Epäselvyys materiaalinäytteistä

on vaikea antaa.

Mikä on kuiva? Ilmassakin on kosteutta. Ja se riittää usein.

jossain vaiheessa homehtunut se materiaali, niin ei se home siitä minnekään katoa vaikka kuinka kuivaisi.

Ei se kuivuminen sitä tapa. Ilman kosteus on monesti riittävää jotta home elelee siinä joskus kostuneessa materiaalissa.

Liisa on kirjoittanut asiasta aikaisemmin näin:

Kosteusvaurio ja homevaurio ovat kaksi eri asiaa. Kosteus on syy ja home on seuraus. Kosteus voi poistua kuivumalla tai kuivaamalla. Home ei, joten täysin kuivakin rakenne voi olla umpihomeessa. Vastaavasti kosteassakaan rakenteessa ei välttämättä ole homekasvustoja. Kasvustojen muodostumiseen vaikuttaa usea osatekijä – kosteuden kesto, materiaalin ominaisuudet, lämpöolosuhteet jne..

Esimerkiksi terveyden kannalta erittäin haitallisia ovat homekasvustot, jotka esiintyivät paikoissa, jotka vuoronperään kastuvat ja kuivuvat. Tällaisissa olosuhteissa mikrobit kiihdyttävät myrkyntuotantoaan elinmahdollisuuksiensa säilyttämiseksi. Jos siis tällaista ongelmaa yritetään selvittää kosteusmittauksella silloin, kun ko. rakenne sattuu olemaan kuiva, joudutaan täysin hakoteille.

Rakenteiden kosteudet vaihtelevat suuresti eri vuodenaikoina ja jopa vuorokaudenaikoina. Rakenteen todellisen kosteustilan selvittämiseksi tarvitaankin useita eri mittauksia eri vuodenaikoina tehtynä. Yksittäisen rakennekosteusmittauksen perusteella tehty johtopäätös on epävarma ja edellyttää joka tapauksessa vankkaa kosteuden siirtymistapojen ymmärtämistä.

Pintakosteusmittari osoittaa pinnalla olevan materiaalin sähkönjohtavuutta, mutta ei kerro mitään sen takana olevien rakenteiden tilasta. Moni kylpyhuone on purettu turhaan ja toisaalta moni vaurio on jäänyt havaitsematta, kun on luotettu pintakosteusmittauksiin. Jne..