Miltä teistä se vaikuttaa ettei me mieheni kans olla kohta vuoteen harrastettu (ei siis yhtään minkäänlaista) seksiä?
Tuntuu että kohta tuun oikeesti hulluks tmv. kun on kokojan alati voimistuva vauvakuume ollu jo monta vuotta.
Eikä ole siis nyt ollu toiveitakaan että sais oman vauvan, kun eipä se tietääkseni voi ns.pyhästä hengestäkään sikiätä(?)!
Ehkäisyt jätettiin jo loppuvuonna -03 pois ja sittenpä -04 syyspuolella raskauduinkin ja oltiin molemmat tietysti onnesta soikeita, mutta sitten se raskaus loppui tuskallisesti keskenmenolla ennen toistakolmannetta.
Päätettiin sitten kuitenkin jatkaa yritystä, kunnes aika pian meillä loppui kokonaan seksi! Syystä että, miestäni alkoi vaivaamaan niin pahat migreenikohtaukset aina heti aktin jälkeen, että hän ei uskaltanut enää seksiä harrastaa pitkien kohtausten pelossa.
Kaikenmoisia lääkkeitä hän on kokeillu ja sitten kuulemma seksi jatkuu, kun migreeni on kunnolla aisoissa!
Arvatkaa vaan onko tästä kovasti riideltykin, kun olen patistanu häntä lääkäriinki (muttei kuulema meidän seksittömyysasiat muille kuulu ja ei ainakaan hänen migreeniän helpota jos mä jankutan seksittömyydestä joka kuukausi).
Ja jos mainittin hälle suutuksissani että jaksaisko muutkaan naiset tällästä, niin hän on sanonu ns.positiivisena asiana, että pitäähän meidän sitten vanhuksinakin luultavasti olla harrastamatta seksiä pitkiäkin aikoja, joten nyt on hyvä tavallaan opetella että sitten kestää seksittömyyden.
Joo, kyllä tiedän kyllä että olo on helvetillinen migreenin jyllätessä ja sitä toki haluaa välttää, mutta kohta en kai kestä tätä enää, oikeesti. Ja vaikka mieheni joka päivä on sanonut rakastavansa minua, niin silti on käynyt joskus mielessä että eikö hän oikeasti enää haluakaan minua ja niin julmalta kuin saatan nyt kuulostaakin, että käyttääkö hän migreeniä osin ns.tekosyynäkin.
No, mä sitten joskus viimesyksystä asti olen yrittäny olla pirtsakampi miehelle ja ollu hiljaa tästä sisäisestä tuskastani(etten vahingossakaan aiheuta hänelle mitään paineita), vaikka olen joka ikinen kuukausi toivonut salaa että "joko nyt". Mutta ei, aina on saanut itkien pettyä ettei taas tässäkään kuussa seksiä eikä toiveita lapsen saantiin. Lopetin mieheni nähden erilaisten vauva-aiheisten juttujen ja netin katselun (nämä palstatkin), koska hänen mielestään nämä kaikki vain saavat osaltaan aikaan tämän pahan olon, mutta olen kyllä salaa (kuten nytkin) silti vauvasta haaveillut. Eihän tämä ole väärin? Vuodenvaihteessa sitten silti hävitin aiemmin hankkimamme vauvalehdet, mutta muut "vauvajutut" on vielä tallella. Ei niistä raaski luopua..
Mua nyt suuttuuttaa sekin että miehelläni on ns.vehkeitä ja vekottimia joita hän harrastuksenaan rassailee ja vapaa-ajat kuluu, ja lisäksi että hän kyllä ostelee jotain uusia juttuja, mutta mulla ei ole mitään muuta kuin ainaiset arkiset kotiaskareet vain ja tuntuu ettei ole varaa mihinkään mua piristäviin hankintoihin. Olen jopa ajatellut jonkin lemmikin hankkimista jota saisin hoivata ja hoitaa, mutta ei se meidän asunnossamme olisi järkevää, eikä mieheni innostu oikein asiasta.
Kyllä tiedän millaista vastuuta ja arkea lapsen kanssa on, mutta silti olisi ihanaa päästä tekemään kaikkea omalle lapselle, näpräämään vauvalle töppösiä yms.
Ystäviä/sukulaisia joilla (kaikilla) on jo lapsi/lapsia, olen tämän reilun vuoden jotenkin kait alitajuisestikin ns.vältelly, kun en kestä oikein vieläkään nähdä pienokaisia. Ja työpaikkaakaan lasten parissa en viime vuonna ottanut vastaan, ettei sisäinen tuska kasva liian kestämättömäksi.
Kokoajan on sisimmässä sellainen ns.tyhjä aukko jota ei täyttäisi kuin uusi raskaus ja oma lapsi. Ikääkin kun jo on lähes kolmisenkymmentä ja elämää koettu.. Tiedän että sitten kun/jos raskaudun olisin maailman onnellisin!
Kertokaa te että kumpi meistä on oikeassa tässä asiassa? Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta ja miten toimisitte tai olette toimineet?
Niin, eihän sitäkään silti tiedä että onko meidän hedelmällisyyskään täysin kunnossa, vaikka seksi joku päivä jatkuisikin ja aikanaan siis kerran tärppäsikin..
Kiitos paljon että luitte tän ja vielä suuremmat kiitokset vastaajille!
En kestä!
11
1253
Vastaukset
- Mimmi
Toivottavasti en hätiköi vastauksellani (luin kertomuksesi nopeasti) mutta jäi sellainen fiilis, ettei miehesi halua lasta kanssasi tai haluaako riittävästi edes sinua, jos noin pitkän ajan kykenee olemaan ilman seksiä, sen liiemmin häiritsemättä häntä.
Nosta kissa pöydälle ja kerro rehellisesti mitä haluat elämältäsi. Jospa teillä on eri tavoitteet. Yritä olla rohkea ja toteuttaa elämääsi, olet vain kerran täällä. - näin on
Kyllä sun on nyt tartuttava härkää sarvista ja selvitettävä asiat!
Ei kukaan voi olla kahta vuotta ilman seksiä tai mitään tyydytystä, vaikka perhana ois mitkä esteet ja sairaudet sitä estämässä..
Mä itse sairastan migreeniä ja tuo on naurettavin selitys minkä olen ikinä kuullut. Täytyy olla melko herkkä hipiä kun ei voi seksiä edes harrastaa tai saatikka lapsista puhua... Kuulostaa selittelyltä suoraan sanoen.
Te kumpikin välttelette asioita ja ette uskalla keskustella niistä.. Kumpikin kärsii tahollaan ja se ei ainakaan helpota asiaa vaan pahentaa.
Kannattaa myös miettiä mitä sinä ITSE elämältä haluat ja tältä suhteelta!
Onnea sinulle ja toivottavasti saat kauan kaipaamasi lapsen joku päivä =) - kaikea hyvää
toivottavasti saat selvä kirjoituksistani koska en ole suomalainen.
kerran elät tämän elämän älä nöyränä alistu miehisi juttuihin.
se vie vain sinulta aikaa olemalla haluton ja vaikea,kukaan ei ole sen arvoinen kenen takia pitäisi jättää lapsenteko. voi olla että muutama vuoden päästä se jättä sinut ja teke nuoremman kanssa lapsia ja kuka hävisi???? sinä joka uhraudut hänen takia.
älä rakasta sellaista joka ei rakasta sinua eikä ole volmis tekemään mitään sinun takia.
miten hän itse on voinut olla ilman sexia tai onko harrastanut kodin ulkopuolella??
hyvää jatkoa sinulle ja unelmille toivottavasti toteutuvat - Mimmi80
Heippa!
Minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että jospa miehesi reagointi on jotenkin "psykosomaattista" oireilua keskenmenosi johdosta? Sain kuitenkin viestistäsi sellaisen käsityksen että oireilu alkoi (tai paheni) sen jälkeen? Joskus Jokin traaginen tapahtuma aiheuttaa ihan oikeasti pahoja fyysisiäkin oireita, olisiko tämä sitä? Jospa migreenioireilu alkoi koska miehesi otti keskenmenon niin raskaasti.. Ja tietenkin sen liittää seksin harrastamiseen koska aina sen jälkeen alkanut, eikä enää sen vuoksi uskalla kohtauksen pelossa yrittää? Ja toisaalta ehkä alitajuisesti uuden keskenmenon pelko myös taustalla? Eihän sitä keskenmenoa voi tulla, jos ei tule raskaaksikaan.
Miksi miehesi muuten toistelisi rakastavansa sinua jos oikeasti ei rakastaisi? Ja jos kyse olisi vain siitä ettei hän halua sinua, miksei hän etsisi jotain muuta jota haluaa? Uskon että miehesi migreeni ja pelko siitä on ihan aitoa, mutta syy voisi myös olla tämä..?
Itselläni nyt viikko sitten oli toinen keskenmeno, ultrassa ei näkynyt sydänääniä ja jouduin kotona "tyhjentämään" kohdun lääkkeellisesti. Ensimmäinen keskenmeno oli noin puolitoista vuotta sitten, silloin tuli itsestään ulos viikolla 10. (sikiö kuollut jo viikolla 7, kuten nytkin). Miehelläni on myös ollut valtava vauvakuume (meillä ei siis ole yhtään lasta vielä) ja otti ensimmäisen keskenmenon todella raskaasti ja pelkäsinkin miten nyt käy. Suht hyvin kuitenkin on "selviytyminen" alkanut, mutta pelkään kuitenkin että uskaltaako mieheni enää iloita raskaudesta, jos sattuu tärppäämään?
Ei ehkä ihan oikea palsta kirjoitella tästä asiasta, mutta tuli kuitenkin mieleen tämäkin puoli.. Jaksamisia teille molemmille!
P.S. nimimerkkiä ´Mimmi´käyttää näköjään joku muukin, kokeillaan tätä kun ei ole tullut rekisteröidyttyä.. :o)- paljon
ihmisiä jotka hokevat rakastavansa, vaikka teot on ihan muuta. On aina helpompaa uskotella, et kyllä kaikki muo rakastaa kun ne niin sanovat,äh joskus kuitenkin kannattaa ottaa järki käteen ja olla realistinen. Monelta ihmiseltä puuttuu pokka sanoa suoraan että ei enään kiinnosta tämä suhde, sitä vaan odotetaan et toinen tajuaa...
Kaikki lyövät miehetkin aina vannovat rakkautta...Jos en makaisi mieheni kanssa vuoteen, niin kyllä siinä olisi muuta taustalla kuin keskenmenon pelko tai päänsärky. Jokainen joka on itselleen rehellinen voi tämän myöntää. - Elsa
paljon kirjoitti:
ihmisiä jotka hokevat rakastavansa, vaikka teot on ihan muuta. On aina helpompaa uskotella, et kyllä kaikki muo rakastaa kun ne niin sanovat,äh joskus kuitenkin kannattaa ottaa järki käteen ja olla realistinen. Monelta ihmiseltä puuttuu pokka sanoa suoraan että ei enään kiinnosta tämä suhde, sitä vaan odotetaan et toinen tajuaa...
Kaikki lyövät miehetkin aina vannovat rakkautta...Jos en makaisi mieheni kanssa vuoteen, niin kyllä siinä olisi muuta taustalla kuin keskenmenon pelko tai päänsärky. Jokainen joka on itselleen rehellinen voi tämän myöntää."normaali" suomalainen mies tuskin on omasta vapaasta tahdostaan ilman seksiä vuotta, joten miksei hän sitten hakisi seksiä muualta?! Jutusta ei kuitenkaan ilmene edes epäilyjä pettämisestä. Joillekin ihmisille voi IHAN OIKEASTI ottaa todella koville jokin vastoinkäyminen, esim. keskenmeno. On olemassa sellainen kuin post-traumaattinen stressireaktio, ja se tarkoittaa juuri esimerkiksi tällaisen kaltaisia oireita. Kyllä minunkin mielestä päänsärky yms. voi aivan yhtä hyvin olla todellisia, miksi aina täytyy ajatella pahinta je heti väittää ettei mies rakasta?!
- yksin!!
Moikka!
Hiukan samoja ongelmia on meillä! No, vaiva on erilainen, mutta iso vaiva kuitenkin. Miestä ei seksi vain kamalasti innosta, eikä ole kovin hyvä syttymään. Itse olisin innokkaana sänkyhommiin ja mieskin joskus, mutta kun "se" ei aina suostu yhteistyöhön, niin homma jää sikseen. Ikää miehellä vasta hiukan päälle 30 vuotta (itse olen muutaman vuoden alle 30), joten aika kiusallista sinänsä! Ja tuntuu siltä, että hän häpeilee jo etukäteen mahdollista häiriötä, joten jo pelkkä stressi sen toimimisesta estää koko homman! Nyt talven aikana ollaan puuhailtu n. kerran kuussa. Tosin viime kerrasta alkaa olla jo pari kuukautta.
Muuten suhteemme on kunnossa ja elämässä kaikki ihan hyvin.
Että puuhaile tässä sitten vauvoja maailmaan..! Hyvin samassa tilanteessa olen siis kanssasi, joten oli todella ilo (vaikka harmi sinänsä, aiheen takia!) lukea viestisi. :) Ajattelin pitkään kirjoittaa ja kysellä kohtalotovereita, mutten vaan kehdannut... Siis kiitos viestistäsi!
Joka tapauksessa, olen kuullut ja lukenut ennenkin tuosta migreenikohtauksesta miehellä yhdynnän aikana. Ei siis ole mikään pilajuttu, vaikka joku irvileuka jo tuossa aikaisemmin niin vihjailikin! Kannattaa ehdottomasti ottaa asiasta lisää selvää ja soittaa vaikka lääkäriaika. Voithan mennä sinne yksinkin, jos miehesi ei suostu mukaan! Tuskin kukaan lääkäri sinua pois käännyttää, varsinkin jos menet yksityiselle.
Itse olen ajatellut lähteä luontaistuotekaupoille ja jos sieltä ei ratkaisua löydy, niin sitten pitäisi hankkia reseptilääkettä. Katsotaan nyt. Ongelma kun voi olla suurimmaksi osaksi henkinenkin...
Oikein paljon tsemppiä sinulle ja voimia paljon kevääseen! On hyvä tietää, ettei olla ainakaan ihan yksin tämän asian kanssa. :)
Terv. "Emilia"- elli
Moikka. meilla oli myos seisokki ongelma, mutta otimme asian puheeksi oikein kunnolla ja saimme apua. Eli, harrastakaa seksia, niin, etta miehen "se" ei mene sinun "sinne". Eli hyvailya, suuseksia jne, mutta ei sita tavallista rakastelua. Nain jatkatte muutamia kertoja. Esim., jos meihella ei seiso, niin han keskittyy sinuun ja seuraavalla kerralla myos. Pikkuhiljaa sitten alatte uudelleen "tavalliset" touhut. Meilla auttoi ja elama hymyilee taas...
- neuvo!
elli kirjoitti:
Moikka. meilla oli myos seisokki ongelma, mutta otimme asian puheeksi oikein kunnolla ja saimme apua. Eli, harrastakaa seksia, niin, etta miehen "se" ei mene sinun "sinne". Eli hyvailya, suuseksia jne, mutta ei sita tavallista rakastelua. Nain jatkatte muutamia kertoja. Esim., jos meihella ei seiso, niin han keskittyy sinuun ja seuraavalla kerralla myos. Pikkuhiljaa sitten alatte uudelleen "tavalliset" touhut. Meilla auttoi ja elama hymyilee taas...
Kiitos hyvästä neuvosta! :) Toivottavasti auttaisi meilläkin!
- elli
neuvo! kirjoitti:
Kiitos hyvästä neuvosta! :) Toivottavasti auttaisi meilläkin!
Uskon, etta auttaa. Piti viela sanoa, etta voitpa vaikka ohi mennen (en tieda kuinka avoimia olette) sano, etta luit artikkelin, jossa sanottiin, etta erekstioongelmat silloin talloin on hyvin yleista miehilla ja etta siita kylla paasee eroon, kunhan hieman muuttaa juttuja... Ihan oikeasti, nyt keskitytte hieman enemman SINUUUN. MIehet saattavat joskus kiihottua ihan erilailla, kun huomaavat antavansa nautintoa vaimolleen muutenkin, kuin se tav. juttu. Onpas sekavaa...
- Mistpassion
Ymmärrän kyllä että moinen nakertaa, itselläni nimittäin on sama vaiva, eli aktin aikana alkaa aika muheva päänsärky, eivätkä lääkärit osaa sanoa asiaan mitään, ainoa mikä lohduttaa edes vähän on tieto että on ole joku frigidi tapaus joka on ainoa sairastamassa moista,koetan etsiä kokoajan infoa aiheesta, ja mikäli löydän jotain, voin vastata tähän ja toivottavasti auttaa teitä tässä ongelmassa, koettakaa kestää..
M-25v
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi614729Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal974431- 763908
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak963817Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1192855- 352628
- 372532
- 242509
- 382499
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k232374