Eräs kokemus

Hitto sanoppas sille nämä mieltäsi vaivaavat asiat
ihan näköä päin,kyl vastauksen saat.Niihän me vaakat lopulta toimimme,muistathan..mitä tuota pelkäämään...ei se ota jos ei annakkaan,et siis menetä mitään jos kerran et kunnolla saakkaan mitä toivot!!!! :)) Rohkeesti vaan :))

tai muuten varattu . Tai ns. peräkammarin poika , jolla on vielä neitsyys tallella . Tai jos se on ujo , tai sitten muuten vaan hajamielinen .

No joo, tuntuu ettei oo vaaallas puhtaat jauhot pussissa... Ei oo normaalin miehen käytöstä. Et ilmeisesti ole ainoa miehellesi, hänellä taitaa olla useampi rauta kuumana.Mies on kyllä naisestaan seksuaalisesti kiinnostunut, paitsi jos hän ei ole kiinnostunut...:)
Jos mies siis haluaisi sinut,olisitte nyt yhdessä. Se että ei pidä lupauksiaan, kertoo myös kunnioituksen puutteesta sinua kohtaan, ei siis välitä tarpeeksi tunteistasi. Ilmeisesti sinä välität ja odotat häneltä enemmän kuin hän on sinulle valmis antamaan. Syyt tietenkin voi olla muitakin, mutta jos hän on ulkoisesti viehättävä, niin varmaan muidenkin naisten mielestä. Vaakamiehet nauttivat naisten ihailusta. Luotatko häneen? Kuuntele sisäistä ääntäsi, kyllä siellä hälytys- tai hääkellot pitäisi soida...;)
Älä jää pitkäksi aikaa pohtimaan tilannetta yksinäsi. Nosta kissa pöydälle ja puhu asioista miehesi kanssa. Jos vastauksia ei tule tai ne ovat jotain mutu-tuntumaa, unohda koko mies. Olet ansainnut varmasti miehen, joka huomioi sinut kokonaisvaltaisesti, eikä jätä kysymyksiä ilmaan. Hänen "ihanuutensa" tähden sinun ei tarvitse ja pidä sietää huonoa käytöstä häneltä.

Se ei ole ihmisiässä suuri aika, mutta orastavassa "suhteessa" pitäisi jo näyttää suuntaa. Katso kuukausi mutta päätä jo NYT että jollei tietyt ehdot (kunnioitus, välittäminen ja näiden osoittaminen) täyty, jätä mies. Ohareita älä suvaitse - sellainen mies ei arvosta sinua ja niistä voi ohimennen huomauttaa, siten sivaltaen. Älä nalkuta.

Vaaka voi olla hiljaa mutta tajuaa kyllä käytöksen voiman. Jos tekee toisin kuin lupaa.. se on väärin ja vaaka tietää sen varsin hyvin. Jos hän on epävarma yksilö hän voi lapsellisesti hakea sinulta reaktiota. (edelleen: älä suvaitse ohareita. älä myöskään itse tee niitä) Muista: Se, minkä annat muiden tehdä itsellesi on sinun oman arvostuksesi mitta.

..että hän puhuu totta kertoessaan, että on ujo ja pelokas seksin suhteen. Itse jätin yhden tytön teini-iässä ja toisen nuorukaisena juuri tuosta syystä.. suorituspaineiden takia. Ensimmäiset kerrat uuden tuttavuuden kanssa vieläkin tuottavat sekasortoisia ajatuksia, vaikka ei tällä kokemusmäärällä pitäisi. Mies on rakennettu hieman toisin, kuin nainen. Suorituspaineet ja epävarmuus kuljettavat verta juuri väärään suuntaan, kuin pitäisi.. se on aikas noloa tilanteessa missä pitäisi olla jotakin muuta.

Satunnaisissa pelkissä seksisuhteissa ongelmaa ei sillä tavalla ole, mutta tunteiden astuessa kuvioihin, ei haluaisi olla pettymys. Silloin, ei tarvita, kuin hetken epäily ja hommasta ei tule mitään tai se keskeytyy johonkin selitykseen.. kylläpä väsyttää.. tulipa hiki! Tilanne on hilmuisen nolo, joten vältteleminen, jopa eroaminen ei ole tavatonta. Itse pidän juuri senkin vuoksi hitaasta etenemisestä.. hellittelyistä jne.. Mutta ujouden hyvä puoli on se, että kun alku-ujoudesta on päässyt, niin sitä riemua riittää ja juuri sen oman kanssa, koska kynnys uuteen on niin korkea : )

Mikäkö avuksi.. sama, kuin ujolle ja aralle naisellekin.. yhdessäolemista, hellyyttä ja kosketuksia.. vierihoitoa.. jopa hyväilyjä sinnekin, mutta siten, että toisella on kiireetön tuntu, eikä mitään ole pakko. Vähitellen kasvava turvallisuudentunne kyllä hoitaa tikanpojan puuhun : )

Voin toki olla väärässäkin, mutta jos tykkäät hänestä, niin kannatta selvittää asia. Jos hän sanoo, että on ujo ja arka, niin uskaltaa varmasti kertoa kysyttäessä lisääkin...

Kirjoitit "minähän en mieheltä vonkaa"

Millä aikakaudella elät?? Nyt eletään 2000-lukua.

Jos taas perustelet olevasi vanhanaikainen, niin sitten varmaan tiskaaminen, siivoaminen, ruuanlaitto , lasten hoitaminen, ym. on naisten hommia.
Nykypäivänä se ei vaan mene enään noin. Paitsi yhteisestä sopimuksesta..

No niinhän se sitten oli, kuten vähä itekkin aavistelin... pitäs vaan luottaa enempi vaistoihinsa. Aika paskahan toi loppuviimein oli. Laitto nyt viikonloppuna viestiä että tulisinko baariin ja siellähän se jo näky iskevän muita ja oli melkein niinku ei ois huomannukkaa! Ihan suoraa vaan sit sanoin et ilmeisesti ei olla enää... ja asia tuli sillä harvinaisen selväks. :(
Hohhoijjaa, no ehkä se oli jo sillä aiemmalla paskamaisella käytöksellä yrittäny et jättäsin sen. Sitä vaan ei aina haluis uskoo vaikka järjen ääni sanois mitä, ja yrittää viimeseen saakka jos toisesta tykkää vähä liikaaki... voih. :(( No mut tottahan sekin on, todellakin ansaitten parempaa, ja nyt ainaki voin lähtee eteenpäin vaik rikki tietty oon...olipahan ihan uskomaton juttu.

Mä jotenki tiesin tän taas... Nyt sitte pahottelee käytöstään, haluaa selvittää asioita, ei oo muita naisia, tykkää ja haluaa vaan mut, ei ollu heti tajunnu mite hyvä olla mun kans jne!
Aha. Pitäsköhän mun vielä uskookin tohon... No en voi mitään, että mä myös edelleen kaikesta huolimatta tykkään, vaikka en todellakaan kaikkia tekoja hyväksykään. No ihan kiva jos sekin on miettiny tätä ja asioista voidaan sentään keskustella. Kaverin mielestä se outo käytös ja jättämishomma saatto olla eräänlainen kosto. Ok, myönnän että tuli kännissä sanottua aika pahasti, mikä varmasti loukkas ja sit myöhemmin olin niin häpeissäni etten tienny miten olisin alottanu puhuun siitä ja sit se tietty katto et olin siinä vaan iha viileenä... Miehillehän kai on kaikkein arin paikka joku seksuaalisuus/ kyvyt ja siihen kohdistuva arvostelu..?
No, mutta nyt voin ainakin sanoo asioita paljo suorempaa, miltä tuntuu, ku "vahinko" on jo tapahtunu eli ettei tarvi enää pelätä että jättäis. Paitsi ikinä en enää halua sanoo niin pahasti kun sillon kerran, en tiedä miks tein niin, :( eihän sekään mua koskaan oo sanoillaan loukannu.
Mitenkähä mun pitäs tohon nyt suhtautua, ku tykkään kyllä ja se tuntu iha erityiseltä heti alusta ku kekään aiemmin, lähes ku jonkimoinen sielunkumppani. Mut ku vihanenki tietysti oon ja vähä on luottamus kateissa...en tiä. Mitähän tekis. Apua.

mun ny muka jotenki koittaa ymmärtää ja kestää vai?"
Joo-o, jos juuri niin ei tee, niin mitään ei hommasta tule.
Lainatkaahan ja lukekaa vaikka kirjastosta Lippe Suomalaisen kirja "Vuosi Karin kanssa". Siitä on takuulla sekä huvia, että hyötyä.
(Kari: pilapiirtäjä, kirjailija ja kuvataiteilija s.15.10.1920 k.10.8.1999)