Asun alueella, jossa olen nähnyt liikuskelevan useita koiranomistajia lemmikkeineen kaikkina vuorokauden aikoina.
Alussa, kun koiranpentumme oli saanut kaikki tarvittavat rokotukset uusintoineen, lähdin innostuneena lenkkeilemään olettaen, että tapaisimme ainakin muutaman uuden tuttavuuden.
Kuinka kävikään?
Näimme monia mielenkiintoisia tuttavuuksia...ja ihastelimme heitä etäältä.
Aikaa tuosta on nyt kulunut useita kuukausia ja niin on pentumme kasvanut 6 kuukauden ikään.
Muutamia viikkoja sitten olin pudottaa silmät päästäni, kun käyttämässämme koirapuistossa oli muita.
Koirat leikkivät ja ottivat mittaa toisistaan ja itselläni oli tilaisuus jutella omistajien kanssa. Viihdyimme puolitoista tuntia enkä usko, että kenellekään jäi tapaamisesta paha mieli.
Mikä siis on?
Ymmärrän täysin, jos koira on vihainen, kipeä tai sitä on muuten parempi olla päästämättä turhan lähelle toisia koiria.
Sitä en jaksa kuitenkaan uskoa, että tälläisen koirarikkaan alueen koirista 90% on tätä kastia.
Hyvät ihmiset; yhteinen rakkautemme kohde on koirat ja koirien tapaamiset ovat yleensä hyvin terveellisiä sekä niille, että meille omistajille.
Jos pelkäämme itse ikäviä tilanteita, muita ihmisiä tai muita koiria niin siirrämme ne tunteet ja epävarmuuden myös lemmikkiimme.
Kukaan tuskin odottaa ikuista ystävyyttä ihmisiltä, joita tapaa koirapuistossa, sitä ei tarvitse pelätä. Kunhan nyt hetki ollaan ja jatketaan matkaa. Mukavia hetkiä ei tule, ellei itse osallistu.
Alussa, kun koiranpentumme oli saanut kaikki tarvittavat rokotukset uusintoineen, lähdin innostuneena lenkkeilemään olettaen, että tapaisimme ainakin muutaman uuden tuttavuuden.
Kuinka kävikään?
Näimme monia mielenkiintoisia tuttavuuksia...ja ihastelimme heitä etäältä.
Aikaa tuosta on nyt kulunut useita kuukausia ja niin on pentumme kasvanut 6 kuukauden ikään.
Muutamia viikkoja sitten olin pudottaa silmät päästäni, kun käyttämässämme koirapuistossa oli muita.
Koirat leikkivät ja ottivat mittaa toisistaan ja itselläni oli tilaisuus jutella omistajien kanssa. Viihdyimme puolitoista tuntia enkä usko, että kenellekään jäi tapaamisesta paha mieli.
Mikä siis on?
Ymmärrän täysin, jos koira on vihainen, kipeä tai sitä on muuten parempi olla päästämättä turhan lähelle toisia koiria.
Sitä en jaksa kuitenkaan uskoa, että tälläisen koirarikkaan alueen koirista 90% on tätä kastia.
Hyvät ihmiset; yhteinen rakkautemme kohde on koirat ja koirien tapaamiset ovat yleensä hyvin terveellisiä sekä niille, että meille omistajille.
Jos pelkäämme itse ikäviä tilanteita, muita ihmisiä tai muita koiria niin siirrämme ne tunteet ja epävarmuuden myös lemmikkiimme.
Kukaan tuskin odottaa ikuista ystävyyttä ihmisiltä, joita tapaa koirapuistossa, sitä ei tarvitse pelätä. Kunhan nyt hetki ollaan ja jatketaan matkaa. Mukavia hetkiä ei tule, ellei itse osallistu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...että nykyään koirakouluttajat ovat sillä kannalla, ettei koiraa lenkkeilyttäessä päästetä sitä tekemään tuttavuutta toisten koirien kanssa. Vedotaan siihen että hihnassa oleva koira voi tuntea olonsa ahdistuneeksi ja käyttäyttyä ennalta-arvaamattomalla tavalla, kuten hyökkäämällä liian lähelle tulevan toisen koiran kimppuun tuntiessaan itsensä nurkkaan ajetuksi. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin koiriin, mutta ethän voi olla varma, kuka vastaantulevista koirista käyttäytyy näin sinun koiraasi kohtaan?
Vaikka koira näyttääkin siltä, että se lähestyy vastaantulijaa kiemurrellen ja häntää vispaten, kyse ei ole ystävällisyydestä vaan enemmänkin ahdistuneesta alistumisesta. Koira kokee joutuneensa jo liian lähelle vierasta yksilöä, ja yrittää näin kaikin tavoin välttää konfliktin valmiiksi alistumalla.
Jos vastaantuleva koira pääsee kerran hyökkäämään koirasi kimppuun, se saattaa horjuttaa asemaasi laumanjohtajana. Koira kokee ettet osannut suojella sitä vierasta vastaan, kuten laumanjohtajan tulisi, ja toteaa että sen on ilmeisesti otettava ohjat käpäliinsä, jolloin se tulee hyökkävän aggressiviseksi tai pelkoaggressiviseksi toisia koiria kohtaan, varsinkin hihnassa tai ollessaan lähelläsi. Tämä on siis pahin mitä voi tapahtua, ei suinkaan se että näin välttämättä tapahtuu.
Siksi on turvallisinta ohittaa lenkkeilevät koirat kauniisti ja tavata kavereita koirapuistossa. Ymmärrän ongelmasi, itselläni on samankaltainen, täällä ei juuri koirakavereita koirapuistoissa näy ja koirani on leikkitoveritta...
ja täysin tiedossani on, miksei narussa olevia koiria kannata lähestyä tai päästää lähelle. Joskaan kaikki eivät sitä tiedä ja kirjoititkin asiasta todella hyvin.
Omalta kohdaltani siis harmittelen vain sitä, ettei "leikkipuistossa" ole leikkikavereita.
En kyllä näe tilannetta noin vaikeana, koska ainakin oman kokemukseni mukaan suurin osa vastaantulevista koirista on iloisen kiinnostuneita koirastani, joka vastaa samalla mitalla (häntä heiluen nuuskitaan kuonot, pyörähdetään kerran ympäri ja sitten jatketaan matkaa). Tietenkin joukkoon mahtuu niitä, joita mielelläni väistän aivan kävelytien toiseen laitaan asti, mutta todellakin suurin osa on ihan hyvässä mielessä innokkaita tutustumaan toisiin koiriin. Oma asenteeni tähän tutustumiseen on se, että MINÄ päätän, koska käydään nuuskuttelemassa muita koiria ja koska ei, ei suinkaan se narun toisessa päässä oleva nelijalkainen. Joten kun pidän silmät auki, ei pääse syntymään niitä ahdistavia ja vaarallisia tilanteita, joissa minusta ei olisikaan suojaa omalle koiralleni.
Olen kyllä vähän sitäkin mieltä, että ei kaikki välienselvittelyt ole pelkästään pahasta, kyllä koiran on asiallista oppia huomaamaan, että joillekin koirille kannattaa alistua ihan suosiolla ja että toiset koirat puolestaan alistuvat ihan suosiolla. Epätervettä olisi sekin, jos koiralla on liian suuret luulot itsestään, koska se ei ole koskaan päässyt tutustumaan oikein kunnolla toisiin koiriin ja oppimaan erilaisia hierarkioita. Eikä omaa koiraa kannata suojata liikaa, terveempi itsetunto sille tulee, jos se saa pieniä töytäisyjäkin ja toteaa, että eihän siinä mitään hätää oikeasti ollut. Tärkeintä on todellakin se, ettei koira saa niin pahoja kokemuksia, että ne sitten vaikuttaisivat huonolla tavalla sen käyttäytymiseen. Maalaisjärki on tässäkin asiassa ihan hyvä juttu :)
Minun kaupungissani ei ole koirapuistoa eli minulla ei ole tuota puisto-ongelmaa. Toisaalta olen vieraillut naapuri-kaupungin puistoissa jokusen kerran ja ymmärrän kyllä että monet haluavat mennä sinne silloin kun paikalla ei ole muita.
Viimeksi puistossa ollessani siellä oli n. 8 koiraa ja menin sitten suursnautserini kanssa mukaan. Lopputulos oli yksi reippaampi yhteenotto erään sekarotuisen koiran kanssa ja muutama reippaampi "läheltä piti"-tilanne. Ja Hugo sai hampaasta aivan silmänsä viereen eli kaukana ei ollut taas pahempikin tapaus.
Eli tästä pääsen tuohon Prinan juttuun, jossa hän sanoo
"Olen kyllä vähän sitäkin mieltä, että ei kaikki välienselvittelyt ole pelkästään pahasta, kyllä koiran on asiallista oppia huomaamaan, että joillekin koirille kannattaa alistua ihan suosiolla ja että toiset koirat puolestaan alistuvat ihan suosiolla. "
Osittain olen samaa mieltä. On hyvä koiralle saada kokemuksia muista koirista ja hyvä ymmärtää ettei ehkä ole maailman napa mutta nuo välienselvittely ovat aina riski. Viime kerralla Hugo sai toiselta Suursnautserilta kevyessä välienselvittelyssä hampaasta päähänsä niin että haava meni luukalvoon asti --> lääkäriin, antibiootteja yms. ja 150 euronlasku. Eli pointtini on että varsinkin isojen koirien kanssa on aina vaara että sattuu jotain pahempaa ja itse en ainakaan halua juosta koko ajan lääkärissäkään.
Omalta kohdaltani voin myös sanoa että usein liikun molempien koirieni kanssa jolloin en voi päästää niitä yleensä ainakaan puistoon/kentälle tms yhdessä leikkimään jos siellä on enemmän porukkaa. Hugolla on tapana vartioida Suloa ja kokemus on soittanut että ongelmia tule kun toinen koira ärähtää Sulolle Hugon ollessa vapaana.
Myös pelkän Sulon kanssa olen saanut sen kimppuun jokusen kerran sekä isoja- että pieniä koiria ja itse en ainakaan haluaisi esim. puistossa kokeilla mitä sattuu jos joku sen kimppuun hyökkää.
Lenkillä kun tapaamme koiria niin tapauksista riippuen annan poikien toisiin tutustua ja sitten jos olemme vaikka metsässä niin ehkä leikkiäkin yhdessä.
Kuten Prina totesi niin järkeään kannattaa käyttää. Tiedän muutaman tapauksen joissa omistajan mukaan ns. "kiltti" koira on purrut toisenkoiran hengiltä vapaana yhdessä ollessaan eli on ymmärrettävää että erityisesti pienten koirien omistajat ovat välillä varovaisia isojen koirien kanssa.
Oma kantani on se, ettei koirallani ole mitään asiaa nuuskuttelemaan ja tekemään tuttavuutta muiden kadulla kohtaamiemme koirien kanssa ja se on myös pennusta asti koulutettu jättämään vastaantulijat huomiotta. Eri asia on sitten koirakaverit jotka tunnen hyvin ja tiedän ettei nokkapokkaa synny (ja vahinkoja on leikin temmellyksessä sattunut silti), mutta koirani saa näitäkin koiria kohdatessa mennä haistelemaan vasta minulta luvan saatuaan. Ja onneksi olin kaukoviisas aikanaan kouluttaessani koiraani sen ollessa pentu. Silloin koira oli pieni ja suloinen pallero, mutta nyt liikkuessani yli 60-kiloisen koiran ja kahden pienen lapsen (joista toinen lastenvaunuissa) kanssa olen varsin tyytyväinen kun tulin opettaneeksi koiran olemaan noteeraamatta vastaantulijoita. Tämä siis aivan pelkästään koiran, lasteni ja oman turvallisuuteni takaamiseksi. Samasta syystä myös toivon etteivät muut koiran ulkoiluttajat päästäisi omia koiriaan haistelemaan omaani, koska koira on aina eläin, jonka ajatuksenjuoksua en voi mennä lukemaan enkä taata etteikö se joskus saisi päähänsä lähteä tappelemaan jonkun toisen koiran kanssa. Siitäkin huolimatta ettei se ole sitä tähän mennessä tehnyt ja on mielestäni keskimääräistä paremmin koulutettu. Itse kun painan vähemmän kun koirani, joten jokainen lienee osaa kuvitella lopputuloksen jos koira päättäisikin lähteä... Tuohon puistoasiaan en osaa ottaa kantaa, koska kaupungissamme ei sellaista ole, mutta ehkä itsekin harkitsisin kaksi kertaa ennen koirani viemistä puistoon silloin kun siellä on muita (meille vieraita) koiria.
Kun sanoin, että kaikki välienselvittelyt eivät ole pahasta, tarkoitin niitä siistejä tapauksia, joissa koirat vähän aikaa nuhjaavat keskenään ennen kuin toinen sitten kiepsahtaa maahan. Missään nimessä en sisällyttänyt siihen oikein tappeluja, vaikka niitäkään ei aina pysty välttämään. Tärkeintähän on kuitenkin tuntea oma koiransa ja tietää, kuinka se käyttäytyy missäkin tilanteessa (siis siinä määrin, kuin sellaisen asian voi tietää - koirat kun ovat eläimiä ja sikäli joskus arvaamattomia).
Itselläni on onneksi sellainen onnellinen tilanne, että oma koirani kiepsahtaa helposti selälleen ja osoittaa kyllä alistuvuutensa selvästi, olematta silti liiallisen nöyristelevä ja arka. Tähän asti ainakaan ei yksikään kohtaamistamme koirista ole sitä röykyttänyt niin pahasti, että olisin joutunut menemään väliin. Ymmärrän kyllä, että kaikki koirat vain kerta kaikkiaan eivät sovi koirapuistoon, ja eikäpähän sinne kenenkään ole pakko tulla. Kukin taaplaa tyylillään :)
Oikeassa olet, kaikki tekee tyylillään. Olisi kyllä mukava koittaa puistoissa usemimminkin käydä mutta valitettavasti Valkeakoski-city ei ole katsonut aiheelliseksi moisia rakentaa - toisaalta ei ole kyllä koiraveroakaan.
Minulla on yleensä sama tilanne pelkän kääpiösnakun kanssa - toinen kun tulee rähinällä se on selällään ja ongelmia ei synny. (muutamaa poikkeusta¨lukuunottamatta). Ongelmia tulee kun olen liikkeellä joko molempien tai pelkän suursnautserini kanssa - sillä kun ego ei välillä mahdu edes parkkihallinkaan...:-)
Mutta oikeassa olet toki siinä että pienet nuhjaamiset ovat vain hyvästä, koitin vain sanoa että tuollaiseten isoegoisten koirien kanssa tahtoo vain välillä tulla ongelmia.
Aistikasta syksyä teille!
hauvelilla on nk. liian terve itsetunto, eli pitää itseänsä muita parempana koirana :) Tästä johtuen minä olen kyllä rajoittanut noita toisten koirien kanssa kohtaamisia ihan tarkoituksella. Koirapuistoa ei meidän suunnalla ole, joten semmosia leikkimistilanteita tulee vähemmän. Muuten noita tuttavuuden tarjoajia kyllä tuolla riittää, mutta oman koiran käytöksestä ainakin näkee heti, voiko tuttavuuden hieromista yleensä edes kokeilla. Kaupungissa kun asun koiraa on pidettävä hihnassa joten sekin jo asettaa rajoituksia. On vaan silloin helpompaa hiukka väistellä kuin alkaa selittää vieraalle ihmiselle miksi en päästä lähelle. Tämä hauveli kun näyttää
pennulta ja lutuselta, mutta on silti täyskasvuinen eikä etenkään toista narttua siedä ollenkaan. Koira on kyllä koulutettu jne mutta kun käydään lenkillä se on myös koiran vapaa-aikaa ja mennään aika paljon koiran ehdoilla joten yritän jaella noita käskyjä mahdollisimman vähän silloin.
Mukavaa lukea mielipiteitänne, enkä käy kieltämään, etteikö hyviä pointteja ole tuotu julki.
Itsekään en pidä siitä, että joillakin ihmisillä on tapana päästää koiransa AIVAN liian lähelle omaani lenkillä ollessamme.
Koirani on 6kk vanha, kuten jo mainitsin, mutta kyseistä rotua käytettiin tappelukoirana aikoinaan eikä se äärettömän suloisenleppeästä ulkomuodostaan ja nuoresta iästään huolimatta ole mikään nallekarhu vaan alkukantaisiin koirarotuihin kuuluva egoisti, jolla on selkeä tavoite aina kun se tapaa muita koiria: Sen pitää olla pomo, eikä se luonteellensa ominaisesti anna periksi, ennen kuin se on.
Tällä en tarkoita sanoa, etteikö koirani tulisi toimeen muiden koirien kanssa, päin vastoin. Lähinnä tarkoitan sitä, että kun kuulen toisen koiranomistajan hihkaisevan iloisesti "Ei tämä meidän mitään tee." niin herääpähän minullakin hälytyskellot soimaan ja pidän hihnasta tiukemmin kiinni: minun koirani saattaa tehdäkin.
Tuttuja koiria päästän hallimme tapaamaan melkein kyselemättä (ellei toisin ole toivomus), mutta jos tulee eteen uusia tuttavuuksia niin nenätysten tapaaminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun olemme molemmat - sekä minä, että toisen koiran omistaja - yhtä mieltä siitä, että voimme koettaa miten halleillamme juttu luistaa.
Mutta ennen kaikkea kiitos kaikille kommentoinneistanne.