Talojen eritysvaatimukset kasvavat koko ajan. Kuitenkin näyttää että ainakin joissain tapauksissa enegiankulutus vain lisääntyy siitä mitä vastaavissa vanhemmissa taloissa. Olisiko tuo ilmanvaihto siinä oleellinen syy? Omakotitaloissa on reikiä joka suuntaan ja ilmaa vaihtuu varsinkin pakkasilla myös muuten kuin lto:n kautta. Jokainen oven avauskin vaihtaa muutaman kuution. Ja uunin lämmittäminen kenties sata kuutiota. Tämä tulisi ilmanvaihdon säädössä huomioida.
Mielestäni iv-järjestelmän tulisi olla sellainen, että se se voidaan kytkeä pois tai standby-tilaan silloin kun huoneistossa ei ole ihmisiä paikalla lomien yms. ajaksi.
Onhan tuo ilmanlaadun mittaaminen kyllä edennyt ja tulee enenevissä määrin myös ok-taloihin.
Mielestäni iv-järjestelmän tulisi olla sellainen, että se se voidaan kytkeä pois tai standby-tilaan silloin kun huoneistossa ei ole ihmisiä paikalla lomien yms. ajaksi.
Onhan tuo ilmanlaadun mittaaminen kyllä edennyt ja tulee enenevissä määrin myös ok-taloihin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin, tuo lto ei meillä tuonut (jälkikäteen asennettu)säästöä entiseen verrattuna (suora sähkö puuta leivin uuniin pakkasella päivittäin), syynä lienee tuloilman jälkilämmitys joka on meillä kyllä säädettävissä (parmair exso), mutta eipä ikkunat huurru kovillakaan pakkasilla ja ilma tuntuu raikkaammalta kuin ennen, painovoimaisen aikaan.
taitaahan noita "älykkäitä" versioita olla markkinoilla joista noita säätö ja automatiikkaominaisuuksia löytyy.
kokonaan ilmanvaihtoa en uskaltaisi sammuttaa kuin esim. uunin sytyttämisen, suodattimien putsauksen ym. ajaksi...ilma saattaa alkaa kulkea torvissa väärään suuntaan ja esim. viilentyneet putket ja venttiilit saattavat yllättää vetisesti kun järjestelmää ei ole kai suunniteltu off-tilassa pidettäväksi...
Olipas kerrankin järkevä kirjoitus! Nyt sohasen taas muurahaispesää ja kerron, että meillä ilmanvaihtokone suljetaan yli -20 asteen pakkasilla ja pyöräytetään päivässä tunti tai kaksi, esim. suihkun aikana. Uudehko talo, mutta tiedetään, että on hallitsemattomia ilmavuotoja ja kun takkaa poltetaan pesällinen aamulla ja toinen illalla, niin uskomme ilman vaihtuvan. Nyt sitten kaikki kirjottamaan niistä kosteusvaurioista ja rakenteiden pilaamisesta. Kiitos tiedetään. Naapurissa on 80-luvulla rakennettu talo, painovoimainen ilmanvaihto, porukat terveitä ja kesällä aamusta iltaan ovet ja ikkunat auki. Ei kosteusongelmia- tähän mennessä. Kuinka paljon niitä on näissä nykyajan taloissa vaikka on mitä häkkyröitä!
Minulla ilmanvaihto ykkösasennolla pakkasella. Sillä ei paljon ilma vaihdu, mutta pysyy putket kuivina. Kokonaan sammuttaminen säästää korkeintaan 10e vuodessa joten siitä ei ole mitään hyötyä.
Kosteusmittari maksaa alle 20Euroa. Sitä ku seuraa ni eipä oo tarvinnu talvisin ilmanvaihtoa pitää päällä ollenkaan. Joskus ku on paljo väkeä sisällä ni on laitettu päälle, ja annettu olla päällä vielä tunteja vieraiden lähdettyä. Ei oo ollut ongelmia kondensioveden kanssakaan. Talo tehty 80-luvulla ja näin toimittu jo 10v
Itsekin pudotan ykköselle kovilla pakkasilla. Ilmanvaihtokoneena Niben pilp, jossa ei ollut vakiona minkäänlaista säätöä ilmanvaihdolle. Tuntui hurjalta tuossa pakkasten aikaan, kun ulkona oli lämpötila melkein -30 astetta ja kone puhaltaa 70 litraa sekunnissa ilmaa pihalle. Talossa 2 henkeä ja 550 kuutiota. Ei mitään järkeä. Niinpä väsäsin tuohon 5-asentoisen kytkimen. Nyt voi pudottaa nopeutta tarvittaessa ja myös nostaa saunan/suihkun jälkeen.
Meillä on poistoilmanvaihto. Pidän imuria päällä pari tuntia saunan ja suihkun jälkeen. Muulloin ei pyöri paitsi joskus kesällä jatkuvalla pienellä teholla. Korvausilma tulee mm. puisten tuuletusikkunoiden yläosasta, josta olen ottanut tiivisteet n. 20 cm matkalta kokonaan pois. Ilma virtaa kohtalaisen voimakkaasti sisäänpäin ko. korvausilmaraoista poistoputkiston aiheuttaman vedon avulla pakkasella. Lämpimimmillä ilmoilla luukut ovat joko hieman raollaan tai kokonaan auki.
Lämmityskulut ovat aika alhaiset.