin taivaan esihuoneessa...
        Joskus tuntuu että nykyään nuoret ei ehdi tai halua ajatella syvällisemmin elämää... Vahinko! Kaikki sen kauneus, kaikki onni, on niin, niin tosi pienissä asioissa...
        Kiitoksia itselles, ajatukset tuntuu jotenkin yhteisiltä...
        Hyvää illan jatkoa ja muutakin...Se -asemamies-

        Huomenta ,asemamies ja muutki.
        Näin olen minäki kokenu,elämä siitä maanläheisyydestä on monin osin kaikonnu.
        Sähköisekis ,virtuaaliksi.
        Elämän ulkopulella ,nopeita ,tuottavia ,on nyt pop.
        Olen itsekki omien lasteni elämää joutunu katseleen.
        Niin, on se ihan toista ,kuin omani.


        Arvostan kuitenki lapsuuden aikoja.
        Vaikka ei sitä rikkautta ollu,oli se maanläheisyys.
        Se loi hyvät olot ,lapsen mielikuvituksille.
        Aii,ne ihanat kukkaniityt,sellainen taulu on sielussani.

        Nyt elämän myrskyjä käyneenä,löydän itseni sieltä
        lapsuuden maisemista.
        Istun ajanpatinoiman heinäladon kynnyksellä.
        Aurinko paistaa ja mesimarjat tuoksuu.
        On hyvä palata lenkiltä,istua juurilleen.

        -asemamies- ainulle oikein hyvää herännyttä uutta aamua.Liisa


      • Ystävänpäivää
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Huomenta ,asemamies ja muutki.
        Näin olen minäki kokenu,elämä siitä maanläheisyydestä on monin osin kaikonnu.
        Sähköisekis ,virtuaaliksi.
        Elämän ulkopulella ,nopeita ,tuottavia ,on nyt pop.
        Olen itsekki omien lasteni elämää joutunu katseleen.
        Niin, on se ihan toista ,kuin omani.


        Arvostan kuitenki lapsuuden aikoja.
        Vaikka ei sitä rikkautta ollu,oli se maanläheisyys.
        Se loi hyvät olot ,lapsen mielikuvituksille.
        Aii,ne ihanat kukkaniityt,sellainen taulu on sielussani.

        Nyt elämän myrskyjä käyneenä,löydän itseni sieltä
        lapsuuden maisemista.
        Istun ajanpatinoiman heinäladon kynnyksellä.
        Aurinko paistaa ja mesimarjat tuoksuu.
        On hyvä palata lenkiltä,istua juurilleen.

        -asemamies- ainulle oikein hyvää herännyttä uutta aamua.Liisa

        Hei taas!
        Oikein hyvää Ystävänpäivää sinulle Liisa sinne Tölliis. Paljon, hyvin paljon muutakin haluan toivotella sinulle; kimpun kauniita kukkia ja pieni pussi rakkauden siemeniä.. Jospa ne siinä sinun hoidossa kasvunsa saisivat ja kukoistukseen pääsisivät.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        Ystävänpäivää kirjoitti:

        Hei taas!
        Oikein hyvää Ystävänpäivää sinulle Liisa sinne Tölliis. Paljon, hyvin paljon muutakin haluan toivotella sinulle; kimpun kauniita kukkia ja pieni pussi rakkauden siemeniä.. Jospa ne siinä sinun hoidossa kasvunsa saisivat ja kukoistukseen pääsisivät.
        -asemamies-

        Samoin minäki tahdon kiittää ihanasta yhteisestä matkasta.
        Jonka olemme tässä ajatuksien vaihdolla tehneet.
        Uskoisin hymyki ollu molemmilla,minulla ainaskii.

        Joku siemenhän se oli ,mikä alkuun pani tämän hauskan rallin.
        Liekkö se jo loppuun käyty,leski nääs asemalla eestaas kävelee.
        Leiskuva leski,keltanen hattu päässään.

        Ystävänpäivä kahville asemamiestä oottelee.
        Hymyn kera.Liisa


    • Tästä,,,

      Heippa!!
      Edellinenen ketju tuli täyteen, joten tästä vähän jatkoa...
      Tässä sitä yhteistä matkaa on taaperrettu... vaikka junakaan ei kulje...
      Kyllähän siinä hymy on väkisinkin välillä noussut naamaan...
      Leski vaan leiskuu ja kävelee ees taas asemalla...
      mitähän sillekin pitäis tehdä ???
      Laittaisko sen käveleen Matin ja Liisan pysäkille... Vai ottaisko sisäköksi...
      asemarakennuskin kylmä... sänky verrannii...

      Kahvithan se ainakin vois keittää..ehkä muutakin..
      ...vaikkapa perunat..
      Hymyillään
      -asemamies-

      Hymyn kera.Liisa

      • TöllinLiisa

        Kuolen nauruun !!
        Pysäkillä ollaan istuttu ja vahoja muisteltu.Nyt sekoittuu minulla itku ja nauru,ne kulkee niin lähellä toisiaan.
        Oiskohan se niin ,että leski onki nii sitkee, ei periksi anna?
        Mitäs sielä Matilla ja Liisalla ois leskelle tarjottavaa?
        Taitaa olla leski niin hehkee , ettei tyynny sisäköksi?
        Se asemarakennus kyllä jotenkii kiehtoo,jos siihen pistäsin pystyyn,leskille kohtaamispaikan?
        Mitä tulee tuohon sängyn pohjaan ,vaneriin.
        Olkipatjan siihen kun laittaa,niin kyllä makoset unetki saa.

        Kahvihammasta taiski jotenki alkaa pakottaa?
        Totta ,sitä nyt kunnon ruokaaki tarjotaan , eikä vain kahvia.
        Otanki hirvenlihaa sulaan,siitä jos vaikka asemamieski tykkäis?

        Näin tässä ,leiskuva leski eestaas kävelee.
        Nauran niin ,että heh.Liisa


      • lihakin maistuu..
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Kuolen nauruun !!
        Pysäkillä ollaan istuttu ja vahoja muisteltu.Nyt sekoittuu minulla itku ja nauru,ne kulkee niin lähellä toisiaan.
        Oiskohan se niin ,että leski onki nii sitkee, ei periksi anna?
        Mitäs sielä Matilla ja Liisalla ois leskelle tarjottavaa?
        Taitaa olla leski niin hehkee , ettei tyynny sisäköksi?
        Se asemarakennus kyllä jotenkii kiehtoo,jos siihen pistäsin pystyyn,leskille kohtaamispaikan?
        Mitä tulee tuohon sängyn pohjaan ,vaneriin.
        Olkipatjan siihen kun laittaa,niin kyllä makoset unetki saa.

        Kahvihammasta taiski jotenki alkaa pakottaa?
        Totta ,sitä nyt kunnon ruokaaki tarjotaan , eikä vain kahvia.
        Otanki hirvenlihaa sulaan,siitä jos vaikka asemamieski tykkäis?

        Näin tässä ,leiskuva leski eestaas kävelee.
        Nauran niin ,että heh.Liisa

        Kyllähän se lihakin maistuu, vaikkapa nyt sitten sitä hirveetä .. kun sinulla sitä pakasteessa. Kyllä vain siitä asemamies tykkää...kovasti..

        Vai ei ne sisäkön hommat... ihanko emäntäpiiaksi..
        Kyllähän se olkipatjalla piehtarointi olis pitkästä aikaa.....poikaa.. Nyt kun on vain noita bonelloita vai mitä lie..
        Onhan niissä asemamieskii nukkununna toisennii kerran..aina ei se unikaan ole tullut... on ollu semmosta väkisinmakkuuta...aamulla sitte väsyttänny kovasti ku yön miettiny syntyjä syviä.
        Älä sie leski rupea minua kovin kiihottaan...ja helmojas heiluttelleen.... Miehä olen vielä kiihkeä ukko ku sille pääle satun.... nykysin vaan niin harvoin satun..
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        lihakin maistuu.. kirjoitti:

        Kyllähän se lihakin maistuu, vaikkapa nyt sitten sitä hirveetä .. kun sinulla sitä pakasteessa. Kyllä vain siitä asemamies tykkää...kovasti..

        Vai ei ne sisäkön hommat... ihanko emäntäpiiaksi..
        Kyllähän se olkipatjalla piehtarointi olis pitkästä aikaa.....poikaa.. Nyt kun on vain noita bonelloita vai mitä lie..
        Onhan niissä asemamieskii nukkununna toisennii kerran..aina ei se unikaan ole tullut... on ollu semmosta väkisinmakkuuta...aamulla sitte väsyttänny kovasti ku yön miettiny syntyjä syviä.
        Älä sie leski rupea minua kovin kiihottaan...ja helmojas heiluttelleen.... Miehä olen vielä kiihkeä ukko ku sille pääle satun.... nykysin vaan niin harvoin satun..
        -asemamies-

        Meissähän taitaa olla aika pommi,saahaan vielä kuollu kyläki hereille?
        Tämä kirjoittamisenki taito ,saahaan asiaaa esille.
        Vierasvarainen pitää olla, jos sattuu joku poikkeen?
        Heh, sait kyllä minut nauraan ,niin.
        Oiskohan meillä jo kevättäki rinnassa,mä vain koin ,kun ulkona olin.Linnut sielä jo mahottomasti lauleskelee.
        Kevättä se tietää,eikä mekää siitä pois jäädä.
        Mielenkiintoista ,mitä asemalle käy,mut leski se vaan eestaas siinä kävelee.
        Näkyy kauas ,keltanen hattu päässä.

        Kylläpäs tästä tuli naurulle paikka.Liisa


      • kylän keskellä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Meissähän taitaa olla aika pommi,saahaan vielä kuollu kyläki hereille?
        Tämä kirjoittamisenki taito ,saahaan asiaaa esille.
        Vierasvarainen pitää olla, jos sattuu joku poikkeen?
        Heh, sait kyllä minut nauraan ,niin.
        Oiskohan meillä jo kevättäki rinnassa,mä vain koin ,kun ulkona olin.Linnut sielä jo mahottomasti lauleskelee.
        Kevättä se tietää,eikä mekää siitä pois jäädä.
        Mielenkiintoista ,mitä asemalle käy,mut leski se vaan eestaas siinä kävelee.
        Näkyy kauas ,keltanen hattu päässä.

        Kylläpäs tästä tuli naurulle paikka.Liisa

        Taitaapa se kevätkin pyrkiä rintaan....
        vaikka on kai siellä pientä kaipauksen poikasta havaittavissa läpi vuoden....Linnuistako sitä oppia olisi....Varmaankin, luontohan se tikanpojankin puuhun ja moneen muuhunkin vetää, kai sitten meidätkin...jos vaan luonnon merkkejä osaamme tutkailla ja tulkita.
        Mitäpäs tässä muuta kuin kuunnellaan luonnonääniä, aseman pillikään kun ei häiritse. Toimettomana makaa viikosta toiseen...
        Jaksellaan...
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        kylän keskellä kirjoitti:

        Taitaapa se kevätkin pyrkiä rintaan....
        vaikka on kai siellä pientä kaipauksen poikasta havaittavissa läpi vuoden....Linnuistako sitä oppia olisi....Varmaankin, luontohan se tikanpojankin puuhun ja moneen muuhunkin vetää, kai sitten meidätkin...jos vaan luonnon merkkejä osaamme tutkailla ja tulkita.
        Mitäpäs tässä muuta kuin kuunnellaan luonnonääniä, aseman pillikään kun ei häiritse. Toimettomana makaa viikosta toiseen...
        Jaksellaan...
        -asemamies-

        Juupajuu,on rinnassa kevättä,elämää hangen alalla.
        Kaipuuhan se onkii isoks kasvannu,ahdistaa jo.
        Miten isoks se meinaaki kasvaa?
        Kantaa ,kuin syntymätöntä lasta.

        Luonto se ihmeellinen opettaja,sitä ei voi olla ihmettelemästä?
        Ei niin pientä ötökkää oo,etteikö neki etsi paria itselleen?

        Ollaahan me sentäs luonakunnan kruunuja.
        Pitäskö meidän luovuttaa,heittää rakkaus romukoppaan?

        Sinulla kun on se pilli ,niin putsaa sitä välillä.
        Ettei hapettuis,annas pillin soida.

        Se sama leski ,eestaas aseman eessä kävelee.
        Heh ,leiskuu,ei oo jäässä.

        Sinulle hymyn kera rattoisaa päivää


      • Liisa
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Juupajuu,on rinnassa kevättä,elämää hangen alalla.
        Kaipuuhan se onkii isoks kasvannu,ahdistaa jo.
        Miten isoks se meinaaki kasvaa?
        Kantaa ,kuin syntymätöntä lasta.

        Luonto se ihmeellinen opettaja,sitä ei voi olla ihmettelemästä?
        Ei niin pientä ötökkää oo,etteikö neki etsi paria itselleen?

        Ollaahan me sentäs luonakunnan kruunuja.
        Pitäskö meidän luovuttaa,heittää rakkaus romukoppaan?

        Sinulla kun on se pilli ,niin putsaa sitä välillä.
        Ettei hapettuis,annas pillin soida.

        Se sama leski ,eestaas aseman eessä kävelee.
        Heh ,leiskuu,ei oo jäässä.

        Sinulle hymyn kera rattoisaa päivää

        Eihän me luovuteta!!! Ei ikinä!!
        Rakkaus on hakemisen, toivomisen, uskomisen arvoinen asia...Enpä tiiä siitä pillin putsauksesta.. sudet vaan säikkyis..
        Nooh.. voishan siitä seurata niiden luonnonsuojelijoiden esiinmarssii..
        Tiiä vaikka siinä olis sitte Se...
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        Liisa kirjoitti:

        Eihän me luovuteta!!! Ei ikinä!!
        Rakkaus on hakemisen, toivomisen, uskomisen arvoinen asia...Enpä tiiä siitä pillin putsauksesta.. sudet vaan säikkyis..
        Nooh.. voishan siitä seurata niiden luonnonsuojelijoiden esiinmarssii..
        Tiiä vaikka siinä olis sitte Se...
        -asemamies-

        Katos ,huomaan että oot piristynny.
        Eloisuus,se on tarttuvaa,heh uskotaan ,ei
        kyläkään kuole.
        Sinullaki jos vielä se asemamiehen puku?
        Ylles laita,herättää henkiin sen menneen,hyvän ajan.
        Aii,miten se romantiikan kukkaki kukki,se oli niin herkkää.

        Kuules muuten ,eikös niitä susia oo ihan liikaa?
        Ihan riesaksi asti,kuulemma.
        Tehtävää näköjään löytyis,vaikka minkä verran?

        Luovuutta ja kylähulluutta,eikös siinä ois hyvä eväät?
        Rakkaushan se tämänki sai alkuun,taitaa ihan rompsuki tästä tulla?

        Arvaas,oonko totinen?
        Nauran niin ,että hytkyn.
        Terveisin,se lesikuva leski,sinulle hyvää illan jatkoa.Liisa


      • rompsusta..
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Katos ,huomaan että oot piristynny.
        Eloisuus,se on tarttuvaa,heh uskotaan ,ei
        kyläkään kuole.
        Sinullaki jos vielä se asemamiehen puku?
        Ylles laita,herättää henkiin sen menneen,hyvän ajan.
        Aii,miten se romantiikan kukkaki kukki,se oli niin herkkää.

        Kuules muuten ,eikös niitä susia oo ihan liikaa?
        Ihan riesaksi asti,kuulemma.
        Tehtävää näköjään löytyis,vaikka minkä verran?

        Luovuutta ja kylähulluutta,eikös siinä ois hyvä eväät?
        Rakkaushan se tämänki sai alkuun,taitaa ihan rompsuki tästä tulla?

        Arvaas,oonko totinen?
        Nauran niin ,että hytkyn.
        Terveisin,se lesikuva leski,sinulle hyvää illan jatkoa.Liisa

        Empäs oikein tiiä tuleeko tästä rompsua... Kuitenkin tuntuu siltä kuin lukisit minua kuin avointa kirjaa...
        Mitä susiin tulee niin minä en kaipaa ensimmäistäkään, ainakaan kotinurkillani.
        Mutta jos ne tois mukanaan niitä kettutyttöjö :)...silloinhan niillä susillakin vois olla jokin suurempi tarkoitus.
        Kylähulluuttahan sitä sentään aina jossain määrin löytyy... luovuus on enemmänkin hakusessa.
        En minä siitä rakkauvesta tiiä, vieläkö sitä jostain ..??? Meinaavat ostamisenkin kieltää...Karua tulee elämä olemaan ;-) Ei mitään hyvää luvassa...Niin, mutta lupasithan sinä ne pullahvit! Mitäs minä nyt suotta valitan...
        Hyvää päivänjatkoa sinulle sinne tölliis.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        rompsusta.. kirjoitti:

        Empäs oikein tiiä tuleeko tästä rompsua... Kuitenkin tuntuu siltä kuin lukisit minua kuin avointa kirjaa...
        Mitä susiin tulee niin minä en kaipaa ensimmäistäkään, ainakaan kotinurkillani.
        Mutta jos ne tois mukanaan niitä kettutyttöjö :)...silloinhan niillä susillakin vois olla jokin suurempi tarkoitus.
        Kylähulluuttahan sitä sentään aina jossain määrin löytyy... luovuus on enemmänkin hakusessa.
        En minä siitä rakkauvesta tiiä, vieläkö sitä jostain ..??? Meinaavat ostamisenkin kieltää...Karua tulee elämä olemaan ;-) Ei mitään hyvää luvassa...Niin, mutta lupasithan sinä ne pullahvit! Mitäs minä nyt suotta valitan...
        Hyvää päivänjatkoa sinulle sinne tölliis.
        -asemamies-

        No joha jotaki.
        Oiskohan minulle kehittynny ysk ylimääräinen vaisto?
        Et oo ainut joka noin sanoo,sä luet,kuin avointa kirjaa?
        Edesmennyt mieheni oli hiljainen,turhia sanoja se mies ei pahemmin sanonu.
        Siinä jotenkii luin,kehonkieli yks seki kertoo niin aljon.
        Elikkä niistä susista ajateltiin samalviisiin.

        Nonnii,sitte nuo avut mitä meillä on,voii onhan niitä vaikka kuinka.
        Äläs epäuskolle anna tilaa,sehän jos kuka,aina on sanomassa, ei tästä tuu mitää.
        Tuliki räiskyy takassa nyt,oikein innostuu,eii sammuteta tulta,eihän?
        Aii,,et tiijä rakkaudesta,tuota en kokonaisena niele?
        Mitäs ostamista tarkotat,rakkaudenko?
        Eihän rakkautta voi ostaa,ei semmonen oo mitää rakkautta.
        Mä panostan vain aitoon rakkauteen,semmosen kestävään.

        Voi,voi,ettei oo mitää hyvää luvassa,mitennii?
        Koitas nyt miettiä uudestaan,elämän maisemat vaihtuu ja uutta tuo tullessaan.

        Juu,eestaas kävelen kiivaaseen tahtiin aseman eessä.
        Erotun hyvin ,onhan se keltanen hattu päässä.
        Lupasin nisukahvit keittää,siinä sitä samalla haastellakkii voitas.
        Kevätaurinkoki pilkistää ja niin mukavasti lämmittää.

        Semmosta se on leiskuvan lesken elämä,ei periksi anna,eii oo jäässä.
        asemamies,sinulle lämpimii aatoksii.Liisa


      • kohallaan
        TöllinLiisa kirjoitti:

        No joha jotaki.
        Oiskohan minulle kehittynny ysk ylimääräinen vaisto?
        Et oo ainut joka noin sanoo,sä luet,kuin avointa kirjaa?
        Edesmennyt mieheni oli hiljainen,turhia sanoja se mies ei pahemmin sanonu.
        Siinä jotenkii luin,kehonkieli yks seki kertoo niin aljon.
        Elikkä niistä susista ajateltiin samalviisiin.

        Nonnii,sitte nuo avut mitä meillä on,voii onhan niitä vaikka kuinka.
        Äläs epäuskolle anna tilaa,sehän jos kuka,aina on sanomassa, ei tästä tuu mitää.
        Tuliki räiskyy takassa nyt,oikein innostuu,eii sammuteta tulta,eihän?
        Aii,,et tiijä rakkaudesta,tuota en kokonaisena niele?
        Mitäs ostamista tarkotat,rakkaudenko?
        Eihän rakkautta voi ostaa,ei semmonen oo mitää rakkautta.
        Mä panostan vain aitoon rakkauteen,semmosen kestävään.

        Voi,voi,ettei oo mitää hyvää luvassa,mitennii?
        Koitas nyt miettiä uudestaan,elämän maisemat vaihtuu ja uutta tuo tullessaan.

        Juu,eestaas kävelen kiivaaseen tahtiin aseman eessä.
        Erotun hyvin ,onhan se keltanen hattu päässä.
        Lupasin nisukahvit keittää,siinä sitä samalla haastellakkii voitas.
        Kevätaurinkoki pilkistää ja niin mukavasti lämmittää.

        Semmosta se on leiskuvan lesken elämä,ei periksi anna,eii oo jäässä.
        asemamies,sinulle lämpimii aatoksii.Liisa

        Kyllä sinulla on paukut juuri oikealla kohalla kun sanot panostavasi aitoon ja kestävään rakkauteen.. Siinähän sitä on tavoitetta!!!

        Tuntuu tosiaan siltä että ei se rakkaus niin kovin tuttu ole...Tauti ja oireet kyllä tunnetaan, mutta... Se mitä rakkaus parhaimmillaan voisi olla, .. kyllähän siitäkin jonkunmoinen mielikuva on jo toki syntynyt pitkän matkan varrella,... mutta.. Jotenkin vain tuntuu että se ITTE on antanut odottaa, taitaapi jäädäkin arvoitukseksi.

        Niin se ostaminen tuli vaan mieleen, kun ne siellä eduskunnassa sen asian tiimoilta nyt kovasti suuta pieksävät. Oikein sanot, ei sillä toki rakkauden kanssa ole mitään tekemistä. En siihen sillä takertunut.

        Vai on siellä takassakin hehkua, hyvähän siinä on lämmitellä...
        Kaikkea hyvää viikonloppuusi!!
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        kohallaan kirjoitti:

        Kyllä sinulla on paukut juuri oikealla kohalla kun sanot panostavasi aitoon ja kestävään rakkauteen.. Siinähän sitä on tavoitetta!!!

        Tuntuu tosiaan siltä että ei se rakkaus niin kovin tuttu ole...Tauti ja oireet kyllä tunnetaan, mutta... Se mitä rakkaus parhaimmillaan voisi olla, .. kyllähän siitäkin jonkunmoinen mielikuva on jo toki syntynyt pitkän matkan varrella,... mutta.. Jotenkin vain tuntuu että se ITTE on antanut odottaa, taitaapi jäädäkin arvoitukseksi.

        Niin se ostaminen tuli vaan mieleen, kun ne siellä eduskunnassa sen asian tiimoilta nyt kovasti suuta pieksävät. Oikein sanot, ei sillä toki rakkauden kanssa ole mitään tekemistä. En siihen sillä takertunut.

        Vai on siellä takassakin hehkua, hyvähän siinä on lämmitellä...
        Kaikkea hyvää viikonloppuusi!!
        -asemamies-

        Voi miten esiin henkii,se aitous?
        Sen puolesta taistellaan,siinä meillä
        onkii tärkeä tehtävä.
        Sitä aitoa rakkautta,olen ihmetelly,onko sitä enää?
        Jos mitä ,niin se on tärkeintä elämässä.
        En huoli,pintaliitoo,antaa ohi mennä.
        Näin on vuosia leiskuvan lesken elämässä menny.
        En kuiteskaa periksi anna,en oo jäässä.

        Aii ,miten nöyrästi sinäki tunnustat,miehisenä miehenä.
        Niin se vain on,mieski rakkautta kaipaa,ihmeellisesti Luoja on rakentannu?

        Pääkallopaikalla,sielä lakeja säätävät.
        Joskus kyllä ihmettelen,voiko laki olla totuus ,se oikea?
        No ,minähän oon vain varustettu vähäisellä tunneälyllä.

        Tuli se räiskyy,kipinät sinkoilee .
        Uskoa valaa,on vielä rakkautta olemassa.
        Eikä me,kesken matkaa jäädä nurkkaan.

        Kurkkaan jo asemalle päin ,joko sää sielä virkatehtävässäs oot?
        Kiskot ainaskii uskollisesti oottaa junaa.
        Eiköhän anneta sellainen kuva,asemalla on elämää ja rakkauden juna kulkee.

        Hymyn sinulle -asemamies-sen lähettää leiskuva leski.Liisa


      • elämä tekee
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Voi miten esiin henkii,se aitous?
        Sen puolesta taistellaan,siinä meillä
        onkii tärkeä tehtävä.
        Sitä aitoa rakkautta,olen ihmetelly,onko sitä enää?
        Jos mitä ,niin se on tärkeintä elämässä.
        En huoli,pintaliitoo,antaa ohi mennä.
        Näin on vuosia leiskuvan lesken elämässä menny.
        En kuiteskaa periksi anna,en oo jäässä.

        Aii ,miten nöyrästi sinäki tunnustat,miehisenä miehenä.
        Niin se vain on,mieski rakkautta kaipaa,ihmeellisesti Luoja on rakentannu?

        Pääkallopaikalla,sielä lakeja säätävät.
        Joskus kyllä ihmettelen,voiko laki olla totuus ,se oikea?
        No ,minähän oon vain varustettu vähäisellä tunneälyllä.

        Tuli se räiskyy,kipinät sinkoilee .
        Uskoa valaa,on vielä rakkautta olemassa.
        Eikä me,kesken matkaa jäädä nurkkaan.

        Kurkkaan jo asemalle päin ,joko sää sielä virkatehtävässäs oot?
        Kiskot ainaskii uskollisesti oottaa junaa.
        Eiköhän anneta sellainen kuva,asemalla on elämää ja rakkauden juna kulkee.

        Hymyn sinulle -asemamies-sen lähettää leiskuva leski.Liisa

        Kyllähän se rakkaus, tai oikeammin sen puute, nöyräksi pistää myös suuren karvaisen miehen. Kyllä sitä mokomaa vain ihmeellisesti kaipaa...Siten se suuri Luoja on meidät rakentanut. Näin 'varttuneemmalla' iällä sitä osaa ehkä paremmin arvoa antaa sille oikealle rakkaudelle. Ei se pintaliito tosiaan ole mistään kotosin. Semmoset junat ajakoon vaan pysähtymättä tämänkin aseman ohi. En ees lippua heilauta.
        Iloista iltaa vaan sinne
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        elämä tekee kirjoitti:

        Kyllähän se rakkaus, tai oikeammin sen puute, nöyräksi pistää myös suuren karvaisen miehen. Kyllä sitä mokomaa vain ihmeellisesti kaipaa...Siten se suuri Luoja on meidät rakentanut. Näin 'varttuneemmalla' iällä sitä osaa ehkä paremmin arvoa antaa sille oikealle rakkaudelle. Ei se pintaliito tosiaan ole mistään kotosin. Semmoset junat ajakoon vaan pysähtymättä tämänkin aseman ohi. En ees lippua heilauta.
        Iloista iltaa vaan sinne
        -asemamies-

        Rakkaus ,sen edessä ,sanot syvällisesti,nöyräks pistää. Sen nöyryyden lipun alla ,menetyksen kokeneena kuljen.

        Suuren Luojan käsialaa olemme,ihmeellisesti tehtyjä? Olemme paljon muuta ,kuin vain mitä näemme.
        Meissä on valtava syvyys,sen olen sielä surunpellossa kulkiessa havainnu.
        Jos nyt mainitsen itkun ,silläki erisyvyyksiä.
        Kun nyt Luojaki on tullu tässä esiin.
        Kuningas Daavit rukoilee,"syvyydestä huudan sinua Herra".

        Ompas nyt onnekasta ,kun se aidon rakkauden juna kulkee.
        Et sinäkää jouda toimettomana olemaan.
        Tarkka seulonta, ettei pintaliitäjä junat samoille kiskoille pääse.
        Tässähän vain leiskuvan leskenki hehku kirkastuu. Ahkeraan eestaas siinä asemalla ,silmä tarkkana katselee.
        Tuunki kahvit ja nisut mukana,siinähän seunustalla,aurinkoisella istutaan ja juodaan kahvit.
        Rakkauden lippua heilauttelet,ohikiitävälle junalle.
        Samoin hymyn kera ,ilosta iltaa sinulle.-asemamies- Liisa


      • auringossa,
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Rakkaus ,sen edessä ,sanot syvällisesti,nöyräks pistää. Sen nöyryyden lipun alla ,menetyksen kokeneena kuljen.

        Suuren Luojan käsialaa olemme,ihmeellisesti tehtyjä? Olemme paljon muuta ,kuin vain mitä näemme.
        Meissä on valtava syvyys,sen olen sielä surunpellossa kulkiessa havainnu.
        Jos nyt mainitsen itkun ,silläki erisyvyyksiä.
        Kun nyt Luojaki on tullu tässä esiin.
        Kuningas Daavit rukoilee,"syvyydestä huudan sinua Herra".

        Ompas nyt onnekasta ,kun se aidon rakkauden juna kulkee.
        Et sinäkää jouda toimettomana olemaan.
        Tarkka seulonta, ettei pintaliitäjä junat samoille kiskoille pääse.
        Tässähän vain leiskuvan leskenki hehku kirkastuu. Ahkeraan eestaas siinä asemalla ,silmä tarkkana katselee.
        Tuunki kahvit ja nisut mukana,siinähän seunustalla,aurinkoisella istutaan ja juodaan kahvit.
        Rakkauden lippua heilauttelet,ohikiitävälle junalle.
        Samoin hymyn kera ,ilosta iltaa sinulle.-asemamies- Liisa

        Niinpä niin, Liisa.
        Siinä aseman seinustalla ilta-auringon lämmössä kahvit kyllä maistuisí. Puhuttais menneistä, vaikapa aseman kulta-ajoista. Silloin kun siellä vielä tapahtui kaikenlaista. 'Surupeltoja' on kyllä kynnetty. Kylvämisestä en niin tiedä. Ehkä siinäkin on minulla oma osa ollut??

        Ihmeellinen on elämä ja ihmeellisiä olemme me ihmisetkin. Kuinka monta ulottuvuutta meissäkin lienee? Joskus jopa oma itse tuntuu oudolta. Yksinäisyydessä, hiljaisuudessa, vaikkapa marjamättäällä tulee joskus mietittyä "suuria", todella suuria asioita. (tarkoittaa suuruutta vain oman itseni kannalta) Onhan siinä ollut varmaan Luojallakin pohtimista miten meidät ja kaiken ympäröivän tekee.
        Näitä tässä tänä aurinkoisena aamuna pohtii
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        auringossa, kirjoitti:

        Niinpä niin, Liisa.
        Siinä aseman seinustalla ilta-auringon lämmössä kahvit kyllä maistuisí. Puhuttais menneistä, vaikapa aseman kulta-ajoista. Silloin kun siellä vielä tapahtui kaikenlaista. 'Surupeltoja' on kyllä kynnetty. Kylvämisestä en niin tiedä. Ehkä siinäkin on minulla oma osa ollut??

        Ihmeellinen on elämä ja ihmeellisiä olemme me ihmisetkin. Kuinka monta ulottuvuutta meissäkin lienee? Joskus jopa oma itse tuntuu oudolta. Yksinäisyydessä, hiljaisuudessa, vaikkapa marjamättäällä tulee joskus mietittyä "suuria", todella suuria asioita. (tarkoittaa suuruutta vain oman itseni kannalta) Onhan siinä ollut varmaan Luojallakin pohtimista miten meidät ja kaiken ympäröivän tekee.
        Näitä tässä tänä aurinkoisena aamuna pohtii
        -asemamies-

        Heii,metsästä terveiset tuon,lenkillä sielä 10km valkoisella tiellä .
        Nyt taas lesken veret kiertää,tunne on ,taisin nuortuakki sielä?
        Sinäki oot reippaana heränny ja kauniin kirjeen Liisalle lähettänny.
        Kyllä varmaan jutunjuuret ei meiltä loppuis,aika siinä menis liianki nopeesti.
        Eikös olla nyt valoisalla seunustalla,kevätaurinkoki jo paistaa?
        Aseman seunustalla siinä on penkki,siinä sitä turistas ja kahvit ja pullat nautittas.

        Kerrompas kuules,kun olin 14 vuotta vanha,seisoin pohjoisessa juna-asemalla.
        Pieni pahvinen matkalaukku,siinä kahvassa punanen rusetti.
        Olin lähdössä maailmalle,puupenkillä koko yön istuin.
        Saavuin tänne suureen kaupunkiin.Veljeni pelotteli,sielä on niitä lättähattuja.
        Ne kuulemma heti minut ryöstää,aii miten pelkäsin.
        Eipäs siinä auttannu muu ,kuin vapisevin askelin laskeuduin asemalaiturile.
        Tuo punanen rusetti ,oli tuntomerkkini,siitä rva
        tuntee minut.
        Sillon Liisa lähti maailmalle,siitä alkoi tämä taival.

        Huomaan ,että sääki nöyrästi myönnät,ihmettelet sitä Luomistyötä?
        Niin oon minäki ja kaiken kukkuraksi olen huomannu ,mehän ollaan soittimia.
        Soimaan meidät on luotu ,soille ,saloille,sinne korpikuusten juurelle.
        Sielä juureni onki,sielä imeny suon tuoksun ,katjan sitkeyden.
        Kaunis on maaäiti, ensiaskeleita olemme tavoitelleet sen vihreällä nurmella,ravinnut leivällä rukihisella.

        Samoin metsän sylissä,yksinäisyydessä ,hiljaisuudessa,ajatukset vieny pohdiskeleen.
        Jotenki ,kuin valtavirrasta siirrettynä ,sielä pohtinu semmoisia asioita.
        Joita ei ehkä sillon niin syvällisesti pohtinnu?
        Kun rauta oli kuuma ja tuli sinkoili.
        Ihmettä riittää,sen ääreltä saamme onneks löytää itsemme.

        Olipas taas mukava kanssas jutella ja juoda pullakahvia.
        Meissä soi ja laulaa ,se supisuomalainen laulu.
        Nyt kuules ,lähden taas leiskumaan tuonne keittiöni puolelle. Sinulle -asemamies oikein keväistä päivää. Liisa


      • veristä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii,metsästä terveiset tuon,lenkillä sielä 10km valkoisella tiellä .
        Nyt taas lesken veret kiertää,tunne on ,taisin nuortuakki sielä?
        Sinäki oot reippaana heränny ja kauniin kirjeen Liisalle lähettänny.
        Kyllä varmaan jutunjuuret ei meiltä loppuis,aika siinä menis liianki nopeesti.
        Eikös olla nyt valoisalla seunustalla,kevätaurinkoki jo paistaa?
        Aseman seunustalla siinä on penkki,siinä sitä turistas ja kahvit ja pullat nautittas.

        Kerrompas kuules,kun olin 14 vuotta vanha,seisoin pohjoisessa juna-asemalla.
        Pieni pahvinen matkalaukku,siinä kahvassa punanen rusetti.
        Olin lähdössä maailmalle,puupenkillä koko yön istuin.
        Saavuin tänne suureen kaupunkiin.Veljeni pelotteli,sielä on niitä lättähattuja.
        Ne kuulemma heti minut ryöstää,aii miten pelkäsin.
        Eipäs siinä auttannu muu ,kuin vapisevin askelin laskeuduin asemalaiturile.
        Tuo punanen rusetti ,oli tuntomerkkini,siitä rva
        tuntee minut.
        Sillon Liisa lähti maailmalle,siitä alkoi tämä taival.

        Huomaan ,että sääki nöyrästi myönnät,ihmettelet sitä Luomistyötä?
        Niin oon minäki ja kaiken kukkuraksi olen huomannu ,mehän ollaan soittimia.
        Soimaan meidät on luotu ,soille ,saloille,sinne korpikuusten juurelle.
        Sielä juureni onki,sielä imeny suon tuoksun ,katjan sitkeyden.
        Kaunis on maaäiti, ensiaskeleita olemme tavoitelleet sen vihreällä nurmella,ravinnut leivällä rukihisella.

        Samoin metsän sylissä,yksinäisyydessä ,hiljaisuudessa,ajatukset vieny pohdiskeleen.
        Jotenki ,kuin valtavirrasta siirrettynä ,sielä pohtinu semmoisia asioita.
        Joita ei ehkä sillon niin syvällisesti pohtinnu?
        Kun rauta oli kuuma ja tuli sinkoili.
        Ihmettä riittää,sen ääreltä saamme onneks löytää itsemme.

        Olipas taas mukava kanssas jutella ja juoda pullakahvia.
        Meissä soi ja laulaa ,se supisuomalainen laulu.
        Nyt kuules ,lähden taas leiskumaan tuonne keittiöni puolelle. Sinulle -asemamies oikein keväistä päivää. Liisa

        Sehän on hyvä kun leskellä veret kiertää...Kyllä raitis ilma ja liikunta tekee poikaa...
        Nuorena olet sinäkin Liisa maailmalle lähtenyt. Lapsenvahtiksiko ? Ilmeisesti.
        Kyllähän sitä luomistyötä on pakko nöyränä ihmetellä. Eihän tämä kaikki ole millään voinut syntyä sattuman tuloksena.
        Mikäs se meissä oleva sointi sinun mielestäs oikein on ? Liittyykö se vähän niin kuin metson keväiseen sointiin ? ( Nooh, onhan tietenkin väliä sillä ollaanko soittimia vai soitimella )

        Tämmönen päivänavaus tällä kertaa.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        veristä kirjoitti:

        Sehän on hyvä kun leskellä veret kiertää...Kyllä raitis ilma ja liikunta tekee poikaa...
        Nuorena olet sinäkin Liisa maailmalle lähtenyt. Lapsenvahtiksiko ? Ilmeisesti.
        Kyllähän sitä luomistyötä on pakko nöyränä ihmetellä. Eihän tämä kaikki ole millään voinut syntyä sattuman tuloksena.
        Mikäs se meissä oleva sointi sinun mielestäs oikein on ? Liittyykö se vähän niin kuin metson keväiseen sointiin ? ( Nooh, onhan tietenkin väliä sillä ollaanko soittimia vai soitimella )

        Tämmönen päivänavaus tällä kertaa.
        -asemamies-

        Kuule kumasti veret kiertää ,posket punoittaa.
        Ei tartte poskipunaa laittaa,on tätä luomua ihan.
        Tänään kävin hiihtämässä,aii miten suksi luisti ja linnut lauloi.

        Semmosta se oli,isäpuoli kun tuli.
        Pois pian siitä,tiellähän sitä me oltiin.
        Seki puoli koettu,oltiin kakaroita ,varsoja ,penikoita.
        Jotenki on jääny semmonen,on harva joka rakastaa toisen lapsia.
        Joo,äitiltä sain eväät,muista ettet tuu lapsi kainalossa kotia.

        Lapsen vahdiksi tulin ,hoitaan kolmea lasta.
        Piti olla aikuinen,itkut kasteli iltaisin tyynyn.
        Kaikesta sitä on selvittyy,sitä monesti ihmettelen?

        Sain taivaaan lahjana hyvän miehen,turvallsen,sain tilan olla oma itseni.
        Samoin hänkin sai,olimme rauhaa rakastavaisia .
        Sitte yks aamu ,auringoinen mökillä.
        Herätti minut aamuauringon nousuun,juotiin aamukahvit.
        Emme tienneet ,että ne oli meidän viimeiset ,yhteiset kahvit.
        Teroitti viikatteen,meni sisälle ,josta löysin hänet .Ei katsonu siihen aamuaurigoon ,johon hetki sitte ,minut herätti.
        Se oli,elämäni raskain hetki.
        Rakas sinä joka oot ollu minulle uskollinen ,nyt sinä jätit minut.
        Suljin rakkaani silmät,silmät joihin kerran niin rakastuin.

        Ihmeeks olen sieltä saanu eheytyä.
        Koen herkkyyteni on vahvuuteni,niimpä soin.
        Tunnetkos sen kauniin laulun ,jonka laulaa Janne Tulkk?ERÄMAA.
        Siinä niin kauniisti meidän metsät soi.
        Soidaan,kannel kauniisti soii,"siel uusin äänin suloisin,mun suuni laulaa voi".
        Eikös ne kohta metsotki ala olla soitimessa?
        Herää sitä luomistyötä taas ,ihmeteltäväksi.

        Nonnii,taas rupateltiin,aurinko paistaa kauniisti.
        Nyt tuli tyttö ,lähdetään lenkille .Liisa


    • TAAS TÄSTÄ

      Nuo ketjut täyttyy aina välillä....

      Vai olet sinä aloitellut hiihtelemisen, vai lienetkö oikein himohiihtelijä.. Sehän on kyllä tosi mainio harrastus.

      Kuolikos sinun oikea isä kun isäpuolen sait ?
      Eihän se useinkaan isä-tai äitipuoli vastaa sitä omaa... Minulla oli parempaa. Sain pitää molemmat täydeksi mieheksi saakka.. Kiitollisuudella muistan nyt jo edesmenneitä vanhempiani.

      Kyllähän sitä nuorena silloin lähdettiin leipää hakemaan...Eikähän sitä vieraassa voinut edes itkeä...
      Niin, joskushan ne tulee viimeiset kahvit...
      Teillä kauniina aurinkoisena aamuna...äkisti, arvaamatta... Kova kokemus jälkeenjääneille, sinulle ennen kaikkea. Lähtijälle ehkä helpointa.. Sopivaa tapaa ei varmaan ole olemassakaan.. Pitkä sairauskaan ei hyvä. Äkkikuolemassa vaan jää niin paljon sanomatta... ehkä sellaista minkä olisi joskus halunnut..

      En ole Janne Tulkkia juurikaan kuunnelllut. Pitää korjata tilanne. Uskonpa että pidän samanlaisesta, herkästä musiikista.

      ********************************'*
      "siel uusin äänin suloisin,mun suuni laulaa voi"
      ***************************************
      Laulatkos sinä itse ?
      Vai on sulla niin hyvä lenkkikaveri. Ihan kateeksi käy :)
      Näissä mietteissä
      -asemamies-

      • TöllinLiisa

        Johan sitä lapsena hiihdeltiin,itse tehdyillä suksilla.Veljeni saiki niitä tehdä,aina oli uus suksipari osittain valmiina.
        Kouluunki mentiin omin neuvoin ,oli matka mikä hyvänsä.
        Toisin meillä ei ollut niin hirveen pitkä matka .
        Sieltä lapsuudesta jääny se,hiihtään pitää päästä.
        Aii ,taidanki kertoo,miten kantohangella mentiin lujaa.
        Sauvat säkin sisään ja nostettiin ylös purjeeksi.
        Paineltiin aavalla peltoaukealla metsän reunaan .
        Siihen aikaan kerättiin käpyjä myyntiin,niimpä meki ahkeraan kerättiin.
        Joskus kovalla pakkasella oksat katkeili alta,oli seki aikaa.
        Saatiin ihan omaa rahaa,lakupötköt maksoi 5 penniä.

        Minä olen menettänny isäni sodassa.
        Hän oli tulenjohtaja,kuoli muutama tunti ,ennenkuin tuli lopullinen rauha.

        Itse en muista isästäni oikeestaan mitää.,olin niin pieni.
        Isä ikävä kyllä seuras matkalla,kyllä sen menetyksen arvet oon kantanu itsessäni.

        Rakas ,lämmin äitini kuoli neljä vuotta sitte.
        Äidilläni oli lämmin katse,siinä ei ollu vihaa ,ei katkeruutta.

        Kaikki on lainaa.

        Kysyt,laulanko minä?
        Kyllä olen saanu sen lahjan ja sitä käyttänny.
        Olen yhden Suomalaisen kuuluisan kanteleen soittajan sukua.
        kerran tulin koulusta ja olin menossa erään ison talon ohi.
        Sielä saunan takan lauleskelin,kun minua huudettiin.
        Evakkoon tulleet Karjalaiset asui tuossa talossa.
        Emäntähän se sieltä kutsui minua syömään karjalan piirakoita.
        Hmm,kannatti laulaa.

        Eilen oliki ihana tyttären tytär,hiihtämässä.
        Oli rohkea tyttö lasketteli näkiä ,kuin vanha tekijä .
        Reissun päätteeks sai munkkirinkulaa ja mehua,kiitteli mummia.


        Nonii ,nyt tulin taas lenkiltä,hyvä olo.
        Päivä päivältä kevät ryömii kohti ja me saamme ottaa sen vastaa.

        Hymyn -asemamies- taas lähetän...Liisa


      • sinne tölliin
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Johan sitä lapsena hiihdeltiin,itse tehdyillä suksilla.Veljeni saiki niitä tehdä,aina oli uus suksipari osittain valmiina.
        Kouluunki mentiin omin neuvoin ,oli matka mikä hyvänsä.
        Toisin meillä ei ollut niin hirveen pitkä matka .
        Sieltä lapsuudesta jääny se,hiihtään pitää päästä.
        Aii ,taidanki kertoo,miten kantohangella mentiin lujaa.
        Sauvat säkin sisään ja nostettiin ylös purjeeksi.
        Paineltiin aavalla peltoaukealla metsän reunaan .
        Siihen aikaan kerättiin käpyjä myyntiin,niimpä meki ahkeraan kerättiin.
        Joskus kovalla pakkasella oksat katkeili alta,oli seki aikaa.
        Saatiin ihan omaa rahaa,lakupötköt maksoi 5 penniä.

        Minä olen menettänny isäni sodassa.
        Hän oli tulenjohtaja,kuoli muutama tunti ,ennenkuin tuli lopullinen rauha.

        Itse en muista isästäni oikeestaan mitää.,olin niin pieni.
        Isä ikävä kyllä seuras matkalla,kyllä sen menetyksen arvet oon kantanu itsessäni.

        Rakas ,lämmin äitini kuoli neljä vuotta sitte.
        Äidilläni oli lämmin katse,siinä ei ollu vihaa ,ei katkeruutta.

        Kaikki on lainaa.

        Kysyt,laulanko minä?
        Kyllä olen saanu sen lahjan ja sitä käyttänny.
        Olen yhden Suomalaisen kuuluisan kanteleen soittajan sukua.
        kerran tulin koulusta ja olin menossa erään ison talon ohi.
        Sielä saunan takan lauleskelin,kun minua huudettiin.
        Evakkoon tulleet Karjalaiset asui tuossa talossa.
        Emäntähän se sieltä kutsui minua syömään karjalan piirakoita.
        Hmm,kannatti laulaa.

        Eilen oliki ihana tyttären tytär,hiihtämässä.
        Oli rohkea tyttö lasketteli näkiä ,kuin vanha tekijä .
        Reissun päätteeks sai munkkirinkulaa ja mehua,kiitteli mummia.


        Nonii ,nyt tulin taas lenkiltä,hyvä olo.
        Päivä päivältä kevät ryömii kohti ja me saamme ottaa sen vastaa.

        Hymyn -asemamies- taas lähetän...Liisa

        Huomenia sinulle, Liisa

        Vai olet sinä sotaorpo. Kyllähän se on kova osa ollut orvoilla. Lienee vieläkin näillä niin sanotuilla uusioperheillä, missä isät ja äidit vaihtuu joskus jopa moneen kertaan. Niissä usein kuitenkin mahdollisuus nähdä edes joskus oikeaakin isää tai äitiä. Orvolla se mahdollisuus on poissa. Sitä ei varmaan korvaa mikään.

        Ollaan varmaan samaa ikäluokkaa. Itse lähdin ensimmäiselle ulkomaanmatkalleni evakoksi Ruotsiin. Meillä oli koko perhe isää lukuunottamatta samalla evakkoleirillä. Isä jäi Lapin sotaa jatkamaan. Kun liki vuoden kuluttua palasimme näimme hänet. Minä olin niin pieni etten tuntenut vastassa ollutta isääni.

        Vai on sinulla laulun lahja. Sitä olen joskus kovasti myös itselleni toivonut, mutta kaikki toiveethan ei elämässä toteudu. Jotain toki laulan mutta en aina ole varma onko siitä ympäristölle enemmän iloa vai harmia :)))

        Sinulla on mukava kun tyttären perhe asuu niin lähellä. Lapsista on kovasti iloa ja seuraa.

        Kirkkaita ja aurinkoisia kevätpäiviä sinulle Liisa
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        sinne tölliin kirjoitti:

        Huomenia sinulle, Liisa

        Vai olet sinä sotaorpo. Kyllähän se on kova osa ollut orvoilla. Lienee vieläkin näillä niin sanotuilla uusioperheillä, missä isät ja äidit vaihtuu joskus jopa moneen kertaan. Niissä usein kuitenkin mahdollisuus nähdä edes joskus oikeaakin isää tai äitiä. Orvolla se mahdollisuus on poissa. Sitä ei varmaan korvaa mikään.

        Ollaan varmaan samaa ikäluokkaa. Itse lähdin ensimmäiselle ulkomaanmatkalleni evakoksi Ruotsiin. Meillä oli koko perhe isää lukuunottamatta samalla evakkoleirillä. Isä jäi Lapin sotaa jatkamaan. Kun liki vuoden kuluttua palasimme näimme hänet. Minä olin niin pieni etten tuntenut vastassa ollutta isääni.

        Vai on sinulla laulun lahja. Sitä olen joskus kovasti myös itselleni toivonut, mutta kaikki toiveethan ei elämässä toteudu. Jotain toki laulan mutta en aina ole varma onko siitä ympäristölle enemmän iloa vai harmia :)))

        Sinulla on mukava kun tyttären perhe asuu niin lähellä. Lapsista on kovasti iloa ja seuraa.

        Kirkkaita ja aurinkoisia kevätpäiviä sinulle Liisa
        -asemamies-

        Heii taas,tulin lenkiltä.
        Semmonen häkkilintu ,jo pienenä siivet typistetty. Jotenki sitä kuiteski lennettään.Jos ei nyt korkeuksissa,tietynlaista varovaisuutta,jos putoan?
        Lentoa ,laulua on vaadittu,eipäs yhtiekunta taida ees muistaa,et on tämmönenki porukka olemassa?
        No se siitä.

        Taidetaan olla samaa ikäluokkaa,jos sinunki isä ollu sodassa?
        On ne olleet kovia aikoja,jos nyt puhutaan ,miten kovaa nyt on?
        Sillon oli puuteta kaikesta,eipä koskaa kysytty,mitä haluut leivän päälle.
        Sainhan minä köyhäin avustustaki,koululle oli tullu vaatetta.
        MInä sain mintunvihreen tyllimekon.
        Kotiin tulin ja ylleni sitä laitoin ,se hajos päälleni.
        Se oli niin laho,siinä köyhäin apua.


        Tuosta taiteellisuudesta ,sitä on monellaki tapaa,minä oon jotaki murusia saanu.
        Ehkä ne murut ,jotka ei muille oo kelvannu?
        Pääasia ,kait on jos osaa olla tyytyväinen.
        Elämä antaa ja pois ottaa.
        Tämän tosiasian edessä ollaan ,tasapäisiä.

        Yks tyttäristäni on hyvin lämmin ,rakastava.
        Hän kauniisti kohtelee äitiään ,meillä ei oo sukupolvien kuilua välissä.
        Tehdään yhdessä lapin matkoja ,ruskalle ja hiihtän.
        Nyt ovat risteilyllä,lapsilla on hiihtoloma.

        Aurinkoista päivää sinulle ja ilosta mieltä.
        Kiitos taas kauniisat ,lämpimästä kirjeestä.Liisa


      • taas toimisi
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii taas,tulin lenkiltä.
        Semmonen häkkilintu ,jo pienenä siivet typistetty. Jotenki sitä kuiteski lennettään.Jos ei nyt korkeuksissa,tietynlaista varovaisuutta,jos putoan?
        Lentoa ,laulua on vaadittu,eipäs yhtiekunta taida ees muistaa,et on tämmönenki porukka olemassa?
        No se siitä.

        Taidetaan olla samaa ikäluokkaa,jos sinunki isä ollu sodassa?
        On ne olleet kovia aikoja,jos nyt puhutaan ,miten kovaa nyt on?
        Sillon oli puuteta kaikesta,eipä koskaa kysytty,mitä haluut leivän päälle.
        Sainhan minä köyhäin avustustaki,koululle oli tullu vaatetta.
        MInä sain mintunvihreen tyllimekon.
        Kotiin tulin ja ylleni sitä laitoin ,se hajos päälleni.
        Se oli niin laho,siinä köyhäin apua.


        Tuosta taiteellisuudesta ,sitä on monellaki tapaa,minä oon jotaki murusia saanu.
        Ehkä ne murut ,jotka ei muille oo kelvannu?
        Pääasia ,kait on jos osaa olla tyytyväinen.
        Elämä antaa ja pois ottaa.
        Tämän tosiasian edessä ollaan ,tasapäisiä.

        Yks tyttäristäni on hyvin lämmin ,rakastava.
        Hän kauniisti kohtelee äitiään ,meillä ei oo sukupolvien kuilua välissä.
        Tehdään yhdessä lapin matkoja ,ruskalle ja hiihtän.
        Nyt ovat risteilyllä,lapsilla on hiihtoloma.

        Aurinkoista päivää sinulle ja ilosta mieltä.
        Kiitos taas kauniisat ,lämpimästä kirjeestä.Liisa

        Tämä palsta näyttää olevan "ylikuormittunut" tai muuten vialla. Jospa se taas toimisi.
        Minun köyhäinavustus onnistui huomattavasti paremmin, sain ihan uudet hiihtokengät ja ne tulivat tosi tarpeeseen. Sain myös Amerikasta talviturkin, mutta se valitettavasti meni yhden talven jälkeen pieneksi. Sitten se annettiin kierrätykseen, koska minä olin perheen nuorin ja meillä ei siten takille ollut enää sopivaa käyttäjää. Aina vähän harmitti kun näin sen toisella päällä sillä se oli tosi lämmin ja hyvä. Varmaan myös hänelle. En tiedä kuinka pitkään se lopulta kiersi sillä sitä ei varmaan pitämällä saanut loppumaan.

        Päivä on ollut kaunis ja lämmin. Sitä toivon sinne sinullekin.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        taas toimisi kirjoitti:

        Tämä palsta näyttää olevan "ylikuormittunut" tai muuten vialla. Jospa se taas toimisi.
        Minun köyhäinavustus onnistui huomattavasti paremmin, sain ihan uudet hiihtokengät ja ne tulivat tosi tarpeeseen. Sain myös Amerikasta talviturkin, mutta se valitettavasti meni yhden talven jälkeen pieneksi. Sitten se annettiin kierrätykseen, koska minä olin perheen nuorin ja meillä ei siten takille ollut enää sopivaa käyttäjää. Aina vähän harmitti kun näin sen toisella päällä sillä se oli tosi lämmin ja hyvä. Varmaan myös hänelle. En tiedä kuinka pitkään se lopulta kiersi sillä sitä ei varmaan pitämällä saanut loppumaan.

        Päivä on ollut kaunis ja lämmin. Sitä toivon sinne sinullekin.
        -asemamies-

        Onko meillä liikaa kuormaa,heh kaikki koko elämän tarinat?
        Älä välitä ,jos nyt nauran.
        Sinua onnistannu köyhäin avustuksen suhteen.
        Minun edesmennyt mieheniki oli saanu monot.
        Hän oli ottannu kasvuvaraa,elikkä ne monot. Hänellä oliki melkein elämänsä loppuun asti.
        Jälkeen päin on harmittannu,miks vietiin ne roskikseen?
        Ne ois voinu seinälle koristeeksi laittaa.

        Nauran,kaikenlaista harmia sitä on pitäny ollakki.
        Eipä sitä ollu pahemmin vaateita,valinnan varaa ei ollu.
        Meilläki äitin kanssa yhteinen huivi,äiti kävi sillä navetassa.
        Sitte sain minä sen päähäni,haisi navetalle.
        Kyllä sen huivin kanssa taisteltiin,miten se on päässä.
        Naurattaa niin,oii,joii,ilmankos on tullu tämmönen.
        Hymy onneks ei oo hyytyny,elämän tilkkutäkkiä ,kun tässä on katseltu.

        On jo myöhä ilta,tulin saunasta ,tässä koitan sinulle kirjoittaa.

        Täälä oli harmaa päivä ,kylmä raaka tuuli.
        Sinulle kauniita unia ja kiitos taas kirjeestäs.
        Joka sai nauraan ,niin että kyyneleet valui.Liisa


      • tungoksen
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Onko meillä liikaa kuormaa,heh kaikki koko elämän tarinat?
        Älä välitä ,jos nyt nauran.
        Sinua onnistannu köyhäin avustuksen suhteen.
        Minun edesmennyt mieheniki oli saanu monot.
        Hän oli ottannu kasvuvaraa,elikkä ne monot. Hänellä oliki melkein elämänsä loppuun asti.
        Jälkeen päin on harmittannu,miks vietiin ne roskikseen?
        Ne ois voinu seinälle koristeeksi laittaa.

        Nauran,kaikenlaista harmia sitä on pitäny ollakki.
        Eipä sitä ollu pahemmin vaateita,valinnan varaa ei ollu.
        Meilläki äitin kanssa yhteinen huivi,äiti kävi sillä navetassa.
        Sitte sain minä sen päähäni,haisi navetalle.
        Kyllä sen huivin kanssa taisteltiin,miten se on päässä.
        Naurattaa niin,oii,joii,ilmankos on tullu tämmönen.
        Hymy onneks ei oo hyytyny,elämän tilkkutäkkiä ,kun tässä on katseltu.

        On jo myöhä ilta,tulin saunasta ,tässä koitan sinulle kirjoittaa.

        Täälä oli harmaa päivä ,kylmä raaka tuuli.
        Sinulle kauniita unia ja kiitos taas kirjeestäs.
        Joka sai nauraan ,niin että kyyneleet valui.Liisa

        Kyllähän täällä sen tungoksen kanssa pärjää...
        Monojahan sitä silloin pääasiassa jaettiin. Tai useimmille. Oli niin mukava kun kaikilla köyhemmillä lapsilla oli samanlaiset *kunnan* monot. Oli helppo tunnistaa samaan kastiin kuuluvat. Onneksi niitä silloin oli melko monilla.
        Hukkaan on joutuneet minunkin monot.
        Saunasta minäkin tulin. Vahinko vaan kun on meillä eri sauna ja vielä eri sauna-aikakin :))
        Voitais siinä löylyn lämmössä puhua muutakin lämpöistä (*heh,heh*).
        Kaikkea hyvää iltaasi. Toivottavasti sinulla naurua riittää. Sitä kun ei ole maailmassa varmasti liikaa.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        tungoksen kirjoitti:

        Kyllähän täällä sen tungoksen kanssa pärjää...
        Monojahan sitä silloin pääasiassa jaettiin. Tai useimmille. Oli niin mukava kun kaikilla köyhemmillä lapsilla oli samanlaiset *kunnan* monot. Oli helppo tunnistaa samaan kastiin kuuluvat. Onneksi niitä silloin oli melko monilla.
        Hukkaan on joutuneet minunkin monot.
        Saunasta minäkin tulin. Vahinko vaan kun on meillä eri sauna ja vielä eri sauna-aikakin :))
        Voitais siinä löylyn lämmössä puhua muutakin lämpöistä (*heh,heh*).
        Kaikkea hyvää iltaasi. Toivottavasti sinulla naurua riittää. Sitä kun ei ole maailmassa varmasti liikaa.
        -asemamies-

        Illassa kylmän kaamoksen ,mä pienen liekin näin,soi ihana valssi.
        Nauru kyllä jo tässä alussa,voidaan niillä elämän muruillaki nauraa.
        Olen koittannu lapsilleni kertoa,miten leipä maistui hyvältä.
        Muistan sen ,jotenki se koskettaa.
        Lehmät oli ummessa,eikä ollu voita.
        Oli ostettu markariinia,joka ei nyt maultaan ollu hääppöstä.
        Miten on jääny lähtemättömästi muistiin?
        Kävelin kantohangella ja söin markariinia leivän päällä.
        Nälkä on ja seki maistui hyvältä.

        Nyt meillä yhteinen harmin aihe,ne monot.
        Ois pitäny osata sillon nähdä pitemmälle.
        No muistoissa ne on ja käydään kuin ullakolla.
        Avataan sitä muistojen kätköä.

        Saunottukki ollaan,saunassahan monet asita kuulemma käsitellään.
        Mä en sielä kovin kauan viihdy,kun kuumat löylyt.
        On se saunaki hyvä keksintö,saa vastoo ja hikoilla.

        Näin on ilta taas tullu ,kohta höyhen saarelle.
        Kiitos taas hauskasta monotarinasta.
        Hymy tässä,kiitän ja toivotan hyvää yötä.Liisa


      • syövän viestejä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Illassa kylmän kaamoksen ,mä pienen liekin näin,soi ihana valssi.
        Nauru kyllä jo tässä alussa,voidaan niillä elämän muruillaki nauraa.
        Olen koittannu lapsilleni kertoa,miten leipä maistui hyvältä.
        Muistan sen ,jotenki se koskettaa.
        Lehmät oli ummessa,eikä ollu voita.
        Oli ostettu markariinia,joka ei nyt maultaan ollu hääppöstä.
        Miten on jääny lähtemättömästi muistiin?
        Kävelin kantohangella ja söin markariinia leivän päällä.
        Nälkä on ja seki maistui hyvältä.

        Nyt meillä yhteinen harmin aihe,ne monot.
        Ois pitäny osata sillon nähdä pitemmälle.
        No muistoissa ne on ja käydään kuin ullakolla.
        Avataan sitä muistojen kätköä.

        Saunottukki ollaan,saunassahan monet asita kuulemma käsitellään.
        Mä en sielä kovin kauan viihdy,kun kuumat löylyt.
        On se saunaki hyvä keksintö,saa vastoo ja hikoilla.

        Näin on ilta taas tullu ,kohta höyhen saarelle.
        Kiitos taas hauskasta monotarinasta.
        Hymy tässä,kiitän ja toivotan hyvää yötä.Liisa

        Tämä näkyy tosiaan syövän viestejä...
        Eilinenkin on taas kadonnut jonnekin...
        Kyllähän se totta on että vieläkin "oikea voi", se kotona kirnuttu, saa veden kielelle. Pahalle masitui margariini silloin, olikohan se silloin vielä nykyistäkin huonompaa ??
        Ei sitä nykyään moni tiedä mille margariinileipä silloin maistui kun ei ollut mitään muutakaan makunautintoa.
        Pakkasta on ollut ja päivisin taas kovin kaunista aurinkoa riittää, toivottavasti myös sinulle sinne tölliis.
        Paljon olis tosiaan muisteltavaa kaikesta siitä 'kurjuudesta' mistä kuitenkin ne parhaimmat ja rakkaimmat muistot on mieleen tainneet jäädä.
        Leikkikaluina meillä oli sotilailta jääneet romut ja tietenkin kaikenmaailman ammukset. Hyvä kun edes henki säilyi.
        Kaikkea hyvää päivääsi
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        syövän viestejä kirjoitti:

        Tämä näkyy tosiaan syövän viestejä...
        Eilinenkin on taas kadonnut jonnekin...
        Kyllähän se totta on että vieläkin "oikea voi", se kotona kirnuttu, saa veden kielelle. Pahalle masitui margariini silloin, olikohan se silloin vielä nykyistäkin huonompaa ??
        Ei sitä nykyään moni tiedä mille margariinileipä silloin maistui kun ei ollut mitään muutakaan makunautintoa.
        Pakkasta on ollut ja päivisin taas kovin kaunista aurinkoa riittää, toivottavasti myös sinulle sinne tölliis.
        Paljon olis tosiaan muisteltavaa kaikesta siitä 'kurjuudesta' mistä kuitenkin ne parhaimmat ja rakkaimmat muistot on mieleen tainneet jäädä.
        Leikkikaluina meillä oli sotilailta jääneet romut ja tietenkin kaikenmaailman ammukset. Hyvä kun edes henki säilyi.
        Kaikkea hyvää päivääsi
        -asemamies-

        Heii,iltaa taas.
        Mites meidän tärkeät viestit ,joku voi noin napata?
        Onko se niin ,akanat erottuu jyvistä?
        Minä kuules sain puimakoneella aina olla ruumentummu.
        Arvaas,miten oli ruumenissa,saunaan mentiin ja ihoo kirveli.
        Kylällä ison talon Antti kiersi mökistä mökkin puimassa.
        Muistan Antin,sillä oli viikset,kahvia juodessa,parta oli siinä kahvilautasela.
        Viikonloppuna työväentalolla Antti tanssi ,lapikkaat jalassa.
        Otti vauhtia seinän vieressä olevilta penkeiltä.
        Hevosen sonnassa näky lapikkaat olevan,eipäs vauhtia haitannu.

        Aii ,sääki muistat sen markariinin,siinä oli kumma maku.
        Eikä sillon ollukkaa ,kuin muistaakseen vain yhtä markariinia.
        Heh,hekottaan aloin ihan,meidän herkuilla.
        Veljeni kun muistaa paremmin ihan niitä lapsuuden aikasia asioita.
        Me lapset ite kalastettiin särkiä ja ahvenia.
        Perattiin ja sitte itse paistettiin,ikää ei monta vuota kellää.
        Veljeni oikein hyvin muistaa,miten sai nähdä nälkää.

        Saas nähä häviikö näistäki jotaki,vaikka eihän näissä nyt oo mitää pois otettavaa?

        Tänään täälä huurteinen aamu,kaunista oksat valoisia.
        Aurinkoki alkoi paistaan,kuin kristallia kimmelsi lumikiteet.
        Kävin taas lenkillä,pakkanen nipisteli kovannipukoita.
        Nyt taas päivä on ,yön syliin vaipumassa.
        Kiitän taas kirjeestäs,jolla sai nauraa.
        Toivottavasti sinäki saat vastapuolella nauraa.
        Ruumentummu,leiskuva leski,heh.

        Keväisiä päiviä sinulle ja iloista mieltä.Liisa


      • pulkkamäkeä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii,iltaa taas.
        Mites meidän tärkeät viestit ,joku voi noin napata?
        Onko se niin ,akanat erottuu jyvistä?
        Minä kuules sain puimakoneella aina olla ruumentummu.
        Arvaas,miten oli ruumenissa,saunaan mentiin ja ihoo kirveli.
        Kylällä ison talon Antti kiersi mökistä mökkin puimassa.
        Muistan Antin,sillä oli viikset,kahvia juodessa,parta oli siinä kahvilautasela.
        Viikonloppuna työväentalolla Antti tanssi ,lapikkaat jalassa.
        Otti vauhtia seinän vieressä olevilta penkeiltä.
        Hevosen sonnassa näky lapikkaat olevan,eipäs vauhtia haitannu.

        Aii ,sääki muistat sen markariinin,siinä oli kumma maku.
        Eikä sillon ollukkaa ,kuin muistaakseen vain yhtä markariinia.
        Heh,hekottaan aloin ihan,meidän herkuilla.
        Veljeni kun muistaa paremmin ihan niitä lapsuuden aikasia asioita.
        Me lapset ite kalastettiin särkiä ja ahvenia.
        Perattiin ja sitte itse paistettiin,ikää ei monta vuota kellää.
        Veljeni oikein hyvin muistaa,miten sai nähdä nälkää.

        Saas nähä häviikö näistäki jotaki,vaikka eihän näissä nyt oo mitää pois otettavaa?

        Tänään täälä huurteinen aamu,kaunista oksat valoisia.
        Aurinkoki alkoi paistaan,kuin kristallia kimmelsi lumikiteet.
        Kävin taas lenkillä,pakkanen nipisteli kovannipukoita.
        Nyt taas päivä on ,yön syliin vaipumassa.
        Kiitän taas kirjeestäs,jolla sai nauraa.
        Toivottavasti sinäki saat vastapuolella nauraa.
        Ruumentummu,leiskuva leski,heh.

        Keväisiä päiviä sinulle ja iloista mieltä.Liisa

        Kyllä se joku vain on näitä viestejä napostellut...
        Kyllähän se ahventen ja särkienkin paistaminen oli lapsena mukavaa puuhaa, ei ne aina varmaan niin kypsiksikään ehtineet tai sitten ne paloivat karrelle... mutta se maku, lähenteli taivaita.
        olihan se itse valmistettua..
        Kyllähän siihen aikaan sonta kirjaimellisesti haisi oltiinpa sitten missä tahansa. Ei ollut suihkuja ja talvisin muuta kuin lauantaisauna, kovilla pakkasilla jopa joka toinen viikko. Nykyään illalla käydään suihkussa, pannaan puhdas uniasu päälle ja aamulla on taas valtava kiire suihkuun kun ollaan niin, niin pesun tarpeessa...

        Muistatkos kuinka vessapaperi valmistettiin ?
        Siihen pienemm't lapset olivat erityisen hyviä. Sanomalehdestä repäistiin pala ja sitä käskettiin hämärässä rypistellä niin sitten kun se alkaa olla pehmeä se iskee pieniä kipunoita. Jonkin ajan päästä kun niitä kipunoita ei näkynyt paperi pyydettiin pois. "Minäpä näytän"miten se kipinä irtoaa. Sitten sillä pyyhittiin. Ei sitä montaa kertaa saanut valmiiksi pehmitettyä paperia.
        Kaikkea piti keksiä kun valmiiksi nauretuita ei ollut.
        Kylläpäs sitä nousee lapsuudeta jos minkälaista muistoa....
        Kevättä sinulle
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        pulkkamäkeä kirjoitti:

        Kyllä se joku vain on näitä viestejä napostellut...
        Kyllähän se ahventen ja särkienkin paistaminen oli lapsena mukavaa puuhaa, ei ne aina varmaan niin kypsiksikään ehtineet tai sitten ne paloivat karrelle... mutta se maku, lähenteli taivaita.
        olihan se itse valmistettua..
        Kyllähän siihen aikaan sonta kirjaimellisesti haisi oltiinpa sitten missä tahansa. Ei ollut suihkuja ja talvisin muuta kuin lauantaisauna, kovilla pakkasilla jopa joka toinen viikko. Nykyään illalla käydään suihkussa, pannaan puhdas uniasu päälle ja aamulla on taas valtava kiire suihkuun kun ollaan niin, niin pesun tarpeessa...

        Muistatkos kuinka vessapaperi valmistettiin ?
        Siihen pienemm't lapset olivat erityisen hyviä. Sanomalehdestä repäistiin pala ja sitä käskettiin hämärässä rypistellä niin sitten kun se alkaa olla pehmeä se iskee pieniä kipunoita. Jonkin ajan päästä kun niitä kipunoita ei näkynyt paperi pyydettiin pois. "Minäpä näytän"miten se kipinä irtoaa. Sitten sillä pyyhittiin. Ei sitä montaa kertaa saanut valmiiksi pehmitettyä paperia.
        Kaikkea piti keksiä kun valmiiksi nauretuita ei ollut.
        Kylläpäs sitä nousee lapsuudeta jos minkälaista muistoa....
        Kevättä sinulle
        -asemamies-

        Aurinkoista maaliskuun ensimmäistä päivää.
        Eilen jo kolahti postis,siitä kiitos.
        Eilen olin vähän vilunväreissä,niinpä jätin tähän päivään vastaamisen.
        No nyt jo parempi olo,auringon lämmössä näppäilen.

        Mainitset ,että kirjoituksia joku nyppii?
        Voiko niin tehdä ja kuka sen tekee?
        Pitäsköhän sinun kuiteskii alkaa vartioon,vahvaa osaamista ainaskii ois?

        Hymy taas heti tuppaa tähän,mehän taidetaanki olla aika huvittavia?
        Semmonen muisti minullakii on ,ettei ollu ongelmia,miten aikansa sais kuluu?
        Meillekki kyläläiset toi kesäks lampaansa,meillä oli iso metsähaka.
        Minulla oli leikkikaverina valkoine lampaan karitsa.Se seuras minua joka paikkaan,tupaanki tulla napotti.
        Kerran äiti käski minua viemään karkeeta suolaa lampaille.
        Ensin kieltäydyin,koska sielä oli iso pässi jolla oli isot kippurasarvet.
        Pelkäsin sitä pässiä,no eihän siinä auttannu muu ,kuin mennä viemään suolaa.
        Kiveltä kivelle olin kaatamassa suolaa,kun se pässi tuli takaa päin.
        Sain sellaisen ilmalennon,lensin pitkän matkan.
        Siitä ,kun ylös pääsin ,sain jalat alleni.
        Juoksin minkä kintuistani sain,kiviaidan päälle.
        Sielä vapisin aikani,sen jälkeen en vieny enää suolaa lampaille.

        Ois muuten aikamoinen elokuva katseltavana.
        Miten sai lapset selvitä,tuntuu ettei ees uskota jos kertoo?
        Oon aatellu sitä kalan paistooki,kokit iältään 2-3-5 siinä.
        Eipä oo kumma jos lapamatoo oli suolisto täynnä.
        Monesti meinasin kuolla ja yks syy oli ne madot.

        Tuosta saunomisesta,no jos kerran viikossa sanottiin,josku harvemminki.
        Jotenki semmonenki muistikuva,että nokisenaki saunasta pois tultiin.Heh !

        Naurulle tuntuu olevan aihetta.
        Tuoki vessapareri juttu,sanomalehti jo oliki hyvä.
        Jopa pahvilaatikotki käytettiin,sitä aaltopahvia pehmennetiin hyppysissä.
        Niin sitä istuttiin kovalla pakkasella ulkohuussissa.
        Muistan miten ei ollu ,kuin yhdet kengät,isot miesten.
        Niillä vuoronperää sinne ulkohuussiin.

        No,kevät merkit seunustalla,pälvi, siinä paljain jaloin leikittiin kesää.
        Variksen saappaat saatiin joka kesä,äiti kermalla niitä hoiti.
        Kattelen kantapäitäni ,ihmeen kauniit,ei uskois että on ollu variksen saappaat?
        No nyt on kenkiä,tyttäreni tytärki on huomannu,mummilla on paljon tanssikenkiä.

        Tässä nauran niin,ois vielä vaika kuinka kaikkee.
        Onko sinulla konttia,jos sinne pantas nää,ettei joku pääsis napsiin?
        Eiköhän keksitä jatkossa jotaki?
        Nyt taas kiittelen hauskoista juttu hetkistä.
        Ollaan varmaan vain nuorruttu,nauru pidentää ikää.
        Eikä tuota nyt vielä paljoo ookkaa,ollaan ikuisia nuoria.
        Sinulle oikein aurinkoista päivää,lämpimin ajatuksin .Liisa


      • kasvatus
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Aurinkoista maaliskuun ensimmäistä päivää.
        Eilen jo kolahti postis,siitä kiitos.
        Eilen olin vähän vilunväreissä,niinpä jätin tähän päivään vastaamisen.
        No nyt jo parempi olo,auringon lämmössä näppäilen.

        Mainitset ,että kirjoituksia joku nyppii?
        Voiko niin tehdä ja kuka sen tekee?
        Pitäsköhän sinun kuiteskii alkaa vartioon,vahvaa osaamista ainaskii ois?

        Hymy taas heti tuppaa tähän,mehän taidetaanki olla aika huvittavia?
        Semmonen muisti minullakii on ,ettei ollu ongelmia,miten aikansa sais kuluu?
        Meillekki kyläläiset toi kesäks lampaansa,meillä oli iso metsähaka.
        Minulla oli leikkikaverina valkoine lampaan karitsa.Se seuras minua joka paikkaan,tupaanki tulla napotti.
        Kerran äiti käski minua viemään karkeeta suolaa lampaille.
        Ensin kieltäydyin,koska sielä oli iso pässi jolla oli isot kippurasarvet.
        Pelkäsin sitä pässiä,no eihän siinä auttannu muu ,kuin mennä viemään suolaa.
        Kiveltä kivelle olin kaatamassa suolaa,kun se pässi tuli takaa päin.
        Sain sellaisen ilmalennon,lensin pitkän matkan.
        Siitä ,kun ylös pääsin ,sain jalat alleni.
        Juoksin minkä kintuistani sain,kiviaidan päälle.
        Sielä vapisin aikani,sen jälkeen en vieny enää suolaa lampaille.

        Ois muuten aikamoinen elokuva katseltavana.
        Miten sai lapset selvitä,tuntuu ettei ees uskota jos kertoo?
        Oon aatellu sitä kalan paistooki,kokit iältään 2-3-5 siinä.
        Eipä oo kumma jos lapamatoo oli suolisto täynnä.
        Monesti meinasin kuolla ja yks syy oli ne madot.

        Tuosta saunomisesta,no jos kerran viikossa sanottiin,josku harvemminki.
        Jotenki semmonenki muistikuva,että nokisenaki saunasta pois tultiin.Heh !

        Naurulle tuntuu olevan aihetta.
        Tuoki vessapareri juttu,sanomalehti jo oliki hyvä.
        Jopa pahvilaatikotki käytettiin,sitä aaltopahvia pehmennetiin hyppysissä.
        Niin sitä istuttiin kovalla pakkasella ulkohuussissa.
        Muistan miten ei ollu ,kuin yhdet kengät,isot miesten.
        Niillä vuoronperää sinne ulkohuussiin.

        No,kevät merkit seunustalla,pälvi, siinä paljain jaloin leikittiin kesää.
        Variksen saappaat saatiin joka kesä,äiti kermalla niitä hoiti.
        Kattelen kantapäitäni ,ihmeen kauniit,ei uskois että on ollu variksen saappaat?
        No nyt on kenkiä,tyttäreni tytärki on huomannu,mummilla on paljon tanssikenkiä.

        Tässä nauran niin,ois vielä vaika kuinka kaikkee.
        Onko sinulla konttia,jos sinne pantas nää,ettei joku pääsis napsiin?
        Eiköhän keksitä jatkossa jotaki?
        Nyt taas kiittelen hauskoista juttu hetkistä.
        Ollaan varmaan vain nuorruttu,nauru pidentää ikää.
        Eikä tuota nyt vielä paljoo ookkaa,ollaan ikuisia nuoria.
        Sinulle oikein aurinkoista päivää,lämpimin ajatuksin .Liisa

        Sinulla sitä juttua näyttää irtoavan...Hyvä niin.
        Toivottavasti olet jo selvinnyt lentsustas..
        Vai säit sinä pässin kimppuusi... no, meillä poikasilla oli tapana opettaa pikkupässit kunnolla päkkäämään. Se olikin hauskaa siihen saakka kunnes siitä kasvoi isopässi. Sille ei auttanut selkäänä kääntää, eikä kumartua ensinkään..uskomattoman kovapäisiä ne vaan olivat. Joskus niilläkin petti taju, kun oiken kovaan vastukseen päkkäsivät.
        Kyllähän minulla sellainen oikea tuohikontti on... mutta taitaapa ne nämä sähköiset viestit livahtaa niistä läpi.. Yrittäähän aina vois..
        Kaikkea hyvää päivääsi
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        kasvatus kirjoitti:

        Sinulla sitä juttua näyttää irtoavan...Hyvä niin.
        Toivottavasti olet jo selvinnyt lentsustas..
        Vai säit sinä pässin kimppuusi... no, meillä poikasilla oli tapana opettaa pikkupässit kunnolla päkkäämään. Se olikin hauskaa siihen saakka kunnes siitä kasvoi isopässi. Sille ei auttanut selkäänä kääntää, eikä kumartua ensinkään..uskomattoman kovapäisiä ne vaan olivat. Joskus niilläkin petti taju, kun oiken kovaan vastukseen päkkäsivät.
        Kyllähän minulla sellainen oikea tuohikontti on... mutta taitaapa ne nämä sähköiset viestit livahtaa niistä läpi.. Yrittäähän aina vois..
        Kaikkea hyvää päivääsi
        -asemamies-

        No ,hei taas.
        Täältä leiskuen tuun,sain siivousinspiraatinoki.
        Jostaki kummasta se tuli ja nyt Tölli saa pöllyytystä.
        Ai ,miten sitä taas oli keränny pahan päivän varalle kaikkee.

        Onneks vaiva on poissa ,olenki ollu ihmeen terve.
        Josta kyllä koitan kiittää.

        Kerrot ja pässeistä ,niin muistuu naapurinki pässi.
        Sielä talossa oliki monta komiaa poikaa.
        Pihassa kasvoi paljon puita,sielä yks pojista härnäs pässiä.
        Pässi kun oli tulossa,poika meni puun taakse.
        Sen seurauksena pässi pökkäs puuhun,kait näki tähtiä?

        Mitä tulee tähän jutusteluun ,oon huomannu että minulla krooninen puheripuli.
        Jos vain joku kohalle sattuu,vaikee on minua ohittaa.Heh ,joo.

        Me kyllä voitas vaikka maailmaa parantaa,jos ei muuta?
        Mä oonki suunnitellu menoo tuonne pääkallopaikalle?
        Sielä ois luudalle töitä,vois sitä sielä heilutella?
        Oishan se jotaki matalasta töllistä lähtö,nousta portaita ylös.
        Asia jota sielä esille toisin,ois tää huolestuttava kertakäyttökulttuuri.
        Jo yksistään vessaparenki kanssa,siitä vois nousta iso poru?

        Tuohikontistaki ois juttuu.
        Niinkuis jo tiedät ,kenkiähän ei ollu.
        Mentiin marjaan,minä kipusin rappusille ja sieltä pujahdin isoon tuohikonttiin.
        Marjassa oltiin ,yks ikävä juttu sielä tapahtu.
        Elämäni kaunien muki hävis ,enkä oo sitä vieläkää löytänny.

        On tää virtuaaali nyt ihmeellistä?
        Silmä ei sitä nää,tekee kummallisia asioita?
        Kuten tämänki ,että meki ahkeraan tahtiin kirjoitellaan.
        Saahaan tuoretta postii,ollaan vielä hymyssä suin toisessa päässä .Kun jo toinen toisessa päässä lukee.
        Ollaankos me nyt niinsanotulla ajan hermolla?`

        Mutta eipäs unoheta sitä miedän tärkeetä tehtävää.
        Se rakkauden juna,se on tärkee.
        Tänäänki se toivottavasti kulkee ja antaa voimia nauttia elämästä.
        Hymyllä suljen taas ja lämpimin ajatuksin.Liisa


      • seisoo asemalla?
        TöllinLiisa kirjoitti:

        No ,hei taas.
        Täältä leiskuen tuun,sain siivousinspiraatinoki.
        Jostaki kummasta se tuli ja nyt Tölli saa pöllyytystä.
        Ai ,miten sitä taas oli keränny pahan päivän varalle kaikkee.

        Onneks vaiva on poissa ,olenki ollu ihmeen terve.
        Josta kyllä koitan kiittää.

        Kerrot ja pässeistä ,niin muistuu naapurinki pässi.
        Sielä talossa oliki monta komiaa poikaa.
        Pihassa kasvoi paljon puita,sielä yks pojista härnäs pässiä.
        Pässi kun oli tulossa,poika meni puun taakse.
        Sen seurauksena pässi pökkäs puuhun,kait näki tähtiä?

        Mitä tulee tähän jutusteluun ,oon huomannu että minulla krooninen puheripuli.
        Jos vain joku kohalle sattuu,vaikee on minua ohittaa.Heh ,joo.

        Me kyllä voitas vaikka maailmaa parantaa,jos ei muuta?
        Mä oonki suunnitellu menoo tuonne pääkallopaikalle?
        Sielä ois luudalle töitä,vois sitä sielä heilutella?
        Oishan se jotaki matalasta töllistä lähtö,nousta portaita ylös.
        Asia jota sielä esille toisin,ois tää huolestuttava kertakäyttökulttuuri.
        Jo yksistään vessaparenki kanssa,siitä vois nousta iso poru?

        Tuohikontistaki ois juttuu.
        Niinkuis jo tiedät ,kenkiähän ei ollu.
        Mentiin marjaan,minä kipusin rappusille ja sieltä pujahdin isoon tuohikonttiin.
        Marjassa oltiin ,yks ikävä juttu sielä tapahtu.
        Elämäni kaunien muki hävis ,enkä oo sitä vieläkää löytänny.

        On tää virtuaaali nyt ihmeellistä?
        Silmä ei sitä nää,tekee kummallisia asioita?
        Kuten tämänki ,että meki ahkeraan tahtiin kirjoitellaan.
        Saahaan tuoretta postii,ollaan vielä hymyssä suin toisessa päässä .Kun jo toinen toisessa päässä lukee.
        Ollaankos me nyt niinsanotulla ajan hermolla?`

        Mutta eipäs unoheta sitä miedän tärkeetä tehtävää.
        Se rakkauden juna,se on tärkee.
        Tänäänki se toivottavasti kulkee ja antaa voimia nauttia elämästä.
        Hymyllä suljen taas ja lämpimin ajatuksin.Liisa

        Siellä pääkallonpaikalla oliskin töitä... Joskua tuntuu että siellä olijoilla on pää yhtä kova kuin näillä meidän pässeillä. Ei sinne tavallisen ihmisen asiat juuri uppoa...Parastaan varmaan yrittävät...mutta kun ei ole tietoa elämästä..päässeet liian helpolla. Poutiaisen Eino taisi olla viimeinen tavallisesta elämästä lähtenyt... Kyllä siellä sinua tarvittais nyt kovasti.

        Niin... Elämässä taitaa aina vaan tosiaan olla se yksi ja kaunein...niin asia kuin esinekin. Niinkuin sinullakin se muki... Varmaan olet nähnyt mukeja jos minkälaisia, vaan sellaista... ei sellaista enää tule vastaan... Kummallinen se on elämä..
        Kyllähän me nyt taidamme tosiaan olla ajan hermolla ja elämän sykkeessä täysillä mukana...Ilmassa vaan tulee ja menee virtuaaliviestejä...Todellisuus siinä taitaa hämärtyä. Minäkin kun tämän täältä sinulle heitän niin kohta sinä siellä töllissäs sitä luet...kumpikaan ei tiedä mistä ja keneltä se on tullut..Sellaista virtuaaliaikaa sitä vaan mekin eletään muiden mukana.
        Pääasia kai on että sitä suupieltä saa aina välillä hymyynkin käännettyä..

        Niin. Sinä muistutat siitä rakkauven junasta...kaitpa se tämäkin sellaista jonkinlaista rakkautta...ainakin niitä esiasteita taitaa olla...rakkaus kun on niin monimuotoinen.
        Sanovat sen ilmenevän ihmisissä, luonnossa ja yliluonnollisissakin asioissa... niinkuin virtuaalimaailmoissakin. Tärkeäähän se olis senkin junan kulkea....mutta kun nuo kiskotkin näyttää jo ruostuneilta...
        Hyvää päivänjatkoa
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        seisoo asemalla? kirjoitti:

        Siellä pääkallonpaikalla oliskin töitä... Joskua tuntuu että siellä olijoilla on pää yhtä kova kuin näillä meidän pässeillä. Ei sinne tavallisen ihmisen asiat juuri uppoa...Parastaan varmaan yrittävät...mutta kun ei ole tietoa elämästä..päässeet liian helpolla. Poutiaisen Eino taisi olla viimeinen tavallisesta elämästä lähtenyt... Kyllä siellä sinua tarvittais nyt kovasti.

        Niin... Elämässä taitaa aina vaan tosiaan olla se yksi ja kaunein...niin asia kuin esinekin. Niinkuin sinullakin se muki... Varmaan olet nähnyt mukeja jos minkälaisia, vaan sellaista... ei sellaista enää tule vastaan... Kummallinen se on elämä..
        Kyllähän me nyt taidamme tosiaan olla ajan hermolla ja elämän sykkeessä täysillä mukana...Ilmassa vaan tulee ja menee virtuaaliviestejä...Todellisuus siinä taitaa hämärtyä. Minäkin kun tämän täältä sinulle heitän niin kohta sinä siellä töllissäs sitä luet...kumpikaan ei tiedä mistä ja keneltä se on tullut..Sellaista virtuaaliaikaa sitä vaan mekin eletään muiden mukana.
        Pääasia kai on että sitä suupieltä saa aina välillä hymyynkin käännettyä..

        Niin. Sinä muistutat siitä rakkauven junasta...kaitpa se tämäkin sellaista jonkinlaista rakkautta...ainakin niitä esiasteita taitaa olla...rakkaus kun on niin monimuotoinen.
        Sanovat sen ilmenevän ihmisissä, luonnossa ja yliluonnollisissakin asioissa... niinkuin virtuaalimaailmoissakin. Tärkeäähän se olis senkin junan kulkea....mutta kun nuo kiskotkin näyttää jo ruostuneilta...
        Hyvää päivänjatkoa
        -asemamies-

        Nauraen tuun,juttus sai niin hersyävän naurun aikaan.
        Oishan miellä tämä hiljainen asemaki,kuollu kylä.
        Neki pitäs saada henkiin,taitas höyhenet pöllytä,kun käännettäs kättä?
        Sinuuki sielä tarvittas,voisit niitä puheenvuoroja jakaa.

        Lapsuus ,on se ihmeellinen?
        Sielä on rekisteröity asioita,sanotaan että 3v lapsi alkaa muistaan.
        Juu se oli emaloitu muki ja siinä oli kauniita kukkia.

        Elämän sykkeessä olemisesta.
        Kyllä kait sitä on siirretty valtavirrasta sivutielle.
        Sielä sitä olen tullu pohdiskelijaksi.
        Tähän virtuaaliin olin ensin hyvin vastahakoinen.
        Poikani sai lopulta innostuun ja nyt olenki jollaki tavalla pyörinny .
        Joskus hauskojaki hetkiä,joskus kyllä mietin pitäskö vaieta?

        No ,meillä nyt tämä projekti,hiljainen asema.
        Aika värikkääksihän se tuli,oishan tuota tarinaa ,vaikka kuika .

        Nyt on jo ilta ja viikonloppu alkanu.
        Täälä tuulee ja luntaki sataa,raaka ilma.
        Hymy nousee,todellaki emme tunne toisiamme ja posti kulkee eestaas.

        Tuo ,rakkaus on minulle tärkein,uskon sen voimaan .
        Kantava voima,eheyttää,sydän sen tuntee.
        Rakkautta ei oo liikaa,jospa se sais istua sydämen valtaistuimella.

        Heh,kiskot ruosteessa,eikös se ruoste karise,kun
        juna eestaas meneee?
        Näinhän se on rakkaudenkin kanssa,hoitaahan sitä pitää.
        Eihän me periksi anneta ei,taidanki pistää taas keltasen hattuni päähän.
        Kevättä jo rinnassa ja hehkuuhan tämä elämäki.
        Nyt lähdenki aseman eteen taas eestaas käveleen.
        Sielähän me tavataan.Liisa


      • yhteys,.
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Nauraen tuun,juttus sai niin hersyävän naurun aikaan.
        Oishan miellä tämä hiljainen asemaki,kuollu kylä.
        Neki pitäs saada henkiin,taitas höyhenet pöllytä,kun käännettäs kättä?
        Sinuuki sielä tarvittas,voisit niitä puheenvuoroja jakaa.

        Lapsuus ,on se ihmeellinen?
        Sielä on rekisteröity asioita,sanotaan että 3v lapsi alkaa muistaan.
        Juu se oli emaloitu muki ja siinä oli kauniita kukkia.

        Elämän sykkeessä olemisesta.
        Kyllä kait sitä on siirretty valtavirrasta sivutielle.
        Sielä sitä olen tullu pohdiskelijaksi.
        Tähän virtuaaliin olin ensin hyvin vastahakoinen.
        Poikani sai lopulta innostuun ja nyt olenki jollaki tavalla pyörinny .
        Joskus hauskojaki hetkiä,joskus kyllä mietin pitäskö vaieta?

        No ,meillä nyt tämä projekti,hiljainen asema.
        Aika värikkääksihän se tuli,oishan tuota tarinaa ,vaikka kuika .

        Nyt on jo ilta ja viikonloppu alkanu.
        Täälä tuulee ja luntaki sataa,raaka ilma.
        Hymy nousee,todellaki emme tunne toisiamme ja posti kulkee eestaas.

        Tuo ,rakkaus on minulle tärkein,uskon sen voimaan .
        Kantava voima,eheyttää,sydän sen tuntee.
        Rakkautta ei oo liikaa,jospa se sais istua sydämen valtaistuimella.

        Heh,kiskot ruosteessa,eikös se ruoste karise,kun
        juna eestaas meneee?
        Näinhän se on rakkaudenkin kanssa,hoitaahan sitä pitää.
        Eihän me periksi anneta ei,taidanki pistää taas keltasen hattuni päähän.
        Kevättä jo rinnassa ja hehkuuhan tämä elämäki.
        Nyt lähdenki aseman eteen taas eestaas käveleen.
        Sielähän me tavataan.Liisa

        Älä sinä vaikenemista mieti!! Kyllä täällä virtuaalimaailmoissa on ihan hyväkin välillä kukkua... Ajatukset lepää, tai sitten saavat uusia siipiä, kokonaan uusia ajatuksia. Enhän minäkään tämmösestä -asemamiehen- elämästä mitään tiennyt...Silti posti ja junatkin liikkuu vaikka 'Hyljätyllä asemalla' töllistelläänkin..

        Kevät se vaan tekee tuloaan,.. pikkulinnut jo ääniään avaavat, kohta on laulun aika. Niin se taas luonto herää, tikanpojatkin kapuavat puuhun...Semmonen se on kevään mahti ja meininki. Päivässä on pituutta ja valoa riittää... mikäs siinä on ihmislapsenkaan olla. Luonto kukkii...antaa kauneintaan, kunnes syksyllä taas saa värihehkunsa..Kaikkea me tarvitaan, ..kuten vuodenaikojakin..
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        yhteys,. kirjoitti:

        Älä sinä vaikenemista mieti!! Kyllä täällä virtuaalimaailmoissa on ihan hyväkin välillä kukkua... Ajatukset lepää, tai sitten saavat uusia siipiä, kokonaan uusia ajatuksia. Enhän minäkään tämmösestä -asemamiehen- elämästä mitään tiennyt...Silti posti ja junatkin liikkuu vaikka 'Hyljätyllä asemalla' töllistelläänkin..

        Kevät se vaan tekee tuloaan,.. pikkulinnut jo ääniään avaavat, kohta on laulun aika. Niin se taas luonto herää, tikanpojatkin kapuavat puuhun...Semmonen se on kevään mahti ja meininki. Päivässä on pituutta ja valoa riittää... mikäs siinä on ihmislapsenkaan olla. Luonto kukkii...antaa kauneintaan, kunnes syksyllä taas saa värihehkunsa..Kaikkea me tarvitaan, ..kuten vuodenaikojakin..
        -asemamies-

        Kiitos taas postista ja rohkaisun sanoista.
        pikkasen olen kaino,sillee etten ois toisten tiellä?
        Tosin en kyllä aio puun takaakaa alkaa kurkkiin.

        Tällä maalaisjärjellä aattelen,elämälle pitää olla tila.
        Eikä siinä vielä kaikki,vaan olla se Luojan luoma.
        Ainutkertainen persoona,eikä tuskailla .





        "Miks minusta tämmösen teit"?






        No ,johan rivien välistä sinustakii oon lukennu,
        se asemamies onkii tosi hyvä näyttelijä.
        Niin ,minäkii paan parastaa,keltanen hattu päässä.
        Heh,taas menee yli äyräitten,nauruksi meinaan.

        Tosiasanhan pohjalle tämäki juttu rakentuu.
        Miten on niitä hiljaisia asemia tänäpäivänä?
        Sekä kyläkuolemat,on pihapiirit hiljentyneet.
        Mökilläni ollessa ,sielä sen näkee,asukkaat etupäässä iäkkäitä.
        Kaikki palvelut on viety jonnekki,missä sitte asutaan päällekkäin.
        Kyllä haikeeks vetää,miten ois elämän laatua maaseudulla?
        Sitä elämisen laatua, saada avata ovensa omaan pihaan.
        Paljosta jää vaille ,ajan hermolla juostessa.
        Vääristymä tule vielä kalliiks,ihmiset voi niin pahoin.

        Katos nyt aloin pohtimaan,tuommonen mä oon?
        Joo,pitkä huokauskii nousee.

        Aamu on jo valjennu ja aamukahvitki juotu.
        Kevät vyöryy voimalla,tulee taas ihmeeks,ihailtavaks.
        Kevät on kuin syli,kaunis rakastava.
        Suo lämpöään ,"katselkaa kedon kukkasia"
        Luonto on ihmeellinen,sen kauneus ,herkkyys taitaa tien sinne sydämen kipuun.

        Kiitollisella mielellä,avoimella sydämellä,tähänki päivään saamme katsoa.
        Uskotaan ,rakkauden juna kulkee ,hiljaiset asemat elää.
        Leiskuva leski ei oo jäässä,vilkutus asemamies sinnepäin.Liisa


    • taas täältä

      Vai luet sinä rivien välitkin… Eihän tässä kohta muuta sitten tarvitse kirjoittaakaan…pelkkiä
      rivivälejä vaan…*naurua*

      Kyllähän tässä toisaalta on vähän sellainen puiden takaa kurkkimisenkin maku, nimimerkit jos
      täyttää sitä puiden asemaa….
      Tosiasioitahan me muuten varmaan ollaan kirjoiteltu. Kyllähän se on maaseudun tyhjenemisen aikaa on …. Juureton kansa se kaupungeissa vaeltaa… kukaan ei ole enää mistään kotosin, kun jo lapsetkin on ehtineet asua monessa paikassa … Siteet katkeaa niin vanhemmilta kuin lapsiltakin kotiseutuun ja sukulaisiin , ystäviinkin. Kaikilla on paha olla, mutta minkäs teet…

      Me sitä taidetaan kuitenkin olla vähintäänkin ajan hermolla,… vai ollaanko ihan jo kiirehditty ajan edelle… Tämmöinenkin ajatus nousi mieleen kun luin huomista TV –ohjelmaa … Me niistä monoista kerrottiin jo aika päiviä sitten omia tarinoitamme,…. huomenna sitä vasta sitten käsitellään TV2:ssä klo 22.05. Pitää varmaan katsoa. Ei me ainoita oltu. Peräti 20 000 lapsen koulu meinasi jäädä kesken kun ei riittäneet kengät kouluun lähtijöille. Itsekin muistan erään ison perheen missä lapset kävi vuorollaan ulkoilemassa. Jotkut kyllä juoksi talvisinkin pihalla paljain jaloin..

      Monothan olikin monikäyttöisiä kenkiä, marssikenkiä, niin kuin meillä sanottiin… Niillä kuljettiin keväät ja syksyt myös. Harva niitä loppujen lopuksi taisi hiihtämiseen käyttää…. Siihen sopi paremmin kippuranokkakengät jos niitä vaan talossa sattui vapaana olemaan..

      Luonto on taas ollut armollinen, kauniin päivän saimme
      -asemamies-

      • TöllinLiisa

        Aamukahvin kera tässä aloin kirjettä kirjoitteleen.
        Nauruks heti pakkaa,kun muutaman ajatuksen nappaan.
        Niinhän ne sanoo,asia on rivien välissä?
        Kirjoitukset antaa pientä osviittaa.

        Uteliaisuuski jännä juttu,se kun herää,mikä sitä pidättää?
        Mielikuvitus alkaaa laukkaan ja tekee kaikenlaisia kuvia.

        Tuosta maalta muutosta sen verran,olenhan itsekki sen uhri.
        Oishan sitä saanu jäädä,vaikka naapuriin miniäks.
        Mä katselin sielä jo olevan miniän elämää.
        Tuli tällainen kuva.
        Miniä kulkee tuvan ja navetan väliä,navettatakki päällä ja kumiteräsaappaat jalassa.
        Takkuset ja räkäset lapset juoksee perässä.
        Välillä käy tuvassa , seillaan hotkasemassa suuhunsa jotaki.
        Eräs 11 lapsen äiti sanoi ,nainen on yleiskone.
        Kerran vuodessa se saa retonkimekon ja isännän vanhoista kumiteräsaappaista otetaan varret ja niihin uudet terät.
        Niin ,sillon aattelin ,että en minä rupee.

        Monot onki kova sana,ne henkii yhä.
        muistan jotenki hämärästi ,että monot sopi naisellekki hameen kanssa.
        Kumisaapashan se oli joka kelin kenkä ,jos semmoset sattu olemaan.
        Muistan vaan,kun kovalla pakkasella ovesta jalkansa ulos työnsi.
        Niin se kumi kovettu,kovaks koppuraksi.
        Kumisaappaisiin laitettiin heiniä ,sanomalehtiä,lämmikkeeksi.
        Juu ja niillä hiihdettiin ,mäystinsuksilla.
        Monoistako tänään tulee jotaki ohjelmaa,kiitos tiedosta,pitää katsoo.?

        Ne kippuranokkalapikkaat oliki kengät,minäki aikuisena tilasin suutarilta semmoset.
        Meidän talveen yks hyvä kenkä.

        Ollaanhan me ajan hermolla,ei tässä istuta keinustuolissa ja kudota harmaata sukkaa.
        On jotennii semmonen tunne ,että se nuoruuski jäi kokematta?
        Nyt se vaatii oikeutta elää,niin eikös sitä ala tuntee itsensä aika nuoreks?
        Hietsin kirppiksellä oli oikein nätti kesämekko myynnissä.
        Tosin helma yletty puolireiteen asti,jotenka sitä siinä ääneen sanoin.
        Myyjä tokas,mitä enemmän on ikää,sitä myöten helmat lyhenee.
        Niin ,siitä innostuin ja ostin,nättihän se oliki päälläni.
        No nyt jo helematki paukkuu,heh naurattaa.

        Kahviki meinaa jäähtyy,kylmä kahvi kuulemma kaunistaa.
        Nyt taas laitan tämän posteljoonin vietäväks,kohta postiluukkus kolahtaa.Liisa


      • tölliisi
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Aamukahvin kera tässä aloin kirjettä kirjoitteleen.
        Nauruks heti pakkaa,kun muutaman ajatuksen nappaan.
        Niinhän ne sanoo,asia on rivien välissä?
        Kirjoitukset antaa pientä osviittaa.

        Uteliaisuuski jännä juttu,se kun herää,mikä sitä pidättää?
        Mielikuvitus alkaaa laukkaan ja tekee kaikenlaisia kuvia.

        Tuosta maalta muutosta sen verran,olenhan itsekki sen uhri.
        Oishan sitä saanu jäädä,vaikka naapuriin miniäks.
        Mä katselin sielä jo olevan miniän elämää.
        Tuli tällainen kuva.
        Miniä kulkee tuvan ja navetan väliä,navettatakki päällä ja kumiteräsaappaat jalassa.
        Takkuset ja räkäset lapset juoksee perässä.
        Välillä käy tuvassa , seillaan hotkasemassa suuhunsa jotaki.
        Eräs 11 lapsen äiti sanoi ,nainen on yleiskone.
        Kerran vuodessa se saa retonkimekon ja isännän vanhoista kumiteräsaappaista otetaan varret ja niihin uudet terät.
        Niin ,sillon aattelin ,että en minä rupee.

        Monot onki kova sana,ne henkii yhä.
        muistan jotenki hämärästi ,että monot sopi naisellekki hameen kanssa.
        Kumisaapashan se oli joka kelin kenkä ,jos semmoset sattu olemaan.
        Muistan vaan,kun kovalla pakkasella ovesta jalkansa ulos työnsi.
        Niin se kumi kovettu,kovaks koppuraksi.
        Kumisaappaisiin laitettiin heiniä ,sanomalehtiä,lämmikkeeksi.
        Juu ja niillä hiihdettiin ,mäystinsuksilla.
        Monoistako tänään tulee jotaki ohjelmaa,kiitos tiedosta,pitää katsoo.?

        Ne kippuranokkalapikkaat oliki kengät,minäki aikuisena tilasin suutarilta semmoset.
        Meidän talveen yks hyvä kenkä.

        Ollaanhan me ajan hermolla,ei tässä istuta keinustuolissa ja kudota harmaata sukkaa.
        On jotennii semmonen tunne ,että se nuoruuski jäi kokematta?
        Nyt se vaatii oikeutta elää,niin eikös sitä ala tuntee itsensä aika nuoreks?
        Hietsin kirppiksellä oli oikein nätti kesämekko myynnissä.
        Tosin helma yletty puolireiteen asti,jotenka sitä siinä ääneen sanoin.
        Myyjä tokas,mitä enemmän on ikää,sitä myöten helmat lyhenee.
        Niin ,siitä innostuin ja ostin,nättihän se oliki päälläni.
        No nyt jo helematki paukkuu,heh naurattaa.

        Kahviki meinaa jäähtyy,kylmä kahvi kuulemma kaunistaa.
        Nyt taas laitan tämän posteljoonin vietäväks,kohta postiluukkus kolahtaa.Liisa

        Pitänee tässä kirjoittaa muutama rivi osviitaksi.
        Johdattaa rivien välien lukemisen oikeammille vesille *naurua*
        Vai et halunnut naapuriin miniäksi ? Hyvän kuvauksen annoit miniän 'työnkuvasta'. Sellaistahan se oli ja taitaapa se muistuttaa sitä vielä tänäkin päivänä. Suurin muutos taitaa olla lapsiluvussa, mutta sen korvannee kasvanut karjanmäärä. ... Juhlapäivänä uusi retonkimekko ja uudet varret kumiteriin. Kylähän siinä olis kelvannut olla ja elää.

        Kyllähän se nuoruus ja lapsuuskin taisivat jäädä meidän ikäluokalta elämättä. Vieläköhän ne kerittäis elää ? Sinullakin jo sellainen tyttömäinen puolireiteen ulottuva mekko jo valmiina. Letit kun vielä solmiat päähäsi niin siitä se alkaa... Aikaa nyt alkais olla lapsuudenkin elämiseen.

        Monia muistoja se illallinen ohjelma mieleen toi. Puute ja kurjuus oli ns. paremmissakin piireissä, koska kaupoista ei saanut rahallaan tavaraa..Toista on nyt... tavaraa on kaupat pullollaan.. Onni vaan ei ole tainnut lisääntyä...
        Ei moni enää osaa edes kutoa, sitä harmaata sukkaa... kaikki ostetaan valmiina.
        Näissä mietteissä
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        tölliisi kirjoitti:

        Pitänee tässä kirjoittaa muutama rivi osviitaksi.
        Johdattaa rivien välien lukemisen oikeammille vesille *naurua*
        Vai et halunnut naapuriin miniäksi ? Hyvän kuvauksen annoit miniän 'työnkuvasta'. Sellaistahan se oli ja taitaapa se muistuttaa sitä vielä tänäkin päivänä. Suurin muutos taitaa olla lapsiluvussa, mutta sen korvannee kasvanut karjanmäärä. ... Juhlapäivänä uusi retonkimekko ja uudet varret kumiteriin. Kylähän siinä olis kelvannut olla ja elää.

        Kyllähän se nuoruus ja lapsuuskin taisivat jäädä meidän ikäluokalta elämättä. Vieläköhän ne kerittäis elää ? Sinullakin jo sellainen tyttömäinen puolireiteen ulottuva mekko jo valmiina. Letit kun vielä solmiat päähäsi niin siitä se alkaa... Aikaa nyt alkais olla lapsuudenkin elämiseen.

        Monia muistoja se illallinen ohjelma mieleen toi. Puute ja kurjuus oli ns. paremmissakin piireissä, koska kaupoista ei saanut rahallaan tavaraa..Toista on nyt... tavaraa on kaupat pullollaan.. Onni vaan ei ole tainnut lisääntyä...
        Ei moni enää osaa edes kutoa, sitä harmaata sukkaa... kaikki ostetaan valmiina.
        Näissä mietteissä
        -asemamies-

        Taas on päivä iltaa kohti painumassa.
        Valosaa ,lunta hiljaa satelee.
        Luin sinulta tulleen postin,nauruks meni,niin siinä kävi.

        Kumpaas me nyt luetaan,rivien välii ,vai noita kirjoituksii?
        Tuosta miniä osasta vielä ,minäki oisin päässsy tuohon saman taloon .
        Nainen oli haravakone ,lypsykone ,tosiaan ,joka paikan kone.
        Eikä lapsivuoteessa olleet muuta ,kuin sen aikaa ,kun lapsi syntyi.
        Tämäki äiti jolla oli 11 lasta ,aina oli yks kainalossa ,yks kätkyessä ja uus tulossa.
        Muuten sen retonkimekon sai äitienpäiväksi.

        Katos sääki oot samaa mieltä ,että se nuoruus jäi elämättä?
        Kummasti se on nyt alkanu vaatii oikeuksiaan elää?
        Eikait tässä auta muu ,kuin alkaa elää sitä?
        Eläkä nyt ala miettiin ,keritäänkö me?
        Minullaki se nätti mekko naftaliinissa,ettei koit sitä syö.
        Oi ,sitähän on taas kuin kukkanen kedolla,letitki löytyy.

        Tiedätkös mitä ,se illalla tullu ohjelma ,jäi minulta näkemättä.
        Saunoin ja menin pitkälleen ,siihen mä sammuin,uni vei höyhensaarelle.
        Aamulla harmitti,ois ollu varmaan tuttua aineistoa .
        Eikös se ollu sitä korttiaikaa?
        Kupongeilla saatiin tietty määrä ,voita ,jauhoja sokeria?
        Puhuttiinhan mustasta pörssistä,tai pimiästä.
        Niillä joilla oli rahaa ,pysty ostaan kalliisti.
        Kyläkaupassa ,kyllä sielä pient ne puitteet oli.
        Eräpäivä merkkiä ,eihän sitä ollu missään tavarassa?

        Nyt ihan pyörryttää noissa ioissa liikkeissä.
        Voi sitä tavaran määrää,mitenkähän miedän kaatopaikoille käy?
        Tarjolla semmosta kertakäyttökrääsää,edullisia vaatteita.
        Kerran päällä ja roskikseen,eihän sitä montaa kertaa viitsi samaa pitää.
        Hyvä tuo ajatukses,Onni,se lintu näkyy olevan hyvin harvinainen nykyään.

        Tuon kutomisenki oon oppinnu ja tykännykki kutoo.
        Just äskenki sukkaa kudoin,saa mieleisensä itse tekemällä.
        Onhan se ihanaa rakkaalleen kutoo,siihen sukkaan purkaa hellät tunteet.Heh
        Pieniä rakkauden tekoja ,niillä sitä ihmeitä tehdään.

        Nyt taas ajatuksen laka hetkeks sivuun,sinulle oikein hyvää illan jatkoa.Liisa


      • siitä vaan
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Taas on päivä iltaa kohti painumassa.
        Valosaa ,lunta hiljaa satelee.
        Luin sinulta tulleen postin,nauruks meni,niin siinä kävi.

        Kumpaas me nyt luetaan,rivien välii ,vai noita kirjoituksii?
        Tuosta miniä osasta vielä ,minäki oisin päässsy tuohon saman taloon .
        Nainen oli haravakone ,lypsykone ,tosiaan ,joka paikan kone.
        Eikä lapsivuoteessa olleet muuta ,kuin sen aikaa ,kun lapsi syntyi.
        Tämäki äiti jolla oli 11 lasta ,aina oli yks kainalossa ,yks kätkyessä ja uus tulossa.
        Muuten sen retonkimekon sai äitienpäiväksi.

        Katos sääki oot samaa mieltä ,että se nuoruus jäi elämättä?
        Kummasti se on nyt alkanu vaatii oikeuksiaan elää?
        Eikait tässä auta muu ,kuin alkaa elää sitä?
        Eläkä nyt ala miettiin ,keritäänkö me?
        Minullaki se nätti mekko naftaliinissa,ettei koit sitä syö.
        Oi ,sitähän on taas kuin kukkanen kedolla,letitki löytyy.

        Tiedätkös mitä ,se illalla tullu ohjelma ,jäi minulta näkemättä.
        Saunoin ja menin pitkälleen ,siihen mä sammuin,uni vei höyhensaarelle.
        Aamulla harmitti,ois ollu varmaan tuttua aineistoa .
        Eikös se ollu sitä korttiaikaa?
        Kupongeilla saatiin tietty määrä ,voita ,jauhoja sokeria?
        Puhuttiinhan mustasta pörssistä,tai pimiästä.
        Niillä joilla oli rahaa ,pysty ostaan kalliisti.
        Kyläkaupassa ,kyllä sielä pient ne puitteet oli.
        Eräpäivä merkkiä ,eihän sitä ollu missään tavarassa?

        Nyt ihan pyörryttää noissa ioissa liikkeissä.
        Voi sitä tavaran määrää,mitenkähän miedän kaatopaikoille käy?
        Tarjolla semmosta kertakäyttökrääsää,edullisia vaatteita.
        Kerran päällä ja roskikseen,eihän sitä montaa kertaa viitsi samaa pitää.
        Hyvä tuo ajatukses,Onni,se lintu näkyy olevan hyvin harvinainen nykyään.

        Tuon kutomisenki oon oppinnu ja tykännykki kutoo.
        Just äskenki sukkaa kudoin,saa mieleisensä itse tekemällä.
        Onhan se ihanaa rakkaalleen kutoo,siihen sukkaan purkaa hellät tunteet.Heh
        Pieniä rakkauden tekoja ,niillä sitä ihmeitä tehdään.

        Nyt taas ajatuksen laka hetkeks sivuun,sinulle oikein hyvää illan jatkoa.Liisa

        Hei taas sinulle sinne tölliis!!

        Vai voitais me vielä aloittaa lapsuuden ja nuoruuden eläminen. Hypeltäis keväällä ruutua ja muita mukavia leikkejä. Sinullakin se nätti mekko päällä ja letit vaan tuulessa heilahtelis. Mutta mitenkäs minä ? Jättäsinkö ne harvenneet hapset vapaasti hulmuamaan ?


        Vai nappasi sinut Nukkumatti kainaloonsa ja niin jäi TV -ohjelmat katsomatta. ... Kyllä se oli sitä korttiaikaa silloin. Monta kertaa tuli kaupassa käytyä niitä kuponkia leikkauttamassa. Kerran taas menin niin myyjä sanoi ettei niitä enää tarvita. Sano kotona että tavaraa saa niin paljon kuin tarvitsee. Taisivat olla viimeisenä ne sokeri ja kahvikupongit. Viimeinen myyntipäivä näkyi silloin tosiaan jo kauas. Alkoi olla tavara sen verran harmaana tai jopa vihreänä homeesta.

        Kyllähän se herkkää on saada rakkaalta sukat tai jotain muuta itse tehtyä. Ne on tosiaan niitä pieniä rakkauden tekoja jotka lämmittävät mieltä vielä sittenkin kun niistä tavaroista on jo aika jättänyt. ... Tuskinpa nykynuoret osaavat edes arvostaa sellaisia töitä tai lahjoja.

        Kaikkea hyvää iltaasi Liisa. Sinä se taidat Nukkumatin kanssa olla vielä hyvissä väleissä.

        -asemamies-

        Ps. Minun asema menee muutamaksi päiväksi kiinni. Pitää käydä katsomassa miten suuremmilla asemilla menee…


      • TöllinLiisa
        siitä vaan kirjoitti:

        Hei taas sinulle sinne tölliis!!

        Vai voitais me vielä aloittaa lapsuuden ja nuoruuden eläminen. Hypeltäis keväällä ruutua ja muita mukavia leikkejä. Sinullakin se nätti mekko päällä ja letit vaan tuulessa heilahtelis. Mutta mitenkäs minä ? Jättäsinkö ne harvenneet hapset vapaasti hulmuamaan ?


        Vai nappasi sinut Nukkumatti kainaloonsa ja niin jäi TV -ohjelmat katsomatta. ... Kyllä se oli sitä korttiaikaa silloin. Monta kertaa tuli kaupassa käytyä niitä kuponkia leikkauttamassa. Kerran taas menin niin myyjä sanoi ettei niitä enää tarvita. Sano kotona että tavaraa saa niin paljon kuin tarvitsee. Taisivat olla viimeisenä ne sokeri ja kahvikupongit. Viimeinen myyntipäivä näkyi silloin tosiaan jo kauas. Alkoi olla tavara sen verran harmaana tai jopa vihreänä homeesta.

        Kyllähän se herkkää on saada rakkaalta sukat tai jotain muuta itse tehtyä. Ne on tosiaan niitä pieniä rakkauden tekoja jotka lämmittävät mieltä vielä sittenkin kun niistä tavaroista on jo aika jättänyt. ... Tuskinpa nykynuoret osaavat edes arvostaa sellaisia töitä tai lahjoja.

        Kaikkea hyvää iltaasi Liisa. Sinä se taidat Nukkumatin kanssa olla vielä hyvissä väleissä.

        -asemamies-

        Ps. Minun asema menee muutamaksi päiväksi kiinni. Pitää käydä katsomassa miten suuremmilla asemilla menee…

        Hyvää pakkasaamua sinulle taas.

        Voitas,voitas vallan hyvin toteuttaa sitä,
        elämätöntä elämää.
        No ,vaikka sitä ruutua ja rinttaa.
        Pesäpallo oli meillä kova laji,
        pallo sai kyytiä.
        Aii,jaii aurinko paistais ja hellemekko
        minulla ja sinulla sporttinen asu.
        Minulla se keltanen hattu päässä ,
        sinulla ,sinulle hyvin istuva olkihattu.

        Siinä kilvan ,rintarinnan,
        lettini ja sinun hapset kesätuulessa
        hulmuis.
        Annetaan vapaus hiuksillekkii,
        meki olta sittee muodissa.

        Tuosta unilahjastani,se lahja minulla on.
        Joskus sillon ,kun rauta oli kuuma.
        Joutu vähällä unella selviämään,
        niin sanoin,voi jospa sais nukkua.
        No ,nyt saan nukkua,mut eikös oo kummaa?
        Ku siihenki uneensa haluis kaverin.
        Ois niin ihanata ,siihen kainaloon nukahtaa.

        Nyt tuli mieleen se toppasokeri.
        Kait sinäki sen muistat?
        Sitä kilomäärää en muista,mutta eikös
        painannu useemman kilon?
        Meilläki oli se sokeritoppa piilotettuna.
        Kerran kun äiti oli poissa ,niin se vuori
        otettiin esiin.
        Päällimmäiseksi muistoksi on jääny,miten
        ne sokerisaksien puristukseen jäi sormet.
        Mustelmilla sormenpäät ja miten kipeää sattui?
        Kivun kautta saatiin irroitettua,
        pieni pala vuorsesta,aii oli se hyvää.

        Niin ,mites on sen rakkauden,eihän sekää
        oo joku erillinen kummajainen?
        Meillähän sokeriki suussa sulaa,
        kyllä me rakkaudestaki jotaki tiedetään.

        Ne teothan onkii ,jos vielä rakkaus saa aikaa niitä.
        Eihän se tarvi olla isokaa liike,
        teko ,kummasti alkaa lämmittää.
        Niimpäs aattelinkii ,jos kudonki sukat,
        kait minuu muistaa ees sillon ,kun vetää
        lämmintä sukkaa jalkaansa?
        Nytteki on kova pakkanen,jospa sukat on käytössä.

        Katson ulos ,luonto seisoo jähmettyneenä.
        taivaanranta on saanu punerrusta,uskollisuus
        esiin nousee,aamuaurinko.
        Näin tässä aamutuimaan sinulle kirjoittelen
        ja toivotan hyvää heräävää uutta aamua.
        Sekä kiitos kirjeestä,en selvinny nytkää ilman hymyä.Liisa


      • ladulta
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Hyvää pakkasaamua sinulle taas.

        Voitas,voitas vallan hyvin toteuttaa sitä,
        elämätöntä elämää.
        No ,vaikka sitä ruutua ja rinttaa.
        Pesäpallo oli meillä kova laji,
        pallo sai kyytiä.
        Aii,jaii aurinko paistais ja hellemekko
        minulla ja sinulla sporttinen asu.
        Minulla se keltanen hattu päässä ,
        sinulla ,sinulle hyvin istuva olkihattu.

        Siinä kilvan ,rintarinnan,
        lettini ja sinun hapset kesätuulessa
        hulmuis.
        Annetaan vapaus hiuksillekkii,
        meki olta sittee muodissa.

        Tuosta unilahjastani,se lahja minulla on.
        Joskus sillon ,kun rauta oli kuuma.
        Joutu vähällä unella selviämään,
        niin sanoin,voi jospa sais nukkua.
        No ,nyt saan nukkua,mut eikös oo kummaa?
        Ku siihenki uneensa haluis kaverin.
        Ois niin ihanata ,siihen kainaloon nukahtaa.

        Nyt tuli mieleen se toppasokeri.
        Kait sinäki sen muistat?
        Sitä kilomäärää en muista,mutta eikös
        painannu useemman kilon?
        Meilläki oli se sokeritoppa piilotettuna.
        Kerran kun äiti oli poissa ,niin se vuori
        otettiin esiin.
        Päällimmäiseksi muistoksi on jääny,miten
        ne sokerisaksien puristukseen jäi sormet.
        Mustelmilla sormenpäät ja miten kipeää sattui?
        Kivun kautta saatiin irroitettua,
        pieni pala vuorsesta,aii oli se hyvää.

        Niin ,mites on sen rakkauden,eihän sekää
        oo joku erillinen kummajainen?
        Meillähän sokeriki suussa sulaa,
        kyllä me rakkaudestaki jotaki tiedetään.

        Ne teothan onkii ,jos vielä rakkaus saa aikaa niitä.
        Eihän se tarvi olla isokaa liike,
        teko ,kummasti alkaa lämmittää.
        Niimpäs aattelinkii ,jos kudonki sukat,
        kait minuu muistaa ees sillon ,kun vetää
        lämmintä sukkaa jalkaansa?
        Nytteki on kova pakkanen,jospa sukat on käytössä.

        Katson ulos ,luonto seisoo jähmettyneenä.
        taivaanranta on saanu punerrusta,uskollisuus
        esiin nousee,aamuaurinko.
        Näin tässä aamutuimaan sinulle kirjoittelen
        ja toivotan hyvää heräävää uutta aamua.
        Sekä kiitos kirjeestä,en selvinny nytkää ilman hymyä.Liisa

        No, hei taas !
        Terveisiä hiihtoladulta. Tänään on ollut yksi tämän talven hienoinpia päiviä. Oli oikein mukavaa hiihtää taas pitkästä aikaa.

        Minä se en ole sitä pesäpalloa kovinkaan paljon pelannut. Meillä oli tapana pelata nelimaalia, "selttaa". Siinä on aika paljon yksinkertaisemmat säännöt. Toinen suosikkipeli oli kuoppapallo.

        Kyllähän minä toppasokerin muistan. Se olikin hyvää sokeria. Varsinkin se kapeampi pää siitä topasta. Se vaan oli niin kovaa ettei sitä lapset saaneet helpolla hajalle. Toisekseen se olikin kyllä ylähyllyn tavaraa, mihin lapset ei saaneet koskea. Saksiakin piti olla kahta kokoa. Pienet joilla tehtiin sopivia paloja ja suuret joilla toppa halottiin pienempiin osiin. Vasta sen jälkeen pienet sakset riittivät paloitteluun.
        Ei niitä joka talossa isoja saksia ollut vaan halkominen suoritettiin jollain muulla tavalla, vaikkapa kirveellä.

        Mikähän lienee syynä kun lauantaina aurinko laski mailleen niin tuskanpunaisena. En muista koskaan nähneeni niin punaista aurinkoa. Sitä näin vanhemmalla iällä kun tulee seurailtua tuota luontoakin vähän tarkemmin. Vai vielä se sokerikin sulaisi suussa ? Tottahan se taitaa olla. Nykyään sitä sallitaan vanhemmallekin väelle niitä rakkauven tuntemuksia... Ei tarvi koko aikaa virsikirja kädessä ottaa noutajaansa...
        Onhan se sänkykin lämpöisempi kun siinä on toinenkin...

        Mitenkäs tässä nämä ajatukset nyt sänkyyn menikin... Hiihtäminenhän se minun mielessä piti olla...

        Näissä merkeissä tänään.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        ladulta kirjoitti:

        No, hei taas !
        Terveisiä hiihtoladulta. Tänään on ollut yksi tämän talven hienoinpia päiviä. Oli oikein mukavaa hiihtää taas pitkästä aikaa.

        Minä se en ole sitä pesäpalloa kovinkaan paljon pelannut. Meillä oli tapana pelata nelimaalia, "selttaa". Siinä on aika paljon yksinkertaisemmat säännöt. Toinen suosikkipeli oli kuoppapallo.

        Kyllähän minä toppasokerin muistan. Se olikin hyvää sokeria. Varsinkin se kapeampi pää siitä topasta. Se vaan oli niin kovaa ettei sitä lapset saaneet helpolla hajalle. Toisekseen se olikin kyllä ylähyllyn tavaraa, mihin lapset ei saaneet koskea. Saksiakin piti olla kahta kokoa. Pienet joilla tehtiin sopivia paloja ja suuret joilla toppa halottiin pienempiin osiin. Vasta sen jälkeen pienet sakset riittivät paloitteluun.
        Ei niitä joka talossa isoja saksia ollut vaan halkominen suoritettiin jollain muulla tavalla, vaikkapa kirveellä.

        Mikähän lienee syynä kun lauantaina aurinko laski mailleen niin tuskanpunaisena. En muista koskaan nähneeni niin punaista aurinkoa. Sitä näin vanhemmalla iällä kun tulee seurailtua tuota luontoakin vähän tarkemmin. Vai vielä se sokerikin sulaisi suussa ? Tottahan se taitaa olla. Nykyään sitä sallitaan vanhemmallekin väelle niitä rakkauven tuntemuksia... Ei tarvi koko aikaa virsikirja kädessä ottaa noutajaansa...
        Onhan se sänkykin lämpöisempi kun siinä on toinenkin...

        Mitenkäs tässä nämä ajatukset nyt sänkyyn menikin... Hiihtäminenhän se minun mielessä piti olla...

        Näissä merkeissä tänään.
        -asemamies-

        Iltaa sinulle.

        Hienoo, sinäki oot nauttinnu kauniista päivästä.
        Minä ja olin lenkillä,taivas miten sininen se oli.
        Aurinko ihanasti lämmitti,välillä nojasin sauvoihin ja silmät kiinni olin aurinkoon.
        Oii ,kyllä se taas tuntui hyvältä,kyllä sitä onki jo odotettukki.
        Kotona vielä avatulla ovella piti olla auringon syleilyssä.
        Tuli ihan semmonen tunne ,että sain virtaa,heh.

        Nonii ,nyt sitä urheiluaki.
        Nelimaaliki oli jota pelattiin.
        Toi kuoppapallo minulle nimenä outoa,en oo koskaa kuullukkaa.

        Hymyilyttää tuo toppasokeri.
        Pitihän sitä jotaki hyvää saada,vaikka luvatta.
        mitähän nyt sanottas,jos sokeri ois edelleen topan muodossa?
        Se on kuin kävis vuoren luo.

        Sinäki oot huomioinu aurigon ,miten se punoitti?
        Samoin minäki ja minä jopa kuvasin sitä.
        Näyttävä aurinko ,joo laski metsän taakse.
        Meille on tullu se ikä ,että nyt ihmetellään?
        Malttaa katsella ja vertailla ,seki merkki ,me ollaanki ajanhermolla.
        Minä oon kyllä kiinnostunnu ja mielelläni tutkin kasveja esimerkiksi.
        Yks mikä on minut vieny mukanaan on ,sienestäminen.Miten siitä on tullu ihan kuin himo.Rakastan niin metsissä liikkua ja se kun löytää.
        Se antaa hyvin paljon,aii ,välillä istahtaa mättäälle.
        Juoda kahvit ,miten voileipäki maistuu hyvältä?
        No sieniä onki montaa eri sorttii,kuivattuna ,pakastettuna ja suolattuna.
        Tyttäreni nauraa minulla ja veljelläni.
        Sanoi ,kun te ootte lapsena nähny nälkää.Nyt teillä molemmilla on pahanki päivän varalle.
        Taitaa muuten pitää paikkansa,omavarasia ollaan .

        No tottakait meillä sokeri suussa sulaa,välillä pitää herkkujaki tehdä.
        Eilen tein ison kääretortun,seki maistui mansikoille.
        Elämäähän tää,mikä se semmonen on ,että pitäs lakata tykkäämästä?
        Rakkaus sitä ihmeellinen asia,se ei oo iästä kiinni.
        Minusta tuntuu,jos koska niin nythän sitä vasta osaa rakastaa.
        Minäki oon välillä niin rakastunnu ,et työkaveritki kysy oonko minä rakastunnu?
        Siihen vastasin,oi minä oon niin rakastunnu ,mutta minulla ei vain oo kohdetta.
        Eläs vain naura,tää on muuten ihan totta.

        Vai pitäskö muka nyt istua ja oottaa kuolemaa?
        Minä oon sitä mieltä ,se tulee ilman oottamattaki.
        Eletääs tämäki elämä niin minä oon aatellu.
        Mellähän on nyt se uus nuoruus menossa,käydään kohti heräävää kevättä.

        Tuostaki ollaan samaa mieltä,kaksin ois lämpimämpää nukkuakki.
        Tiedätkös mitä?
        Minulla on varatäkki siinä lähellä,jos alka kylmää.
        Semmosta se on,kun yksin nukkuu,palelee sitä.

        Noin ne ajatuksetki heittää volttia.
        Ihan mukavasti,hiihtoladulta ,sänkyyn.
        Elämäähän se vain on,ihan hyvän merkki.
        Huomaan ,ett sinullaki sokeri suussa sulaa.
        Terveen merkki,ei mitää hätää.

        Meillä tämä rakkauden juna kulkee,saas nähä mihin asti ehtiikää?
        Ollaas hyvillään,hymyn kera taas suljen lähtevän kirjeen.
        Sinulle hyviä hiihtokelejä ja aurinkoisia päiviä. Liisa


      • ja pallostakin
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Iltaa sinulle.

        Hienoo, sinäki oot nauttinnu kauniista päivästä.
        Minä ja olin lenkillä,taivas miten sininen se oli.
        Aurinko ihanasti lämmitti,välillä nojasin sauvoihin ja silmät kiinni olin aurinkoon.
        Oii ,kyllä se taas tuntui hyvältä,kyllä sitä onki jo odotettukki.
        Kotona vielä avatulla ovella piti olla auringon syleilyssä.
        Tuli ihan semmonen tunne ,että sain virtaa,heh.

        Nonii ,nyt sitä urheiluaki.
        Nelimaaliki oli jota pelattiin.
        Toi kuoppapallo minulle nimenä outoa,en oo koskaa kuullukkaa.

        Hymyilyttää tuo toppasokeri.
        Pitihän sitä jotaki hyvää saada,vaikka luvatta.
        mitähän nyt sanottas,jos sokeri ois edelleen topan muodossa?
        Se on kuin kävis vuoren luo.

        Sinäki oot huomioinu aurigon ,miten se punoitti?
        Samoin minäki ja minä jopa kuvasin sitä.
        Näyttävä aurinko ,joo laski metsän taakse.
        Meille on tullu se ikä ,että nyt ihmetellään?
        Malttaa katsella ja vertailla ,seki merkki ,me ollaanki ajanhermolla.
        Minä oon kyllä kiinnostunnu ja mielelläni tutkin kasveja esimerkiksi.
        Yks mikä on minut vieny mukanaan on ,sienestäminen.Miten siitä on tullu ihan kuin himo.Rakastan niin metsissä liikkua ja se kun löytää.
        Se antaa hyvin paljon,aii ,välillä istahtaa mättäälle.
        Juoda kahvit ,miten voileipäki maistuu hyvältä?
        No sieniä onki montaa eri sorttii,kuivattuna ,pakastettuna ja suolattuna.
        Tyttäreni nauraa minulla ja veljelläni.
        Sanoi ,kun te ootte lapsena nähny nälkää.Nyt teillä molemmilla on pahanki päivän varalle.
        Taitaa muuten pitää paikkansa,omavarasia ollaan .

        No tottakait meillä sokeri suussa sulaa,välillä pitää herkkujaki tehdä.
        Eilen tein ison kääretortun,seki maistui mansikoille.
        Elämäähän tää,mikä se semmonen on ,että pitäs lakata tykkäämästä?
        Rakkaus sitä ihmeellinen asia,se ei oo iästä kiinni.
        Minusta tuntuu,jos koska niin nythän sitä vasta osaa rakastaa.
        Minäki oon välillä niin rakastunnu ,et työkaveritki kysy oonko minä rakastunnu?
        Siihen vastasin,oi minä oon niin rakastunnu ,mutta minulla ei vain oo kohdetta.
        Eläs vain naura,tää on muuten ihan totta.

        Vai pitäskö muka nyt istua ja oottaa kuolemaa?
        Minä oon sitä mieltä ,se tulee ilman oottamattaki.
        Eletääs tämäki elämä niin minä oon aatellu.
        Mellähän on nyt se uus nuoruus menossa,käydään kohti heräävää kevättä.

        Tuostaki ollaan samaa mieltä,kaksin ois lämpimämpää nukkuakki.
        Tiedätkös mitä?
        Minulla on varatäkki siinä lähellä,jos alka kylmää.
        Semmosta se on,kun yksin nukkuu,palelee sitä.

        Noin ne ajatuksetki heittää volttia.
        Ihan mukavasti,hiihtoladulta ,sänkyyn.
        Elämäähän se vain on,ihan hyvän merkki.
        Huomaan ,ett sinullaki sokeri suussa sulaa.
        Terveen merkki,ei mitää hätää.

        Meillä tämä rakkauden juna kulkee,saas nähä mihin asti ehtiikää?
        Ollaas hyvillään,hymyn kera taas suljen lähtevän kirjeen.
        Sinulle hyviä hiihtokelejä ja aurinkoisia päiviä. Liisa

        Kyllähän näistä kauniista kevätpäivistä on pakko nauttia. Kyllä se on uskomattoman hyvä tunne aina kun on saanut lähdettyä ulos.

        Vai ei teillä pelattu kuoppapalloa. Siinä se pieni kuoppa oli tavallaan kotipesä jota tuli tomerasti puolustaa. Parhaimmillaan peli oli silloin kun kuoppia oli noin 4-5. Pelaajalla oli noin 60 cm pituinen maila, joka oli yleensä laudasta itse tekaistu. Yksi pelaaja ( jolla ei ollut omaa kuoppaa ) yritti sitten pallolla heittämällä saada osuman kuopan vahtina olleisiin.
        Pallon voi myös heittää lähemmäksi kuoppaa ja jos kuopanvahti lähti sitä lyömään kauemmas niin nopeana ollessa ehti ennen kuoppaan ja silloin osat vaihtui. Kuopan voi vallata myös muut pelaajat.

        Ei kai se rakkaus ikää katso vaikka yleensä sitä ajatellaan niiden asioiden kuuluvan nuorille.. Niin kuin meille.. Riippuu varmaan minkä ikäiset asiaa pohtii.. Vai olet sinä rakastunnu... Ei se minua kyllä yhtään naurata... varsinkin kun sanot
        ettei ole kohdetta.. Siinähän menee hyvät hommat hukkaan... Vahinko, suuri vahinko !! Sitä rakkautta kun ei maailmassa varmasti ole liikaa...
        Nyt ei tosiaan naurata yhtään..

        Kyllä kai se minullakin vielä.. se sokeri suussa sulais. Mistä sitä sitten ... sitä sokeria, kun ne sokerisaksetkin on hukassa. Siitä topasta kun ei saa muruakaan irti... pitäis kai nuoleskella rohkeasti vaan topan reunasta... Varmaan siitä makua sais..
        Pitäsköhän sitä panna rakkauven junan veturiin lisää puita...

        Näissä mietteissä tällä kertaa

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        ja pallostakin kirjoitti:

        Kyllähän näistä kauniista kevätpäivistä on pakko nauttia. Kyllä se on uskomattoman hyvä tunne aina kun on saanut lähdettyä ulos.

        Vai ei teillä pelattu kuoppapalloa. Siinä se pieni kuoppa oli tavallaan kotipesä jota tuli tomerasti puolustaa. Parhaimmillaan peli oli silloin kun kuoppia oli noin 4-5. Pelaajalla oli noin 60 cm pituinen maila, joka oli yleensä laudasta itse tekaistu. Yksi pelaaja ( jolla ei ollut omaa kuoppaa ) yritti sitten pallolla heittämällä saada osuman kuopan vahtina olleisiin.
        Pallon voi myös heittää lähemmäksi kuoppaa ja jos kuopanvahti lähti sitä lyömään kauemmas niin nopeana ollessa ehti ennen kuoppaan ja silloin osat vaihtui. Kuopan voi vallata myös muut pelaajat.

        Ei kai se rakkaus ikää katso vaikka yleensä sitä ajatellaan niiden asioiden kuuluvan nuorille.. Niin kuin meille.. Riippuu varmaan minkä ikäiset asiaa pohtii.. Vai olet sinä rakastunnu... Ei se minua kyllä yhtään naurata... varsinkin kun sanot
        ettei ole kohdetta.. Siinähän menee hyvät hommat hukkaan... Vahinko, suuri vahinko !! Sitä rakkautta kun ei maailmassa varmasti ole liikaa...
        Nyt ei tosiaan naurata yhtään..

        Kyllä kai se minullakin vielä.. se sokeri suussa sulais. Mistä sitä sitten ... sitä sokeria, kun ne sokerisaksetkin on hukassa. Siitä topasta kun ei saa muruakaan irti... pitäis kai nuoleskella rohkeasti vaan topan reunasta... Varmaan siitä makua sais..
        Pitäsköhän sitä panna rakkauven junan veturiin lisää puita...

        Näissä mietteissä tällä kertaa

        -asemamies-

        Hei taas.
        Menipäs päivä .Mites tuo aikaki ,ihan kuin seki ois nopeuttannu vauhtiaan?
        Keväistä on ,täälä ei nyt oo aurinko kulta 2 teen päivään hymyilly.
        Pakkanen kyllä laskenu ,ilmassa sellainen raikas keväinen tuoksu.
        Minulla menny päivä asioitten hoitoon.
        Sitte mä sain taas inspiraation,innostuin leipoon karjalanpiirakoita.
        Söin kolme piirakkaa,nyt ramasee.

        Tuosta pelistä,oiskohan pojat sitä pelanneet?
        Ei me tytöt ainaskaa olla tuommosta peliä pelattu.
        Osattaskohan me pelata sokkosta,se vois olla kivaa?
        Voi kauheeta kun alkoi naurattaa,tulin ihan hysteeriseksi.
        Minua on muuten kiehtonnu nuo eliittilajit.
        Tennsi,golfi,aii jospa niitä tässä alkaiski?
        Aatteles ajella sellaisella pikkuhärvelillä vihreillä nurmikentillä?
        Siinäki tarttis kaks ,ei yksin voi kaikkee kulettaa.
        Tää oli nyt vähän niinkuin, rivien välistä luettava juttu?
        Unelmia on vielä vaikka kuinka,eikös vaa?

        Nyt päästäänki asiaan.
        Elikkä siihen itteensä rakkauteen.
        Sehän on kaikkein tärkeintä ,eihän mekää sitä yli laidan heitetä.
        No ,oli se hyvä ettet alkanu nauraa minulla?
        Kun niin ujosti ja kainosti kerroin ,miten oon ollu rakastunnu.
        Sinulla muuten terävästi heti leikkas,se minun rakastuminenhan on menny ihan hukkaan?
        Minä oon ihan samaa mieltä sun kanssa,eikös oo aika surullista?
        Seki vielä ,kun rakkautta jo muutenki niin vähän.
        Nyt tuunki oikein surulliseksi,mites sitä nyt vois?
        Ettei enää valuis hukkaa,uskaltaakos sitä laskee valloilleen?
        Eihän sitä tiedä ,mihin se taas lentäis?
        Kantapään kautta sitä yhäti opiskellaan.

        Voii sulaahan sinun suussa sokeri,sen huomasin ensikohtaamisella.
        Vaikka sillee varovasti toit asian,mä luin niitä rivien välejä.
        Saiskohan semmosta sokeritoppaa enää mistää?
        Pitäsköhän meidän tilata semmonen ja kokeiltas miten pala siitä irtoo?
        Oltas kuin vuoren juurella,siinä kuules menis muuten kivasti aikaki.
        Minullakaa ei oo sokerisaksia ,eikä kerihtimilläkää sitä rikki.
        Ehkä se ois parein viedä rantteele ja sielä pukille.
        Saha sais laulaa ja me saata sokeria.

        OOt sää huolehtivainen,piät huolen että juna kulkee.
        Milläs sää lämmität,hiililläkö,vai mertin mittasilla koivuhaloilla?
        Ihanaa meidän juna kulkee,musta savu kiemurtele kohti taivasta.
        Ihan kevättä rinnassa,siltä kuules minusta tuntuu?
        On tämä ihanaa,keväthuumassa,leiskuva leski.
        Sinulle nyt oikein paljon hymyjä,ei maha mittää.
        Liisa se täältä.


      • huoli pidettävä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Hei taas.
        Menipäs päivä .Mites tuo aikaki ,ihan kuin seki ois nopeuttannu vauhtiaan?
        Keväistä on ,täälä ei nyt oo aurinko kulta 2 teen päivään hymyilly.
        Pakkanen kyllä laskenu ,ilmassa sellainen raikas keväinen tuoksu.
        Minulla menny päivä asioitten hoitoon.
        Sitte mä sain taas inspiraation,innostuin leipoon karjalanpiirakoita.
        Söin kolme piirakkaa,nyt ramasee.

        Tuosta pelistä,oiskohan pojat sitä pelanneet?
        Ei me tytöt ainaskaa olla tuommosta peliä pelattu.
        Osattaskohan me pelata sokkosta,se vois olla kivaa?
        Voi kauheeta kun alkoi naurattaa,tulin ihan hysteeriseksi.
        Minua on muuten kiehtonnu nuo eliittilajit.
        Tennsi,golfi,aii jospa niitä tässä alkaiski?
        Aatteles ajella sellaisella pikkuhärvelillä vihreillä nurmikentillä?
        Siinäki tarttis kaks ,ei yksin voi kaikkee kulettaa.
        Tää oli nyt vähän niinkuin, rivien välistä luettava juttu?
        Unelmia on vielä vaikka kuinka,eikös vaa?

        Nyt päästäänki asiaan.
        Elikkä siihen itteensä rakkauteen.
        Sehän on kaikkein tärkeintä ,eihän mekää sitä yli laidan heitetä.
        No ,oli se hyvä ettet alkanu nauraa minulla?
        Kun niin ujosti ja kainosti kerroin ,miten oon ollu rakastunnu.
        Sinulla muuten terävästi heti leikkas,se minun rakastuminenhan on menny ihan hukkaan?
        Minä oon ihan samaa mieltä sun kanssa,eikös oo aika surullista?
        Seki vielä ,kun rakkautta jo muutenki niin vähän.
        Nyt tuunki oikein surulliseksi,mites sitä nyt vois?
        Ettei enää valuis hukkaa,uskaltaakos sitä laskee valloilleen?
        Eihän sitä tiedä ,mihin se taas lentäis?
        Kantapään kautta sitä yhäti opiskellaan.

        Voii sulaahan sinun suussa sokeri,sen huomasin ensikohtaamisella.
        Vaikka sillee varovasti toit asian,mä luin niitä rivien välejä.
        Saiskohan semmosta sokeritoppaa enää mistää?
        Pitäsköhän meidän tilata semmonen ja kokeiltas miten pala siitä irtoo?
        Oltas kuin vuoren juurella,siinä kuules menis muuten kivasti aikaki.
        Minullakaa ei oo sokerisaksia ,eikä kerihtimilläkää sitä rikki.
        Ehkä se ois parein viedä rantteele ja sielä pukille.
        Saha sais laulaa ja me saata sokeria.

        OOt sää huolehtivainen,piät huolen että juna kulkee.
        Milläs sää lämmität,hiililläkö,vai mertin mittasilla koivuhaloilla?
        Ihanaa meidän juna kulkee,musta savu kiemurtele kohti taivasta.
        Ihan kevättä rinnassa,siltä kuules minusta tuntuu?
        On tämä ihanaa,keväthuumassa,leiskuva leski.
        Sinulle nyt oikein paljon hymyjä,ei maha mittää.
        Liisa se täältä.

        Kyllä sitä huolta riittää näiden hiljaisempienkin asemien tiimoilta. Koivuhalkoja pitää heitellä että höyry piisaa.... Siinä se sitten taas puuskuttaa... se juna. Paksu savu vaan nousee..

        Vai ihan eliittilajeja.. Tennis ja golffi ne voisivatkin olla mukavia.. Keilaamassa olen pari kertaa käyny.. mukavaa sekin. Mutta se gurlinki. Mitäs sanot siitä ?? Vai tuleeko siinä ongelmaksi aloitus ? Sitähän ei kenenkään pitäisi heittää sitä ensimmäistä kiveä...

        Taitaapa se olla turvallisempaa sitä sokkosta pelata..., mutta siinäki pitäs tietenkin olla ainakin kaksi pelaajaa. Kyllähän minä sen rivien välin hoksasin... Ei kai siinä sitä hakijaa välttämättä.. Kuluishan se aika piilossakin...
        Nautitaanpa tämmösestäkin ajatuksesta.

        En kai minä nyt sinulle naura jos välillä asiastakin kirjoitat.., siitä rakkauvesta. Kyllähän se kainous näkyi rivien välistäkin.. punertamaan tuppasivat. Ei pitäis rakkautta hukkaan heitellä,.. sitä ei riitä kuule aivan pilata.. Me pula-ajatkin kokeneet senkin asian kyllä taidamme tietää .. Kyllä se vaan joka muru pitäis talteen saada...

        Se vaan pitäis rohjeta päästää valloilleen,.. Tiedä vaikka joku lennosta nappais. Ottavathan ne lentsun basillitkin.. saati sitten rakkautta.
        Pannaan vaan sokeria suuhun ja katotaan vieläkö se imelälle maistuu... Sokeritopat taitaa olla lujassa, mutta mehän ollaanki ajassa kiinni.. Pulmua vaan poskeen.

        Vai nousee sulla jo kevät rintaan... hyvä niin. Se vaan pitäiski saada sinne jäämään. Ei kai tässä syyssateitakaan auta ootella..

        Hymyillään !!! Onhan sekin eteenpäin menoa.

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        huoli pidettävä kirjoitti:

        Kyllä sitä huolta riittää näiden hiljaisempienkin asemien tiimoilta. Koivuhalkoja pitää heitellä että höyry piisaa.... Siinä se sitten taas puuskuttaa... se juna. Paksu savu vaan nousee..

        Vai ihan eliittilajeja.. Tennis ja golffi ne voisivatkin olla mukavia.. Keilaamassa olen pari kertaa käyny.. mukavaa sekin. Mutta se gurlinki. Mitäs sanot siitä ?? Vai tuleeko siinä ongelmaksi aloitus ? Sitähän ei kenenkään pitäisi heittää sitä ensimmäistä kiveä...

        Taitaapa se olla turvallisempaa sitä sokkosta pelata..., mutta siinäki pitäs tietenkin olla ainakin kaksi pelaajaa. Kyllähän minä sen rivien välin hoksasin... Ei kai siinä sitä hakijaa välttämättä.. Kuluishan se aika piilossakin...
        Nautitaanpa tämmösestäkin ajatuksesta.

        En kai minä nyt sinulle naura jos välillä asiastakin kirjoitat.., siitä rakkauvesta. Kyllähän se kainous näkyi rivien välistäkin.. punertamaan tuppasivat. Ei pitäis rakkautta hukkaan heitellä,.. sitä ei riitä kuule aivan pilata.. Me pula-ajatkin kokeneet senkin asian kyllä taidamme tietää .. Kyllä se vaan joka muru pitäis talteen saada...

        Se vaan pitäis rohjeta päästää valloilleen,.. Tiedä vaikka joku lennosta nappais. Ottavathan ne lentsun basillitkin.. saati sitten rakkautta.
        Pannaan vaan sokeria suuhun ja katotaan vieläkö se imelälle maistuu... Sokeritopat taitaa olla lujassa, mutta mehän ollaanki ajassa kiinni.. Pulmua vaan poskeen.

        Vai nousee sulla jo kevät rintaan... hyvä niin. Se vaan pitäiski saada sinne jäämään. Ei kai tässä syyssateitakaan auta ootella..

        Hymyillään !!! Onhan sekin eteenpäin menoa.

        -asemamies-

        Yö on taas takana päin,aurinko ihanasti paistaa ja lämmittää.
        Tuli ihan kuva sieluni silimien eteen.
        Miten sinä niitä mertin mittasia halakoja heittelet sielä junan kattilaan.
        Eikös sitä nimitetty kattilaksi?
        Juna se vislas ja puuskutti,eteenpäin meni.
        "Asemasillalle ,minä yhtä tyttölasta ,joutessain jututtaan jäin".Eikös siinä yhdessä laulussaki noin romanttisesti ihan mies lauleskelee?
        Olihan se ihan kohokohta ,kun juna saapui asemalle.

        Niin ,urheilusta.
        kuules minäki oon pikkasen keilaillu,ihan kaatoja sain.
        Pannaas se korvan taakse.
        Kiehtovaa se gurlinki,siinä voi samalla luistellakki
        Eihän siitä mitää ongelmaa tuu ,sellanen hyvä hyökkäysasento ja menoks.
        Kyllä kuules kivi vierii ,ei ehdi sammaloitua.

        No ,sokkosta ,se oiskii semmonen pehmeä laji.
        Taii ,kyllä siinäki voi tähtiä nähdä ,jos päätään seinään lyö.

        On se muuten upeeta ,että ollaan niin kehitytty.
        Osataan noita rivienki välejä lukee.
        Sä hokasit taas,kakshan sitä tarvitaan,jos golfiaki pelaa?
        Minusta se ois jotenki romattista ,vihreät niityt.

        Oot kyllä osannu nätisti astella ,ihan noissaki rakkausjutuissaki.
        Rakkaushan on ,kuin kaikesta eroitettu.
        Mites se, jyvät akanoista?
        Juu ,ei me sillä leikitä,sillä on oma paikkansa.
        Ooon ajatellu ,jos rakkaus sais oikeesti vaikuttaa.
        Niin se ois parasta lääkettä sydämelle.
        Johan se muutenki lääkitsis,kokonaisvaltaisesti.

        Aii ,sää oot sitä mieltä ,että rohjeta päästää valtoimilleen?
        Taidanki nyt avata oven ,neki näkymättömät ovet.
        Tiedätkös muuten ,niitä ovia onkii ja paljon?
        Ollaan piilossa monen oven takana.
        Aii,miten ruostuneet on saranat ja entäs se lukko?
        Sielä sisällä ollaan ja voidaan tosi pahoin.
        Aii ,katos nyt taas mä aloin fundeeraan?

        Nyt ,kun aurinko noin ihanasti paistaa.Niin ,eikös rakkaudenki säteet siinä lentele?mukana mukavasti lentelee?

        Ennekuin lopetan ,pitäähän meidän vielä sitä sokeritoppaa maistella.
        En nyt nauramatta osaa nuolla,heh ompas meillä hauskaa.

        Oii ,kuules kevättä on rinnassani,ihan pakahdun siihen.
        Pitää kiihdyttää eestaas kävelyä.
        Näkyy ihan päällepäinkii ,että mahottomasti kevättä .
        Kurreki esitti ikkunalaudallani semmosta kosiotanssia.
        Nyt ollan kevään kynnyksellä ,otetaas vastaan avosylin.
        Rakkauden juna kulkee,eihän sitä estää voi mikää.
        Sinä vahvoilla lihaksillas heittelet niitä koivuhalakoja.
        Salaperäisen hymyn sulle annan.
        Aurinkoista päivää,täältä leiskuva leski.Liisa


      • kivi
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Yö on taas takana päin,aurinko ihanasti paistaa ja lämmittää.
        Tuli ihan kuva sieluni silimien eteen.
        Miten sinä niitä mertin mittasia halakoja heittelet sielä junan kattilaan.
        Eikös sitä nimitetty kattilaksi?
        Juna se vislas ja puuskutti,eteenpäin meni.
        "Asemasillalle ,minä yhtä tyttölasta ,joutessain jututtaan jäin".Eikös siinä yhdessä laulussaki noin romanttisesti ihan mies lauleskelee?
        Olihan se ihan kohokohta ,kun juna saapui asemalle.

        Niin ,urheilusta.
        kuules minäki oon pikkasen keilaillu,ihan kaatoja sain.
        Pannaas se korvan taakse.
        Kiehtovaa se gurlinki,siinä voi samalla luistellakki
        Eihän siitä mitää ongelmaa tuu ,sellanen hyvä hyökkäysasento ja menoks.
        Kyllä kuules kivi vierii ,ei ehdi sammaloitua.

        No ,sokkosta ,se oiskii semmonen pehmeä laji.
        Taii ,kyllä siinäki voi tähtiä nähdä ,jos päätään seinään lyö.

        On se muuten upeeta ,että ollaan niin kehitytty.
        Osataan noita rivienki välejä lukee.
        Sä hokasit taas,kakshan sitä tarvitaan,jos golfiaki pelaa?
        Minusta se ois jotenki romattista ,vihreät niityt.

        Oot kyllä osannu nätisti astella ,ihan noissaki rakkausjutuissaki.
        Rakkaushan on ,kuin kaikesta eroitettu.
        Mites se, jyvät akanoista?
        Juu ,ei me sillä leikitä,sillä on oma paikkansa.
        Ooon ajatellu ,jos rakkaus sais oikeesti vaikuttaa.
        Niin se ois parasta lääkettä sydämelle.
        Johan se muutenki lääkitsis,kokonaisvaltaisesti.

        Aii ,sää oot sitä mieltä ,että rohjeta päästää valtoimilleen?
        Taidanki nyt avata oven ,neki näkymättömät ovet.
        Tiedätkös muuten ,niitä ovia onkii ja paljon?
        Ollaan piilossa monen oven takana.
        Aii,miten ruostuneet on saranat ja entäs se lukko?
        Sielä sisällä ollaan ja voidaan tosi pahoin.
        Aii ,katos nyt taas mä aloin fundeeraan?

        Nyt ,kun aurinko noin ihanasti paistaa.Niin ,eikös rakkaudenki säteet siinä lentele?mukana mukavasti lentelee?

        Ennekuin lopetan ,pitäähän meidän vielä sitä sokeritoppaa maistella.
        En nyt nauramatta osaa nuolla,heh ompas meillä hauskaa.

        Oii ,kuules kevättä on rinnassani,ihan pakahdun siihen.
        Pitää kiihdyttää eestaas kävelyä.
        Näkyy ihan päällepäinkii ,että mahottomasti kevättä .
        Kurreki esitti ikkunalaudallani semmosta kosiotanssia.
        Nyt ollan kevään kynnyksellä ,otetaas vastaan avosylin.
        Rakkauden juna kulkee,eihän sitä estää voi mikää.
        Sinä vahvoilla lihaksillas heittelet niitä koivuhalakoja.
        Salaperäisen hymyn sulle annan.
        Aurinkoista päivää,täältä leiskuva leski.Liisa

        Päivä on taas iltaan kallellaan... Saunassa tuli käytyä ja sitten alko painaa päälle nämä 'työasiat'... tämä asemanhoito. Kun ei oikein päivällä ehtinyt.. pitää tämä iltajuna panna liikkeelle. Ei kun halkoa pannuun, ... siihen kattilaan, oikein sinä muistit senkin.

        Kyllä siinä gurlingissa on vaikeus siinä ensimmäisen kiven heitossa, heh, heh... kato kun se iso kirja sanoo että se joka on syytön heittäköön sen ensimmäisen kiven... milläs se syyttömyys oikein ratkaistaan ? Siihen vois viisaammat ottaa varmaan paremmin kantaa.

        Kyllähän ne vihreät niityt olis minunkin mielestä kovasti romanttisia, ... vie sävel muiston... ai, ai sentään.
        Vai meinaat sinä säppeja availla, sille rakkaudelle... se vaan taitaa olla totta mitä sanot. Näillä meiän ikäsillä niitä on niin hurjan paljon.. olisko avainkin joutunu hukkaan??
        Siinä sitä sitte onkin tiirikoimista....

        Kevät se tulee kurrelleki, kerrot.
        Pitänee panna puita pannuun... mutta varoa ettei höyry pääse liian korkealle... Se on näitten vanhain höyrykattiloitten kanssa tämmöstä... Aina pittää olla varuillaan ettei kansi lennä taivaalle... Semmoista.

        Hyvää illanjatkoa sinulle
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        kivi kirjoitti:

        Päivä on taas iltaan kallellaan... Saunassa tuli käytyä ja sitten alko painaa päälle nämä 'työasiat'... tämä asemanhoito. Kun ei oikein päivällä ehtinyt.. pitää tämä iltajuna panna liikkeelle. Ei kun halkoa pannuun, ... siihen kattilaan, oikein sinä muistit senkin.

        Kyllä siinä gurlingissa on vaikeus siinä ensimmäisen kiven heitossa, heh, heh... kato kun se iso kirja sanoo että se joka on syytön heittäköön sen ensimmäisen kiven... milläs se syyttömyys oikein ratkaistaan ? Siihen vois viisaammat ottaa varmaan paremmin kantaa.

        Kyllähän ne vihreät niityt olis minunkin mielestä kovasti romanttisia, ... vie sävel muiston... ai, ai sentään.
        Vai meinaat sinä säppeja availla, sille rakkaudelle... se vaan taitaa olla totta mitä sanot. Näillä meiän ikäsillä niitä on niin hurjan paljon.. olisko avainkin joutunu hukkaan??
        Siinä sitä sitte onkin tiirikoimista....

        Kevät se tulee kurrelleki, kerrot.
        Pitänee panna puita pannuun... mutta varoa ettei höyry pääse liian korkealle... Se on näitten vanhain höyrykattiloitten kanssa tämmöstä... Aina pittää olla varuillaan ettei kansi lennä taivaalle... Semmoista.

        Hyvää illanjatkoa sinulle
        -asemamies-

        Ehdimpäs vihdoin ja viimein ,sinulle kiroittelee.
        Nyt jo iltapäivä ja sunnuntai.
        Valmistelin pari päivää tyttöjeni synttäreitä.
        Olin hellan äärellä,siinä kohelsin,tein tiskiä ihan mahottomasti.
        Onneks ,vihdoin ja viimein sain kaikki leivottua ja paistettua.
        Eilen lähdin aamusta viimeisteleen pitoja.
        Onnistuneet tyttöjen synttärit ,oli ilo katella,miten tytötki siinä vanhenee.
        Ois pitäny lähtee mukaa varjokeilaa pelaa.
        Sillon ajattelin,menkääs te nyt tämän kerran,oishan seki ollu ihan jees.
        En pelistä yämmärrä,omankos varjon kanssa siinä pelataan?

        Kovilla ollaan me molemmat näköjään,sinäki valitat väsymystä.
        Eihän se sovi jos tuli sammuu,sehän ois ihan kauhiaa?
        Hyvä että viimesillä voimillas jaksoit taas niitä koivuhalkoja heittää sinne kattilaan.
        Älä vain kerro kenellekkää,ihailen sinussa miehistä tarmokkuutta.
        Puolella suulla ,onhan se nyt pakko sanoo.

        Gurlingen heitossa,jaa panitpas miettiin?
        Toit esiin sen tapaukaen ,jossa langennutta naista oltiin aikeissa kivittää?
        Siinä ,miten selkeesti se tuomitseminen,ei ookkaa meidän ihmisten tehtävä?
        "Joka teistä on synnitön,se heittäköön ensin"
        Meidän tehtävä on rakastaa ja antaa anteeks.
        Annetaan kivien olla maassa ja ollaan armollisia toisiamme kohtaan.

        Aatteles niitä vihreitä niittyjä,sinisiä järviä.
        Kyllä ne herkistää,menee sille romanttiselle puolelle.
        Kesän syli on niin kuin runsauden sarvi,on kaikki loistossaan.
        Ne kahvitkii voitaskii sieläkii juoda,viltii nurmelle ja sillee.
        Tuleeki retkeiltyä ja urheiltua yhtaikaa.
        Jos vielä sen golfin voittaa,siitähän saa valtavat rahapalkinnotki.
        Sitte me voitas lähtee ,vaikka maailanympäri matkalle?
        Kauheeta ,miten tää nyt alkoi näin rönsyämään?
        Unohtu hetkes ,kukas sitte hoitaa sitä rakkauden junaa?

        No ,näppejä rakkaudelle ,kait sille pitäs ovia avata ,jos se kolkuttelee?
        Siitä avaimesta muuten ,eikös lukko oo sielä sydämen sisäpuolella?
        Pitääki alkaa kokeilee ,aukeeko ovi,varo ettei auetessa satuta sinuu.
        Sen aukeeminen on sitte niin nopee ,ettei ehdi jarruttelee
        Aii,kauheeta ,kaikkee sitä tässä vielä ehtii kokee.
        Eikös tullu vähän semmonen romanttinen ,kuin ois aitan ovesta ollu juttuu?
        "Narahtaa porraspuu,taivahalla täysi on kuu"

        kevät se tulee kaikille,on ihmeellistä,meillekkii
        Rakkauden juna senkun komistuu,innostuneena eteenpäin kulkee.
        Mut ,sehän onkii sinun ansiotas,sää kun jaksat sitä kattilaa hoitaa.
        Kyllä siinä on kuuma paikka olla,tulenlieskat korkelle nousee.
        Unisena ei passaa siinä olla,valppaana ,niinkuin asemiehen pitääki.

        Minähän aina ilmestyn se keltanen hattu päässä.
        Todistaan ,ettei leiskuva leski oo jäässä.
        Oiskoan jo nyt höyrykattiloissa liikaa paineita?
        Mitähän ne mittarilukemat mahtaakaa näyttää?

        Kiireiseltä asemalta ,iloista mieltä sinulle.Liisa


      • pienennettävä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Ehdimpäs vihdoin ja viimein ,sinulle kiroittelee.
        Nyt jo iltapäivä ja sunnuntai.
        Valmistelin pari päivää tyttöjeni synttäreitä.
        Olin hellan äärellä,siinä kohelsin,tein tiskiä ihan mahottomasti.
        Onneks ,vihdoin ja viimein sain kaikki leivottua ja paistettua.
        Eilen lähdin aamusta viimeisteleen pitoja.
        Onnistuneet tyttöjen synttärit ,oli ilo katella,miten tytötki siinä vanhenee.
        Ois pitäny lähtee mukaa varjokeilaa pelaa.
        Sillon ajattelin,menkääs te nyt tämän kerran,oishan seki ollu ihan jees.
        En pelistä yämmärrä,omankos varjon kanssa siinä pelataan?

        Kovilla ollaan me molemmat näköjään,sinäki valitat väsymystä.
        Eihän se sovi jos tuli sammuu,sehän ois ihan kauhiaa?
        Hyvä että viimesillä voimillas jaksoit taas niitä koivuhalkoja heittää sinne kattilaan.
        Älä vain kerro kenellekkää,ihailen sinussa miehistä tarmokkuutta.
        Puolella suulla ,onhan se nyt pakko sanoo.

        Gurlingen heitossa,jaa panitpas miettiin?
        Toit esiin sen tapaukaen ,jossa langennutta naista oltiin aikeissa kivittää?
        Siinä ,miten selkeesti se tuomitseminen,ei ookkaa meidän ihmisten tehtävä?
        "Joka teistä on synnitön,se heittäköön ensin"
        Meidän tehtävä on rakastaa ja antaa anteeks.
        Annetaan kivien olla maassa ja ollaan armollisia toisiamme kohtaan.

        Aatteles niitä vihreitä niittyjä,sinisiä järviä.
        Kyllä ne herkistää,menee sille romanttiselle puolelle.
        Kesän syli on niin kuin runsauden sarvi,on kaikki loistossaan.
        Ne kahvitkii voitaskii sieläkii juoda,viltii nurmelle ja sillee.
        Tuleeki retkeiltyä ja urheiltua yhtaikaa.
        Jos vielä sen golfin voittaa,siitähän saa valtavat rahapalkinnotki.
        Sitte me voitas lähtee ,vaikka maailanympäri matkalle?
        Kauheeta ,miten tää nyt alkoi näin rönsyämään?
        Unohtu hetkes ,kukas sitte hoitaa sitä rakkauden junaa?

        No ,näppejä rakkaudelle ,kait sille pitäs ovia avata ,jos se kolkuttelee?
        Siitä avaimesta muuten ,eikös lukko oo sielä sydämen sisäpuolella?
        Pitääki alkaa kokeilee ,aukeeko ovi,varo ettei auetessa satuta sinuu.
        Sen aukeeminen on sitte niin nopee ,ettei ehdi jarruttelee
        Aii,kauheeta ,kaikkee sitä tässä vielä ehtii kokee.
        Eikös tullu vähän semmonen romanttinen ,kuin ois aitan ovesta ollu juttuu?
        "Narahtaa porraspuu,taivahalla täysi on kuu"

        kevät se tulee kaikille,on ihmeellistä,meillekkii
        Rakkauden juna senkun komistuu,innostuneena eteenpäin kulkee.
        Mut ,sehän onkii sinun ansiotas,sää kun jaksat sitä kattilaa hoitaa.
        Kyllä siinä on kuuma paikka olla,tulenlieskat korkelle nousee.
        Unisena ei passaa siinä olla,valppaana ,niinkuin asemiehen pitääki.

        Minähän aina ilmestyn se keltanen hattu päässä.
        Todistaan ,ettei leiskuva leski oo jäässä.
        Oiskoan jo nyt höyrykattiloissa liikaa paineita?
        Mitähän ne mittarilukemat mahtaakaa näyttää?

        Kiireiseltä asemalta ,iloista mieltä sinulle.Liisa

        Vai on teillä ollut synttäreitä. Se on ihan mukavaa irrota välillä arjesta. Sattukos ne tytöt syntyyn niin samoihin aikoihin vai ovatko ihan kaksoset ?

        Kyllähän se tarmokkuuttakin vaatii pitää höyrykattila käynnissä. Onneksi sinä jaksat kovasti kannustaa siinä asiassa...
        Mitä niihin niittyihin ja järviin tulee niin kyllähän ne aina uudelleen ja uudelleen jaksavat vielä vanhankin herkistää... Helposti siinä aatokset kääntyy sinne romanttisemmalle puolelle.
        -Älä puhu mitään filttien levityksestä nurmelle...
        ajatukset karkaa kahvinjuonnista... mihin lie vielä hyppäävät.

        Mehän ollaan tätä maailmaa kierretty pienestä pitäen... vieläkö sitä pitäis koko ympäryskin kiertää ?? Mistäs me tähän asemalle saatas tuuraajatkin??

        Mahtaisko se lukko kuitenkaan olla ihan siellä sydämen sisäpuolella ? Silloihan siellä pitäis jo olla joku joka vois oven kolkuttavalle avata...
        Vai oisko se oma kaipaus siellä ovimiehenä... ?
        Silloihan se kyllä vois ovet koputuksesta lentää sepposen selälleen... Kestäs vaan vanhat saranat.
        Silloin pantas lippu rakkauden junan keulaan.. annettas komiasti hulmuta. Romantiikka se onkin mukava juttu... Onkohan se sekin katoavaa luonnonvaraa ? Tuntuu joskus kun nuoret ei sitä enää tunnistais omakseen... Niillä täytyy olla heti kaikki valmista ... Ennen sitä taittiin osata olla romanttisempia... Vai oliko se vaan omasta nuoruudesta noussut tunne...

        Toden totta!! Kyllä nyt pitää vähän painetta hellittää, mittari nousee jo punasta päin...

        Kevättä, kevättä vaan sinunkin rintaan

        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        pienennettävä kirjoitti:

        Vai on teillä ollut synttäreitä. Se on ihan mukavaa irrota välillä arjesta. Sattukos ne tytöt syntyyn niin samoihin aikoihin vai ovatko ihan kaksoset ?

        Kyllähän se tarmokkuuttakin vaatii pitää höyrykattila käynnissä. Onneksi sinä jaksat kovasti kannustaa siinä asiassa...
        Mitä niihin niittyihin ja järviin tulee niin kyllähän ne aina uudelleen ja uudelleen jaksavat vielä vanhankin herkistää... Helposti siinä aatokset kääntyy sinne romanttisemmalle puolelle.
        -Älä puhu mitään filttien levityksestä nurmelle...
        ajatukset karkaa kahvinjuonnista... mihin lie vielä hyppäävät.

        Mehän ollaan tätä maailmaa kierretty pienestä pitäen... vieläkö sitä pitäis koko ympäryskin kiertää ?? Mistäs me tähän asemalle saatas tuuraajatkin??

        Mahtaisko se lukko kuitenkaan olla ihan siellä sydämen sisäpuolella ? Silloihan siellä pitäis jo olla joku joka vois oven kolkuttavalle avata...
        Vai oisko se oma kaipaus siellä ovimiehenä... ?
        Silloihan se kyllä vois ovet koputuksesta lentää sepposen selälleen... Kestäs vaan vanhat saranat.
        Silloin pantas lippu rakkauden junan keulaan.. annettas komiasti hulmuta. Romantiikka se onkin mukava juttu... Onkohan se sekin katoavaa luonnonvaraa ? Tuntuu joskus kun nuoret ei sitä enää tunnistais omakseen... Niillä täytyy olla heti kaikki valmista ... Ennen sitä taittiin osata olla romanttisempia... Vai oliko se vaan omasta nuoruudesta noussut tunne...

        Toden totta!! Kyllä nyt pitää vähän painetta hellittää, mittari nousee jo punasta päin...

        Kevättä, kevättä vaan sinunkin rintaan

        -asemamies-

        Heii taas!!
        Minun kaks tytärtä on syntyny maaliskuussa,14-19.
        Kun odotin toista tyttöä,toisen synttärit lähestyi.
        Kysyin häneltä,mitä haluat synttäri lahjaksi?
        Kahdeksan vuotis tytär sanoi ,minä haluan siskovauvan.
        Kävi niin onnekkaasti,syntympäivä lahja tuli.
        Niin yhdessä ovat vuodesta toiseen juhlinnu yhdessä.

        Aii sää noin kauniisti tunnustat,että oon jotenki
        kannustannu?
        Eikös me ollakki puhallettu samaan hiileen?
        Siinä sitä nuortuu ja suortuu,onko niin ,että ois virtaa?

        Kesä ja luonto suo uskomattomia mahdollisuuksia.
        Pitäähän sekii filltti levittää nurmelle.
        Hyvälle paikalle ,ihan siihen uimavesien tuntumaan.
        Mikä se tuo sana vanha on?
        Eii me semmosta tunneta ,eikä sanavarastossamme oo.
        Eikös se oiskii sitte onnistunnu retki,jos romatistakii ois?
        Kyllä me ne kahvitki jossaki välissä juodaan.
        Kesä ,onko se vain kerran vuodessa?
        Vois niitä onnenapiloitakii etsiä,sitte laitetaan ne tyynyn alle.
        Minusta ois herkkää ,jos sä tekisit minulle kukkaseppeleen.
        Eikös oiskii kesäine yhteine retki,unohtumaton hetki.

        Jaa kierretty.
        Ollaan kait jonkin verran kierretty,avartaishan se maailmanympäri matka.
        Osattas vertailla ,katseltas ei vain avaimen reijästä.
        Yks paikka oiski ,minne haluisinki vielä mennä.
        Malediivit,ne atollit oli ihanat ja koralliriutat.
        Mikä kauneus on veden alla,snorklasin ,unohduin ihan veden alle.

        Laitettaas iso ilmoitus aseman seinälle.
        Ammattitaitoinen asemamies otetaan tuuraamaan.
        Kyllä ihan jonoksi tulee asemamiehiä.

        Tuosta lukosta.
        Sinä oot selkeesti kiinnostunnu,mites sen sais selville?
        Jos tehdään niin ,että sä oot oven ulkopuolella.
        Oiskohan minun sydämessä joku,kun välillä nousee raskaita huokauksia?
        Joku joo,ollaan me ihmeellisesti tehtyjä?
        Eikös oo jännitettä jotenkii ,nyt jos oviki vielä aukee?
        Ovi kauan ollu unohduksissa,alkaa saranoillaan aukee.

        Ai ,sää haluut oikein rakkauden lipunki meidän junaan?
        Pitääki ottaa tilkkuvakkani esiin,sydämiä ainaskii niitä pitää olla.
        Aii,miten asema alkaa elää,oot niin kiillottannu
        nimenki.
        Eläs nyt ala murehtii ,onko rakkaus katoavaa?
        Ei suinkaa oo,päin vastoin komiasti puuskuttaa eteenpäin.
        Herättää uinuvat ,sammuneet rakkaudet.
        Miten se rakkaus on kaunis,oii miten sitä jalatkaa ei koskenu maata,sitä oli ,niin onnellinen.
        Eikä se romanttisuus oo meistä mihinkää hävinny ,päin vastoin.
        Viiniki kuulemma vanhetessa, sen kuin paranee.

        Hyvin palaa koivuhalot,onneks sä osaat lukee ,sitä painemittaria.
        Onhan juna kytketty rakkauden virtaan.
        Hymyilen ,katselen miten juna kulkee ja asemalla on tungosta.

        On jo myöhänen ilta ,piti sinulle kirjoittaa.
        Sitte voinki nousta uuninpankolle,sielä on lämmin.
        Kauniita unia rakkauden junasta.Liisa


      • Liisalle,,,
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii taas!!
        Minun kaks tytärtä on syntyny maaliskuussa,14-19.
        Kun odotin toista tyttöä,toisen synttärit lähestyi.
        Kysyin häneltä,mitä haluat synttäri lahjaksi?
        Kahdeksan vuotis tytär sanoi ,minä haluan siskovauvan.
        Kävi niin onnekkaasti,syntympäivä lahja tuli.
        Niin yhdessä ovat vuodesta toiseen juhlinnu yhdessä.

        Aii sää noin kauniisti tunnustat,että oon jotenki
        kannustannu?
        Eikös me ollakki puhallettu samaan hiileen?
        Siinä sitä nuortuu ja suortuu,onko niin ,että ois virtaa?

        Kesä ja luonto suo uskomattomia mahdollisuuksia.
        Pitäähän sekii filltti levittää nurmelle.
        Hyvälle paikalle ,ihan siihen uimavesien tuntumaan.
        Mikä se tuo sana vanha on?
        Eii me semmosta tunneta ,eikä sanavarastossamme oo.
        Eikös se oiskii sitte onnistunnu retki,jos romatistakii ois?
        Kyllä me ne kahvitki jossaki välissä juodaan.
        Kesä ,onko se vain kerran vuodessa?
        Vois niitä onnenapiloitakii etsiä,sitte laitetaan ne tyynyn alle.
        Minusta ois herkkää ,jos sä tekisit minulle kukkaseppeleen.
        Eikös oiskii kesäine yhteine retki,unohtumaton hetki.

        Jaa kierretty.
        Ollaan kait jonkin verran kierretty,avartaishan se maailmanympäri matka.
        Osattas vertailla ,katseltas ei vain avaimen reijästä.
        Yks paikka oiski ,minne haluisinki vielä mennä.
        Malediivit,ne atollit oli ihanat ja koralliriutat.
        Mikä kauneus on veden alla,snorklasin ,unohduin ihan veden alle.

        Laitettaas iso ilmoitus aseman seinälle.
        Ammattitaitoinen asemamies otetaan tuuraamaan.
        Kyllä ihan jonoksi tulee asemamiehiä.

        Tuosta lukosta.
        Sinä oot selkeesti kiinnostunnu,mites sen sais selville?
        Jos tehdään niin ,että sä oot oven ulkopuolella.
        Oiskohan minun sydämessä joku,kun välillä nousee raskaita huokauksia?
        Joku joo,ollaan me ihmeellisesti tehtyjä?
        Eikös oo jännitettä jotenkii ,nyt jos oviki vielä aukee?
        Ovi kauan ollu unohduksissa,alkaa saranoillaan aukee.

        Ai ,sää haluut oikein rakkauden lipunki meidän junaan?
        Pitääki ottaa tilkkuvakkani esiin,sydämiä ainaskii niitä pitää olla.
        Aii,miten asema alkaa elää,oot niin kiillottannu
        nimenki.
        Eläs nyt ala murehtii ,onko rakkaus katoavaa?
        Ei suinkaa oo,päin vastoin komiasti puuskuttaa eteenpäin.
        Herättää uinuvat ,sammuneet rakkaudet.
        Miten se rakkaus on kaunis,oii miten sitä jalatkaa ei koskenu maata,sitä oli ,niin onnellinen.
        Eikä se romanttisuus oo meistä mihinkää hävinny ,päin vastoin.
        Viiniki kuulemma vanhetessa, sen kuin paranee.

        Hyvin palaa koivuhalot,onneks sä osaat lukee ,sitä painemittaria.
        Onhan juna kytketty rakkauden virtaan.
        Hymyilen ,katselen miten juna kulkee ja asemalla on tungosta.

        On jo myöhänen ilta ,piti sinulle kirjoittaa.
        Sitte voinki nousta uuninpankolle,sielä on lämmin.
        Kauniita unia rakkauden junasta.Liisa

        Hei Liisa !

        Sinä olet siellä kirjoitellut saunapuhtaana ja punaposkisena... kaunista on jälkikin taas..

        -Olethan sinä toki kannustanut minua monellakin tapaa. Ajatellaan vaikka tätäkin asemaa.. Ilman sinua se varmaan ois purettu jo pois ja kiskot kääritty rullalle...
        Kerettäisköhän me siinä filtillä kahvistellessa niitä onenapiloita keräileen??... Voishan se olla että se asia ei siinä tapauksessa muistuis ees mieleen...
        On sinulla hurjia toiveita, ihan fantasioita..
        niin kuin sekin että minä sinulle seppeleen käärisin... Herkkää se varmaan... mutta minun käsissä hennot kukat, taipuisivatko ne seppeleeksi.. Jaa-a...
        Pitää heittää halkoja uuniin...

        Vai olet sinä Malediivien lumoissa... Varmaan ihana paikka.. Oishan niitä maailmalla tietenkin monenlaista muutakin katseltavaa.. Mahtaisko se asemalle tuuraaja sittenkään löytyä... ??

        Itte olen hyvin vähän antautunut siihen maailmankiertoon. Joitakin paikkoja on toki tullut käytyä.. ne Malediivit olis varmaan toisenlainen..

        Pitäähän se junassa lippu hulmuta... ja täysillä valoilla ajellaan... kyltit kiiltää niin kuin parhaina päivinä... Vai ajattelet sinä että juna on kytketty rakkauven virtaan... ?? Kuulehan Liisa tämähän on vaan höyryjuna... Vai tehtäskö siitä höyrystä sähköä..??? Niinhän se tietenkin menee. Silloinhan meillä virtaa piisaa... niin, ja sitä rakkautta. Syttyis kaikki vanhatkin uuteen roihuun.. Olishan se mahtavaa... koko juna täynnä rakkautta. Voi jestas sentään!! Tämähän mullistaa koko maailman. Eipä ole enää rakkauden puutetta!!! Tämähän lopettaa sodat ja vainot... Ei jouda rauhanpalkinto Ahtisaarelle.
        -Taitaakin tulla meille pakollinen ulkomaanmatka.
        Näissä unelmissa
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        Liisalle,,, kirjoitti:

        Hei Liisa !

        Sinä olet siellä kirjoitellut saunapuhtaana ja punaposkisena... kaunista on jälkikin taas..

        -Olethan sinä toki kannustanut minua monellakin tapaa. Ajatellaan vaikka tätäkin asemaa.. Ilman sinua se varmaan ois purettu jo pois ja kiskot kääritty rullalle...
        Kerettäisköhän me siinä filtillä kahvistellessa niitä onenapiloita keräileen??... Voishan se olla että se asia ei siinä tapauksessa muistuis ees mieleen...
        On sinulla hurjia toiveita, ihan fantasioita..
        niin kuin sekin että minä sinulle seppeleen käärisin... Herkkää se varmaan... mutta minun käsissä hennot kukat, taipuisivatko ne seppeleeksi.. Jaa-a...
        Pitää heittää halkoja uuniin...

        Vai olet sinä Malediivien lumoissa... Varmaan ihana paikka.. Oishan niitä maailmalla tietenkin monenlaista muutakin katseltavaa.. Mahtaisko se asemalle tuuraaja sittenkään löytyä... ??

        Itte olen hyvin vähän antautunut siihen maailmankiertoon. Joitakin paikkoja on toki tullut käytyä.. ne Malediivit olis varmaan toisenlainen..

        Pitäähän se junassa lippu hulmuta... ja täysillä valoilla ajellaan... kyltit kiiltää niin kuin parhaina päivinä... Vai ajattelet sinä että juna on kytketty rakkauven virtaan... ?? Kuulehan Liisa tämähän on vaan höyryjuna... Vai tehtäskö siitä höyrystä sähköä..??? Niinhän se tietenkin menee. Silloinhan meillä virtaa piisaa... niin, ja sitä rakkautta. Syttyis kaikki vanhatkin uuteen roihuun.. Olishan se mahtavaa... koko juna täynnä rakkautta. Voi jestas sentään!! Tämähän mullistaa koko maailman. Eipä ole enää rakkauden puutetta!!! Tämähän lopettaa sodat ja vainot... Ei jouda rauhanpalkinto Ahtisaarelle.
        -Taitaakin tulla meille pakollinen ulkomaanmatka.
        Näissä unelmissa
        -asemamies-

        Hei,iltaa jo hämärä verhoo salaperäisyyteensä.
        Posket kuules jo vähemmästäkii alkaa punottaa.
        Taas tätä kirjettä lukiessa,veret kummasti alkaa kiertään....

        Sohastiin kuin kusiaspesään,heräs hiljainen asema.
        Siihen tarvittiin kask,ensin voitettiin epäusko.
        Ajatella ,jos kiskotki ois kääritty rullalle,eikös se ois ollu jotaki ihan hirviää?

        Arvaas,nauranko?

        Mehän keritään,noinki romattiselle retkelle kun lähdetään.
        Filtti kaikessa rauhassa ihanalle vihreelle niitylle.
        Aii tuoksuu apilan kukkaset,pimpparit pörrää,elämä kuhisee.
        Kesä valosta aikaa,ei oo kiire yöpuullekkaa.
        Retkipäivä pyhitetään ,nautitaan ,herkkuja syödään kahvin kera.
        Uiskennellaan välillä ja otetaan aurinkoo,oii taivaalla puotapilvet soutaa.
        Etkö oo koskaan tehny seppeleitä?
        No yhdessä neki sitte tehdään,meille molemmille.
        Otanki kameran mukaan,pyydetään ohikulkija ikuistaan meidät.
        Voitas vaikka johonki aikakauslehteen ,kansikuvaksi myydä kuvamme.
        Huomaatkos,ihan tuostaki filtillä olosta voidaan hyötyä?

        Malediit oli yks eksoottinen paikka.
        Luonnon varanen,teki vaikutuksensa.
        Olenki sanonu ,sinne haluisn vielä ,mut en yksin lähde.
        Mehän osataan lukee rivien välejä,hmmmm eikös?
        Näkemisen ,kokemisen arvoinen paikka on ,Malediivit.
        Sielä ei kylmää paikkaa missää,aii,palmut huojuu.

        Tietysti rakkauden junassa lippu pitää olla.
        Hyvä ,sinä senki huomasit,tärkee se lippu?
        Eikä ruosteesta oo enää jälkeekää,oot niin kiillottannu kaikki mutterit.
        Nyt kysyt vaikeita,koivuhaloilla lämmitetään junaa?
        Miks se sitte muuttu,sähköksi,höyryksi,heh?
        Oisko rakkaus kuin sellainen krilli ,joka kytkettynä sydämissä,saa junan kulkeen?
        Sillon jo kiskotki tulta iskee ,eikä rakkauden junaa voita mikää.
        Niin ,eihän se juna tyhjänä kulje,oii sielähän on katollaki porukkaa.
        Ihan kuin tuola Intiassaki ,pullollaan väkee.

        Otitki tärkeän puolen esiin?
        Mitä se rakkaus saiski aikaan?
        Se sytyttäs ikään katsomatta ,ilon lähteille murheelliset johtais.
        Rakkaus ja rauha käsikädessä kulkis.
        Rauhan palkinnon soisin sinulle,jos minulle suotas kunnia se sinulle ojentaa?
        Ihan jo liikutun,kun ajattelen,miten vaikuttava hetki?
        Minulla pitää aina olla nestyykejä mukana,itken ilosta ja surusta.

        Toi loppulausees se ihan kruunas kirjees.
        Ulkomaamatka tästä nyt tulee,minulla uus iso matkalaukkuki.
        Ostin sen nyt ,kun oli Egyptissä,aattelin jo tulevia matkoja.
        Ai minulla jo vatsapuruja,alkoi jo jännittään.
        Alkaa olla kaukana hiljainen asema ,ollaan jo niin kiireisiä.
        aii Tapani Kansa laulaa niin "Kerran tulee ilta kun kaikki muuttuu"Nyt tulin niin tunteelliseksi.
        Oi pitää huokasta ihan.
        Käymme yhdessä ain jatkuu laulu,oii joii.
        Nyt pitäs saada tämä poikki,muuten tämä venyy ,kuin purukumi.
        Hymyn kera liiman taas iltajunaan tämän.Liisa


    • tääältäää

      Aurinkoista päivää sinulle Liisa.

      Selitätkö aluksi mitä nämä pörräävät pimpparit oikein on ? Minä en pimppareita ilmeisesti tunne...ainakaan tuolla nimellä. Ajatukset kyllä johonkin suuntaan liikkuu.. no jääköön sanomatta.
      Luulen ettet kuitenkaan tarkoittanut sitä..
      Elämä kuhisee.. hyvin ilmaistu.

      Enpä ole seppeleitä tosiaankaan tehnyt.. vaikka monen moista muuta olenkin ehtinyt..
      Kyllähän se kansikuva olis poikaa... Olikos niitä siinä Nyyrikissä, vai piiretyjä ne olivat ??
      Sillähän kuvallahan me rahoiksi lyötäis,.. niin ja lehti... lukijamäärät hyppäis pilviin.

      Katso kun sillä höyryllä voi pyörittää myös generaattoria, se taas tekee sitä sähköä... Ei se höyry aina pahasta ole,... vaikka ei sitä liikaakaan saa olla... ainakaan päässä.. alkaa savu nouseen.
      Siitä rakkauvesta.. ja niistä ilon lähteistä... niistä kun sitä päästäskin juomaan... sitä vettä pitäis koota astiat pullolleen.. ettei enää ikinä loppuis... Siinä ne huolet ja murheet kaikkoais.

      Kyllä se rauhanpalkinto otettais yhteiseksi, enhän minä sitä yksin... Niitähän jaetaan monille yhteisöillekin.. joten kyllä siinä on kahdelle.


      Rakkaushan se saa aikaan monenlaista hyvää... siitä lähteestä joka pääsee ammentaan... siinä muuttuu mieli ja kieli. Kaikki näyttää paljon kauniinmaltakin.

      Siinä rakkauden junassa vaan punaiset verhot herkästi heilahtelevat, ikkunasta iloisia ja onnellia naamoja vaan näkyy..
      -asemamies-

      • TöllinLiisa

        Heii,iltaa!!!
        Mites nyt oikein on,tämä rakkaudenjuna,kulkee
        toisessaki kohtaa?
        Onko nyt kahdet kiskot?
        Ehdin tuonne kirjoitella,sitte aloin kaipaan
        tätä meidän hiljaista asemaa.
        Niimpä lähdin katsoon onko se enää paikallaan?
        Täälähän ja viestiski näytti punasta valoo.
        Nyt en enempää kirjoita,jäänki oottaa viestiä?
        Onko rata loppunnu tässä kohtaa.
        Valoisaa iltaa sinulle,täälä alkoi sataa uuta lunta.Liisa


      • Lisäjuna
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii,iltaa!!!
        Mites nyt oikein on,tämä rakkaudenjuna,kulkee
        toisessaki kohtaa?
        Onko nyt kahdet kiskot?
        Ehdin tuonne kirjoitella,sitte aloin kaipaan
        tätä meidän hiljaista asemaa.
        Niimpä lähdin katsoon onko se enää paikallaan?
        Täälähän ja viestiski näytti punasta valoo.
        Nyt en enempää kirjoita,jäänki oottaa viestiä?
        Onko rata loppunnu tässä kohtaa.
        Valoisaa iltaa sinulle,täälä alkoi sataa uuta lunta.Liisa

        Pakko oli laittaa lisäjuna liikkeelle. Kun osa jo katollakin matkusti... Kyllä tämä asema on sentään mukavampi... täällä kerkiää tuntea matkustajat... Liian vilkasta tuntui niillä suurilla asemilla olevan. Kyllä se rata tosiaan loppu ja kun resiinalla päästiin huomattiin paha vaurio.... nyt sekin kohta on taas kunnossa... ei kun halkoa uuniin... Verhot ja lippu taas hulmuaa..
        -asemamies-


      • Töllin Liisa

        Ihanaa , aurinkoista päivää sinulle!!

        Hetikös tässä alkaa naurattaa?
        Olikos toi pimppari noin harvinainen sana?
        Kyllä sääki oot niitä nähny ja ehkä sinnuu pistännykki?
        Oisko niitten toinen nimi ampianen, mehiläinen,
        semmosia pörrääviä.
        Hunajan keruussahan ne siellä apilikossa pörrää.
        Ootkos nähny , miten takajaloissa niillä mesileipää?
        Mihinkähän ne sun ajatukset jo ehti lentää?
        Lentäähän ne ajatukset, voi tokkii, kesä kauneimmillaan.
        Ihan sydämestä ottaa ,kun aatteleeki?

        No johan sattuuki hyvin, onneks et sentäs kaikkee ehtinny tehdä.
        Aii miten herkkää luomistyötä se seppeleitten teko onkii.
        Ensin kerätään pitkin pellon ojjii kukkia.
        Kädestä pitäen opetanki sinua, istutaan sillee ,ihan vierekkäin.
        Minulla on valokuviiki malliksi, viimekesäisistä seppeleistä.
        Se luovuuden henki kun pääsee alkuun, miten kauniita luomuksia syntyy?
        Koristellaan sitte toisemme, aii tulis se kesä jo pian.
        Siitä kuvasta pitää tarkkaan pohtia?
        Rakkaudenjunaan jos niitä laitettas, sillon kuvat leviäs kaikkialle.
        Voii, kauheeta, eihän tämä oo naurun asia?
        Minä oon kuules huono, hoitaa noita pisnesasioita.
        Minusta tuntuu ,että sinä hallitset ne ,lasken ne sinun käsiin.

        Meinaatkos että ymmärrän tuosta höyrystä ja sähköstä?
        Eikös oo pääasia jos ne sulassa sovussa jauhaa?
        Joko joku oli huolissaan sinusta, semmosta se on?
        Heti jos on rakastunnu, näkyyhän se uloskii päin.
        Ihmetellään, mikä höyry nyt sille on tullu?
        Äläs oo huolissas, oikee suunta sulla on.
        Sanotkii niin kauniisti, rakkauden lähteistä.
        Eihän me nyt mistään lätäköstä aleta juomaa.
        Rakkautta se olla pitää, viiniä parhaimmillaan.
        Loppuu puutostautiki, narina ja valitus.
        Tuo rakkaus on merkillinen, se on kaikille tarjolla.
        Se ei muuten valikoi vain kauniita ja rikkaita.
        Meinaan se aito rakkaus.
        Oot jotenki huolestunnu, jos se rakkaus loppuis?
        Uskotaas siihen syvään virtaan, se eteenpäin kulkee.
        Sehän ei oo mikää haljennu kaivo, oothan sää lukenu siitä.
        Totta sanot noista murheista, niistäki ois aika päästä.
        Uskotaan ,ei vaivuta sinne epäuskon puolelle.
        Johan tuo rakkauden juna ,on kulkenu pitemmän ajan.
        Meillekki aukes uus sivu, sinäki kaivoit esiin lipun.
        Eikä minunkaa ois ollu niin hauskaa yksin , eestaas kävellä asemalla.
        Pakkasetki sielä oltiin , entäs nyt ,kun aurinko ihanasti lämmittää.
        Ennen niin hiljainen asema on saanu elämää, kyläkuolemaki siitä virkoaa.

        Yhdessä , aii sä taas hokasit.
        Rauhanpalkinto, minkäs näkönen pytty se mahtaa olla?
        Parhaalle paikalle se kuiteskii pitää tällätä.
        Pitäskö meidän käydä jossaki harjoittelemassa, sitä esiintymistä?
        Niiinhän naimisiinki menijät käy, ne kävele pitkin kirkon käytävää.
        Sinne alttarille asti , sielä polvistuvat , aii seki herkkää?
        Mites mää nyt ihan menin kokonaan hääseremoniaan?

        Se kuules tuo rakkaus on niin ihana asia, sen äärellä ihan herkistyy.
        Sanot, mieliki muuttuu, justiin niin se on , minunki mieli ihan kokonaa muuttunnu.
        Eikä vain minun , aii sinäki niin ihanasti pulppuat.
        Ollaan rakkauden sateen alla, voitaskii karkeloida ihan.
        Ootkos lukenu semmosta kohtaa isota kirjasta?
        "Rakkautta vastaan ei voi olla mikään laki"

        Kaunis näky, aurinkoinen maisema, rakkauden juna eteenpäin kiitää.
        Niitä punasia verhoja oonki yökaudet virkannu.
        Kyllä virkkuukoukku on ollu kovilla, punasta verhoo metri tolkulla syntyny.
        Kaunistettu juna, sinne on kiva tulla ja tehdä matkaa.
        Ehkä sielä on tunnelmaa, syntyy uusia romansseja.
        Nyt tyytyväisenä lopetan ja hymyn kera taas suljen. Lämpimin ajatuksin
        Liisa


      • TöllinLiisa
        Lisäjuna kirjoitti:

        Pakko oli laittaa lisäjuna liikkeelle. Kun osa jo katollakin matkusti... Kyllä tämä asema on sentään mukavampi... täällä kerkiää tuntea matkustajat... Liian vilkasta tuntui niillä suurilla asemilla olevan. Kyllä se rata tosiaan loppu ja kun resiinalla päästiin huomattiin paha vaurio.... nyt sekin kohta on taas kunnossa... ei kun halkoa uuniin... Verhot ja lippu taas hulmuaa..
        -asemamies-

        Tämä on niin rakas asema ja juna.
        Alkoi tuntuu ,että me ei ehditä antaa aikaa
        toisillemme.
        Hosuttiin molemmat jossaki,ei ees yhteistä
        kahvi hetkeä .
        Juu surullisena kävelin aseman eessä ,tuoreet nisut pussissa.
        Mikäs vaurio sielä mahto olla,kiskoko mutkalla?
        Kyllä sää oot taitava,senki osasit korjata.
        Ihan pitää nostaa rintaa,taidan olla ylpee sinusta?
        Ihanaa ,kaikki kunnossa ja sinäki oot noin pirteessä kunnossa.
        Rakkakus on ihmeellinen,voimista suurin kyllä se ihmeitä aikaan.
        Piti vielä pimmeeseen lähtee kahtoon,aii miten lämmittää,kaikki toimii.
        Savu nousee kohti taivasta ja tekee kuvioita tuulen kanssa.
        Nyt alkaa silmät menee kiinni,nousen taas uuninpankolle.
        Sinulle hyvää yötä ja kauniita unia.Liisa


      • sateesta
        Töllin Liisa kirjoitti:

        Ihanaa , aurinkoista päivää sinulle!!

        Hetikös tässä alkaa naurattaa?
        Olikos toi pimppari noin harvinainen sana?
        Kyllä sääki oot niitä nähny ja ehkä sinnuu pistännykki?
        Oisko niitten toinen nimi ampianen, mehiläinen,
        semmosia pörrääviä.
        Hunajan keruussahan ne siellä apilikossa pörrää.
        Ootkos nähny , miten takajaloissa niillä mesileipää?
        Mihinkähän ne sun ajatukset jo ehti lentää?
        Lentäähän ne ajatukset, voi tokkii, kesä kauneimmillaan.
        Ihan sydämestä ottaa ,kun aatteleeki?

        No johan sattuuki hyvin, onneks et sentäs kaikkee ehtinny tehdä.
        Aii miten herkkää luomistyötä se seppeleitten teko onkii.
        Ensin kerätään pitkin pellon ojjii kukkia.
        Kädestä pitäen opetanki sinua, istutaan sillee ,ihan vierekkäin.
        Minulla on valokuviiki malliksi, viimekesäisistä seppeleistä.
        Se luovuuden henki kun pääsee alkuun, miten kauniita luomuksia syntyy?
        Koristellaan sitte toisemme, aii tulis se kesä jo pian.
        Siitä kuvasta pitää tarkkaan pohtia?
        Rakkaudenjunaan jos niitä laitettas, sillon kuvat leviäs kaikkialle.
        Voii, kauheeta, eihän tämä oo naurun asia?
        Minä oon kuules huono, hoitaa noita pisnesasioita.
        Minusta tuntuu ,että sinä hallitset ne ,lasken ne sinun käsiin.

        Meinaatkos että ymmärrän tuosta höyrystä ja sähköstä?
        Eikös oo pääasia jos ne sulassa sovussa jauhaa?
        Joko joku oli huolissaan sinusta, semmosta se on?
        Heti jos on rakastunnu, näkyyhän se uloskii päin.
        Ihmetellään, mikä höyry nyt sille on tullu?
        Äläs oo huolissas, oikee suunta sulla on.
        Sanotkii niin kauniisti, rakkauden lähteistä.
        Eihän me nyt mistään lätäköstä aleta juomaa.
        Rakkautta se olla pitää, viiniä parhaimmillaan.
        Loppuu puutostautiki, narina ja valitus.
        Tuo rakkaus on merkillinen, se on kaikille tarjolla.
        Se ei muuten valikoi vain kauniita ja rikkaita.
        Meinaan se aito rakkaus.
        Oot jotenki huolestunnu, jos se rakkaus loppuis?
        Uskotaas siihen syvään virtaan, se eteenpäin kulkee.
        Sehän ei oo mikää haljennu kaivo, oothan sää lukenu siitä.
        Totta sanot noista murheista, niistäki ois aika päästä.
        Uskotaan ,ei vaivuta sinne epäuskon puolelle.
        Johan tuo rakkauden juna ,on kulkenu pitemmän ajan.
        Meillekki aukes uus sivu, sinäki kaivoit esiin lipun.
        Eikä minunkaa ois ollu niin hauskaa yksin , eestaas kävellä asemalla.
        Pakkasetki sielä oltiin , entäs nyt ,kun aurinko ihanasti lämmittää.
        Ennen niin hiljainen asema on saanu elämää, kyläkuolemaki siitä virkoaa.

        Yhdessä , aii sä taas hokasit.
        Rauhanpalkinto, minkäs näkönen pytty se mahtaa olla?
        Parhaalle paikalle se kuiteskii pitää tällätä.
        Pitäskö meidän käydä jossaki harjoittelemassa, sitä esiintymistä?
        Niiinhän naimisiinki menijät käy, ne kävele pitkin kirkon käytävää.
        Sinne alttarille asti , sielä polvistuvat , aii seki herkkää?
        Mites mää nyt ihan menin kokonaan hääseremoniaan?

        Se kuules tuo rakkaus on niin ihana asia, sen äärellä ihan herkistyy.
        Sanot, mieliki muuttuu, justiin niin se on , minunki mieli ihan kokonaa muuttunnu.
        Eikä vain minun , aii sinäki niin ihanasti pulppuat.
        Ollaan rakkauden sateen alla, voitaskii karkeloida ihan.
        Ootkos lukenu semmosta kohtaa isota kirjasta?
        "Rakkautta vastaan ei voi olla mikään laki"

        Kaunis näky, aurinkoinen maisema, rakkauden juna eteenpäin kiitää.
        Niitä punasia verhoja oonki yökaudet virkannu.
        Kyllä virkkuukoukku on ollu kovilla, punasta verhoo metri tolkulla syntyny.
        Kaunistettu juna, sinne on kiva tulla ja tehdä matkaa.
        Ehkä sielä on tunnelmaa, syntyy uusia romansseja.
        Nyt tyytyväisenä lopetan ja hymyn kera taas suljen. Lämpimin ajatuksin
        Liisa

        Enhän minä tosiaan pimppareista ennen mitään tiennyt... näin se vaan oli. Nyt olen jo paljon valistuneempi siinäkin asiassa. Ajatuksetkin on jo paremmin hallittavissa.... Miten ne ajatukset siinä jo lähtivätkin niin villisti laukkaamaan..

        Totta puhut ! Sitä luovuuden henkeä vaan tulis aina kehittää,.. se on monasti piilossa, uinumassa, ihan omissa oloissaan. Sitä vaan tulis jollakin vähän ärsyttää, jospa se sieltä sitten hyökkäis esiin,.. niin kuin se pimpparilauma. Siinähän sitä sitten oliskin pitelemistä.

        Vai mulle sinä meinaat pisnekset jättää,... Enhän minäkään ole sellaiseen tottunut.. asemalla kun ei ole tarvinnut juuri muuta kun kelloa katella..

        Kyllä se melko merkillinen on tuo sinun mainitsema puutostauti... Ei siitä kenenkään pitäisi kärsiä.. mutta kun vaan kaikki kärsii.
        Pieniä onnen hetkiä juuri sen verran että asia muistissa pysyy,... se mitä rakkaus voisi olla..
        Tosiaan, kaikille sitä on tarjolla ja kaikki sitä tahtoo ja myös haluaa antaa... Mutta nyt taitaa olla ettei kysyntä ja tarjonta vaan jostain syystä oikein kohtaa.. Siinä tarvittais varmaan avuksi niitä myyntimiehiä,.. vai pitäskö vaan turvautua niihin kaikkitietäviin ja osaaviin konsultteihin.. Heiii, nyt minä huomasinkin....
        Tässähän olis se pisneksen paikka. Siihen rakkauven junaan konsultti !!! Se järjestelis kysynnän ja tarjonnan toisiaan vastaavaksi !!!
        Näin se maailma pelastuis!! Onhan minulla sentään tilkka tuota pisneshenkeäkin.... Jaa, mutta taitais siinä tulla Hyssälän Liisa meille vihaseksi, se kun valvoo ettei mitään parien rakentelua, sitä paritusta saa tehdä. Ei tullu tästäkään mitään. Olkoon. Jaa' a, mutta siellä sinun isossa kirjassahan oli, ettei "Rakkautta vastaan ei voi olla mikään laki"... mahtaakohan se Hyssälä olla tästä tietoinen ??

        No, onhan tässä nyt töitä kyllä muutenkin. Piti laittaa sivuraidekin välillä käyttöön.. pääsi lisäjunakin ohi. Epäuskohan ei meitä vaivaa, eikä me siihen vaivuta...

        Sinä se niin herkästi puhut... aina.. Niin kuin siitä rakkauden sateestakin. Se se oliskin semmonen sade että kun kerrankin kastelis ihan läpimäräksi.... Ei me varmaan räystään alle suojaan kiirehdittäis.... Ennen vaikka syöksytorven alle.... Siinä sitte karkelot pidettäis...

        Näissä tunnelmissa. On pakko lopettaa ja palata arkeen... Oottelee vähän köyhemmät karkelot..
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        sateesta kirjoitti:

        Enhän minä tosiaan pimppareista ennen mitään tiennyt... näin se vaan oli. Nyt olen jo paljon valistuneempi siinäkin asiassa. Ajatuksetkin on jo paremmin hallittavissa.... Miten ne ajatukset siinä jo lähtivätkin niin villisti laukkaamaan..

        Totta puhut ! Sitä luovuuden henkeä vaan tulis aina kehittää,.. se on monasti piilossa, uinumassa, ihan omissa oloissaan. Sitä vaan tulis jollakin vähän ärsyttää, jospa se sieltä sitten hyökkäis esiin,.. niin kuin se pimpparilauma. Siinähän sitä sitten oliskin pitelemistä.

        Vai mulle sinä meinaat pisnekset jättää,... Enhän minäkään ole sellaiseen tottunut.. asemalla kun ei ole tarvinnut juuri muuta kun kelloa katella..

        Kyllä se melko merkillinen on tuo sinun mainitsema puutostauti... Ei siitä kenenkään pitäisi kärsiä.. mutta kun vaan kaikki kärsii.
        Pieniä onnen hetkiä juuri sen verran että asia muistissa pysyy,... se mitä rakkaus voisi olla..
        Tosiaan, kaikille sitä on tarjolla ja kaikki sitä tahtoo ja myös haluaa antaa... Mutta nyt taitaa olla ettei kysyntä ja tarjonta vaan jostain syystä oikein kohtaa.. Siinä tarvittais varmaan avuksi niitä myyntimiehiä,.. vai pitäskö vaan turvautua niihin kaikkitietäviin ja osaaviin konsultteihin.. Heiii, nyt minä huomasinkin....
        Tässähän olis se pisneksen paikka. Siihen rakkauven junaan konsultti !!! Se järjestelis kysynnän ja tarjonnan toisiaan vastaavaksi !!!
        Näin se maailma pelastuis!! Onhan minulla sentään tilkka tuota pisneshenkeäkin.... Jaa, mutta taitais siinä tulla Hyssälän Liisa meille vihaseksi, se kun valvoo ettei mitään parien rakentelua, sitä paritusta saa tehdä. Ei tullu tästäkään mitään. Olkoon. Jaa' a, mutta siellä sinun isossa kirjassahan oli, ettei "Rakkautta vastaan ei voi olla mikään laki"... mahtaakohan se Hyssälä olla tästä tietoinen ??

        No, onhan tässä nyt töitä kyllä muutenkin. Piti laittaa sivuraidekin välillä käyttöön.. pääsi lisäjunakin ohi. Epäuskohan ei meitä vaivaa, eikä me siihen vaivuta...

        Sinä se niin herkästi puhut... aina.. Niin kuin siitä rakkauden sateestakin. Se se oliskin semmonen sade että kun kerrankin kastelis ihan läpimäräksi.... Ei me varmaan räystään alle suojaan kiirehdittäis.... Ennen vaikka syöksytorven alle.... Siinä sitte karkelot pidettäis...

        Näissä tunnelmissa. On pakko lopettaa ja palata arkeen... Oottelee vähän köyhemmät karkelot..
        -asemamies-

        Arvaas mitä?
        Tämä kirjeen alottaminen,aina niin naurattaa.
        Eikös ookki hieno asia ,että on jotaki ,mikä naurattaa?
        Onhan noita kirjoituksia paljonki,mitä kyynelillä on kirjoiteltu.

        Olipas kummaa ,ettet pimppareista oo kuullu?
        Ei oo yhtään ihme ,jos sinun mielikuvitus ,alkoi laukkaan?
        Minnekkähän asti mahoit jo laukata?
        Vaikee sitä minun on ainaskii arvata?
        Tiedätkös muuten ,ne pimpparit alkoi viimekesänä
        tekee pesää ,minun makuuhuoneesen.
        Ihan sinne sängyn yläpuolelle kattoon.
        En mää uskalatannu antaa niitten siinä asuu.
        Enhän ois uskaltannu kääntyy ja ois pitäny vahtii koko yö niitä.
        Minä olin niin julma ,että rikoin sen pesänalun.
        Sas nähä yrittääkö nyt uudestaan?

        Aii ,miten lämmittää,kun sanot ,että mä oon oikeassa.
        Kuules ,minusta tuntuu ,että meillä on
        paljonki piilossa.
        Lapsena jo siihen malliin annettiin ymärtää.
        Isäpuoleni sanoi lahjakkuudestaki,se on
        humpuukia.
        OOn koko ikäni aatellu ,että kaikki mitä
        minulla on ,on humpuukia.

        Tarvitaankos me herätettä,kohta herää nuo
        kusiaisetkii.
        Jos tehtäs semmonen romanttinen iltakävely,
        kusiaspesälle.
        Tiedätkö miks?
        Sinnekki kehoitetaan mennä katsomaan,mallia
        ahkeruudesta ja oiskohan niillä yksmielisyyttäki?
        Nyt kuules välähtää muististani ,noista maa-
        ampiaiset,tiedätkös ne?
        Poimin luonnon vadelmia pöheikössä,astuin maa-
        ampiaisten pesään,sieltä hyökkäs kuin Kiinan
        armeija kimppuuni.
        Sain tosi monta osumaa,kädet turpos ja kasvotki
        turpos.
        Poimin vaan,en malttannu lähtee pois.

        Minusta ois jotenki turvallista,jos mies hoitaa
        raha-asiat.
        Tiedäthän sää ,että nainen on se heikko astia.
        Heh,kellookos oot koko elämäs ajan katsonu?
        Nyt taisit narrata minua,mites niitä kauniita
        naisia?
        Silmä se pakkaa vietellä,eikös se niin oo?
        Kait meidän pitää työllistää kylältä joku,
        niin seki herättä kyläkuolemalta.
        Testataan ,osaako kertotaulut ulkoo,ynnätä,
        jakaa ja miinustaa.

        Ajatteles ,tämmösenä aikan on puutostautia?
        Olen asunu ,jos vois sanoo ,kerman keskellä.
        Sielä tulin näkee,ei se mani tuo onnea.
        Ei ollu virtaa,ilosuutta ,harvoin näki.
        Ihminen on rakennettu kyllä niin ,että aitoa
        se olla pitää.
        Mehän ei lähetä mainosvalojen perää,saapi ihan
        rauhassa vilkkuu ja kutsuu.
        Ootko sinä kuullu ,että rakkautta pitää vaalia?
        Aii,sehän on kuin silmäterää.
        Tarkkaa näköö sillä rakkaudella ,se näkee pin-
        taa syvemmälle.

        Sinulla jo suunnitelmii,konsulttejaki sinne
        rakkaudenjunaa.
        Pitäähän sielä junassa olla kaikkee,mitä
        kuuluuki olla,rakkauden junassa.
        Oisko mangneetti rauta hyvä?
        Saisko se selville kysynnän ja tarjonnan,kloksah-
        taiskoo palaset kohdalleen?
        Tästähän nyt paisuu ,kuin pullataikina,vyöryy
        ovista kohta ulos.
        Heh,kuules saan välillä naurukohtauksia .

        Ääs ,mitäs me hyssyttelijösitä,annetaan hyssy-
        tellä ihan kaikessa rauhassa.
        Eihän sielä valmista tuu kuiteskaa,se on vain
        sitä A neloselle mustaa.
        Meillähän on kilpenämme tuo ,mitä on rakkaus.
        Ois kyllä aiheellista tietää,noinki tärkeä
        kohta.
        Sehän on kuin kivijalka ,jonka päällä talo seisoo.
        Perustus ,se onki tärkeä,tiedäthän sinä sen,
        kuinka kävi,kun hiekalle rakensi?

        Seki vielä ,että sivuraiteitaki,tulikos niin
        tungosta?
        Sinä taisitki joutuu koville,minä vain eestaas
        aseman eessä käveln.
        Tiedätkös mitä?
        Minä olen ajanu resinalla ,oisko ikää ollu3-4 vuotta.
        Jalat ei yltänny sinne astinlaudalle,taii
        mikä niitten oikea nimi on?
        Tiedätkös mikä on rullavaunu,silläki sitä
        mentiin.
        ajajat oli iältään 2v3v ja 5v.
        Uskaltaiskohan sitä nyt ajella,seisottiin siin
        lavalla ja kepillä annettiin vauhtia.
        Pitäs kyllä verestää noita kokemuskia.

        Kyllä sinulla on tuota pohjaa,sanot,epäuskoon
        mehän ei vaivuta.
        Tässä kohtaa pitää ihan hiljentää vauhtia.
        Kunnioitusta ,että on vielä huudolle ,vastakaikua.
        Olen aatellu ,oonkohan minä väärään aikaan syntynny?
        Kun ei hyttysen yninälle reakoi kukaa.

        Oonko minäki osannu puhuu,jopas herkästi?
        Aii,siitä sateesta,eikös semmonen lämmin
        kesäsade oiski ihanaa?
        Oii,vihreällä nurmella paljain jalon karkeloida.
        Yhdessä onnesta esittää semmonen ,sadetanssi.
        Se me sitte tanssitaanki,heti kunhan alkaa
        sade humisee.
        Sä haluut oikein syöksytorven alle,neki torvet oottaa.
        Syöksyy tosi korkealta,ollaan vaan siinä,sateen alla.
        Annettasko kuvata sitä hetkee,se ois hyvin taiteellinen kohtaus?
        Ihan nyt jo herkistyn,miten vesimärkinä
        onnllisina ollaan.
        Olis se kesän kohokohta,karkeloitas ,oisko se
        samalla se kosiotanssi?
        Huh,ihan onnesta humalluin,elin täysillä.
        Niin ,mitäs se sitte on,kun alkaa sataa?
        Aurinko hymyilee ja uskoa valaa.

        Sinun piti lähtee arkisia karkeloita jatkaa.
        Minä tässä kuin pörriänen ,sekasi pörrään.
        Leivoin kuules hyvää leipää,aii miten hyvää.
        Heti kuumana siitä otin siivun,voita pintaan.
        Hmm,ompas hyvää,sinullekki ois,tein pitkän
        leivän.
        Hirvenlihaa keitin,siitä sitte keittoo.
        Nyt tarjoisin jo ruokaaki,eihän se yksistään
        nisukahvit riitä.

        Huomaat hidas ja kankea on kieleni.
        Suljen hyvin tämän,aurinkoista iltapäivää
        sinulle,hymyn kera.Liisa


      • vaan
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Arvaas mitä?
        Tämä kirjeen alottaminen,aina niin naurattaa.
        Eikös ookki hieno asia ,että on jotaki ,mikä naurattaa?
        Onhan noita kirjoituksia paljonki,mitä kyynelillä on kirjoiteltu.

        Olipas kummaa ,ettet pimppareista oo kuullu?
        Ei oo yhtään ihme ,jos sinun mielikuvitus ,alkoi laukkaan?
        Minnekkähän asti mahoit jo laukata?
        Vaikee sitä minun on ainaskii arvata?
        Tiedätkös muuten ,ne pimpparit alkoi viimekesänä
        tekee pesää ,minun makuuhuoneesen.
        Ihan sinne sängyn yläpuolelle kattoon.
        En mää uskalatannu antaa niitten siinä asuu.
        Enhän ois uskaltannu kääntyy ja ois pitäny vahtii koko yö niitä.
        Minä olin niin julma ,että rikoin sen pesänalun.
        Sas nähä yrittääkö nyt uudestaan?

        Aii ,miten lämmittää,kun sanot ,että mä oon oikeassa.
        Kuules ,minusta tuntuu ,että meillä on
        paljonki piilossa.
        Lapsena jo siihen malliin annettiin ymärtää.
        Isäpuoleni sanoi lahjakkuudestaki,se on
        humpuukia.
        OOn koko ikäni aatellu ,että kaikki mitä
        minulla on ,on humpuukia.

        Tarvitaankos me herätettä,kohta herää nuo
        kusiaisetkii.
        Jos tehtäs semmonen romanttinen iltakävely,
        kusiaspesälle.
        Tiedätkö miks?
        Sinnekki kehoitetaan mennä katsomaan,mallia
        ahkeruudesta ja oiskohan niillä yksmielisyyttäki?
        Nyt kuules välähtää muististani ,noista maa-
        ampiaiset,tiedätkös ne?
        Poimin luonnon vadelmia pöheikössä,astuin maa-
        ampiaisten pesään,sieltä hyökkäs kuin Kiinan
        armeija kimppuuni.
        Sain tosi monta osumaa,kädet turpos ja kasvotki
        turpos.
        Poimin vaan,en malttannu lähtee pois.

        Minusta ois jotenki turvallista,jos mies hoitaa
        raha-asiat.
        Tiedäthän sää ,että nainen on se heikko astia.
        Heh,kellookos oot koko elämäs ajan katsonu?
        Nyt taisit narrata minua,mites niitä kauniita
        naisia?
        Silmä se pakkaa vietellä,eikös se niin oo?
        Kait meidän pitää työllistää kylältä joku,
        niin seki herättä kyläkuolemalta.
        Testataan ,osaako kertotaulut ulkoo,ynnätä,
        jakaa ja miinustaa.

        Ajatteles ,tämmösenä aikan on puutostautia?
        Olen asunu ,jos vois sanoo ,kerman keskellä.
        Sielä tulin näkee,ei se mani tuo onnea.
        Ei ollu virtaa,ilosuutta ,harvoin näki.
        Ihminen on rakennettu kyllä niin ,että aitoa
        se olla pitää.
        Mehän ei lähetä mainosvalojen perää,saapi ihan
        rauhassa vilkkuu ja kutsuu.
        Ootko sinä kuullu ,että rakkautta pitää vaalia?
        Aii,sehän on kuin silmäterää.
        Tarkkaa näköö sillä rakkaudella ,se näkee pin-
        taa syvemmälle.

        Sinulla jo suunnitelmii,konsulttejaki sinne
        rakkaudenjunaa.
        Pitäähän sielä junassa olla kaikkee,mitä
        kuuluuki olla,rakkauden junassa.
        Oisko mangneetti rauta hyvä?
        Saisko se selville kysynnän ja tarjonnan,kloksah-
        taiskoo palaset kohdalleen?
        Tästähän nyt paisuu ,kuin pullataikina,vyöryy
        ovista kohta ulos.
        Heh,kuules saan välillä naurukohtauksia .

        Ääs ,mitäs me hyssyttelijösitä,annetaan hyssy-
        tellä ihan kaikessa rauhassa.
        Eihän sielä valmista tuu kuiteskaa,se on vain
        sitä A neloselle mustaa.
        Meillähän on kilpenämme tuo ,mitä on rakkaus.
        Ois kyllä aiheellista tietää,noinki tärkeä
        kohta.
        Sehän on kuin kivijalka ,jonka päällä talo seisoo.
        Perustus ,se onki tärkeä,tiedäthän sinä sen,
        kuinka kävi,kun hiekalle rakensi?

        Seki vielä ,että sivuraiteitaki,tulikos niin
        tungosta?
        Sinä taisitki joutuu koville,minä vain eestaas
        aseman eessä käveln.
        Tiedätkös mitä?
        Minä olen ajanu resinalla ,oisko ikää ollu3-4 vuotta.
        Jalat ei yltänny sinne astinlaudalle,taii
        mikä niitten oikea nimi on?
        Tiedätkös mikä on rullavaunu,silläki sitä
        mentiin.
        ajajat oli iältään 2v3v ja 5v.
        Uskaltaiskohan sitä nyt ajella,seisottiin siin
        lavalla ja kepillä annettiin vauhtia.
        Pitäs kyllä verestää noita kokemuskia.

        Kyllä sinulla on tuota pohjaa,sanot,epäuskoon
        mehän ei vaivuta.
        Tässä kohtaa pitää ihan hiljentää vauhtia.
        Kunnioitusta ,että on vielä huudolle ,vastakaikua.
        Olen aatellu ,oonkohan minä väärään aikaan syntynny?
        Kun ei hyttysen yninälle reakoi kukaa.

        Oonko minäki osannu puhuu,jopas herkästi?
        Aii,siitä sateesta,eikös semmonen lämmin
        kesäsade oiski ihanaa?
        Oii,vihreällä nurmella paljain jalon karkeloida.
        Yhdessä onnesta esittää semmonen ,sadetanssi.
        Se me sitte tanssitaanki,heti kunhan alkaa
        sade humisee.
        Sä haluut oikein syöksytorven alle,neki torvet oottaa.
        Syöksyy tosi korkealta,ollaan vaan siinä,sateen alla.
        Annettasko kuvata sitä hetkee,se ois hyvin taiteellinen kohtaus?
        Ihan nyt jo herkistyn,miten vesimärkinä
        onnllisina ollaan.
        Olis se kesän kohokohta,karkeloitas ,oisko se
        samalla se kosiotanssi?
        Huh,ihan onnesta humalluin,elin täysillä.
        Niin ,mitäs se sitte on,kun alkaa sataa?
        Aurinko hymyilee ja uskoa valaa.

        Sinun piti lähtee arkisia karkeloita jatkaa.
        Minä tässä kuin pörriänen ,sekasi pörrään.
        Leivoin kuules hyvää leipää,aii miten hyvää.
        Heti kuumana siitä otin siivun,voita pintaan.
        Hmm,ompas hyvää,sinullekki ois,tein pitkän
        leivän.
        Hirvenlihaa keitin,siitä sitte keittoo.
        Nyt tarjoisin jo ruokaaki,eihän se yksistään
        nisukahvit riitä.

        Huomaat hidas ja kankea on kieleni.
        Suljen hyvin tämän,aurinkoista iltapäivää
        sinulle,hymyn kera.Liisa

        Sanoit joskus, että romaanikos tästä tulee. Nyt me tiedetään kyllä siitä sekin voi tulla. Ei tähän kyyneliä ole tosiaan kovin paljon uhrattu. Niitä on hyvä säästää tosi tarpeeseen... Niitä naurun aiheita ei elämässä aina ole niin kovin helppo löytää.. Tässä niitä aina nousahtaa pintaa, milloin mistäkin, vaikkapa pimppareista.
        Enhän minä tiennyt että ne sinua kiusaa... ajattelin niiden olevan enemmän minulle ja minun mielenrauhalle haitaksi :))

        Olishan se varmaan hyvin romanttista kävellä vaikkapa sinne kusiaispesälle... Varmaan tiedätkin, minä olen kusiaisten touhuja hyvinkin paljon joutessaan seurannut. Täytyyhän joutilaan jotain.. seurata vaikkapa ahkeria muurahaisia.
        Katselin TVstä kun siinä esiteltiin muurahaisten elämää.. kyllä niillä se järjestys ja yhteistyö on hyvällä mallilla. Äkkiä katsottuna näyttävät kulkevan päättömästi suuntaan jos toiseen.

        Milläs sinä niitä maa-ampiaisen pistämiä hoidit?
        Ennen se oli kerma jolla voideltiin. Se rauhoitti.
        Ethän suutu jos kerron... elävästä elämästä.
        Renkimies niitti juuri sellaisen maa-ampiaispesän viikatteella halki. Arvaat varmaan mitä tapahtui.
        Koko armeija rengin kimppuun. Renki lähti pakosalle ja kaatui, silloin sitä piikkiä alkoi tulla. Helle kun oli niin renki-polosella oli vaan leveälahkeiset lyhyet housut ja niin siinä alkoi mokse käydä housujen sisäpuolellakin. Renki kiiruhti keittiöön ja haki kerma-astian kellarista. Kiire kun oli ja väki pellolla niin pudotti housunsa alas ja alkoi kaataa varovasti kermaa kalleuksille. Silloin kamarissa ollut vanhaemäntä oli tullut ovisuuhun ja katsonut tapahtumaa ihmeissään. Viimein lausuu, että kylläpäs hänen piti vanhaksi elää ennen kuin näki miten tuo peli oikein ladataan. Noh.. hätä mikä hätä.

        Niin, jos totta puhutaan niin kyllähän se minunkin silmä on herkutellut niillä kauniilla naisilla... ja naisilla yleenskin. Mutta ei niin etteikö välillä ole aina kelloakin joutanut vilkaseen. Sinä siitä magneetiraudasta puhut.. kyllä se nainen on sellainen magneetti jo itsessään... se suorastaa imasee puoleensa.. jos vaan vähänkään periksi antaa. Silmä, silmä mokoma se viettelee.. puhutkin vielä heikommasta astiasta. Kyllä siinä tuntee välistä itsensä tosi heikoksi.. polvetkin pettää, sydän hakkaa kun viimeistä päivää... Sinäkin siellä, puhut niistä rakkauden sateista.. kyllä se romantiikka, tai sen nälkä on toinen, ... toinen minkä kans on kestämistä. Sulla kun tuo kieli on niin kankea..

        Kyllä nyt on viisainta jo alkaa mennä ammattiasioihin. Ne resiinat olivat tosi kulkupelejä. Vai olet sinäkin niillä kulkenut.
        Eikös ne kesällä ajelleet resinalla poikki Suomen?
        Vähempikin minulle riittäis,.. siinä on niin paljon työtä, sitä pumppaamista. Vai olet sinä hirveä saanut ? Et sinä sitte oikeaoppinen kettutyttö taida olla. Nuolasen taas kirjeen kiinni ja heitän postiin.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        vaan kirjoitti:

        Sanoit joskus, että romaanikos tästä tulee. Nyt me tiedetään kyllä siitä sekin voi tulla. Ei tähän kyyneliä ole tosiaan kovin paljon uhrattu. Niitä on hyvä säästää tosi tarpeeseen... Niitä naurun aiheita ei elämässä aina ole niin kovin helppo löytää.. Tässä niitä aina nousahtaa pintaa, milloin mistäkin, vaikkapa pimppareista.
        Enhän minä tiennyt että ne sinua kiusaa... ajattelin niiden olevan enemmän minulle ja minun mielenrauhalle haitaksi :))

        Olishan se varmaan hyvin romanttista kävellä vaikkapa sinne kusiaispesälle... Varmaan tiedätkin, minä olen kusiaisten touhuja hyvinkin paljon joutessaan seurannut. Täytyyhän joutilaan jotain.. seurata vaikkapa ahkeria muurahaisia.
        Katselin TVstä kun siinä esiteltiin muurahaisten elämää.. kyllä niillä se järjestys ja yhteistyö on hyvällä mallilla. Äkkiä katsottuna näyttävät kulkevan päättömästi suuntaan jos toiseen.

        Milläs sinä niitä maa-ampiaisen pistämiä hoidit?
        Ennen se oli kerma jolla voideltiin. Se rauhoitti.
        Ethän suutu jos kerron... elävästä elämästä.
        Renkimies niitti juuri sellaisen maa-ampiaispesän viikatteella halki. Arvaat varmaan mitä tapahtui.
        Koko armeija rengin kimppuun. Renki lähti pakosalle ja kaatui, silloin sitä piikkiä alkoi tulla. Helle kun oli niin renki-polosella oli vaan leveälahkeiset lyhyet housut ja niin siinä alkoi mokse käydä housujen sisäpuolellakin. Renki kiiruhti keittiöön ja haki kerma-astian kellarista. Kiire kun oli ja väki pellolla niin pudotti housunsa alas ja alkoi kaataa varovasti kermaa kalleuksille. Silloin kamarissa ollut vanhaemäntä oli tullut ovisuuhun ja katsonut tapahtumaa ihmeissään. Viimein lausuu, että kylläpäs hänen piti vanhaksi elää ennen kuin näki miten tuo peli oikein ladataan. Noh.. hätä mikä hätä.

        Niin, jos totta puhutaan niin kyllähän se minunkin silmä on herkutellut niillä kauniilla naisilla... ja naisilla yleenskin. Mutta ei niin etteikö välillä ole aina kelloakin joutanut vilkaseen. Sinä siitä magneetiraudasta puhut.. kyllä se nainen on sellainen magneetti jo itsessään... se suorastaa imasee puoleensa.. jos vaan vähänkään periksi antaa. Silmä, silmä mokoma se viettelee.. puhutkin vielä heikommasta astiasta. Kyllä siinä tuntee välistä itsensä tosi heikoksi.. polvetkin pettää, sydän hakkaa kun viimeistä päivää... Sinäkin siellä, puhut niistä rakkauden sateista.. kyllä se romantiikka, tai sen nälkä on toinen, ... toinen minkä kans on kestämistä. Sulla kun tuo kieli on niin kankea..

        Kyllä nyt on viisainta jo alkaa mennä ammattiasioihin. Ne resiinat olivat tosi kulkupelejä. Vai olet sinäkin niillä kulkenut.
        Eikös ne kesällä ajelleet resinalla poikki Suomen?
        Vähempikin minulle riittäis,.. siinä on niin paljon työtä, sitä pumppaamista. Vai olet sinä hirveä saanut ? Et sinä sitte oikeaoppinen kettutyttö taida olla. Nuolasen taas kirjeen kiinni ja heitän postiin.
        -asemamies-

        Heii,myöhäisiltaa,tulin äsken saunasta.
        Meni tuo saunominen myöhäseksi,kun oon oottannu
        koska juna saapuu?
        Ilon tuoja tosiaan tää juna,aatteles se ihan sydäntä lämmittää.
        Nyt vois vaikka sanoo ,ilon kyyneleet on vieraana.
        Sitä on elämä opettannu iloitseen pienistä asioista.
        Vaikka eihän tämä suinkaa oo mikää pieni asia.
        Ollaanhan otettu ikäänkuin tyhjän päälle askelia.
        Mitenkähän minäki joka oon niin arka,uskalsin ryhtyy,näin suureen ?
        Tuo rakkaus kyllä niin uskottava ,sen varaan sitä luottavaisin mielin uskalsi.
        Sinussa aistin semmosen turvallisen tuulen suojan.
        Tiedäthän nuo monet tuulet,miten kylmiä ne on?
        Palelee sitä ,voi,voi,suojaan petäjän sinne .
        Eikä sitä itkiskää varmaan niin useesti,jos ois se olkapää.
        Iltakos nyt minua näin tunteelliseks tekee?
        Seki,onhan tuo kevätkii jo ravistellu ,jopa lämmittänny.
        Niin ethän sinä tienny miten minua pimpparit on kiusannu.
        Kysyt millä hoidin niitä patteja?
        En oikeestaan millää,kyllä ne kipeetki oli. Kasvot tietysti oli aikansa hurjan näköset.
        koitin hatun lieren alta katsella.
        Sain niin ihania vadelmia että,aii niissä on armojeja.
        Ajatteles miten niilläki on kova tarve rakentaa pesää.
        Elikkä makuuhuoneeseen,sänkyni yläpuolelle,siihen.
        Nyt ihan minua jo murehduttaa,kun sääki kerkesit
        seota niistä pimppareista.

        Oisko sinustaki romanttista,yhdessä kävellä?
        Minusta se ois jotaki aivan uskomatonta,lämmin käsi kädessään.
        Olen kyllä jo aatellu ,maailma on kädetön.
        Sinäki oot kiinnostunnu niistä kusiaisista,
        kyllä minäki usein poikkeen tieltä katsoon,seuraan niitten touhuja.
        Hirvee kiire ja meno sielä on,en pysy niitten liikennesäännöissä.
        Eikös muurahaiset luokitella jopa vaarillisiks,sinne alkupäähän?
        Nyt kysyn sinulta.
        Kerros kuka noille murkuille kertoo,sinne maaha?
        Et tuola 3 nessa kerroksessa on hunajaa?
        Ne alkoi kiipee kiviseinää ylös ,sinne kolmanteen kerrokseen.
        Olen miettinny tuota?

        Tiedätkös mitä?
        Minulla ollu unelma,jos pääsis ennätysten kirjoihin?
        Tuo muurahasipesässä istumine,kaksin oiski mukavaa.
        Mitäs jos innostuttas ,voitas paremmin tutustua toisiimme.

        Sait minut nauraan,rengin kovasta kohtalosta.
        On siinä ollu tekemistä,ampiaiset pisteli joka paikkaan.
        Tuota en oo kuullukkaa että kermalla niitä hoidettiin.
        No niitä variksen saappaita kermalla hoidettiin.
        Juu ja pikkuveljeni oli menny rantaan,sielä äiti
        pesi pyykkiä.
        Matti oli syöny lipeäkiveä,kermaa äiti siinä juotti.
        Pojlle ei tullu mitää,toisin putos pihlasja ,kuoli viikon päästä.
        Nyt tuli surullistaki juttuu.
        Onneks ei renki,enkä minä oltu allergisia.

        Heh ,pitää oikein erikseen tuota vanhan emämnän vanhoila päivillä,kokemaa järkytystä.
        Salassahan niitä asioita pidettiin,lapsetki toi haikara.
        Onkohan meilläki alueita ,joista ei tiedetä mitää?Usein kyllä itsestä sanon ,olen kuin Liisa
        ihmemaassa.

        Hyvä puhut totta, siitäki saat plussaa ja papukaijamerkinki.
        Mihis ne silmänsä panee,niin jos eteen ilmestyy?
        Sitä voi katse nauliintuu,eikä muista ees hengittää.
        Kyllä sitä vieläki unelmoi,jos semmoinen ihme eteen tulis?
        Muistaiskohan siinä enää kelloo katsookkaa,
        empä usko?
        Aii ,miten lohduttavasti sanot ,nainen on se mangneettirauta.
        Onhan nainen sentäs tunteva ,aistiva ,lämmin .
        Rakkaus senki tekee,alkaa hyrrään niin ihanastii.
        Tarvitaanhan siihen toinenki osapuoli,mies.
        Ykspuolinen rakaus vain paleltais,aina on kasks puolta.
        Kauniisti on luotu,suotu ,uskottu suuri haaste.
        Sydän tässä ihan herkistyy,menee sanattomaks.

        Alussa mainitsit ,jos tämä kirjaksi asti kasvais.
        Niin,siitäki taas herää ajatuksia?
        Valokuvia sitte värittään mukavasti ,aiii semmosia herkkiäki ,kun ollaan sielä retkellä.
        Osaatkos sinä piirtää,sitä kansikuvaa voisit alkaa hahmottaa?
        Nauruki tässä pakkaa ,niin mielenkiintoiseksi tämä ,päivä,päivältä tulee.
        Nyt suljen tämän ja laitan yöjunalla sinulle tuleen.
        Punasella sydämellä sinetöity .Lähettää Liisa


      • lajivalmentaja
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii,myöhäisiltaa,tulin äsken saunasta.
        Meni tuo saunominen myöhäseksi,kun oon oottannu
        koska juna saapuu?
        Ilon tuoja tosiaan tää juna,aatteles se ihan sydäntä lämmittää.
        Nyt vois vaikka sanoo ,ilon kyyneleet on vieraana.
        Sitä on elämä opettannu iloitseen pienistä asioista.
        Vaikka eihän tämä suinkaa oo mikää pieni asia.
        Ollaanhan otettu ikäänkuin tyhjän päälle askelia.
        Mitenkähän minäki joka oon niin arka,uskalsin ryhtyy,näin suureen ?
        Tuo rakkaus kyllä niin uskottava ,sen varaan sitä luottavaisin mielin uskalsi.
        Sinussa aistin semmosen turvallisen tuulen suojan.
        Tiedäthän nuo monet tuulet,miten kylmiä ne on?
        Palelee sitä ,voi,voi,suojaan petäjän sinne .
        Eikä sitä itkiskää varmaan niin useesti,jos ois se olkapää.
        Iltakos nyt minua näin tunteelliseks tekee?
        Seki,onhan tuo kevätkii jo ravistellu ,jopa lämmittänny.
        Niin ethän sinä tienny miten minua pimpparit on kiusannu.
        Kysyt millä hoidin niitä patteja?
        En oikeestaan millää,kyllä ne kipeetki oli. Kasvot tietysti oli aikansa hurjan näköset.
        koitin hatun lieren alta katsella.
        Sain niin ihania vadelmia että,aii niissä on armojeja.
        Ajatteles miten niilläki on kova tarve rakentaa pesää.
        Elikkä makuuhuoneeseen,sänkyni yläpuolelle,siihen.
        Nyt ihan minua jo murehduttaa,kun sääki kerkesit
        seota niistä pimppareista.

        Oisko sinustaki romanttista,yhdessä kävellä?
        Minusta se ois jotaki aivan uskomatonta,lämmin käsi kädessään.
        Olen kyllä jo aatellu ,maailma on kädetön.
        Sinäki oot kiinnostunnu niistä kusiaisista,
        kyllä minäki usein poikkeen tieltä katsoon,seuraan niitten touhuja.
        Hirvee kiire ja meno sielä on,en pysy niitten liikennesäännöissä.
        Eikös muurahaiset luokitella jopa vaarillisiks,sinne alkupäähän?
        Nyt kysyn sinulta.
        Kerros kuka noille murkuille kertoo,sinne maaha?
        Et tuola 3 nessa kerroksessa on hunajaa?
        Ne alkoi kiipee kiviseinää ylös ,sinne kolmanteen kerrokseen.
        Olen miettinny tuota?

        Tiedätkös mitä?
        Minulla ollu unelma,jos pääsis ennätysten kirjoihin?
        Tuo muurahasipesässä istumine,kaksin oiski mukavaa.
        Mitäs jos innostuttas ,voitas paremmin tutustua toisiimme.

        Sait minut nauraan,rengin kovasta kohtalosta.
        On siinä ollu tekemistä,ampiaiset pisteli joka paikkaan.
        Tuota en oo kuullukkaa että kermalla niitä hoidettiin.
        No niitä variksen saappaita kermalla hoidettiin.
        Juu ja pikkuveljeni oli menny rantaan,sielä äiti
        pesi pyykkiä.
        Matti oli syöny lipeäkiveä,kermaa äiti siinä juotti.
        Pojlle ei tullu mitää,toisin putos pihlasja ,kuoli viikon päästä.
        Nyt tuli surullistaki juttuu.
        Onneks ei renki,enkä minä oltu allergisia.

        Heh ,pitää oikein erikseen tuota vanhan emämnän vanhoila päivillä,kokemaa järkytystä.
        Salassahan niitä asioita pidettiin,lapsetki toi haikara.
        Onkohan meilläki alueita ,joista ei tiedetä mitää?Usein kyllä itsestä sanon ,olen kuin Liisa
        ihmemaassa.

        Hyvä puhut totta, siitäki saat plussaa ja papukaijamerkinki.
        Mihis ne silmänsä panee,niin jos eteen ilmestyy?
        Sitä voi katse nauliintuu,eikä muista ees hengittää.
        Kyllä sitä vieläki unelmoi,jos semmoinen ihme eteen tulis?
        Muistaiskohan siinä enää kelloo katsookkaa,
        empä usko?
        Aii ,miten lohduttavasti sanot ,nainen on se mangneettirauta.
        Onhan nainen sentäs tunteva ,aistiva ,lämmin .
        Rakkaus senki tekee,alkaa hyrrään niin ihanastii.
        Tarvitaanhan siihen toinenki osapuoli,mies.
        Ykspuolinen rakaus vain paleltais,aina on kasks puolta.
        Kauniisti on luotu,suotu ,uskottu suuri haaste.
        Sydän tässä ihan herkistyy,menee sanattomaks.

        Alussa mainitsit ,jos tämä kirjaksi asti kasvais.
        Niin,siitäki taas herää ajatuksia?
        Valokuvia sitte värittään mukavasti ,aiii semmosia herkkiäki ,kun ollaan sielä retkellä.
        Osaatkos sinä piirtää,sitä kansikuvaa voisit alkaa hahmottaa?
        Nauruki tässä pakkaa ,niin mielenkiintoiseksi tämä ,päivä,päivältä tulee.
        Nyt suljen tämän ja laitan yöjunalla sinulle tuleen.
        Punasella sydämellä sinetöity .Lähettää Liisa

        Oliko juna myöhässä? Tämähän on semmonen juna joka ei aivan heti jätä. Se pysähtyy kyllä asemalle. Mitenkäs sinä noin tunteelliseksi ja herkäksi rupeat ??? Ei kai tämä nyt ala saamaan sellaisia työpaikkaromanssin piirteitä?? Meidän kun pitäis vaan pitää huolta tästä asemasta... ja sen toiminnasta.

        Älä sinä enää niistä pimppareista... ei niitä auta murehtia.. minä olen nyt niijen kans aivan selvillä vesillä... en hämmästy enää vaikka minkälainen pimppari eteen tulis. Olisko tuo vanhaemäntä juuri järkyttynyt siitä näkemästään, .. voihan se olla ihan iloinenkin... kun sai tietää viimein totuuden... ennen kuolemaa.


        Älä, älä puhu minulle kovin paljon romantiikasta... minulla on vähän herkkä vatsa.. sen ei oikein pitäis herkistyä... Sen muurahaisten seuraamisen se varmaan kestää.
        Vai tuli sulla oikein urheilumieli. Istua kusiaispesässä kilpaa... Kyllähän se luonnetta kasvattais... ja toistemme tuntemista. Taitaapa olla kuitenkin niin että minä otan vaan sinulle aikaa kun sinä siinä niitä ennätyksiä teet, ... voin tietenkin lopuksi kermalla voidella... Niin on varmaan parempi. Pitäähän se valmentaja olla, minusta vois tulla tosiaanki pesässä istumisen lajivalmentaja!!

        Kyllä se tosiaan on aivan erikoislaatuinen... se naisen lämpö. Sitäkin kun rupeaa oikein ajatuksen kanssa aprikoimaan niin jopas onkin vaikeaa ja monimutkanen asia sekin.. Nykyään on jos minkälaisia lämmittimiä vaan eipä ne osaa tehdä naisen lämpöä... Ei sitä vaan ole niin helppo rakentaa, ... siihen kun vielä vähän eri vivahteita mukaan.. Kyllä kai ne ameriikoissa on jo tehnytkin.. Oikeassa varmaankin olet että kyllä se kaks osapuolta on parempi, niinhän se magneettikin tarvitsee. Eikä yksin se lämpö,.. mutta se tunne.. herkkyys, ja se hiljanen hyrinä.. mitä ei korvat kuule mutta sen värinän on ikään kuin tuntevinaan... Ei siinä naisessa ole kylkiluunpala mennyt hukkaan.. Ei, ei totisesti!!

        Minuako sinä piirtämään ? Minulla on taas sellainen tunne että sinulta se käy. Se isäpuoles vaan ei osannu sinua kannustaa. Ootas kun minä alan arvostelijaksi.. niin jopa käyttää. Usko pois.

        Taitaapa olla aika taas panna tämä pussiin ja heittää junan perälle. Hyvää lauantai-iltaa vaan sinulle.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        lajivalmentaja kirjoitti:

        Oliko juna myöhässä? Tämähän on semmonen juna joka ei aivan heti jätä. Se pysähtyy kyllä asemalle. Mitenkäs sinä noin tunteelliseksi ja herkäksi rupeat ??? Ei kai tämä nyt ala saamaan sellaisia työpaikkaromanssin piirteitä?? Meidän kun pitäis vaan pitää huolta tästä asemasta... ja sen toiminnasta.

        Älä sinä enää niistä pimppareista... ei niitä auta murehtia.. minä olen nyt niijen kans aivan selvillä vesillä... en hämmästy enää vaikka minkälainen pimppari eteen tulis. Olisko tuo vanhaemäntä juuri järkyttynyt siitä näkemästään, .. voihan se olla ihan iloinenkin... kun sai tietää viimein totuuden... ennen kuolemaa.


        Älä, älä puhu minulle kovin paljon romantiikasta... minulla on vähän herkkä vatsa.. sen ei oikein pitäis herkistyä... Sen muurahaisten seuraamisen se varmaan kestää.
        Vai tuli sulla oikein urheilumieli. Istua kusiaispesässä kilpaa... Kyllähän se luonnetta kasvattais... ja toistemme tuntemista. Taitaapa olla kuitenkin niin että minä otan vaan sinulle aikaa kun sinä siinä niitä ennätyksiä teet, ... voin tietenkin lopuksi kermalla voidella... Niin on varmaan parempi. Pitäähän se valmentaja olla, minusta vois tulla tosiaanki pesässä istumisen lajivalmentaja!!

        Kyllä se tosiaan on aivan erikoislaatuinen... se naisen lämpö. Sitäkin kun rupeaa oikein ajatuksen kanssa aprikoimaan niin jopas onkin vaikeaa ja monimutkanen asia sekin.. Nykyään on jos minkälaisia lämmittimiä vaan eipä ne osaa tehdä naisen lämpöä... Ei sitä vaan ole niin helppo rakentaa, ... siihen kun vielä vähän eri vivahteita mukaan.. Kyllä kai ne ameriikoissa on jo tehnytkin.. Oikeassa varmaankin olet että kyllä se kaks osapuolta on parempi, niinhän se magneettikin tarvitsee. Eikä yksin se lämpö,.. mutta se tunne.. herkkyys, ja se hiljanen hyrinä.. mitä ei korvat kuule mutta sen värinän on ikään kuin tuntevinaan... Ei siinä naisessa ole kylkiluunpala mennyt hukkaan.. Ei, ei totisesti!!

        Minuako sinä piirtämään ? Minulla on taas sellainen tunne että sinulta se käy. Se isäpuoles vaan ei osannu sinua kannustaa. Ootas kun minä alan arvostelijaksi.. niin jopa käyttää. Usko pois.

        Taitaapa olla aika taas panna tämä pussiin ja heittää junan perälle. Hyvää lauantai-iltaa vaan sinulle.
        -asemamies-

        Armas aurinko kuules pastelee niin ihanasti ja lämmittää.
        Hiljanien kylä alkaa elää,voii miten linnut osaa iloita ja laulaa.
        Eilen oli ,kuin satua ilma ja ei se nytkää huonommaks jää.

        Kysyt ,oliko juna myöhässä?
        Miten sitä odottaa tuota rakkaudenjunaa?
        Sitä on kuules nähnyt jo niin monenlaisia junia,elämässään.
        Onko se niin ,että tulee valinnan paikalle,mitä ,sitä odottaa?
        Sanot niin miesmäiseti,turvallisesti,rakkaudenjuna ei noin vaan jätä.
        Aii,ihan kuin kivi ois sydämeltä pudonnu,kyllä sä taas Liisaa pelokasta rauhoitit.
        Mihis mä paan tuon tunteellisuuteni,minähän oon kuin heinäkasa,kaikki näkyy läpi.
        Ihmettelet?
        Jos vaikka tämä työn merkeissä alkanu,sais väriä?
        Aatteles ,siinä työn touhussa kun romanssiki alkaa kukkii?
        Oisko semmonen malli alkanu tuolta pääkallopai-kalta?
        Annetaanhan sieltä meille lakejaki ,ties mitä?
        Yhteenhiileen puhaltamista oiskii se työpaikka
        romanssi,se ois jotaki?
        Joko sinulla housut tutisee,kuin tunteitten
        kattila Liisalla kiehuu?

        Annetaan pimpparit olla,eiköhän neki ihan kohta
        anna itestään muutenki kuulua.
        Ehkä se on sittenki hyvä ,että elämässään näkee
        jotain?
        Mietin nyt,mitähän hätkähdyttävää oisin nähnyt?
        Onhan noita näkyjä ollu ,iloisia ja surullisiaki.
        Ihan siihen pinnalle jääny,kuin lumpeenkukka,
        kyllä se oli se ensikatse elämäni mieheen.
        Seki tuli aivan odottamatta,muuten kuules työpaikkaromanssi.
        Juu,olin työpaikka haastattelussa,kun oviaukkoon ilmestyi,elämäni mies.
        No ,nyt tämä taas kellahti sinne työpaikka romannis puolelle?

        Jos nyt palais sinne lapsuuteen.
        Miten häpeällisiä asioita oli,esimerkiks äitini
        peitti heinillä navetanki ikkunan,ettei nähtäs,
        kun lehmä poikii.
        Harvahan se heinäkasa on,minä uteliaana kurkin,
        näin mitä tapahtu.
        Olin noin 10 vuotias,äitini oli sairaalassa,
        olin yksin kotona ja lehmä alkoi poikiin.
        Vedin vasikan maailmaan ,annoin ensiapua
        puhdistin ja nostin karsinaan.
        Vasta sitte säntäsin ulos jalat oli keitettyä
        makaroonia,vapisin.
        Semmonen yks kokemus,ei vastaa kuiteskaa vanhan
        emännän järkytystä.

        Heh,vatsaakos alkaa koskee romantiikka?
        Oi ,joii johan minuu on kosketellu joka paikkaa.
        Etkös muista ,miten sielä hiljaisella kylällä
        leiskuva leski potes puutostaitia?
        Onko sinulla reseptiä,millä sitä tuon roihun sam-
        muttas?
        Nyt jään odottaan?

        Urheilumieltä,sitä pitää olla,jos vain löytää
        sen oman lajinsa missä urheilis?
        Muurahaispesät vielä nukkuu,kävin eilen katsomassa.
        Tein noin 16km lenkin,kyllä siinä taas hiki virtas.
        Ilma oli ,kuin morsian,aatteles?
        Onhan minulla yks himolaji,rakastan uimista.
        Vesi on taivaallista,tiedätkö mitä?
        Vedestä on tullu minulle syli,miten vesi ottaa
        niin ihanasti syleilyynsä.
        Tietysti uidessa unelmoinu,jos se Nestori Miiku-
        lainen uis vastaan?
        Eikös se jo ois ihana urheilulaji,yhdessä rintarinna uida sinne rakkauden saareen?
        Palkintona olla toisilleen,voisko parempaa pal-
        kintoa enää saada?
        Enhän nyt mitenkää vaikuttannu sinun vatsaan jutullani,enhän?
        Ethän sä nyt jää rannalle ,sanoithan niin miehekkäästi.
        Rakkaudenjuna ei noin vain lakkaa kulkemasta.
        Otas viiniä usein toistuvien vatsa vaivojes tähden.

        Eihä me mitää pelkureita olla ,pois se meistä!!!

        Piti jo ottaa nestyyki esiin ,kun niin kauniisti
        naisesta runoilet.
        Oi,miten sitä on saanu muutaki ,kuin vain sen
        kylkiluunpalan.
        Korkeaveisuussa ,niin ihanasti naista kuvataa.
        Oleko ehtinny lukee?
        Nainenhan on kuin kumpuileva maasto,mikä haaste?
        Eikä nyt väheksyä miestäkää ei, sydän jo alkaa väpättää.
        Kauniisti on luotu aikanansa ,missä se minun nestyykkini nyt on?
        Alkaa solisee purot ja kukkii kummut,rakkaudenjuna niin vaikuttavasti eteenpäin kulkee.
        Johan mä kerran sanoin ,ei me mainosvalojen pe-rään juosta.
        Neon vihreenä ja ties minkä värisenä ne väpättää.
        Aitoo sen olla pitää,huudanko?
        Huudatko sä ,jään odottaan?

        Huii,nostit tuon piirtämisenki pöydälle.
        Kuiskaan sinulle,olin koulun paras piirtäjä.
        Se humpuuki minussa asuu,telineet odottaa minua.
        Malli vain puuttuu,tai eihän puutu?
        Sinusta jo kyllä maalaisin sellainen kuva,tosin virkapuku yllä.
        No ,siitähän se pitää aloittaa,siitä on hyvä jatkaa,ihan sinne vihreille murmille.
        Paratiisin kauneutta ,sitähän rakkaus ois par-
        haimmillaan.
        Oiii,mikä huokaus nous,esiin uskoa ,toivo ja
        rakkautta sous.

        Miten kauniisti lippu liehuu,juna kulkee,yhteen
        hiileen puhalletaan.
        Talven niska taittuu,kohta ollaan kesässä.
        Nyt taas suljen pienen kirjeen,ja se lähtee kohti
        pohjoista.
        Se leiskuva leski.Liisa


      • työssä
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Armas aurinko kuules pastelee niin ihanasti ja lämmittää.
        Hiljanien kylä alkaa elää,voii miten linnut osaa iloita ja laulaa.
        Eilen oli ,kuin satua ilma ja ei se nytkää huonommaks jää.

        Kysyt ,oliko juna myöhässä?
        Miten sitä odottaa tuota rakkaudenjunaa?
        Sitä on kuules nähnyt jo niin monenlaisia junia,elämässään.
        Onko se niin ,että tulee valinnan paikalle,mitä ,sitä odottaa?
        Sanot niin miesmäiseti,turvallisesti,rakkaudenjuna ei noin vaan jätä.
        Aii,ihan kuin kivi ois sydämeltä pudonnu,kyllä sä taas Liisaa pelokasta rauhoitit.
        Mihis mä paan tuon tunteellisuuteni,minähän oon kuin heinäkasa,kaikki näkyy läpi.
        Ihmettelet?
        Jos vaikka tämä työn merkeissä alkanu,sais väriä?
        Aatteles ,siinä työn touhussa kun romanssiki alkaa kukkii?
        Oisko semmonen malli alkanu tuolta pääkallopai-kalta?
        Annetaanhan sieltä meille lakejaki ,ties mitä?
        Yhteenhiileen puhaltamista oiskii se työpaikka
        romanssi,se ois jotaki?
        Joko sinulla housut tutisee,kuin tunteitten
        kattila Liisalla kiehuu?

        Annetaan pimpparit olla,eiköhän neki ihan kohta
        anna itestään muutenki kuulua.
        Ehkä se on sittenki hyvä ,että elämässään näkee
        jotain?
        Mietin nyt,mitähän hätkähdyttävää oisin nähnyt?
        Onhan noita näkyjä ollu ,iloisia ja surullisiaki.
        Ihan siihen pinnalle jääny,kuin lumpeenkukka,
        kyllä se oli se ensikatse elämäni mieheen.
        Seki tuli aivan odottamatta,muuten kuules työpaikkaromanssi.
        Juu,olin työpaikka haastattelussa,kun oviaukkoon ilmestyi,elämäni mies.
        No ,nyt tämä taas kellahti sinne työpaikka romannis puolelle?

        Jos nyt palais sinne lapsuuteen.
        Miten häpeällisiä asioita oli,esimerkiks äitini
        peitti heinillä navetanki ikkunan,ettei nähtäs,
        kun lehmä poikii.
        Harvahan se heinäkasa on,minä uteliaana kurkin,
        näin mitä tapahtu.
        Olin noin 10 vuotias,äitini oli sairaalassa,
        olin yksin kotona ja lehmä alkoi poikiin.
        Vedin vasikan maailmaan ,annoin ensiapua
        puhdistin ja nostin karsinaan.
        Vasta sitte säntäsin ulos jalat oli keitettyä
        makaroonia,vapisin.
        Semmonen yks kokemus,ei vastaa kuiteskaa vanhan
        emännän järkytystä.

        Heh,vatsaakos alkaa koskee romantiikka?
        Oi ,joii johan minuu on kosketellu joka paikkaa.
        Etkös muista ,miten sielä hiljaisella kylällä
        leiskuva leski potes puutostaitia?
        Onko sinulla reseptiä,millä sitä tuon roihun sam-
        muttas?
        Nyt jään odottaan?

        Urheilumieltä,sitä pitää olla,jos vain löytää
        sen oman lajinsa missä urheilis?
        Muurahaispesät vielä nukkuu,kävin eilen katsomassa.
        Tein noin 16km lenkin,kyllä siinä taas hiki virtas.
        Ilma oli ,kuin morsian,aatteles?
        Onhan minulla yks himolaji,rakastan uimista.
        Vesi on taivaallista,tiedätkö mitä?
        Vedestä on tullu minulle syli,miten vesi ottaa
        niin ihanasti syleilyynsä.
        Tietysti uidessa unelmoinu,jos se Nestori Miiku-
        lainen uis vastaan?
        Eikös se jo ois ihana urheilulaji,yhdessä rintarinna uida sinne rakkauden saareen?
        Palkintona olla toisilleen,voisko parempaa pal-
        kintoa enää saada?
        Enhän nyt mitenkää vaikuttannu sinun vatsaan jutullani,enhän?
        Ethän sä nyt jää rannalle ,sanoithan niin miehekkäästi.
        Rakkaudenjuna ei noin vain lakkaa kulkemasta.
        Otas viiniä usein toistuvien vatsa vaivojes tähden.

        Eihä me mitää pelkureita olla ,pois se meistä!!!

        Piti jo ottaa nestyyki esiin ,kun niin kauniisti
        naisesta runoilet.
        Oi,miten sitä on saanu muutaki ,kuin vain sen
        kylkiluunpalan.
        Korkeaveisuussa ,niin ihanasti naista kuvataa.
        Oleko ehtinny lukee?
        Nainenhan on kuin kumpuileva maasto,mikä haaste?
        Eikä nyt väheksyä miestäkää ei, sydän jo alkaa väpättää.
        Kauniisti on luotu aikanansa ,missä se minun nestyykkini nyt on?
        Alkaa solisee purot ja kukkii kummut,rakkaudenjuna niin vaikuttavasti eteenpäin kulkee.
        Johan mä kerran sanoin ,ei me mainosvalojen pe-rään juosta.
        Neon vihreenä ja ties minkä värisenä ne väpättää.
        Aitoo sen olla pitää,huudanko?
        Huudatko sä ,jään odottaan?

        Huii,nostit tuon piirtämisenki pöydälle.
        Kuiskaan sinulle,olin koulun paras piirtäjä.
        Se humpuuki minussa asuu,telineet odottaa minua.
        Malli vain puuttuu,tai eihän puutu?
        Sinusta jo kyllä maalaisin sellainen kuva,tosin virkapuku yllä.
        No ,siitähän se pitää aloittaa,siitä on hyvä jatkaa,ihan sinne vihreille murmille.
        Paratiisin kauneutta ,sitähän rakkaus ois par-
        haimmillaan.
        Oiii,mikä huokaus nous,esiin uskoa ,toivo ja
        rakkautta sous.

        Miten kauniisti lippu liehuu,juna kulkee,yhteen
        hiileen puhalletaan.
        Talven niska taittuu,kohta ollaan kesässä.
        Nyt taas suljen pienen kirjeen,ja se lähtee kohti
        pohjoista.
        Se leiskuva leski.Liisa

        Kyllähän siellä minun housuissa jonkinlaista lepatusta tuntuu....Vai meinaa sulla se tunteitten kattila aloitella kiehumista ?
        Niin,... sinulla sitä on kekemusta niistä työpaikkaromansseista.. tai romanssista.
        En aivan virheetön ole minäkään... vaikka ei ihan puhtaasta työpaikkaromassista kyse ollutkaan.
        Menin töihin synnytysosastolle.., niin, aivan oikein , synnytysosastolle tosiaanki. Siellä sitten pyörähti ovella vastaan kätilöharjoittelija pieni vauva sylissä. Suuret siniset silmät jäi mieleen, .. sen harjoittelijan. Siitä sitten tuli se 'ensikatseen' vaikutus... vieläkin muistan hyvin elävästi...
        Sinullakin jo nuorena noita kätilöntöitä tuntuu olleen,.. Eikös vaan ollut uteliaisuudesta siinäkin apua. Jos et heinien läpi ollut alaa yhtään opiskellut niin huonommasti se olis voinut päättyä. Luontohan se sen ajan nuoria opetti kaikin tavoin. Ei sitä juuri muuta opetusta saatukaan. Nykyään sitä on vaikka minkä verran ja sittenkin tuntuu että elämän alkeetkin on täysin hukassa..

        Se lesken kokema puutostauti... taitaa olla vähän niin kuin se naisen lämpökin.. ei siihen varsinaista korvaavaa ole keksitty. Jos oliskin niin voishan se maailma äkkiä rauhoittua...
        Ei siihen tautiin auta vitamiinit ei ruokavaliot.. olisko kylmä kääre .. semmoisena tilapäisenä helpotuksena. En oikein muuta osaa neuvoa.

        Vai olet sinä jo muurahaispesiä alkanut katseleen.
        Oletkos jo menneinä kesinä lajia harrastanut ?
        Mitenkäs se pesässä istuminen siihen puutostautiin ..? Oliskos siitä lääkettä... menee ehkä vähäksi aikaa mielestä.. en tiedä kun minulla ei ole kokemusta.

        Sinne rakkauden saareen uimisesta,.. älä .. nyt kuule kipristää taas vatsaa, oikein vääntäää. Se palkinto, sehän varmaan sen ruskean kirjekuoren voittais. Kyllähän se uiminen muuten on ihan mukavaa. --Se Nestori vaan taitaa jatkaa poikamiehenä ? Se ei taidakkaan asua siinä rakkauden saaressa ? Viinikö se rauhoittais vatsaa.. taidanpa kokeilla taas kylmää käärettä...
        kun on virka-aikakin...

        Oikeinhan minä arvasin, sinä se varmaan parempi piirtäjä olet. Vai malliksi,.. virkapuku yllä. Olishan se mukava... siitäkö se siirtyis sinne Paratiisin näkymien kuvaukseen. Ei kai sitä kauniimpaa näkyä ole kuin ihminen luonnollisesti luonnossa,... varsinkin se naisihminen. Siihen ei silmä kyllästy, on se vaan merkillistä.
        Kauniisti puhuit naisesta, sehän on tosiaan kuin kumpuileva maasto, ... laaksopaikkojakaan unohtamatta. Niin,.. tai niistähän ne kummut alkaa.. Otanpa lasin kylmää vettä.. Jos se siitä rauhoittuis.. se vatsa. Jos siihen teokseen Luoja olis vielä toisen kylkiluun käyttänyt,... niin liikaa olis ollu... ei sitä mies kestäis...Tarkoin on harkittu sekin asia...
        Kyllä nyt on hellitettävä... Hyvää päivän loppua!!
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        työssä kirjoitti:

        Kyllähän siellä minun housuissa jonkinlaista lepatusta tuntuu....Vai meinaa sulla se tunteitten kattila aloitella kiehumista ?
        Niin,... sinulla sitä on kekemusta niistä työpaikkaromansseista.. tai romanssista.
        En aivan virheetön ole minäkään... vaikka ei ihan puhtaasta työpaikkaromassista kyse ollutkaan.
        Menin töihin synnytysosastolle.., niin, aivan oikein , synnytysosastolle tosiaanki. Siellä sitten pyörähti ovella vastaan kätilöharjoittelija pieni vauva sylissä. Suuret siniset silmät jäi mieleen, .. sen harjoittelijan. Siitä sitten tuli se 'ensikatseen' vaikutus... vieläkin muistan hyvin elävästi...
        Sinullakin jo nuorena noita kätilöntöitä tuntuu olleen,.. Eikös vaan ollut uteliaisuudesta siinäkin apua. Jos et heinien läpi ollut alaa yhtään opiskellut niin huonommasti se olis voinut päättyä. Luontohan se sen ajan nuoria opetti kaikin tavoin. Ei sitä juuri muuta opetusta saatukaan. Nykyään sitä on vaikka minkä verran ja sittenkin tuntuu että elämän alkeetkin on täysin hukassa..

        Se lesken kokema puutostauti... taitaa olla vähän niin kuin se naisen lämpökin.. ei siihen varsinaista korvaavaa ole keksitty. Jos oliskin niin voishan se maailma äkkiä rauhoittua...
        Ei siihen tautiin auta vitamiinit ei ruokavaliot.. olisko kylmä kääre .. semmoisena tilapäisenä helpotuksena. En oikein muuta osaa neuvoa.

        Vai olet sinä jo muurahaispesiä alkanut katseleen.
        Oletkos jo menneinä kesinä lajia harrastanut ?
        Mitenkäs se pesässä istuminen siihen puutostautiin ..? Oliskos siitä lääkettä... menee ehkä vähäksi aikaa mielestä.. en tiedä kun minulla ei ole kokemusta.

        Sinne rakkauden saareen uimisesta,.. älä .. nyt kuule kipristää taas vatsaa, oikein vääntäää. Se palkinto, sehän varmaan sen ruskean kirjekuoren voittais. Kyllähän se uiminen muuten on ihan mukavaa. --Se Nestori vaan taitaa jatkaa poikamiehenä ? Se ei taidakkaan asua siinä rakkauden saaressa ? Viinikö se rauhoittais vatsaa.. taidanpa kokeilla taas kylmää käärettä...
        kun on virka-aikakin...

        Oikeinhan minä arvasin, sinä se varmaan parempi piirtäjä olet. Vai malliksi,.. virkapuku yllä. Olishan se mukava... siitäkö se siirtyis sinne Paratiisin näkymien kuvaukseen. Ei kai sitä kauniimpaa näkyä ole kuin ihminen luonnollisesti luonnossa,... varsinkin se naisihminen. Siihen ei silmä kyllästy, on se vaan merkillistä.
        Kauniisti puhuit naisesta, sehän on tosiaan kuin kumpuileva maasto, ... laaksopaikkojakaan unohtamatta. Niin,.. tai niistähän ne kummut alkaa.. Otanpa lasin kylmää vettä.. Jos se siitä rauhoittuis.. se vatsa. Jos siihen teokseen Luoja olis vielä toisen kylkiluun käyttänyt,... niin liikaa olis ollu... ei sitä mies kestäis...Tarkoin on harkittu sekin asia...
        Kyllä nyt on hellitettävä... Hyvää päivän loppua!!
        -asemamies-

        Iltaa asemamies.
        Tämä meidän ,meitä yhdistävä rakaudenjuna,on jo ilta ja hämärtää.
        Kiedoin villanuttuu ylleni ja asemalle piti tulla.

        Miten jakselet,toin kahviaki ja äsken leivottua rieskaa ,kuumia mukkirinkuloita?
        Aii ,miten komia näky ,ryhdikkäänä astelet eestaas laiturilla.
        Huii ,ihan vatsa kääntyy,kun sinut nään.No ,koitan piilottaa tunteeni,
        vedän keltasta hattua pikkasen kallelleen.
        Ujon hymyn,niin oonhan kauhea ujo,sinähän sen jo tiedät.
        Juotasko yhteiset iltakahvit,asemanseunustalla?

        Kokemukset vähissä ,kun on sielä maalla eläny.
        Yksikössä tuo työpaikkaromannssi,se katse ,siniset silmät,niihin sukelsin.

        Sinähän oot ollu mielenkiintoisella osastolla työssä? Varmaan kaunis näky ,
        nuori kätilöharjoittelija,vasta syntyny vauva sylissään.
        Se kuva sinullaki sielä sielun maisemissa.
        Nuorena sitä on pitäny ryhtyy jos mihin?
        En muista oisko koskaan pohdittu,osaako tehdä?
        Opittiin siinä elämässä tekeen töitä,ei ollu vapaa-aika ongelmia.
        Vieraan sana karvas.
        Hiljaa nieltiin sanomiset viéraan palveluksessa.
        Eipä sitä saanu sanoo mitää,piti kunnioittaa ,tiedostaa se oma paikkansa.
        Työtä on ollu aina ,ei oo tumput suorana seisty.

        Tuota elämä hukassa.
        Sitä oon miettinny,siinä näkyy menevän elämästä
        iso kakun palanen.Itsellä ollu jo työ hyvässä alussa,perhe ,asuntovelat.
        Kun nykyään vielä ollaan monestikki vanhempien hoivassa ,seki
        mikä minusta isona tulee,mietittään?

        No nyt se ongelma.
        Kaikenlaisia puutostauteja sitä on ,on kultturi-ihmisen puutostauti.
        Sitä en oo potenu,enkä pahemmin muutenkaan sairastellu.
        Tuo leiskuvan lesken lemmen tuska,eläs naura.
        Aivan lämmöstä aloitat,on kuumia ja kylmiä aaltoja.
        Seki kuin vuoristorataa ajelis,pysyykö kyytillä?
        Nyt kuules miehetki potee,taisitki omista vaivoistas niin osaavasti osua?
        Mut eikös oo hyvä ,jos itsekki on sairastannu,
        ymmärtää toistaki paremmin?
        Aii,niitä sydämen tykytyksiäki,ootko ehtinny laskee pulssias?
        Kyllä siinäki alkaa housunpuntit tutiseen,käsi vapiseen.
        Oisko se hyvä jos lamaantuis maailma,apattisia katseita,asemallaki?
        Ei taitais rakkaudenjunakaan siitä ihastua?
        Lääkkeeks tuskaani oon syöny Pangan lakritsia,
        muutaman pussin.
        Eläs nyt mitää kylmiä kääreitä ehdottele.
        Kyllä helpotusta on sieltä aikojen alusta on ollu.
        Eiköhän se oo se rakkaus,siihen uskon,ei tartte pettyä.
        Rakkaudenjunan lippu kädessäs väpättää,semmosta se on.
        Ei hätää,otan ja juon mustaviinimarjamehua,
        siinä niitä vitamiineja.
        Muistan syvään hengittää ,ajattelen semmosia herkkiä asioita.
        Syvällä on rakkauden juuri,sitä
        kautta virtaa taas uskoa.

        Juu,juu,kävin jo kusiaspesälläki.
        Yhdessähän me seki ihanuus koetaan,jaettu ilo,on
        kaksinkertainen,eikös?
        Hmm,,puutostautiin?Sitähän on meillä molemmilla.
        Hoidetaan seki yhtaikaa pois,päästään riesasta.
        Mehän ollaan ajanhermolla.
        Kantapään kautta opiskellaan,mitä kusiaiset vaikuttas,
        tiedän ison pesän, ison kuusen alla.

        Aiii,minuuki jo alkaa ottaa,kun ajattelen sitä yhteistä uintia ,
        sinne rakkauden saareen.
        Olenki jo lopettannu Nestorin etsimisen,sehän taitaa olla vanhapoika?
        Viiksiään vain hivelee,ei oo heränny rakkaus hänessä.
        Ompas hyvä,kun osaat uida,aii jaii pianhan sitte ollan sielä rakkaudensaaressa.
        Sinulla on sydän paikallaan,arvaas mistä sen huomaan?
        Se harmaa rahakirje toiseks jää,nyt pitää jo pysähtyä?
        Nestyykiä tarvin,on tässä jo kastunnu monta?
        Viiniä,sitä otetaan .Vain sitten kun ei tartte olla asemalla.
        Silloinki ,vain vatsavaivoihin.
        Vesi voitehista parahin,sisäisesti ja ulkoisesti.

        Sielä saaressa veistetäänki patsaat,joita aallot tulee ja hyväilee.
        Siinä me käsikädessä muistuttamassa,rakkauden-
        juna se kulkee.
        Nestyyki taas,aii herkistyn.
        Paratiisissa ,"aava ranta aukeaa ja hiekka polttaa kulkijaa"
        "Kielet herkät värisee ,ne tunteitani hyväilee". Ai,pitää ottaa tanssiaskelia nyt,väliin,otas sinäki.
        On sinullaki taiteellista silmää,kun niin naisenki niin kumpuilevana näät.
        "Hiuksetki, kuin vuohilauma,rinnat kuin kasellin kaksoset"
        Kauneutta,eihän sitä kyllästy katseleen,
        katsoo,aina vaan.
        On tässä taas herkistynny,on monta nestyykii kastunnu taas.
        Ilta-auringon laskiessa mailleen,asemalla tungosta .
        Sinä lippuas vilkutat.
        Essstaas siinä onnessani ,keltanen hattu päässä kävelen.
        Hiljanen asema elää,nyt paan iltajunaan tuleen sinulle.
        asemamies- Liisa se täältä.


      • torppakin näkyy
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Iltaa asemamies.
        Tämä meidän ,meitä yhdistävä rakaudenjuna,on jo ilta ja hämärtää.
        Kiedoin villanuttuu ylleni ja asemalle piti tulla.

        Miten jakselet,toin kahviaki ja äsken leivottua rieskaa ,kuumia mukkirinkuloita?
        Aii ,miten komia näky ,ryhdikkäänä astelet eestaas laiturilla.
        Huii ,ihan vatsa kääntyy,kun sinut nään.No ,koitan piilottaa tunteeni,
        vedän keltasta hattua pikkasen kallelleen.
        Ujon hymyn,niin oonhan kauhea ujo,sinähän sen jo tiedät.
        Juotasko yhteiset iltakahvit,asemanseunustalla?

        Kokemukset vähissä ,kun on sielä maalla eläny.
        Yksikössä tuo työpaikkaromannssi,se katse ,siniset silmät,niihin sukelsin.

        Sinähän oot ollu mielenkiintoisella osastolla työssä? Varmaan kaunis näky ,
        nuori kätilöharjoittelija,vasta syntyny vauva sylissään.
        Se kuva sinullaki sielä sielun maisemissa.
        Nuorena sitä on pitäny ryhtyy jos mihin?
        En muista oisko koskaan pohdittu,osaako tehdä?
        Opittiin siinä elämässä tekeen töitä,ei ollu vapaa-aika ongelmia.
        Vieraan sana karvas.
        Hiljaa nieltiin sanomiset viéraan palveluksessa.
        Eipä sitä saanu sanoo mitää,piti kunnioittaa ,tiedostaa se oma paikkansa.
        Työtä on ollu aina ,ei oo tumput suorana seisty.

        Tuota elämä hukassa.
        Sitä oon miettinny,siinä näkyy menevän elämästä
        iso kakun palanen.Itsellä ollu jo työ hyvässä alussa,perhe ,asuntovelat.
        Kun nykyään vielä ollaan monestikki vanhempien hoivassa ,seki
        mikä minusta isona tulee,mietittään?

        No nyt se ongelma.
        Kaikenlaisia puutostauteja sitä on ,on kultturi-ihmisen puutostauti.
        Sitä en oo potenu,enkä pahemmin muutenkaan sairastellu.
        Tuo leiskuvan lesken lemmen tuska,eläs naura.
        Aivan lämmöstä aloitat,on kuumia ja kylmiä aaltoja.
        Seki kuin vuoristorataa ajelis,pysyykö kyytillä?
        Nyt kuules miehetki potee,taisitki omista vaivoistas niin osaavasti osua?
        Mut eikös oo hyvä ,jos itsekki on sairastannu,
        ymmärtää toistaki paremmin?
        Aii,niitä sydämen tykytyksiäki,ootko ehtinny laskee pulssias?
        Kyllä siinäki alkaa housunpuntit tutiseen,käsi vapiseen.
        Oisko se hyvä jos lamaantuis maailma,apattisia katseita,asemallaki?
        Ei taitais rakkaudenjunakaan siitä ihastua?
        Lääkkeeks tuskaani oon syöny Pangan lakritsia,
        muutaman pussin.
        Eläs nyt mitää kylmiä kääreitä ehdottele.
        Kyllä helpotusta on sieltä aikojen alusta on ollu.
        Eiköhän se oo se rakkaus,siihen uskon,ei tartte pettyä.
        Rakkaudenjunan lippu kädessäs väpättää,semmosta se on.
        Ei hätää,otan ja juon mustaviinimarjamehua,
        siinä niitä vitamiineja.
        Muistan syvään hengittää ,ajattelen semmosia herkkiä asioita.
        Syvällä on rakkauden juuri,sitä
        kautta virtaa taas uskoa.

        Juu,juu,kävin jo kusiaspesälläki.
        Yhdessähän me seki ihanuus koetaan,jaettu ilo,on
        kaksinkertainen,eikös?
        Hmm,,puutostautiin?Sitähän on meillä molemmilla.
        Hoidetaan seki yhtaikaa pois,päästään riesasta.
        Mehän ollaan ajanhermolla.
        Kantapään kautta opiskellaan,mitä kusiaiset vaikuttas,
        tiedän ison pesän, ison kuusen alla.

        Aiii,minuuki jo alkaa ottaa,kun ajattelen sitä yhteistä uintia ,
        sinne rakkauden saareen.
        Olenki jo lopettannu Nestorin etsimisen,sehän taitaa olla vanhapoika?
        Viiksiään vain hivelee,ei oo heränny rakkaus hänessä.
        Ompas hyvä,kun osaat uida,aii jaii pianhan sitte ollan sielä rakkaudensaaressa.
        Sinulla on sydän paikallaan,arvaas mistä sen huomaan?
        Se harmaa rahakirje toiseks jää,nyt pitää jo pysähtyä?
        Nestyykiä tarvin,on tässä jo kastunnu monta?
        Viiniä,sitä otetaan .Vain sitten kun ei tartte olla asemalla.
        Silloinki ,vain vatsavaivoihin.
        Vesi voitehista parahin,sisäisesti ja ulkoisesti.

        Sielä saaressa veistetäänki patsaat,joita aallot tulee ja hyväilee.
        Siinä me käsikädessä muistuttamassa,rakkauden-
        juna se kulkee.
        Nestyyki taas,aii herkistyn.
        Paratiisissa ,"aava ranta aukeaa ja hiekka polttaa kulkijaa"
        "Kielet herkät värisee ,ne tunteitani hyväilee". Ai,pitää ottaa tanssiaskelia nyt,väliin,otas sinäki.
        On sinullaki taiteellista silmää,kun niin naisenki niin kumpuilevana näät.
        "Hiuksetki, kuin vuohilauma,rinnat kuin kasellin kaksoset"
        Kauneutta,eihän sitä kyllästy katseleen,
        katsoo,aina vaan.
        On tässä taas herkistynny,on monta nestyykii kastunnu taas.
        Ilta-auringon laskiessa mailleen,asemalla tungosta .
        Sinä lippuas vilkutat.
        Essstaas siinä onnessani ,keltanen hattu päässä kävelen.
        Hiljanen asema elää,nyt paan iltajunaan tuleen sinulle.
        asemamies- Liisa se täältä.

        Joo olihan se mielenkiintoinen osasto, se synnytysosasto. Minun työ kuitenkin oli vain niiden teknisten laitteiden parissa...

        Vai olet jo käynyt kusiaispesiä tarkkailemassa. Miten se on se pesässä istuminen.. edistääkö se istuminen lemmenkaipuuta. Vai joutuuko siinä ne asiat joksikin aikaa taka-alalle.

        Kyllähän minullakin sitä taiteellista silmää on, mitä naisiin tulee. Enemmän minä olen kuitenkin kuluttaja kuin taiteen tekijä. En oikein käsilläni saa aikaiseksi.. sellaista mikä ajatuksissa liikkuu. ... Kyllä minun silmät tosiaankin näkevät naisen sellaisena kumpuilevana, vähän samaa kuin mitä Rubens aikoinaan maalasi. Sain Amsterdamissa kerran katsoa muutamaa Rubensin työtä. Siinä oli kyllä gasellillakin komeat kaksoset... Voi, voi. Silmiä hivelevän kauniita töitä. Lankesin siinä jopa kateuden syntiin, niin oli mahtavan hyviä töitä.
        un jotain sellaista osais itsekin...

        Vai niin ne on Nestorin asiat.. varmaan rakkaudessaan pettynyt eikä enää uskalla ajatuksiaan uudelleen päästää valloilleen..
        Vai olisko vaan muuten liian ujo ja hiljainen... semmonen peräkamarin poika, jolta on Tuoni äidin jo korjannut.

        Tänään aurinkokin menee pimentoon, jospa se sitten ilmatkin alkaa lämmetä ja saadaan kaunis kevät. Vai ihan tanssiaskeleita sinä otat, minulla ne askeleet on hakusessa.. oikein koskaan oppinut... vahinko sekin.
        Vieläkö olet ladulle päässyt ? Vai joko kelit alkaa loppua ? Nyt minun pitää kyllä taas ottaa virkailme ja nousta laiturille...
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        torppakin näkyy kirjoitti:

        Joo olihan se mielenkiintoinen osasto, se synnytysosasto. Minun työ kuitenkin oli vain niiden teknisten laitteiden parissa...

        Vai olet jo käynyt kusiaispesiä tarkkailemassa. Miten se on se pesässä istuminen.. edistääkö se istuminen lemmenkaipuuta. Vai joutuuko siinä ne asiat joksikin aikaa taka-alalle.

        Kyllähän minullakin sitä taiteellista silmää on, mitä naisiin tulee. Enemmän minä olen kuitenkin kuluttaja kuin taiteen tekijä. En oikein käsilläni saa aikaiseksi.. sellaista mikä ajatuksissa liikkuu. ... Kyllä minun silmät tosiaankin näkevät naisen sellaisena kumpuilevana, vähän samaa kuin mitä Rubens aikoinaan maalasi. Sain Amsterdamissa kerran katsoa muutamaa Rubensin työtä. Siinä oli kyllä gasellillakin komeat kaksoset... Voi, voi. Silmiä hivelevän kauniita töitä. Lankesin siinä jopa kateuden syntiin, niin oli mahtavan hyviä töitä.
        un jotain sellaista osais itsekin...

        Vai niin ne on Nestorin asiat.. varmaan rakkaudessaan pettynyt eikä enää uskalla ajatuksiaan uudelleen päästää valloilleen..
        Vai olisko vaan muuten liian ujo ja hiljainen... semmonen peräkamarin poika, jolta on Tuoni äidin jo korjannut.

        Tänään aurinkokin menee pimentoon, jospa se sitten ilmatkin alkaa lämmetä ja saadaan kaunis kevät. Vai ihan tanssiaskeleita sinä otat, minulla ne askeleet on hakusessa.. oikein koskaan oppinut... vahinko sekin.
        Vieläkö olet ladulle päässyt ? Vai joko kelit alkaa loppua ? Nyt minun pitää kyllä taas ottaa virkailme ja nousta laiturille...
        -asemamies-

        Heii taas,tuli ikävä piti alkaa kirjoittaan.
        Taivaski on ollu monta päivää surullisen näkönen.
        Aurinkoo ei oo näkyny,märkää räntää ja vettäki tullu.
        Katolta rymisten alas tullu lunta,äske sitä loin pois.

        Kirjees alkoi ,olit sielä synnytysosastola.
        Semmonenki maailma olemassa,uutta elämää tulee.
        Minä olen sielä synnytystuskissa ollu,ei kaikkein helpoimipia asioita.
        Ensiparkaisu pyyhkii kärsimykset,on se niin suuri
        kokemus.
        Ei kyynelittä siitä selviä,rinnoilla pieni,avuton
        ihmislapsi.
        Kaikki on lainaa,lapsetki.
        Ovat omille siivilleen nousseet,ihmeellsitä .

        Nyt tässä elämän siivellä ,jopas se leuskuva leski.
        Ihmettelet ,kun oon käyny kusiaspesälläki?
        Minä rakastan luontoa,sen ihmeellisyyttä.
        Sielä niin on paljon kaunista ja ihmeellistä,sinne
        ihan sulautuu.
        Pitää vielä ootella sitä istumista kusiaspesässä.
        Taitaa olla nyt kuin punanen lanka lemmetuska?
        Eikös seki kuuluu rakkauteen,eikä vain osasia.
        Annetaas tunteitten hyrrätä,ei mennä sammutteleen niitä kusiaspesään.

        Kauneuden silmää,taiteellisuutta,sitä varmaan kaikilla.
        Mitäs jos sitä käsillään osais kaikkea,mitä sielunmaisemissa unelmoi .
        Kait se on hyvinki tärkeää,että nainen on luotu
        ja ihmettä täys?
        Näin naisen ajatuksella ja silmällä,kyllä se mieski on vastakohta.
        Sinä oot käyny ihailemassa Rubessin maalauksia.
        Kyllä sitä mykistyy taiteenki edessä,niin aitoja.
        Voi sanoa ,ovat todella taiteilijoita.
        Mikä silmä pitää olla ja käsi että se tottelee?

        Pettymyksistä.
        Taitaa olla hyvinki yleistä tuo ,pettyminen?
        Eipä oo tiedossa yhtään paria,jotka sanois,me ollaan onnellisia.
        Sinkkuelämäki sehän vasta on käsittämätöntä?
        Olen ihmetelly,se on kuin lentoa kukasta kukkaan?
        Juu pörräämistä sitä,ei enää kauan katella yhtä naamaa.
        Ois se aikamoinen hyppy ,suureen tuntemattomaan?
        Alkaa tässä lenteleen,irtonaisena ,virran vietävänä?
        Ei ,kyllä pitää nyt ottaa rakkaudenjunan tukipylväästä kiinni.
        Ihan alkoi heikottaa,pitää istua ja miettiä?

        Noista nestoreista.
        Taii peräkammaripojista,uuniin taakse ne menee piiloon.
        Kerran kesälomalla,menin naapuritalosta ostaan maitoa.
        Sillon sai irtomaitoa ,jopa kaupastaki ja voitaki.
        No joo,menin hinkin kanssa sinne naapuriin,isoon taloon.
        Sanoin päivää,väki pakeni uunin taakse.
        Venyttelin kaulaani ja otin pari askelta peremmälle.
        Väki pakeni enemmän nurkkaan,no lopulta sain asiani hoidettua.
        Ompas jääny mieleen,siinä tais olla peräkammaripoika?
        Kuules,se on vähän kuin kalassaki,poimitaan ne arvokalat,loput ties minne.
        Eihän sitä nyt viitsis alka opetta enää,oppiskokaa?
        Näin samassa työpaikasssa ,kun on ,siinä sitä näkee.
        Onko miehestä mihinkää,miten ottaa huomioon naisen?
        Tarkkaa tää rakkauski ja rakastuminen,mitäs jos rakkaus sokaisee?
        Oon kuullu sanottavan,toisessa ei nää mitää vikaa.
        Nyt pitää ottaa kanfärtintippoja sokerinpalaan.
        Vahvistusta tässä ,onhan tämä suuriseikkailu
        suorastaan.
        Annetaas rakkaudenjunan puuskuttaa eteenpäin ja
        valaa uskoa ,syli voi löytyä.
        Aii ,pitää ihan pyyhkästä sylii,oikasta itsee ja hengittää syvään.

        Onkos sieläki aurinko piilossa?
        Tääläki ollu kohta viikon ,jossaki.
        Märkää ,loskaa on ,pitääki ottaa nuo kumiteräsaappaat jalkaan.
        Kaikesta huolimatta otan tanssiaskelia,eilen itkien tanssin.
        Kait oon sielä kukkaniityillä jo lapsena karkeloinu.
        Sillon varmaan kuvittelin olevan sudenkorento ,tai perhonen.
        Nyt kyllä nainen,leiskuva leski,syli ei ois pahitteeks.
        Opetanhan minä sinuu tanssiin,aloitetaanki hitaalla.
        Se siitä sitte vilkastuuki,tuonne rokin puolelle.
        Aii ,kun tykkään jorata joskus kunnolla,naurattaa.

        Hiihtäminen nyt ois vesihiihtoo,sitä en oo kokeillu.
        Sukset seunustalla turhan panttina ,ehkä pitää
        kohta laittaa teloille.

        Muista virkailme,lämmin hymy,lämmin katse.
        Minä jo sinulle hymyilen,ihailen salaa sinuu.
        Minäki nyt tästä lähden tekeen leipää.
        Ois muuten taas tuoretta ,lämmintä leipää,maistuis varmaan sinullekki.
        Suljen tämän salaisen kirjeen huolella.
        Iloista mieltä,uskotaan,rakkaudenjuna kulkee.
        Vilkutan sinne,,heiiii.Liisa


      • Jo nukut
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Heii taas,tuli ikävä piti alkaa kirjoittaan.
        Taivaski on ollu monta päivää surullisen näkönen.
        Aurinkoo ei oo näkyny,märkää räntää ja vettäki tullu.
        Katolta rymisten alas tullu lunta,äske sitä loin pois.

        Kirjees alkoi ,olit sielä synnytysosastola.
        Semmonenki maailma olemassa,uutta elämää tulee.
        Minä olen sielä synnytystuskissa ollu,ei kaikkein helpoimipia asioita.
        Ensiparkaisu pyyhkii kärsimykset,on se niin suuri
        kokemus.
        Ei kyynelittä siitä selviä,rinnoilla pieni,avuton
        ihmislapsi.
        Kaikki on lainaa,lapsetki.
        Ovat omille siivilleen nousseet,ihmeellsitä .

        Nyt tässä elämän siivellä ,jopas se leuskuva leski.
        Ihmettelet ,kun oon käyny kusiaspesälläki?
        Minä rakastan luontoa,sen ihmeellisyyttä.
        Sielä niin on paljon kaunista ja ihmeellistä,sinne
        ihan sulautuu.
        Pitää vielä ootella sitä istumista kusiaspesässä.
        Taitaa olla nyt kuin punanen lanka lemmetuska?
        Eikös seki kuuluu rakkauteen,eikä vain osasia.
        Annetaas tunteitten hyrrätä,ei mennä sammutteleen niitä kusiaspesään.

        Kauneuden silmää,taiteellisuutta,sitä varmaan kaikilla.
        Mitäs jos sitä käsillään osais kaikkea,mitä sielunmaisemissa unelmoi .
        Kait se on hyvinki tärkeää,että nainen on luotu
        ja ihmettä täys?
        Näin naisen ajatuksella ja silmällä,kyllä se mieski on vastakohta.
        Sinä oot käyny ihailemassa Rubessin maalauksia.
        Kyllä sitä mykistyy taiteenki edessä,niin aitoja.
        Voi sanoa ,ovat todella taiteilijoita.
        Mikä silmä pitää olla ja käsi että se tottelee?

        Pettymyksistä.
        Taitaa olla hyvinki yleistä tuo ,pettyminen?
        Eipä oo tiedossa yhtään paria,jotka sanois,me ollaan onnellisia.
        Sinkkuelämäki sehän vasta on käsittämätöntä?
        Olen ihmetelly,se on kuin lentoa kukasta kukkaan?
        Juu pörräämistä sitä,ei enää kauan katella yhtä naamaa.
        Ois se aikamoinen hyppy ,suureen tuntemattomaan?
        Alkaa tässä lenteleen,irtonaisena ,virran vietävänä?
        Ei ,kyllä pitää nyt ottaa rakkaudenjunan tukipylväästä kiinni.
        Ihan alkoi heikottaa,pitää istua ja miettiä?

        Noista nestoreista.
        Taii peräkammaripojista,uuniin taakse ne menee piiloon.
        Kerran kesälomalla,menin naapuritalosta ostaan maitoa.
        Sillon sai irtomaitoa ,jopa kaupastaki ja voitaki.
        No joo,menin hinkin kanssa sinne naapuriin,isoon taloon.
        Sanoin päivää,väki pakeni uunin taakse.
        Venyttelin kaulaani ja otin pari askelta peremmälle.
        Väki pakeni enemmän nurkkaan,no lopulta sain asiani hoidettua.
        Ompas jääny mieleen,siinä tais olla peräkammaripoika?
        Kuules,se on vähän kuin kalassaki,poimitaan ne arvokalat,loput ties minne.
        Eihän sitä nyt viitsis alka opetta enää,oppiskokaa?
        Näin samassa työpaikasssa ,kun on ,siinä sitä näkee.
        Onko miehestä mihinkää,miten ottaa huomioon naisen?
        Tarkkaa tää rakkauski ja rakastuminen,mitäs jos rakkaus sokaisee?
        Oon kuullu sanottavan,toisessa ei nää mitää vikaa.
        Nyt pitää ottaa kanfärtintippoja sokerinpalaan.
        Vahvistusta tässä ,onhan tämä suuriseikkailu
        suorastaan.
        Annetaas rakkaudenjunan puuskuttaa eteenpäin ja
        valaa uskoa ,syli voi löytyä.
        Aii ,pitää ihan pyyhkästä sylii,oikasta itsee ja hengittää syvään.

        Onkos sieläki aurinko piilossa?
        Tääläki ollu kohta viikon ,jossaki.
        Märkää ,loskaa on ,pitääki ottaa nuo kumiteräsaappaat jalkaan.
        Kaikesta huolimatta otan tanssiaskelia,eilen itkien tanssin.
        Kait oon sielä kukkaniityillä jo lapsena karkeloinu.
        Sillon varmaan kuvittelin olevan sudenkorento ,tai perhonen.
        Nyt kyllä nainen,leiskuva leski,syli ei ois pahitteeks.
        Opetanhan minä sinuu tanssiin,aloitetaanki hitaalla.
        Se siitä sitte vilkastuuki,tuonne rokin puolelle.
        Aii ,kun tykkään jorata joskus kunnolla,naurattaa.

        Hiihtäminen nyt ois vesihiihtoo,sitä en oo kokeillu.
        Sukset seunustalla turhan panttina ,ehkä pitää
        kohta laittaa teloille.

        Muista virkailme,lämmin hymy,lämmin katse.
        Minä jo sinulle hymyilen,ihailen salaa sinuu.
        Minäki nyt tästä lähden tekeen leipää.
        Ois muuten taas tuoretta ,lämmintä leipää,maistuis varmaan sinullekki.
        Suljen tämän salaisen kirjeen huolella.
        Iloista mieltä,uskotaan,rakkaudenjuna kulkee.
        Vilkutan sinne,,heiiii.Liisa

        Hei Liisa!
        Sinä olet varmaan jo ehtinyt mennä peittosi alle.
        On jo myöhäinen... päivä oli meillä melko pyryinen. En edes hiihtämässä käynyt.. Laiskuus voitti.

        Ei se varmaan niin auvoista ole se elämä sinkuillakaan... aina miettiä ja hakea uutta ihmissuhdetta.. tai voivathan ne tietenkin olla yksinki.. nehän ne oikeita sinkkuja tietenkin ovatkin. Mikäs sinkku se sellainen on jolla aina on uusi kaveri ? Sehän taitaa olla vaan huikentelevainen... tai mikä lie. Pitää olla varovainen ettei tule sanottua pahasti..

        Paljon sinä kyllä lupaat... Etpä taida tarkalleen tietää mitä tulit luvanneeksi... minutko tanssimaan opettaisit.. Se vaatii kyllä luonteen lujuutta ja ääretöntä sitkautta.. niin, ja lujia varpaita. Vieläkö sitä tällä ikää oppisi... sanotaan ettei vanha koira opi uusia temppuja..

        Kyllähän se lämmin kotitekonen leipä maistuis...
        olihan seki ennen, jo kaukaa haistoi tuoreen leivän. Nyt on todella harvassa leivän tekijät.. muovipussissa ne on .. ei niissä ole sitä kotoista makua. Leipomot ei jostain syystä opi leipomaan... ihme sinällään.

        Sinä sitä mietit kuinka rakkaus sokaisee... kyllä se vähintäänkin näköä huonontaa jos eihan sokeaksi saa. Toisaalta se on kuitenkin melko nopeasti paranevaa lajia, .. se sokeus. Näkö kun alkaa palautua niin sitä huomaa kuinka se sädekehä on johonkin hävinnyt. Uutta harvoin ilmestyy pään päälle. Sitä se arki teettää...siinä unelmat ja haaveet usein unohtuu.
        Eipä kai sitä täydellistä ole vielä tehty siinäkään lajissa...ihminen kun on monimutkanen..
        kaikilla meillä on oma tahto ja omat toiveet. Milläs sitä aina edes kaikkia tietää .. ku on niitä salaisiakin toiveita kaiken lisäksi.. Sitä joutuu kovasti arvailemaan tykkäiskös se kaveri tästä tai tuosta.. sitte jos ei tykkää, niin sitte se on vielä pahempi eessä.

        siinä sitä onkin kysymys, miten ottaa huomioon naisen ? Sen ku osais ratkaista niin varmaan se yksi nainen olis onnellinen.. saattaispa onni tarttua vielä kaveriinki. Semmosilla miehillä ei markkinat loppuis... Mies taitaa siinä lajissa olla se helppommin käsiteltävä, yksioikonenkin..
        vähä ajatusköyhempi.. ja taitaa olla samaa tunteidenkin suhteen. Mitähän se minä näitä yöllä mietin.. yksikseni. Ei sekään vie asioita juuri eteen päin. Pitää nousta ja kiiruhtaa asemalle.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        Jo nukut kirjoitti:

        Hei Liisa!
        Sinä olet varmaan jo ehtinyt mennä peittosi alle.
        On jo myöhäinen... päivä oli meillä melko pyryinen. En edes hiihtämässä käynyt.. Laiskuus voitti.

        Ei se varmaan niin auvoista ole se elämä sinkuillakaan... aina miettiä ja hakea uutta ihmissuhdetta.. tai voivathan ne tietenkin olla yksinki.. nehän ne oikeita sinkkuja tietenkin ovatkin. Mikäs sinkku se sellainen on jolla aina on uusi kaveri ? Sehän taitaa olla vaan huikentelevainen... tai mikä lie. Pitää olla varovainen ettei tule sanottua pahasti..

        Paljon sinä kyllä lupaat... Etpä taida tarkalleen tietää mitä tulit luvanneeksi... minutko tanssimaan opettaisit.. Se vaatii kyllä luonteen lujuutta ja ääretöntä sitkautta.. niin, ja lujia varpaita. Vieläkö sitä tällä ikää oppisi... sanotaan ettei vanha koira opi uusia temppuja..

        Kyllähän se lämmin kotitekonen leipä maistuis...
        olihan seki ennen, jo kaukaa haistoi tuoreen leivän. Nyt on todella harvassa leivän tekijät.. muovipussissa ne on .. ei niissä ole sitä kotoista makua. Leipomot ei jostain syystä opi leipomaan... ihme sinällään.

        Sinä sitä mietit kuinka rakkaus sokaisee... kyllä se vähintäänkin näköä huonontaa jos eihan sokeaksi saa. Toisaalta se on kuitenkin melko nopeasti paranevaa lajia, .. se sokeus. Näkö kun alkaa palautua niin sitä huomaa kuinka se sädekehä on johonkin hävinnyt. Uutta harvoin ilmestyy pään päälle. Sitä se arki teettää...siinä unelmat ja haaveet usein unohtuu.
        Eipä kai sitä täydellistä ole vielä tehty siinäkään lajissa...ihminen kun on monimutkanen..
        kaikilla meillä on oma tahto ja omat toiveet. Milläs sitä aina edes kaikkia tietää .. ku on niitä salaisiakin toiveita kaiken lisäksi.. Sitä joutuu kovasti arvailemaan tykkäiskös se kaveri tästä tai tuosta.. sitte jos ei tykkää, niin sitte se on vielä pahempi eessä.

        siinä sitä onkin kysymys, miten ottaa huomioon naisen ? Sen ku osais ratkaista niin varmaan se yksi nainen olis onnellinen.. saattaispa onni tarttua vielä kaveriinki. Semmosilla miehillä ei markkinat loppuis... Mies taitaa siinä lajissa olla se helppommin käsiteltävä, yksioikonenkin..
        vähä ajatusköyhempi.. ja taitaa olla samaa tunteidenkin suhteen. Mitähän se minä näitä yöllä mietin.. yksikseni. Ei sekään vie asioita juuri eteen päin. Pitää nousta ja kiiruhtaa asemalle.
        -asemamies-

        Huomentaa asemamies!
        Aii miten lämmitti,kun jo aamulla postia sain.
        Tuli heti niin suloinen olo,sä oot antannu aikaa
        Liisalle.
        Enkös oo aika vaatimaton,ihan pienestä ilonpoikset rinnassa heräs?
        Eilen tääläki oli pilvistä,tosi harmaata,iltapäi-
        vällä aurinko kurkisti hetken.
        Keväistä ilma jo on,linnut ihan mahottomia ja ne vaikuttaa minuunki.
        Mut aatteles nyt,jos minäki yksin lauleskenlen?
        Eikö se oo aika toivotonta?
        Onhan minulla kyllä tuo mustarastas,sen kanssa,
        semmosta vuoropuhelua harjoitellaan.
        Sitä vastakaikua,näin pala-aikana.
        Pitäsköhän sitä vielä uskoa,jos kuiteskii ilmestyis ?
        Sais yhdes opetella semmonen ihana rakkauslaulu.
        Katos nyt tämmönen heti aamusta,eikä tuo kahvikaa
        oikein riitä.

        Nyt koitan pysyä kärryillä.
        Ilimastahan yleensä puhutaanki.
        Sanotaan hyvää päivää,kaunis ilma tänää.
        Kerrot sinä oot eilen ollu lumimyräkässä,aii siinä asemalla.
        Vaii vielä hiihtämäänki ois pitäny lähtee,ethän sinä mikää laiska oo.
        Pitäähän sitä nauttiakki elämästä välillä.
        Tosin minullekki tuttu tunne tuo,joku kuin ajais
        takaa?
        Pitäs ja pitäs, miks pitäs?
        Pitää joskus ihan ääneen itselle sanoo,että ei pidä.
        Oiskohan joku vanha levy jääny päälle,
        pitäs tehdä niinkuin aina ennekin on tehty?
        Olet vain hyvässä kunnossa sääki ,kun käyt hiihtämässä.
        Ilmakos ootki niin soprttinen,sillekki oma salaisuutensa?

        Uus sana.
        Eikö tuoki sana sinkku oo uus sana?
        Ihmettelin sitä pitkään,mitähän se tuoki oikein
        tarkoittaa?
        Enhän kehannu keneltäkää kysyä,
        oisinhan vain näyttänny oman tyhmyyteni.
        Onneks se sitte valkeni ,minäki oon sinkku.
        Sinkku,onko se puoliska?
        Se kyllä pitäs saada vielä tietää?
        Eikös tämäki oo, kuin joku murroskausi menossa?
        Saa sitä itteensä ihmetellä,millon mistäki syystä?
        Miten sitä joskus on ollu ,kuin selvillä vesillä?
        Nyt ei ota selvää tästä.
        Jos alkaa lehtiä lukee,niin sitte sitä vasta on
        ihan hukassa?

        Kevätkös se näin saa pursuamaan,ratkeilee paikat jo?
        Onneks sinä tunnut semmoselta tasaselta ,jos minä
        pulppuan näin.
        Eihän tästä mitää tuliskaa ,jos kaks samanlaista ois?
        Rakkaudenjunaki vois luiskahtaa raiteiltaan ,ties minne ?
        Nyt oikein huomaan ,miten oot sopiva asemamies.

        Lupauksista aina pitää kiinni.
        Lupasinkos jotaki liikaa jo?
        Nyt sinua vaivaa selvästikki epäusko.
        Vähättelet tuota tanssitaitoos,se kun herää yllätyt itsekki?
        Se kuules on muuten oikein hyvää liikuntaa.
        Korvaa hiihtämisenki,kyllä siinäki hiki tulee ja
        mikä olo.
        Tuoki ikivanha sanonta koirasta,ettei oppis uutta.
        Kyllä se koiraki oppii,mites se rakkaus on kekseliäs?
        Jotenki uskon siihen ,sen voimaan,se antaa rohkeutta uskaltaa?
        Elämämähän on matka,eihän me olla jollaki kuolleella pysäkillä,eii?
        Monetki jäykät melangooliset asenteet aitoja.
        Niitten aitojen sisäpuoleella narunpätkässä ollaan,eikä uskalleta ees elää omaa elämää.
        Loppujen lopuks ,jokainen elää sen oman elmän?
        Ainahan tekevälle sattuu,kun oot huolestunnu varpaista.
        Varpaatki sais uutta eloa ,kun pääsee alkuun.

        Se lämmin leipä.
        Nuuskasee sitä ,aii miten seki luo kotoisen olon.
        Jos liesi on kuumana,on elämisen jälkiä,kello tikittää seinällä.
        On se kyllä herkullsista saada suoraan uunista kuumaa leipää.
        Sahasin heti kantapään ja voita päälle,hmm kylmää maitoa sen kanssa.
        Kauhistuin tässä kerran ,kun kädessäni pidin kaupassa leipää.
        Sellainen pieni vaalea,pyöreä,sen hintaa.
        Miten voi maksaa melkein 4 euroa tommonen leipä?
        Minä oikein kimpaannuin,en osta ,itse teen leipäni.
        Minusta kallista,eihän koskaan oo leipä maksannu niin paljoo?
        Itse nyt kun leipoo ,tulee kotiinki ,ihan kuin ois elämää?
        Se on niitä ilon murusia ,jos vaikka leivän tekemisestä.
        Pitää vielä mainostaa tuota omaa leipää.
        Kiertoilmauunissa kun paistan ,
        lopuks annan hetken sinne uuniin ilman kiertää.
        Tulee sellainen rapea kuori siihen leipään,aii se on hyvää.
        Jäinkös liian pitkäks aikaa leivän sivuun kiinni?

        Katos ,sää oot huomannu ,että mietin?
        Tuota rakkautta ,en minä joskus nuorempana sitä
        huomannu ,että se ois sokassu?
        Ihmettelinki ,kun siitä niin puhuttiin ,miten se
        sokasee?
        Kyllähän se kait on ihan tarkoitettu,että jotenki
        sokeutuu?
        Näkee vain sen yhden ainuun,sydän katselee vain sitä.
        Eikä voi muuta ,kuin rakastaa,on se ihanaa.
        Nyt,huokaan oikein pitkään.
        Taitaa olla rakkauden kaipuuta ,on se sitä se on.
        Sitäkös se sinkkuus ,sitä toista puoliskoo janoo?
        Miten se tuo elämän venhe,janoo uusille vesille?
        Monet vuodet virunnu sielä rantapöheikössä.
        Joku elämän merkki alkannu unelmoimaan ja uusia
        purjeita rakenteleen.
        Nyt sitä vaan oottelee,koska nuo jäät sulaa.
        Uskaltas työntää venhonsa vesille ja nostaa purjeet ylös.
        Kokka kohti uusia elämän vesiä,ne näköjään kutsuu?
        Aii miten jotenki tuntuu mahtavalta,ei leski oo jäässä.
        Yks ongelmahan se vain on ,yksin sitä vehostaki
        on vaikea aallokossa kuljettaa.
        Yksin kun soutaa ja huopaa,on se työlästä.
        Kyllä se perämies siinäki tarvittas.
        Sinnekki rakkauden saareen menoo,kahdestaan se onnistuu.
        Mitäs ,jos sinnekki yksin menis,jotaki puuttuis sielä?
        Eiköhän tuon täydellisen haikailu oo jo karissu?
        Mitä se liekää sitte olemassa?
        Ollaan kiitollisia,ollaanhan ihmeellisesti tehty?
        Pietään kiinni siitä rakkauden kukasta ja sitä
        vaalitaan.
        Siinä sitä hommaa riittäki,jos mielii sen kukkivan.
        Minä oonki erkoistunnu kasvattaan ,palavaarakkautta.
        Tiedätkös minkälainen kukka se on?
        Punanen tietysti,ikkunanlaudat niitä täynnä.
        Arvausleikkiäkös rakkaus ois?
        Oi ,joii,en pysty niin järkeileen,tunteet istuu
        niin päälläni.
        Huomaan ,sä kovasti järkeilet?
        Olen kyllä sinussa huomannu hyvinki romattisenki puoliskon.
        Elikkä väriä löytyy,ei olla harmaita varpusia ,ei.

        Aii,miten aattelet naistaki?
        No jos kuka ,niin osaathan sää,kypsyyttä sinussa.
        Olethan niin kauniisti kuvannu naista,ihan nestyykiä
        pitäny kaivaa esiin.
        Samoin se kuules on naisenki puolelta,pitäs
        puolitiehen tulla puolin ja toisin vastaan.
        Yks riittäs,siinä sitä ois ihan kyllin,ihme ja kumma?
        Missä se mahtaa luurata,kovasti on piilossa.
        Onko se elämä piilosilla oloaki,lapsena se oli kivaa leikkiä.
        Joskus tämä piilossa olo väsyttää,tulee jopa luovutuksenki tunne.
        Näin tämäki sinkkuus aaltoilee,tarttis sitä perämiestäki hätiin.
        Oho,kylläpäs tässä taas rakkaudenjuna kerkis tehdä matkaa,
        ties minne asti?

        Nyt katson ulos,täälä sata ihan vettä.
        Tällä menolla pian lumet sulaa,kevät yllättää meidät.
        Toivottasti rakkaudenkin juna yllättäis?
        Tois tullessaan sen suuren rakkauden.
        Huh nyt ihan jo kuuma tulee,lähdenki taas asemalle,eestaas käevelleen.
        Sielähän se meidän työpaikka on ,ollaan uskollisia työllemme.
        Eikä myöhästellä,ollaan pikkasen hyvissä ajoin
        paikalla.
        Juodaas hyvät kahvit ja muutaki hyvää tuon mukanani.
        Hymyilen täältä jo kaukaa sinulle.Liisa


      • sinua herättää
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Huomentaa asemamies!
        Aii miten lämmitti,kun jo aamulla postia sain.
        Tuli heti niin suloinen olo,sä oot antannu aikaa
        Liisalle.
        Enkös oo aika vaatimaton,ihan pienestä ilonpoikset rinnassa heräs?
        Eilen tääläki oli pilvistä,tosi harmaata,iltapäi-
        vällä aurinko kurkisti hetken.
        Keväistä ilma jo on,linnut ihan mahottomia ja ne vaikuttaa minuunki.
        Mut aatteles nyt,jos minäki yksin lauleskenlen?
        Eikö se oo aika toivotonta?
        Onhan minulla kyllä tuo mustarastas,sen kanssa,
        semmosta vuoropuhelua harjoitellaan.
        Sitä vastakaikua,näin pala-aikana.
        Pitäsköhän sitä vielä uskoa,jos kuiteskii ilmestyis ?
        Sais yhdes opetella semmonen ihana rakkauslaulu.
        Katos nyt tämmönen heti aamusta,eikä tuo kahvikaa
        oikein riitä.

        Nyt koitan pysyä kärryillä.
        Ilimastahan yleensä puhutaanki.
        Sanotaan hyvää päivää,kaunis ilma tänää.
        Kerrot sinä oot eilen ollu lumimyräkässä,aii siinä asemalla.
        Vaii vielä hiihtämäänki ois pitäny lähtee,ethän sinä mikää laiska oo.
        Pitäähän sitä nauttiakki elämästä välillä.
        Tosin minullekki tuttu tunne tuo,joku kuin ajais
        takaa?
        Pitäs ja pitäs, miks pitäs?
        Pitää joskus ihan ääneen itselle sanoo,että ei pidä.
        Oiskohan joku vanha levy jääny päälle,
        pitäs tehdä niinkuin aina ennekin on tehty?
        Olet vain hyvässä kunnossa sääki ,kun käyt hiihtämässä.
        Ilmakos ootki niin soprttinen,sillekki oma salaisuutensa?

        Uus sana.
        Eikö tuoki sana sinkku oo uus sana?
        Ihmettelin sitä pitkään,mitähän se tuoki oikein
        tarkoittaa?
        Enhän kehannu keneltäkää kysyä,
        oisinhan vain näyttänny oman tyhmyyteni.
        Onneks se sitte valkeni ,minäki oon sinkku.
        Sinkku,onko se puoliska?
        Se kyllä pitäs saada vielä tietää?
        Eikös tämäki oo, kuin joku murroskausi menossa?
        Saa sitä itteensä ihmetellä,millon mistäki syystä?
        Miten sitä joskus on ollu ,kuin selvillä vesillä?
        Nyt ei ota selvää tästä.
        Jos alkaa lehtiä lukee,niin sitte sitä vasta on
        ihan hukassa?

        Kevätkös se näin saa pursuamaan,ratkeilee paikat jo?
        Onneks sinä tunnut semmoselta tasaselta ,jos minä
        pulppuan näin.
        Eihän tästä mitää tuliskaa ,jos kaks samanlaista ois?
        Rakkaudenjunaki vois luiskahtaa raiteiltaan ,ties minne ?
        Nyt oikein huomaan ,miten oot sopiva asemamies.

        Lupauksista aina pitää kiinni.
        Lupasinkos jotaki liikaa jo?
        Nyt sinua vaivaa selvästikki epäusko.
        Vähättelet tuota tanssitaitoos,se kun herää yllätyt itsekki?
        Se kuules on muuten oikein hyvää liikuntaa.
        Korvaa hiihtämisenki,kyllä siinäki hiki tulee ja
        mikä olo.
        Tuoki ikivanha sanonta koirasta,ettei oppis uutta.
        Kyllä se koiraki oppii,mites se rakkaus on kekseliäs?
        Jotenki uskon siihen ,sen voimaan,se antaa rohkeutta uskaltaa?
        Elämämähän on matka,eihän me olla jollaki kuolleella pysäkillä,eii?
        Monetki jäykät melangooliset asenteet aitoja.
        Niitten aitojen sisäpuoleella narunpätkässä ollaan,eikä uskalleta ees elää omaa elämää.
        Loppujen lopuks ,jokainen elää sen oman elmän?
        Ainahan tekevälle sattuu,kun oot huolestunnu varpaista.
        Varpaatki sais uutta eloa ,kun pääsee alkuun.

        Se lämmin leipä.
        Nuuskasee sitä ,aii miten seki luo kotoisen olon.
        Jos liesi on kuumana,on elämisen jälkiä,kello tikittää seinällä.
        On se kyllä herkullsista saada suoraan uunista kuumaa leipää.
        Sahasin heti kantapään ja voita päälle,hmm kylmää maitoa sen kanssa.
        Kauhistuin tässä kerran ,kun kädessäni pidin kaupassa leipää.
        Sellainen pieni vaalea,pyöreä,sen hintaa.
        Miten voi maksaa melkein 4 euroa tommonen leipä?
        Minä oikein kimpaannuin,en osta ,itse teen leipäni.
        Minusta kallista,eihän koskaan oo leipä maksannu niin paljoo?
        Itse nyt kun leipoo ,tulee kotiinki ,ihan kuin ois elämää?
        Se on niitä ilon murusia ,jos vaikka leivän tekemisestä.
        Pitää vielä mainostaa tuota omaa leipää.
        Kiertoilmauunissa kun paistan ,
        lopuks annan hetken sinne uuniin ilman kiertää.
        Tulee sellainen rapea kuori siihen leipään,aii se on hyvää.
        Jäinkös liian pitkäks aikaa leivän sivuun kiinni?

        Katos ,sää oot huomannu ,että mietin?
        Tuota rakkautta ,en minä joskus nuorempana sitä
        huomannu ,että se ois sokassu?
        Ihmettelinki ,kun siitä niin puhuttiin ,miten se
        sokasee?
        Kyllähän se kait on ihan tarkoitettu,että jotenki
        sokeutuu?
        Näkee vain sen yhden ainuun,sydän katselee vain sitä.
        Eikä voi muuta ,kuin rakastaa,on se ihanaa.
        Nyt,huokaan oikein pitkään.
        Taitaa olla rakkauden kaipuuta ,on se sitä se on.
        Sitäkös se sinkkuus ,sitä toista puoliskoo janoo?
        Miten se tuo elämän venhe,janoo uusille vesille?
        Monet vuodet virunnu sielä rantapöheikössä.
        Joku elämän merkki alkannu unelmoimaan ja uusia
        purjeita rakenteleen.
        Nyt sitä vaan oottelee,koska nuo jäät sulaa.
        Uskaltas työntää venhonsa vesille ja nostaa purjeet ylös.
        Kokka kohti uusia elämän vesiä,ne näköjään kutsuu?
        Aii miten jotenki tuntuu mahtavalta,ei leski oo jäässä.
        Yks ongelmahan se vain on ,yksin sitä vehostaki
        on vaikea aallokossa kuljettaa.
        Yksin kun soutaa ja huopaa,on se työlästä.
        Kyllä se perämies siinäki tarvittas.
        Sinnekki rakkauden saareen menoo,kahdestaan se onnistuu.
        Mitäs ,jos sinnekki yksin menis,jotaki puuttuis sielä?
        Eiköhän tuon täydellisen haikailu oo jo karissu?
        Mitä se liekää sitte olemassa?
        Ollaan kiitollisia,ollaanhan ihmeellisesti tehty?
        Pietään kiinni siitä rakkauden kukasta ja sitä
        vaalitaan.
        Siinä sitä hommaa riittäki,jos mielii sen kukkivan.
        Minä oonki erkoistunnu kasvattaan ,palavaarakkautta.
        Tiedätkös minkälainen kukka se on?
        Punanen tietysti,ikkunanlaudat niitä täynnä.
        Arvausleikkiäkös rakkaus ois?
        Oi ,joii,en pysty niin järkeileen,tunteet istuu
        niin päälläni.
        Huomaan ,sä kovasti järkeilet?
        Olen kyllä sinussa huomannu hyvinki romattisenki puoliskon.
        Elikkä väriä löytyy,ei olla harmaita varpusia ,ei.

        Aii,miten aattelet naistaki?
        No jos kuka ,niin osaathan sää,kypsyyttä sinussa.
        Olethan niin kauniisti kuvannu naista,ihan nestyykiä
        pitäny kaivaa esiin.
        Samoin se kuules on naisenki puolelta,pitäs
        puolitiehen tulla puolin ja toisin vastaan.
        Yks riittäs,siinä sitä ois ihan kyllin,ihme ja kumma?
        Missä se mahtaa luurata,kovasti on piilossa.
        Onko se elämä piilosilla oloaki,lapsena se oli kivaa leikkiä.
        Joskus tämä piilossa olo väsyttää,tulee jopa luovutuksenki tunne.
        Näin tämäki sinkkuus aaltoilee,tarttis sitä perämiestäki hätiin.
        Oho,kylläpäs tässä taas rakkaudenjuna kerkis tehdä matkaa,
        ties minne asti?

        Nyt katson ulos,täälä sata ihan vettä.
        Tällä menolla pian lumet sulaa,kevät yllättää meidät.
        Toivottasti rakkaudenkin juna yllättäis?
        Tois tullessaan sen suuren rakkauden.
        Huh nyt ihan jo kuuma tulee,lähdenki taas asemalle,eestaas käevelleen.
        Sielähän se meidän työpaikka on ,ollaan uskollisia työllemme.
        Eikä myöhästellä,ollaan pikkasen hyvissä ajoin
        paikalla.
        Juodaas hyvät kahvit ja muutaki hyvää tuon mukanani.
        Hymyilen täältä jo kaukaa sinulle.Liisa

        Helläluontonen kun olen niin en millään raaskinut sinua herättää. Hiljaa puhalsin hiuksiisi. Varmaan tunsit lämpimän henkäyksen ? Katselin aikani sinun unta ja poistuin hiljaa kirjoitteleen.

        Uusia sanojahan tulee ja vanhoja hautaantuu. Niin kuin nyt joku sinkkukin. Kyllä kai se sinkku on eri kuin oikea vanhapiika tai poika. Olisko se niin että sinkku on usein ihan omasta tahdosta yksin. Haluaa vielä kovasti hyppelehtiä ja nauttia maailman riennoista. Sinkkuja taitavat olla myös nämä eronneet ja karanneetkin. En minä sinua ihan puhdasoppisena sinkkuna kuitenkaan pitäisi, niin hienoa kuin se voisi ollakin. Vertaat itteäs veneeseen. Kai se venekin kaipaa vesille pääsyä... "Kaislikkoon vene on jäänyt.. ",
        vai sellaselta se sinusta tuntuu. Voihan se sattua kulkijoita sillekin kohdalle.. silloin voi veneellekin tulla kovasti kysyntää.. Ei kun uusin purjein vaan vesille...

        60-luvun lopulla minulta eräs tyttö kysyin että onko hän minun mielestä seksikäs. Se tuli silloin vasta seksi Suomeen. Ei sitä meidän nuoruudessa seksiä ollut. Minä siinä kovasti mietin että onkohan se tyttö seksikäs. Kaunis jaihan hyvämuotoinen kyllä oli. Piti ihan kiertää koko sana kun en sitä merkitystä oikein tajunnut. Kysyin puolestani että minkälainen se seksikäs nainen hänen mielestään oikein on. Lopputuloksena sitten kyllä sanoin niin kuin asia olikin että kyllä sinä näytät hyvin seksikkäältä. Niin se valistus eteni jo siihen aikaankin.

        Minähän olen tosiaankin hyvin tasanen luonteeltani,.. sopii tämmöseen virkaan erityisesti.. aina samalla kellonlyömällä .. naama peruslukemilla. Sitähän se tämä on..
        Kai ne hommat valikoivat tekijänsä..

        Eihän sitä epäuskoa pitäisi olla... mutta kun se tuppaa vaivaamaan.. Onhan se vähän erilaista hiihtää luonnonhelmassa.. kun siellä tanssiparketeilla. Vai yllätyksiä minulle lupailet ? Liikunnastaha se varmaan tanssikin käy.. hiki tulee jo ajatuksestakin.

        Olihan se lapsena hyvää se lämmin leipä.. niin ja erityisesti se kantapala. Ei silloin niitä herkkuja ja makuja niin valtavasti ollut.. siksikö ne on niin hyvin vieläkin muistoissa.
        Ei siitä leivästä varmaan koskaan liikaa tule puhuttua. On se ihme miten kaupan leipiin ei saa sitä kotosta makua... lajeja ja sortteja miten paljon lie mutta maku hukassa.

        Vai palavaa rakkautta sinä siellä hoitelet, .. varokin ettet polta itseäsi. Kuumalta tuntuu, se semmonen, vaikka kukka vain onkin. Oikein sinä olet senkin huomannut kuinka minä yritän asioita järkeillä... pitäs varmaan osata irrottaa jalat välillä maasta,.. mutta kun ne on siinä niin kovasti kiinni.

        Laulele sinä Liisa vaan, ... vaikkapa sen mustarastaan kanssa. Lauluhan antaa aina sisältöä elämään, tulee kaihoa ja kaipausta mutta myös suuria onnen ja riemunkin hetkiä. Näitä jälkimmäisiä toivon sinulle runsain mitoin.
        Taas on nuolaistava kirje kiinni ja heitettävä sinne junan kyytiin.
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        sinua herättää kirjoitti:

        Helläluontonen kun olen niin en millään raaskinut sinua herättää. Hiljaa puhalsin hiuksiisi. Varmaan tunsit lämpimän henkäyksen ? Katselin aikani sinun unta ja poistuin hiljaa kirjoitteleen.

        Uusia sanojahan tulee ja vanhoja hautaantuu. Niin kuin nyt joku sinkkukin. Kyllä kai se sinkku on eri kuin oikea vanhapiika tai poika. Olisko se niin että sinkku on usein ihan omasta tahdosta yksin. Haluaa vielä kovasti hyppelehtiä ja nauttia maailman riennoista. Sinkkuja taitavat olla myös nämä eronneet ja karanneetkin. En minä sinua ihan puhdasoppisena sinkkuna kuitenkaan pitäisi, niin hienoa kuin se voisi ollakin. Vertaat itteäs veneeseen. Kai se venekin kaipaa vesille pääsyä... "Kaislikkoon vene on jäänyt.. ",
        vai sellaselta se sinusta tuntuu. Voihan se sattua kulkijoita sillekin kohdalle.. silloin voi veneellekin tulla kovasti kysyntää.. Ei kun uusin purjein vaan vesille...

        60-luvun lopulla minulta eräs tyttö kysyin että onko hän minun mielestä seksikäs. Se tuli silloin vasta seksi Suomeen. Ei sitä meidän nuoruudessa seksiä ollut. Minä siinä kovasti mietin että onkohan se tyttö seksikäs. Kaunis jaihan hyvämuotoinen kyllä oli. Piti ihan kiertää koko sana kun en sitä merkitystä oikein tajunnut. Kysyin puolestani että minkälainen se seksikäs nainen hänen mielestään oikein on. Lopputuloksena sitten kyllä sanoin niin kuin asia olikin että kyllä sinä näytät hyvin seksikkäältä. Niin se valistus eteni jo siihen aikaankin.

        Minähän olen tosiaankin hyvin tasanen luonteeltani,.. sopii tämmöseen virkaan erityisesti.. aina samalla kellonlyömällä .. naama peruslukemilla. Sitähän se tämä on..
        Kai ne hommat valikoivat tekijänsä..

        Eihän sitä epäuskoa pitäisi olla... mutta kun se tuppaa vaivaamaan.. Onhan se vähän erilaista hiihtää luonnonhelmassa.. kun siellä tanssiparketeilla. Vai yllätyksiä minulle lupailet ? Liikunnastaha se varmaan tanssikin käy.. hiki tulee jo ajatuksestakin.

        Olihan se lapsena hyvää se lämmin leipä.. niin ja erityisesti se kantapala. Ei silloin niitä herkkuja ja makuja niin valtavasti ollut.. siksikö ne on niin hyvin vieläkin muistoissa.
        Ei siitä leivästä varmaan koskaan liikaa tule puhuttua. On se ihme miten kaupan leipiin ei saa sitä kotosta makua... lajeja ja sortteja miten paljon lie mutta maku hukassa.

        Vai palavaa rakkautta sinä siellä hoitelet, .. varokin ettet polta itseäsi. Kuumalta tuntuu, se semmonen, vaikka kukka vain onkin. Oikein sinä olet senkin huomannut kuinka minä yritän asioita järkeillä... pitäs varmaan osata irrottaa jalat välillä maasta,.. mutta kun ne on siinä niin kovasti kiinni.

        Laulele sinä Liisa vaan, ... vaikkapa sen mustarastaan kanssa. Lauluhan antaa aina sisältöä elämään, tulee kaihoa ja kaipausta mutta myös suuria onnen ja riemunkin hetkiä. Näitä jälkimmäisiä toivon sinulle runsain mitoin.
        Taas on nuolaistava kirje kiinni ja heitettävä sinne junan kyytiin.
        -asemamies-

        Helläluontosia ollaan molemmat,enhän minäkään raaskis herätellä.
        Jos vielä ois se rakas siinä,niin kaikki lämpimät
        unelmat peitoks.
        Tuota toisten unta kyllä, olen työkseni suerannu.
        Uniki suuri lahja,sekään ei itsestään selvyys.
        Yössä hiljaa hiivin huoneesta ,huoneeseen.
        Itseäki väsytti,siinä kuuntelin syvää hengitystä.
        Joskus unelmoin ,oi jos sais nukkua .
        Nukkuminenki pakkas olemaan semmosta,joku aina
        oli kyselemässä jotaki.
        Joooooo,huokaan.
        No nyt saan nukkua,yks ongelma vain.
        Yksin jotenki ei niin kivaa ,oishan se paljon lämpimämpääki?
        Jos ois se vierustoveri,yhdessä mennä höyhensaarelle?
        Toivonkohan ihan liikaa?
        Ihanaa ,kun puhalsit ,aii sen tuulen tunnen vieläki.
        Ajatteles ,mite pieni puhalluski saa syttymään?

        Mites nyt niin naurattaa?
        Nuo uudet sanat ,nääs.
        Pitäsköhän meidänki alkaa keskii uusia sanoja?
        Rakkaudenjunassaki niitä vois viljellä.
        Sanot et pidä minua puhdasoppisena sinkkuna.
        Etkös sää vois keksiä minulle se uus nimi,sana?

        Eikös ookki jotenki surullinen näky?
        Veneeni sielä pöheikössä,johan se on rapsitunnukki.
        Eihän sitä voi työntää suorinta tietä vesille?
        Ehtisitkö sinä tulla työntää sitä,rantaveteen?
        Täytetään se isoilla kivillä,annetaas se rauhassa
        turvota.
        Meneeköhän siinäki tuleva ,uus kesä ootellessa?
        Tiedätkös mitä?
        Joskus oottaminen tuntuu pitkältä?
        Nyt pitääki miettii ,kävelenkös asemalla eestaas?Vaii sitä venettäni alan turvotteleen?
        Asemalla kyllä jo tungostaki,sielä sentäs joku
        jopa hymyilee,Liisallekki.
        Tosin kyllä soutelemaanki pitää päästä ja kalaa narraan.
        Aii on se kuules taas herkkää aikaa,käki kukkuu.
        Eikö sinua yhtää ala jo herkistää,minua ihan hirveesti?
        Ajatteles,viimekeväänäki oli yli 30 joutsenta,
        siinä ne esitti kosiotanssiaan.
        Oli se kaunista,veden kalvo peilityven,valkoiset
        joutsenet kaulailivat toisiaan.
        Katos miten väkevästi taas koen,noita kuvia katselen.

        Tuo onki tärkeä ajatus,uudet purjeet?
        Niin ne vanhat ,ne meni rikki.
        On siinä tarvittu aikaa,enenkuin uskaltaa ajatellakaa,uusia purjeita.
        Kyllä uskoa siihen tarvitaan,
        sen voimastahan sitä pikkuhiljaa alkaa uusia tekee.

        Heh,sinäki oot ollu tietämätön ,mikä on seksikäs?
        Minäki muistan, naapurin poika ihaili minua ja
        sanoi.
        Sinulla on kaunis kroppa,minä punastuin ,häpesin ihan.
        Meni kauan enenkuin ymmärrsin ,mitä hän tarkoitti.
        Niin se seksi kyllä ei ollu näin ,kun nykyään on.
        Minuaki valistetaan vieläki,seksi liittyy kuulemma kaikkeen.
        No ,ollaanhan me oppivaisia ,eikös ollakki?
        Onhan meillä tuo iso asiaki ,rakkaudenjunaki.
        Ollaan vain avoimin silmin ,kuin jäniksen poikaset.
        Onhan meissä virtaaki,joskus tuntuu ,taitaa olla liikaaki.
        Tai,mikä nyt ois liikaa?

        Meni taas se naiskauneuden alueelle .
        Sanoithan kerran ,ettei väsy katselemaan.
        Niinhän sen pitäskii olla, aii jaii ?
        Miten se piristäski,kun oiski katsoja vieressä?
        Edesmennyt mieheniki joksus katsoi minua,teki sormistaan pienen reiän.
        Sanoi ,taidetta pitää katsoa kaukaa,ajattele?
        Joo,taidetta hmm,osas hiljainenki mies sanoo.
        Pitää taas tuota nestyykiä ottaa,meni niin herkäks taas.

        Katos,eikös minulla oo aika hyvä ihmistuntemus?
        Sinutki tasasena ,rauhallisena ,et turhia hötkyile.
        Mut,eikös oo jännää,vastakohdat täydentävät toisiaan?
        Meki nyt asemalla ,miten hyvin ,aii ei vois enää olla paremmin?
        Sä saat olla hiljaa ,kun minä viserrän .
        Et kylmäks jää,hymyhän se sieltä esiin tulee.
        Sanotaahan niinki,että syvässä vedessä ne kalat ui.
        Totta,oonhan minä ollu niin paljon kalassaki.
        Syvissä vesissä ne isot kalat,arvokalat.joopa joo.
        Eikös siinäki asemalla täydennä meidän vastakohdat?
        On aina pientä säpinää ilmassaki,arvaa,nauran.
        Kauheeta,ihan poskia jo alkoi kuumottaan ja punottaa.
        Pitää riisua yks nuttuki pois,menipäs kuumaksi.

        Se siitä tanssimisesta.
        Jos me sielä vihreillä niityllä tanssitaan,ihan omilla askelilla?
        Sielä se luovuuski sais tulla aidosti esiin,se olis tanssia parhaimmillaan.

        Onneks on meillä noita niin monimuotoisia asioita.
        Eii tuu tylsäks asemankaa hoito.
        Kuules senki matkustajat vaistoaa,vain sitä kautta heki virittäytyy.
        Eikä sen suurempaa tarttis olla .
        Kuin sitä kotona leivottua lämmintä leipää.
        Yhdessä olemista,pieniä asioita,vaikka tekis voileivän toisellekki.
        Tiedätkös miks tuo voileivän teko näin tuli?
        Edesmennyt mieheni teki edellinen päivä minulle
        voileivän mökillämme.
        Kun seuraavana aamuna hän kuoli.
        Muistan niin hyvin ,kaikki mitä puhuttiinki.
        Miten rakkaus näinki pienessä asiassa on mukana.
        On jo vuosia siitä,mutta vieläki kyynel vierähtää.
        Vielä leivästä.
        Leipomoissahan tehdään suuria määriä,nostatetaan,
        hyvin höyryhuoneissa.
        Joskus leipä on ilmaa täys,no ison näkönehän se sitten.
        Eikös koti oo sitä varten ,missä leipääki tehdään?
        Näin itse ajattelen,olenhan isolle prheelleni tehvy.
        Ihan kiva nytki se leivän tuoksu,sekä se maku.

        Noita kukkiaki tykkään istutella ja seurata niitten kehittymistä.
        Palavarakkaus,aii se kun loistaa ikkunlaudalla.
        Taidanki sinne asemanki ikkunalle tuoda niitä?
        Salaa katson ,mitäs ne sinuun vaikuttaa?
        Juupas ,juu oon osannu sinuaki katsella,katsonki
        pintaa syvemmälle.
        Eläkäs nyt häkelly,jos vaikka tunteetki sinullaki esiin nousis.
        Olethan muutaki ,kuin järki-ihminen,taii sanotaan.
        Miehillä on kuulemma ,putkiaivot,minä en usko sitä.
        Kummallista,outoa?

        Kivahan se on että rohkaset minua ,mustarastaan
        kanssa lauleskeleen.
        Oon kyllä senkin kanssa lauleskellu mielestäni jo
        tarpeeks.
        Oishan se jotaki ,jos miehinen ääni sulautis ääneeni.
        Meidän kyllä pitäski sanoittaa rakkausjunastaki
        laulu.
        Minulla ois kannel,sillä voitas sitä sitte soitella.
        Eikös sulautuiski vanhan aseman idylliin,siinä
        kannel sois?
        Oii,huokaus yhtyy ajatukseeni.

        Mites meille nyt käy,kiskot loppuu tähän kohta?
        Sivuraiteellekkos rakkaudenjuna ajetaan?
        Sinä osaat tämänki tilanteen hoitaa.
        Mä vain eestaas,aseman eessä taas kävelen.
        Kosteaa ,sumuista päivää täälä,ketturepolainenki yöllä ikkunani takaa juoksi.
        Rakkaudenjunan,omalla postimerkilä suljen kirjeen.
        Sinne kaus .Liisa se taas





        tarttuu uusiin purjeisiin.


      • taidat olla
        TöllinLiisa kirjoitti:

        Helläluontosia ollaan molemmat,enhän minäkään raaskis herätellä.
        Jos vielä ois se rakas siinä,niin kaikki lämpimät
        unelmat peitoks.
        Tuota toisten unta kyllä, olen työkseni suerannu.
        Uniki suuri lahja,sekään ei itsestään selvyys.
        Yössä hiljaa hiivin huoneesta ,huoneeseen.
        Itseäki väsytti,siinä kuuntelin syvää hengitystä.
        Joskus unelmoin ,oi jos sais nukkua .
        Nukkuminenki pakkas olemaan semmosta,joku aina
        oli kyselemässä jotaki.
        Joooooo,huokaan.
        No nyt saan nukkua,yks ongelma vain.
        Yksin jotenki ei niin kivaa ,oishan se paljon lämpimämpääki?
        Jos ois se vierustoveri,yhdessä mennä höyhensaarelle?
        Toivonkohan ihan liikaa?
        Ihanaa ,kun puhalsit ,aii sen tuulen tunnen vieläki.
        Ajatteles ,mite pieni puhalluski saa syttymään?

        Mites nyt niin naurattaa?
        Nuo uudet sanat ,nääs.
        Pitäsköhän meidänki alkaa keskii uusia sanoja?
        Rakkaudenjunassaki niitä vois viljellä.
        Sanot et pidä minua puhdasoppisena sinkkuna.
        Etkös sää vois keksiä minulle se uus nimi,sana?

        Eikös ookki jotenki surullinen näky?
        Veneeni sielä pöheikössä,johan se on rapsitunnukki.
        Eihän sitä voi työntää suorinta tietä vesille?
        Ehtisitkö sinä tulla työntää sitä,rantaveteen?
        Täytetään se isoilla kivillä,annetaas se rauhassa
        turvota.
        Meneeköhän siinäki tuleva ,uus kesä ootellessa?
        Tiedätkös mitä?
        Joskus oottaminen tuntuu pitkältä?
        Nyt pitääki miettii ,kävelenkös asemalla eestaas?Vaii sitä venettäni alan turvotteleen?
        Asemalla kyllä jo tungostaki,sielä sentäs joku
        jopa hymyilee,Liisallekki.
        Tosin kyllä soutelemaanki pitää päästä ja kalaa narraan.
        Aii on se kuules taas herkkää aikaa,käki kukkuu.
        Eikö sinua yhtää ala jo herkistää,minua ihan hirveesti?
        Ajatteles,viimekeväänäki oli yli 30 joutsenta,
        siinä ne esitti kosiotanssiaan.
        Oli se kaunista,veden kalvo peilityven,valkoiset
        joutsenet kaulailivat toisiaan.
        Katos miten väkevästi taas koen,noita kuvia katselen.

        Tuo onki tärkeä ajatus,uudet purjeet?
        Niin ne vanhat ,ne meni rikki.
        On siinä tarvittu aikaa,enenkuin uskaltaa ajatellakaa,uusia purjeita.
        Kyllä uskoa siihen tarvitaan,
        sen voimastahan sitä pikkuhiljaa alkaa uusia tekee.

        Heh,sinäki oot ollu tietämätön ,mikä on seksikäs?
        Minäki muistan, naapurin poika ihaili minua ja
        sanoi.
        Sinulla on kaunis kroppa,minä punastuin ,häpesin ihan.
        Meni kauan enenkuin ymmärrsin ,mitä hän tarkoitti.
        Niin se seksi kyllä ei ollu näin ,kun nykyään on.
        Minuaki valistetaan vieläki,seksi liittyy kuulemma kaikkeen.
        No ,ollaanhan me oppivaisia ,eikös ollakki?
        Onhan meillä tuo iso asiaki ,rakkaudenjunaki.
        Ollaan vain avoimin silmin ,kuin jäniksen poikaset.
        Onhan meissä virtaaki,joskus tuntuu ,taitaa olla liikaaki.
        Tai,mikä nyt ois liikaa?

        Meni taas se naiskauneuden alueelle .
        Sanoithan kerran ,ettei väsy katselemaan.
        Niinhän sen pitäskii olla, aii jaii ?
        Miten se piristäski,kun oiski katsoja vieressä?
        Edesmennyt mieheniki joksus katsoi minua,teki sormistaan pienen reiän.
        Sanoi ,taidetta pitää katsoa kaukaa,ajattele?
        Joo,taidetta hmm,osas hiljainenki mies sanoo.
        Pitää taas tuota nestyykiä ottaa,meni niin herkäks taas.

        Katos,eikös minulla oo aika hyvä ihmistuntemus?
        Sinutki tasasena ,rauhallisena ,et turhia hötkyile.
        Mut,eikös oo jännää,vastakohdat täydentävät toisiaan?
        Meki nyt asemalla ,miten hyvin ,aii ei vois enää olla paremmin?
        Sä saat olla hiljaa ,kun minä viserrän .
        Et kylmäks jää,hymyhän se sieltä esiin tulee.
        Sanotaahan niinki,että syvässä vedessä ne kalat ui.
        Totta,oonhan minä ollu niin paljon kalassaki.
        Syvissä vesissä ne isot kalat,arvokalat.joopa joo.
        Eikös siinäki asemalla täydennä meidän vastakohdat?
        On aina pientä säpinää ilmassaki,arvaa,nauran.
        Kauheeta,ihan poskia jo alkoi kuumottaan ja punottaa.
        Pitää riisua yks nuttuki pois,menipäs kuumaksi.

        Se siitä tanssimisesta.
        Jos me sielä vihreillä niityllä tanssitaan,ihan omilla askelilla?
        Sielä se luovuuski sais tulla aidosti esiin,se olis tanssia parhaimmillaan.

        Onneks on meillä noita niin monimuotoisia asioita.
        Eii tuu tylsäks asemankaa hoito.
        Kuules senki matkustajat vaistoaa,vain sitä kautta heki virittäytyy.
        Eikä sen suurempaa tarttis olla .
        Kuin sitä kotona leivottua lämmintä leipää.
        Yhdessä olemista,pieniä asioita,vaikka tekis voileivän toisellekki.
        Tiedätkös miks tuo voileivän teko näin tuli?
        Edesmennyt mieheni teki edellinen päivä minulle
        voileivän mökillämme.
        Kun seuraavana aamuna hän kuoli.
        Muistan niin hyvin ,kaikki mitä puhuttiinki.
        Miten rakkaus näinki pienessä asiassa on mukana.
        On jo vuosia siitä,mutta vieläki kyynel vierähtää.
        Vielä leivästä.
        Leipomoissahan tehdään suuria määriä,nostatetaan,
        hyvin höyryhuoneissa.
        Joskus leipä on ilmaa täys,no ison näkönehän se sitten.
        Eikös koti oo sitä varten ,missä leipääki tehdään?
        Näin itse ajattelen,olenhan isolle prheelleni tehvy.
        Ihan kiva nytki se leivän tuoksu,sekä se maku.

        Noita kukkiaki tykkään istutella ja seurata niitten kehittymistä.
        Palavarakkaus,aii se kun loistaa ikkunlaudalla.
        Taidanki sinne asemanki ikkunalle tuoda niitä?
        Salaa katson ,mitäs ne sinuun vaikuttaa?
        Juupas ,juu oon osannu sinuaki katsella,katsonki
        pintaa syvemmälle.
        Eläkäs nyt häkelly,jos vaikka tunteetki sinullaki esiin nousis.
        Olethan muutaki ,kuin järki-ihminen,taii sanotaan.
        Miehillä on kuulemma ,putkiaivot,minä en usko sitä.
        Kummallista,outoa?

        Kivahan se on että rohkaset minua ,mustarastaan
        kanssa lauleskeleen.
        Oon kyllä senkin kanssa lauleskellu mielestäni jo
        tarpeeks.
        Oishan se jotaki ,jos miehinen ääni sulautis ääneeni.
        Meidän kyllä pitäski sanoittaa rakkausjunastaki
        laulu.
        Minulla ois kannel,sillä voitas sitä sitte soitella.
        Eikös sulautuiski vanhan aseman idylliin,siinä
        kannel sois?
        Oii,huokaus yhtyy ajatukseeni.

        Mites meille nyt käy,kiskot loppuu tähän kohta?
        Sivuraiteellekkos rakkaudenjuna ajetaan?
        Sinä osaat tämänki tilanteen hoitaa.
        Mä vain eestaas,aseman eessä taas kävelen.
        Kosteaa ,sumuista päivää täälä,ketturepolainenki yöllä ikkunani takaa juoksi.
        Rakkaudenjunan,omalla postimerkilä suljen kirjeen.
        Sinne kaus .Liisa se taas





        tarttuu uusiin purjeisiin.

        Vai olet sinä nukkuviakin työkses katellu. Onhan se uni suuri lahja väsyneelle. Joskus kun sitä oli tosissaan väsynyt eikä saanut mennä nukkumaan niin kyllä unen arvostus nousi. Muistan aikoinaan uittotöissä kun sitä valvottiin vuorokausikaupalla yhteen putkeen. Sitten kun pantiin nukkumaan niin kyllä vanhat miehet oli kateellisia kun meille nuorille uni tuli välittömästi. Silloin ei tarvinnut ajatella kaveria nukkumiseen, .. nyt ne tuppaa harhaileen.
        Kyllähän se kainalokin kaipailee... mitä lie oottaa.

        Eihän minulle semmonen seksi siihen aikaan sanonut juuri mitään... nyt jo olen oppinut että melkein mikä vaan voi olla seksikästä. Minulla on siinäkin asiassa vielä melko rajoittuneet mielipiteet. Minulla kun seksi ja seksikkyys nostaa heti verenpainetta, en siitä sillä lailla huolettomasti osaa puhua. Kyllähän se sinunki naapurin poika varmaan olis sinua pitänyt seksikkäänä, mutta kun ei vielä tiennyt... joutu sanomaan vaan kauniista kropasta jotakin lämmittävää.

        Niin, mutta tottahan sinä puhut siinäkin... on niitä lauluja tehty turhemmistakin asioista. Nyt joutui asemamies tosi pahaan paikkaan. Ei muistu rakkauden junasta tehtyä laulua.. ei tosiaankaan. Pitäskö meidän tuonne Rakkausrunopalstalle julistaa kilpailu... vai osattasko me itse sanoittaa.... Sinähän sen sitten kanteleellas kauniimmin soittaisit... Olihan se Pakarisen Esallakin siitä lentävästä kalakukosta laulu.. vaan jotenki pitäis tähän saada herkkyyttä pari astetta lisää. Ei siihen sovi se rillumarei-henki... sen verran vakavista asioista laulellaan.
        Sitähän vois siinä junaa ootellessa laulella... Siihen junaan varmaan oliski tulijoita,.. missä rakkaus kohtaa... Siellä ei sinkkuna pitkään kukaan olisi... karkeinkin ukonjörrikkä siinä herkistyis. Mutta mikä se sinä tosiaankin olet ? En sinua oikein sinkkuna.. semmosena oikeana... osaa pitää. Sinä kun olet vasten omaa tahtoas joutunut tilanteeseen.. Minkäs nykyaikaisen nimen minä sinulle keksisin ? Olisko se joku sinkli semmonen sopiva sana...yksinään..ilman apua oleva.. vois kait siitä tulla sopiva. Mitäs sanot ? Sinklinä olo ja elo vois tuntua nykyaikaisemmalta..

        Sinä sitä olet kehitellyt noita kauhujuttuja enemmänkin... Totta sekin... Näyttää siltä että viimeinen juna lähtee kohta.. Ei auta enää sivuraiteenkaan avaaminen. Kiskojen pää näyttää olevan jo melko lähellä. Pitäneekö antaa kohta viimenen kuulutus, .. että saadaan kaikki matkustajat kyytiin. Pannaan uudet punaset verhot ikkunoihin.. määräasemaksi Onnela
        Kai se asema sitten sulkeutuu,.. uusia tuulia kohti vaan keula... Jokos se sinun vene on turpoamassa, ... huolehtii
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        taidat olla kirjoitti:

        Vai olet sinä nukkuviakin työkses katellu. Onhan se uni suuri lahja väsyneelle. Joskus kun sitä oli tosissaan väsynyt eikä saanut mennä nukkumaan niin kyllä unen arvostus nousi. Muistan aikoinaan uittotöissä kun sitä valvottiin vuorokausikaupalla yhteen putkeen. Sitten kun pantiin nukkumaan niin kyllä vanhat miehet oli kateellisia kun meille nuorille uni tuli välittömästi. Silloin ei tarvinnut ajatella kaveria nukkumiseen, .. nyt ne tuppaa harhaileen.
        Kyllähän se kainalokin kaipailee... mitä lie oottaa.

        Eihän minulle semmonen seksi siihen aikaan sanonut juuri mitään... nyt jo olen oppinut että melkein mikä vaan voi olla seksikästä. Minulla on siinäkin asiassa vielä melko rajoittuneet mielipiteet. Minulla kun seksi ja seksikkyys nostaa heti verenpainetta, en siitä sillä lailla huolettomasti osaa puhua. Kyllähän se sinunki naapurin poika varmaan olis sinua pitänyt seksikkäänä, mutta kun ei vielä tiennyt... joutu sanomaan vaan kauniista kropasta jotakin lämmittävää.

        Niin, mutta tottahan sinä puhut siinäkin... on niitä lauluja tehty turhemmistakin asioista. Nyt joutui asemamies tosi pahaan paikkaan. Ei muistu rakkauden junasta tehtyä laulua.. ei tosiaankaan. Pitäskö meidän tuonne Rakkausrunopalstalle julistaa kilpailu... vai osattasko me itse sanoittaa.... Sinähän sen sitten kanteleellas kauniimmin soittaisit... Olihan se Pakarisen Esallakin siitä lentävästä kalakukosta laulu.. vaan jotenki pitäis tähän saada herkkyyttä pari astetta lisää. Ei siihen sovi se rillumarei-henki... sen verran vakavista asioista laulellaan.
        Sitähän vois siinä junaa ootellessa laulella... Siihen junaan varmaan oliski tulijoita,.. missä rakkaus kohtaa... Siellä ei sinkkuna pitkään kukaan olisi... karkeinkin ukonjörrikkä siinä herkistyis. Mutta mikä se sinä tosiaankin olet ? En sinua oikein sinkkuna.. semmosena oikeana... osaa pitää. Sinä kun olet vasten omaa tahtoas joutunut tilanteeseen.. Minkäs nykyaikaisen nimen minä sinulle keksisin ? Olisko se joku sinkli semmonen sopiva sana...yksinään..ilman apua oleva.. vois kait siitä tulla sopiva. Mitäs sanot ? Sinklinä olo ja elo vois tuntua nykyaikaisemmalta..

        Sinä sitä olet kehitellyt noita kauhujuttuja enemmänkin... Totta sekin... Näyttää siltä että viimeinen juna lähtee kohta.. Ei auta enää sivuraiteenkaan avaaminen. Kiskojen pää näyttää olevan jo melko lähellä. Pitäneekö antaa kohta viimenen kuulutus, .. että saadaan kaikki matkustajat kyytiin. Pannaan uudet punaset verhot ikkunoihin.. määräasemaksi Onnela
        Kai se asema sitten sulkeutuu,.. uusia tuulia kohti vaan keula... Jokos se sinun vene on turpoamassa, ... huolehtii
        -asemamies-

        Harmaa aamu katsoo,ei hymyile nyt aurinko.
        Oi,ystävä rakas,olen tehny pitkän päivätyön,
        kärsivien rinnalla,nähnyt elämän raadollisuudenki.
        Monet silmät suljettu,siinä mietitty,mitähän häneki elämä piti sisällään?
        Yö on tuttua,seki ihan oma maailmanasa.
        Kyllä sitä unessaki on joskus töitä tehny.
        Heh,naurattaa kynä on kirjoittannu ja uni voitti siinä.
        Aamusella kun kotin tuli,yks unelma vain,pääsis
        sänkyyn heti.
        Joo sen väsymyksen hyvin tiedän.
        Sillon ei kaivannu ketää siihen lähelleen,päin vastoin.
        Nyt se ois kyllä oikein tervetullut,ois tätä energiaa.
        Sanotaanhan sanassaki,"ihmisen ei oo hyvä olla yksin".
        Niin ei tää oo vain minun ajatus,keksintö eii.

        Ollaankos me kehitytty hitaasti?
        Kun nuo seksiasiatki vasta nyt alkanu kirkastuu?
        Sinulle jopas verenpainetta alkaa nostaan?
        Pitääki tuo mittari ottaa mukaan,seuraan paineitas.
        Se kuules oli niin sillon,eihän mistään oikeestan
        puhuttu?
        Piti itse ola utelias ja kantapäänsä kautta opiskella.
        Eihän tytöillekkää mitää kerrottu,mitä kehityksiä
        kehosssa tapahtuu.
        No nyt kerrotaan ,enenkuin osaa eees puhua.
        On se aika muuttunnu,me ollaan oltu sielä salaperäisyyden maailmassa.
        Mites sitä sanotaankaa?
        Kyllä se tikanpojanki opettaa,olikos se noin?
        Niin ,se komia naapurin poika.
        Sai minut hämmennyksiin,kun ampiainenki oli kuulemma pistänny minuu?
        Huomauteli isäpuoleni ja esiteli naapurin pojille.
        Katsokaas nyt miten on ampianen pistänny,rinnat kasvaa.
        Peräkammariin piiloon menin,häpesin.
        Nyt en häpeee,päin vastoin,ulos oon tullu kammarista.
        Ethän sinäkää nyt punastu ,jos kerroin ampiaisen pistoksista?

        Mites monta hyvää pisnesjuttua jo meilä oiskaa?
        Tää rakkauslaulu ,rakkaudenjunasta.
        Jokos sinulla on alkanu vislaa,sillee letkeesti?
        Menevää,eteenpäin,aii kohta kuules hiirenkorvatki herää.
        Herkkää vihreetä kaikkialla ja rakkaudenjuna on voimissaan.
        Nyt pitää avata ylintä nappiakia,huh kuumaks taas menee.
        Mites ,mehän taidetaanki vasta nyt oikein kunnolla herätty?
        Onhan se nuoruuski eletty jotenki niin,ettei siinä ollu aikaa.
        Meinaan sille huvittelulle ja naapurin emännät kyttäs tarkkaan.
        Naapuri ties jos nuppineula putos.
        Niin sitä piti olla ,ettei vain mitää aihetta sais aikaan.
        Nyt tuntuu ,että joku vaatii oikeuksiaan ,tulla esiin?
        Oiskohan se teinirakkaus?
        Minusta tuntuu ,että en oo sitäkään kokenu?
        Oottkos sinä ehtinny sen kokee?
        Nytkös on sitten meidän aika tullu,voi elämän kevät?
        Mites jos me nyt oikein rakastutaan,pysyykös meidän jalat maassa?
        Voi ,mkis heti aloin murehtiin?
        Eihän sillä oo mitää väliä,pysyykö jalat maasssa!
        Mites nyt sanotaankaa?
        Onko se irroittelua ,vaii otetaanko ilo irti elämästä?
        Hengitykseniki jo kiihtyy,pitää paperipussin välillä hengittää.
        Ettei veret liikaa hapettuis.
        Alkutekijöihinkös nyt elämä meneeki,nauran.

        Minäki jo aloin kirjoittelen sitä runoo.
        Laitoin nyt muhiin,saas nähä syntyykös siitä mitää?
        Mitäs jos kirjoitettas niin että,sinä joka toisen sanan?
        Minä sitte sen toisen sanan,sillon rivien välissä oiskii se tärkein?
        Siinä sitä runoo kirjoittaissa,luettas toistemme ajatuksiaki?
        Aii,mikä lämmin tunne nyt valtaa jo sydänalaa?
        Sehän ei voi muuta ,kuin vain onnistua,eikös nii?
        Sinä ymmärrät niittten kovien arvojen päälle.
        Minä taas vain niitten pehmeitten arvojen päälle.
        Nehän on vastakohtia ,niinkuin meki ollaan.
        Täydentävät toisiaan,nyt syvään pitää hengittää.
        Jokos sytyit hienolle idealle?
        Harmii,sinne euroviisuihinki se meidän laulu ois pop.
        Ei ois läheskää niin pelottavan näkönen ,kuin huii se.
        Minuun kyllä kauneus tekee vaikutuksen .

        Rakkauski,jos mikä se pitäs tuoda sen kauniin puolen esiin.
        Jokos minä menin sivuraiteille?
        Onneks sinä oot kuin peräsin ,
        ohjaat muuten oltaskii jossaki sivuraiteilla?

        Huudatkos nyt asemalla,Sikliii!!!!
        Mitähän seki tarkoittaa Suomeks?
        Siinä sitä onkii nyt haasstetta kerrakseen?
        Onn kerran elämässäni opetellu uuden sukunimen
        kirjoittamista ja
        itseäni esitellessä.
        Tuli vahinkoja ,se vanha nimi joskus ,aii hävetti
        mokasin itseni.
        Nyt alanki kirjoittaan tätä uutta nimeeni ja ääneen hoen.
        Uus hyppy vanhasta uuteen,Sikli.

        Olenkos oikein kauhujuttujaki kirjoitellu?
        Sinä nyt vasta uskallat sanoo ,kun raiteetki loppuu.
        Sinun verenpaineetki varmaan olleet korkeella?
        Minä kun luulin,sä elät jokaiseta ajatuksesta?
        Nyt nestyykiä tarvitaan,rakkaudenjunaki taitaa,
        jo kyynelehtiä?
        Eihän kiskot voi loppua rakkaudenjunan alta?
        Käännäs sitä vaihdetta ,ohjaa uusille raiteille.
        Sitä Onnelaa kohti.
        Rakkaudenjuna rinta rottingilla,hymysuin eteenpäin kulkee
        Rakkuden viestiä kylästä ,kylään vie,rakkauden punaista lippua,
        heiluttelee asemamies.
        Leiskuva leski onnensa ties,lämmin sydän rinnassaan sykkii.
        Asemamies, venekki odottaa,suraava askeltaa.
        Hymyn sinulle ,ihana asemanies.Liisa


    • kuulutus

      Jatkuu täältä

      • se aika

        Nyt on tullut Liisa meille se aika että aseman kello lyö viimeisiä kertoja.

        En nyt ihan punastu kun kuulen sinua silloin ampiaisten pistelleen. Oikeastaan taidanpa pitää ihan hyvänä asiana. Varmaan saaneet hyvää jälkeä aikaiseksi :)) Herkkiä asioitahan ne silloin varmaan olivat. Muistan itsekin kun joku serkkutyttöä kiusatessaan kehui kuinka hyvät seurustelulihakset alkaa tällä serkulla jo olla. Ei siinäkään arviota kauan tehty kun jo tyttö häipyi.


        Kai me jotain myöhäisheränneitä ollaan... kun seksistäkin monenlaisia asioita mieleen tulee..
        Ei sitä tosiaan niissä asioissa paljon valistusta saatu... mutta toisaalta luontohan se opetti. Samat asiat kun näki kotieläinten suhteen... niin kyllä siitä melko helpolla niitä tietoja voi siirtää ihmisiinkin.

        On se tainnut teinirakkauskin mennä sivu suun... mahtaiskos se olla enää makukaan tallella.. Helppoa se tietenkin olis itselle uskotella kun sitä vertailupohjaa teiniajoita ei ole.. sitä vois kuvitella että tämmöset herkut niillä oli jo silloin... Vaan maistuuko niille enää ?? Se onkin toinen kysymys? Ei se tietenkään meidän huolia ole..

        Et muuten sattunu sivuraiteelle... siinä kun sanot että rakkaudessa pitää kauniit puolet tuoda esiin... Sitä se rakkaus edellyttää... kaikkea kaunista, semmosta mitä voi muistaa ja muistella myöhemminkin... ei saa aamulla hävettää ja haluta unohtaa koko asiaa,... silloin ei ole rakkaus kohallaan... on ajauduttu seksin valtaan, ja himojen vietäväksi. Rakkaudessa pitää olla lämpöä ja herkkyyttä... ettei tiedä itkeäkkö vai nauraa...se on vähän niin kuin sipulin kuoriminen, veet tulee silmistä mutta ei tiedä miksi...

        Surkea on euroviisukappalekin, ei sitä katsellessa rakastavaisille onnelan ovi aukene..paremminkin se sopii johonkin maailmanloppua ja muita kauheuksia kuvaamaan...
        ikävää katseltavaa. Häpeä Suomelle.
        Ei ehtinyt meidän kappale valmiiksi... mutta tulee se vuosi toinenkin... Silloin kun Rakkauden junan kolinan kuulee, niin herkäksi kansa menee.

        Sinä se minua pidät semmosena taattuna perämelana... Vakaana ja turvallisena.. sitä olenkin.. vaikka on siinä varmaan mukana osa tätä viran tuomaa arvokkuutta.. Virantoimituksessa kun täytyy hymyillä sisäänpäin.. vaikka kuinka tunteet kiehuis ja kuohuis.. ja vaikka minkälaisia kiihotuksia asemalla eestaas liikkuis.. Huh, huh, nyt taas kuumottaa...

        Pahat on ajat! Viimeinen kuulutus ja viimeinen juna... näillä höyryhommilla... Sähkö se valtaa tämänkin rataosan.. Mutta mehän ollaan nykyajassa.. Ymmärretään monista uusista asioista... varmaan opitaan tämäkin.. Tuskinpa se sähkö meillekään pahaa tekee... Uuteen aikaan vaan mukaan. Tiedä häntä mitä kaikkea se tuo tullessaan.. jospa se on uuteen aikaan menoa meilläkin. Näitä pohtii
        -asemamies-

        Ps. Kevättä ja kärpäsiä. Niistä pimpparoista ei niin suurta väliä,.. vaikka varmaan tarpeellisia nekin ovat.


      • kaikille..
        se aika kirjoitti:

        Nyt on tullut Liisa meille se aika että aseman kello lyö viimeisiä kertoja.

        En nyt ihan punastu kun kuulen sinua silloin ampiaisten pistelleen. Oikeastaan taidanpa pitää ihan hyvänä asiana. Varmaan saaneet hyvää jälkeä aikaiseksi :)) Herkkiä asioitahan ne silloin varmaan olivat. Muistan itsekin kun joku serkkutyttöä kiusatessaan kehui kuinka hyvät seurustelulihakset alkaa tällä serkulla jo olla. Ei siinäkään arviota kauan tehty kun jo tyttö häipyi.


        Kai me jotain myöhäisheränneitä ollaan... kun seksistäkin monenlaisia asioita mieleen tulee..
        Ei sitä tosiaan niissä asioissa paljon valistusta saatu... mutta toisaalta luontohan se opetti. Samat asiat kun näki kotieläinten suhteen... niin kyllä siitä melko helpolla niitä tietoja voi siirtää ihmisiinkin.

        On se tainnut teinirakkauskin mennä sivu suun... mahtaiskos se olla enää makukaan tallella.. Helppoa se tietenkin olis itselle uskotella kun sitä vertailupohjaa teiniajoita ei ole.. sitä vois kuvitella että tämmöset herkut niillä oli jo silloin... Vaan maistuuko niille enää ?? Se onkin toinen kysymys? Ei se tietenkään meidän huolia ole..

        Et muuten sattunu sivuraiteelle... siinä kun sanot että rakkaudessa pitää kauniit puolet tuoda esiin... Sitä se rakkaus edellyttää... kaikkea kaunista, semmosta mitä voi muistaa ja muistella myöhemminkin... ei saa aamulla hävettää ja haluta unohtaa koko asiaa,... silloin ei ole rakkaus kohallaan... on ajauduttu seksin valtaan, ja himojen vietäväksi. Rakkaudessa pitää olla lämpöä ja herkkyyttä... ettei tiedä itkeäkkö vai nauraa...se on vähän niin kuin sipulin kuoriminen, veet tulee silmistä mutta ei tiedä miksi...

        Surkea on euroviisukappalekin, ei sitä katsellessa rakastavaisille onnelan ovi aukene..paremminkin se sopii johonkin maailmanloppua ja muita kauheuksia kuvaamaan...
        ikävää katseltavaa. Häpeä Suomelle.
        Ei ehtinyt meidän kappale valmiiksi... mutta tulee se vuosi toinenkin... Silloin kun Rakkauden junan kolinan kuulee, niin herkäksi kansa menee.

        Sinä se minua pidät semmosena taattuna perämelana... Vakaana ja turvallisena.. sitä olenkin.. vaikka on siinä varmaan mukana osa tätä viran tuomaa arvokkuutta.. Virantoimituksessa kun täytyy hymyillä sisäänpäin.. vaikka kuinka tunteet kiehuis ja kuohuis.. ja vaikka minkälaisia kiihotuksia asemalla eestaas liikkuis.. Huh, huh, nyt taas kuumottaa...

        Pahat on ajat! Viimeinen kuulutus ja viimeinen juna... näillä höyryhommilla... Sähkö se valtaa tämänkin rataosan.. Mutta mehän ollaan nykyajassa.. Ymmärretään monista uusista asioista... varmaan opitaan tämäkin.. Tuskinpa se sähkö meillekään pahaa tekee... Uuteen aikaan vaan mukaan. Tiedä häntä mitä kaikkea se tuo tullessaan.. jospa se on uuteen aikaan menoa meilläkin. Näitä pohtii
        -asemamies-

        Ps. Kevättä ja kärpäsiä. Niistä pimpparoista ei niin suurta väliä,.. vaikka varmaan tarpeellisia nekin ovat.

        Kiitokset kaikille asemalla ja junassa mukana olleille. Erityiset kiitokset omistan Liisalle, joka vaivojaan säästämättä on hiljaista asemaa monin eri tavoin elävöittänyt. Näitä hiljaisia asemia lienee suuri määrä, kuten asemamiehiäkin.
        Matkustajille myös erityiset kiitokset. Häiriköitä junassa ei ole ollut.
        Kiitoksin
        -asemamies-


      • TöllinLiisa
        kaikille.. kirjoitti:

        Kiitokset kaikille asemalla ja junassa mukana olleille. Erityiset kiitokset omistan Liisalle, joka vaivojaan säästämättä on hiljaista asemaa monin eri tavoin elävöittänyt. Näitä hiljaisia asemia lienee suuri määrä, kuten asemamiehiäkin.
        Matkustajille myös erityiset kiitokset. Häiriköitä junassa ei ole ollut.
        Kiitoksin
        -asemamies-

        Liikkuttuneena nyt oon,on se taas kyynelten aikaa.
        Enhän minä ois yksin pystynny näin suurta projektia hoitaa?
        Sinä näit tuskani ja hyväsydämisenä uskalsit lähtee mukaa.
        Haikein mielin tässä nyt,kiitän hyvästä yhteistyöstä.
        Emmhän kertaakaa ees riidelleet,puhallettiin yhteen hiileen.
        Emmehän sano hyvästi ,vaan toivon jos törmätään.

        Kiitos matkustajillemme,ehkä ootte nauttinnu kyytistä?
        Ikävä tässä tulee,nestyykejä taas pitää ottaa esiin.
        Muistetaan,rakkaudenjuna kuljee,sydämeltä sydämelle.
        Rakkaudella .Liisa


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      73
      5022
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      121
      4727
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      80
      4213
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      107
      4189
    5. Veli Sofia teki urosmehiläisen työn

      Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa
      Maailman menoa
      3
      3338
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      125
      3147
    7. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      2848
    8. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      28
      2787
    9. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      40
      2783
    10. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      37
      2762
    Aihe