Sanokaa jotain hyvät ihmiset.....

Minä itse olen ainakin kokenut omakseni sosiaali- ja terveysalan. Olen jo valmistunut lähihoitajaksi, mutta nyt lähdin kouluttamaan itseäni lisää tällä alalla. Niinhän sitä sanotaan, että ravuilla on hoivaamisvietti ja minun kohdallani se ainakin pätee. Tunnen olevani oikealla alalla :)

Täällä yksi rapu-neiti joka tekee töitä sihteerinä.

Olen viittä vaille maisteri, joka ei vieläkään tiedä mitä tehdä "isona". Varmaa on, että aina kannattaa tehdä joku valinta, mikä hyvänsä, ettei jämähdä ja lamaannu paikoilleen. Omalla kohdallani on kait sitten niin, että yksinäinen teoreettinen työ ei ole kantavaa, kaipaan ryhmässä toimimista. Välillä tuntuu kuitenkin hyvältä vetäytyä pohdiskelemaan ja kirjoittamaan. Opettaminen ja auttaminen, tavalla tai toisella antaa elämälle tarkoitusta.

Sinun taipumukset sen ratkaisee!!
Mikä sinulta onnistuu jo nyt parhaiten?

Minä olen rapu, merkonomi, sihteeri ja palkanlaskija.

Ystävissäni on paljon rapuja.

Yksi erikoissairaanhoitaja, kolme sihteeriä, yksi lääkäri, yksi lastentarhan täti, yksi lehtinainen eli toimittaja, kaksi maatalon emäntää, yksi koulun ruokalan emäntä, yksi kirjastonhoitaja, yksi yksityisyrittäjä
vaateala, yksi asianajaja

eli


Rapu nainen sopii moneen hommaan.

Jos haluat hoitaa ja helliä eikä piikit pelota pyri sairaanhoitojakouluun

Jos kynä sopii paremmin käteen eikä numerot huimaa pyri kaupalliselle alalle

Jos olet taiteellisesti lahjakas ja kunnianhimoinen etsi taidenalan koulutuspaikka

Kokkikoulukaan ei ole paha.. kaikki ravut osaa tehdä hyvää safkaa joka myös miellyttää silmää
ja se homma ei lopu niin kauan kun ihmiset syö!!

Jos olet kunnianhimoinen ja pitkäjänteinen nainen, pyri kauppakorkeaan tai oikeustieteelliseen tai lääkikseen

Monesti taipumukset periytyy suvussa. Mitä ammatteja sinun suvussa on ja mitä taipumuksia?

Mitä esimerkiksi äitisi tai isäsi tekee ja mitä he tykkäävät siitä mitä tekevät.. jaksaisitko sinä niitä samoja hommia!?

tai mitä vanhempasi olisivat halunneet mennä opiskelemaan mutta eivät jostakin syystä menneet. Usein vanhemmat näkee lapsistaan jo pienestä pitäen mitä heistä voisi tulla "isona" kysypä heiltä, voit saa sen KAIKKEIN PARHAIMMAN VINKIN HEILTÄ!

Ja muista, kaikista ei tarvitse tulla ministereitä tai maistereita, kaikki työ on tärkeää ja se on kaikkein tärkeintä että siitä nauttii ja jaksaa tehdä.

Virkkaahan se poika jossakin Vihdissä niitä OUTOja pipoja ja sanoo olevansa onnellinen.

Olen perinteisesti sairaanhoitaja ja pidän työstäni. En ole juuri muita aloja harkinnutkaan, mutta aina voi opiskella lisää mikäli ala ei kiinnostakaan.

Kaikille! Tästä olen saanut paljon tietoa ja nyt tuntuu paljon paremmalta.Auttaminenhan on yksi ruppujen hyvistä puolista....Kiitos avustanne!

Mie opiskelen luokanopeksi, koska uskon etten osaa muuta tehdä kuin opettaa ja kuitenkin ammatti on sellainen että jokainen päivä on erilainen ja saan toteuttaa siinä itseäni. Jos en jaksa olla kansankynttilä niin koulutuksen monipuolisuuden takia, homma ei kuitenkaan valu hukkaan. Voin jatkaa suuntaan tai toiseen. Opetusala on kuitenkin se minun juttu.

Jos olet tyypillinen rapu, niin valitse jokin hoito- tai terveydenhoitoala. Kotipalveluille on huimasti kysyntää. Kouluttaudu esim apuhoitajaksi, ja perusta sitten kodinhoitofirma vanhuksille. Töitä löytyy takuulla!

Kaupallinen ala on perinteisesti imenyt rapuja, koska sanotaan että rapu aistii toisten tunnetiloja ja osaa silloin tarjota sitä mitä asiakas haluaa. Mene ja tiedä. Olen itsekin ollut kaupallisella alalla ja pitänyt aina asiakaspalvelusta.

Ammatinvalinnassa on tärkeintä luonne. Minkä tyyppinen olet? Haluatko olla ihmisten kanssa vai tehdä itsenäistä työtä?