Kielten opiskelu yliopistossa

Ainakin englannin kielen pääaineopinnoissa painottuu kaunokirjallisuus - eli siis opiskellaan kirjaallisuutta ja kirjallisuusteoriaa englanniksi. Ja tietysti opinnoissa on paljon myös kielitiedettä ja usein myös jonkin verran käännösteoriaa - useimmissa yliopistoissa voi valita mihin aihealueeseen haluaa keskittyä. Perusopinnoissa on enemmän ns. "keskustelukursseja", aine- ja syventävissä ei niinkään. Tai siis keskustelua kursseilla kyllä pitää käydä - esim. seminaareissa - mutta ei enää samalla tavalla ohjatusti kuten perusopinnoissa.

Lukio-opinnoissa homma eroaa paljon. Esimerkiksi suuri osa kursseista suoritetaan esseitä ja pienimuotoisia tutkielmia kirjoittamalla, kun taas tavallisia tenttejä on vähemmän. Tämä saattaa tosin hieman riippua siitä missä yliopistossa opiskelee, mutta yleensä kyllä humanistisissa aineissa opettajat suosivat vaativampia kirjoitustehtäviä tenttien sijaan.

Kielten opiskelu yliopistossa on aivan muuta kuin lukiossa. Käytännön kielitaito voi ainakin joissakin kielissä jopa jäädä todella heikoksi vaikka muu kieleen liittyvä tietämys olisi hyvää.
Hyvin paljon riippuu siitä, opiskeleeko kieltä filologian vai käännöstieteen alla. (Kaikissa yliopistoissa ei voi opiskella molempia.)
Oma kokemukseni on, että perusopinnoissa on kielitaidon kursseja, joissa suulliselle, kirjalliselle jka kieliopille on kullekin omat kurssinssa.
Loppuosa opiskelua on paljolti kyseisen kielialueen kulttuurin opiskelua, kielitiedettä yms. Käännös- ja tulkkauskoulutuksessa luultavasti kieltä opiskellaan "perinteisesti" enemmän kuin filologian puolella, jossa kielitaito karttuu lähinnä sitä kautta, että vieraalla kielellä luetaan materiaalia ja opetuskieli on se opiskeltava kieli. Esim lukiosta tuttuja sanakokeita tms. ei omiin kieliopintoihini ole sisältynyt yliopistossa ollenkaan.

Opetus ei ole mainiota. Kohta olet roikkumassa vuodesta toiseen ja et saa mitään tutkintoa eikä mitään kielitaitoa aikaan.

Kannattaa lähteä ulkomaille, saat suomalaisen opintotuen mukaan, ja sieltä ainakin saat hyvän kielitaidon ja maantuntemuksen sekä valmistut nopeasti.

kokemusta on.

Yliopistoon ei kannata mennä pelkkää kieltä opiskelemaan!

Kielitaitoa oppii paremminkin ulkomailla.

Yliopiston kielten opiskelu (ainakin Suomessa, onneksi) on myös kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin opiskelua.

Ei kannata aliarvoida kulttuurin ja historian merkitystä yliopisto-opiskelussa. Se kehittää ajattelua ja luo tarpeellista joustavuutta sopeutua myöhemmin työelämän antamiin haasteisiin.

Joku mainitsi myös kääntäjäkoulutuksesta. Se on koulutuksen ala, joka ei ole tuntunut pääsevät vauhtiin edelleenkään. Siitä muille opintoaloille siirtyneiden määrä on huomattava ja opetus on suhteettoman kallista. Alan asiantuntijoiden mielestä kääntäjäkoulutus onkin syytä saattaa yliopistojen perinteisen kielikoulutuksen alaisuuteen. Kokemus on osoittanut tämän olevan oikea ratkaisu.