Hei mikä tämä Ford oli oikein alkujaan? Jossakin rellussa oli sama hytti kanssa. Millainen Foorti oli kuskin näkökulmasta. Aika tehokkaasti ovat vaan hävinneet teiltä, ei ole vuosiin vastaantulleet. Löysin Transcontinentalista hyvän sivun: http://lkw-infos.net/ford-transconti.htm
Mutta kertokaa tästä autosta räkänokalle :)
Mutta kertokaa tästä autosta räkänokalle :)
Vastaukset 39
Vanhimmat
niis oli cumminsin kone,,,350hv ja huonosti tehdyt sähköt. tais suurin osa palaa. harmi. oli aikanansa aika retee peli.
edellä.Berliet ohjaamo(mikä muuten piti tulla
sisuun"nakkikopin"jälkeen).lähes tasainen lattia.
cummins,eaton fuller,akseli myös(rockwell?)
kiilanokka jarrut.Autot kasattiin jossain alanko-
maissa.Oli muuten Amerikan Fordin näyttö euroo-
pan maanteille.Sääli kun vetovastuus oli mitä
päämiehellä,ja maahantuojat henkilöautotuojia.
Myyjät maakunnissa samoin h-auto ja traktorimyy-
jiä.Se jälkimarkkinointi lopahti.!Autohan ite
oli aikakestävä(kokemusta)tie ajossa.
Suomen talvi teetti joskus töitä,,niinkuin
varmaan tänäänkin.
Olisikohan kellään tiedossa transun 6*4 periä?
Transu Voorti oli aika vaatimaton kapine kurma autoksikin, iso hytti, taka seinän eristys olematon, autossa oli vepasto vakiona, mutta puhalsi lähinnä lehmän henkeä. Vaihteisto sisuistakin tuttu fuller, kytkin todella heikko, keskiö yleensä repesi irti. Moottori cumminsin suora kutonen 340heppaa. Autot oli telitetty suomessa. Jarrut oli aika tehottomat.
Yövyin kerran Kuopiossa, joskus 1980 luvun alussa, pakkasta noin -30c turkishaalari päällä ja kaikki peitot, kaasu pönkätty, jotta sai kierroksia aikaan, muuten lämmöt nollilla.
Aamulla oli kuitenkin illalla ostettu limsapullo jäässä.
Kesällä autolla ajeli kuitenkin mieluummin, kuin vanhalla sata kympillä.
Ajetu on ko kapinetta, talvella ei pärjää.Nyt alla Savonlinnan komein peli Forestin värein.
Kun muistan sellaisen nähneeni,Suomessa.
6x2 ja 6x4! takasillat oli tosiaan amerikkalaiset rockwellit,akseliperät. moottorit oli ensimmäisissä cummins 14l/350hv ja viimesissä 14l/370hv!
kirjotti että autot oli telitetty suomessa,voi olla että jokunen nouseva kolmas akseli oli suomessa rakennettu,mutta tuskin se vetävätelinen. Sehän olis ollut Sisun vetoteli silloin.
Ne Sisun akselivetoiset oli kai Timken merkkisiä,amerikkalaisia vetäviä telejä,ja myöhemmin jotain englantilaisia napavälitteisiä joissa öljyt siirty jarrurumpuihin tehostamaan lukkiutumattomuutta,aikansa lukkiutumaton. Sitten tulivat ne kestävät S perät joissa viisi rattainen planeetta navassa,englantilaisessa vain kolmella kuten scanian onnettomissa navoissa silloin,eivätkä kuulemma vieläkään ole onnistuneet luotettavaa napavälitteistä rakentamaan.
siis 6x2 transcontinentaalit telitettiin suomessa! niissä oli nummekin teli,siis ihan sama kuin mitä mersussa on käytetty... 6x4 erikoisuus oli jousitus,missä oli neljä(4) jousipakkaa takana! maastossa kyseinen jousitus ei niin hyvä ollut,koska akselit ei päässyt liikkumaan niin paljon kuin perinteisessä telivedossa. hyvä puoli oli se että tiellä kyseinen jousitus ei hakannu,eikä täristäny,niin kuin sen aikaset 6x4 yleensä teki. myöskään hiekalla tai lumessa 6x4 ei alkanut "tanssaamaan",vaikka oli akseliveto!
sisuissa,vetävä teli Henricksonin,näkee
jossain lokomon autonostureissa vielä.Se Englanti
lainen napaperä kesti kyllä työkoneissa.Eikös
volvon F/N 88 napaperä ollut timken licenssi.
Luja,lämpeni tie ajossa joskus.
että Volvossa vahvimmat perät/navat ja olenpa nähnyt Sisun missä volvon navat ja varmaan myös perä. Muutamassa Jyryssä on myös ollut Scanian 11 L kone, joka on kuuleman mukaan ollut helppo vaihtaa? Ilmeisesti fuller ja Leyland/Scanian sovitukset onnistuvat jos on asentajan vikaa vaihtajassa. Onhan Scanian kone 11 L,melko toimintavarma ja tehokas,Leylandiin verrattuna ainakin tehoissa ja muutenkin. On siinä ehkä jotain asennuskappaleita kumminkin tarvittu,kertokaa jos tiedätte. Leylandin hyvä puoli oli mahtava vääntö alakierroksilla.
Sen huomasin useamman kerran kun ajoin telivetoista Jyryä,kaverilla samanlainen muuten, mutta minun ajokissa lava taenpana,siis vähän pidempi peränylitys,ihmettelin kun samaan hiekkapohjaiseen läpeen peruutetiin ja kaverilla alkoi tanssimaan,ellei peruuttannut täysillä,siinä sitten huomattiin se juttu lumessa tai liukkaalla siitä ei apua ollut ainakaan tyhjänä. Molemmat Sisut oli 72 mallisia ja leukkuja.
Mersu käyttää edelleen Nummekin teliakseleita. Hauskana yksityiskohtana huomasin kerran jotain parkin sulaketta Actrosiin vaihtaessani, että saksankielisessä sulakekartassa telinnostimen sulakkeen kohdalla luki "Nummekachse" eli "Nummek-akseli"!!
Olikos ne aikaisemmat Mersun nousutelit tehty suomessa, niitä Teijon telejä?
Scanialla oli myös tarjolla 0,1,2 sarjaan ns.nelijousiteli, joka oli 6x4 tyyppinen, jossa oli telillä neljä pakkaa ja sijoitus akselin päällä. Kyseessä tällöin akseli perät ja ainakin kakkos sarjassa M-runko, 3-sarjassa tämän ilmeisesti korvasi vastaava ilmateli myöhemmin.
Oliko tarjolla Suomeen? En tiedä, mutta ainakin mantereeella, Englannissa ja Australiassa oli käytössä moinen teli.
ENpäs osaa jaella tiedonmurusia, en tunne historiaa niin hyvin. Samalla suunnallahan sekä Teijo että Perniö ovat, ties vaikka olisi jonkun historian koukeron kautta "sama" toimittaja.
kerkesin SK-Mersulla, muistaakseen 2448 puuta ajaa, mieleen jäi että oli riski telinostaja
nummekin teli, varmasti hyvä kun tulee maavaraa enempi, joku sano että banjojen kestäminen ollut vähän ongelma volvoissa
..yhel tutulla oli.Nosti telin kuorman kanssa.
jotain pikkuhäikkää oli.Ei ottanut seuraavaan au-
toon.
mielellään volvon tuolla nummekin telillä jos vaan kestäis, nyt ongelmana pehmeällä liikuttaessa kun pakka ottaa maahan kiinni, niin se istuu siinä, ei lukot tai rissat auta, maavara loppuu hvin äkkiä kesken
tuo ruotsalaisten tyyli laittaa pakat akselin alle! mitähän siellä on mietitty,kun ne on sinne tällätty??!!
sisuistakin niitä banjoja menee, siinähän sitä syytä jo onkin
suunniteltu 10 pyörään noi akselistot,sitten kun on tullut se neljäs akseli ja painot nousseet huomattavasti niin ihmekkös tuo,että alkaa murtumia tulemaan,ihan kuin Volvon 10 pyöräisessä,joka oli ilmeisesti suunniteltu 2 akseliseen autoon ja hyvin yleinen vika Volvoissa,siihen aikaan.
banjon yläpuolella,sen myöntää moni Volvo ja Scania mieskin,joka ajaa soraa .Onhan se huomattavasti tukevampi kipata kaltevassa ja mattoa vedettäessä.
mattoa ja kipata, mutta se maavara...
Teijo ja Perniö ovat tosiaan samalla suunnalla, sillä Teijohan on Perniön eräs kylä.
Nousutelisiä olivat. Olikohan Nummi joka niitä telejä laittoi? Ihan oiva työkalu oli, talvella vähän viileä, jos webasto ei toiminut.
ajelee vielä varmaan tänä päivänäkin trascontinetalilla keikkaa,jollei jo ole päässyt eläkkeelle.
kiimingistä ajo monella sellasella puuta ja soraa!!!
Oli nuorelle kymmenvuotiaalle pojalle huikea kokemus vuonna 79Lahden Keskolla päästä
Hermusen Ford Trancontinentalin kyytiin.Muistan vielä kuinka korkealle piti kiivetä.Sujuvasti
meni Fullerissa pykälät sisään,Kari Talvitie muistaakseni oli toinen Hermusen kuljettajista,hänen kanssa Hakkilasta haettiin kuorma.Hermusella oli toinen auto Volvo F87,
totta,tuo malli oli harvinainen.Jotkut jaksaa väittää,ettei tuommosta mallia ollut,kyllä oli.
Hermuselle tuli lippahattu Volvo F10 Fordin tilalle.Siinä oli uudesta sähkövikoja.Muistan,kun
vanha isäntä Väinö Hermunen oli puhelimessa Volvolle,sanoi:meillä on ollut huono auto tuo Voorti,mutta tämä uusi Volvo vasta huono onkin.
Tämmösillä muisteloilla tähän kirjoittaa
Jakke
tälläsen kun sais kilpiin joskus ja vielä mr-kilpiin
LuultavastiKiimingistä löytyy kyseinen voorti. Oranssi koppi ??
Vanhalan veljeksillä oli aikoinaan Torniossa sellainen myös.
Komia peli
https://www.curbsideclassic.com/blog/truck-stop-classic-1980-ford-transcontinental-4435-6x2-tractor-full-size-ford-for-the-european-market/
Onneton kikostus.
Ajoin jakeluajoa 80 luvun alussa Transulla,oli järjettömän korkea hytti kiivetä ylös alas 30 paikkaa päivässä,ajoreitti oli hki vantaa espoo kirkkonummi lohja ja ilman perävaunua.
Vaihdoin sitten konttien ajoon Scania 143 oli auto ja ajoalue koko Suomi,oli Scaania Auto ajaa transun rinnalla.
Minä ajoin fordin pikkuserkulla ford transitilla sillä legenda pikkunokalla 70 luvulla kahvia jaoin ympäri uuttamaata.
Menin sitten kaupungin hommiin ja sain avolava transitin miehistöhytillä oli hyvä auto.
Kaupungilla myöhemmin ajoin karhu sisuakin ja scaniaa
Armeijassa oli ajoin proto sisua.
Transitmies
Jouko Mäki-Lohiluoma
Mä tiedän mistä nousee tämä miehen itsetunto
Jo lapsena se alkoi, kukaties
Ei liity siihen ulkonäkö, viisaus ei kunto - vain
Että musta kasvoi transitmies
Ei Hiacessa koskaan tuntunut näi miehekkäältä;
Roadrunner soi, on melu melkoinen
Ja illansuussa kotiuduttuaan taas reissun päältä,
Mies onnellinen avaa oluen
Transitmies, transitmies
Näyttää hienolta kun tulee transitmies
Vain kaksi vuotta sitten siihen remontoitiin kytkin,
Sen takajarru säätyy itsestään
Jos korroosio pelteihin on hieman iskeytynytkin,
Ei naftakorkin viereen vähääkään
Taas katsastus kun lähestyy, mä ryömin auton alle
Ja siellä jonkun tunnin hitsailen
Ja sitten kun mä rehvakkaasti kurvaan asemalle,
Mua vastaan inssit juoksee laulaen:
Transitmies, transitmies
Näyttää hienolta kun tulee transit mies
No, voimaa täytyy olla, rattia jos mielii kääntää
- Ei haittaa sitä, kellä voimaa on
Ja perä aina Transitissa jonkin verran ääntää,
Mutta uuten tekniikka on moitteeton
On ohjaamossa vielä ylimääräinen tuo penkki,
Se täyttää ehdot autoverolain
Sen pohjassa sun jättämäsi ksylitolijenkki,
Kun ihanamman muiston sulta sain
Transitmies...
Tosi hyvä biisi tämä transitmies ja oli transit luotettava työkalu,ford transcontinaalia en ole ajanut mutta ei tainnut olla mikään kestävä peli.