Sanot minulle, sinua Rakastan ja katsot odottaen,
Epäröin
vaikka sanoa haluaisin,
Tulet niin yllättäen,
Pelkään
kieltää en voi,
Rakkauttas,
joka minua viattomasti koskettaa
vetäen minua luokseen, jotta uskaltaisin,
Valoasi,
se varjoani menneisyyden
yrittää häivyttää, jotta löytäisin,
Työnnän sinut pois
en siksi etten,
Haluaisin Rakastaa,
Minua vain, muistot yhä pelottaa.
Luisun takaisin, tuohon mustaan
varjojen maailmaan,
Mihin vienyt on
Rakkauden ikävä
itselleni, sitä myönnä vain en,
Katseeni maahan vaipumaan
saaneet kylmät sanat
joilla minua lyötiin,
Epätoivoon kietoi
kuin verkkoon mustaan
sieluni herkimmät lauseet
niitä epäröimättä, minua vastaan käytettiin,
Se päälläni vaellan
kohti surujen takapihaa
haluamatta tuntea Rakkauttasi
joka minua yhä hennosti yrittää koskettaa,
Tiedän,
Perillä, kuin voittajaa, minua itsesäälillä palkitaan.
Tulet uudestaan,
Kuin kevyt tuulahdus
niin hentona ja pienenä,
Herkin, hiljaisin sanoin kerrot tunteistasi,
Mietin
jos syliini Sinut ottaisin
olisit kuin höyhen
ja Sinua varoen kantaisin,
Tunnen, miten Rakkautes saa voiman myrskytuulen,
Musta verkon pois päältäni lennättää,
Vie pois menneisyyden sanat ja muistot
kuin syksyn lehdet
ja katseeni taas ylös nostaa,
Tunnen ja näen valosi Rakkauden,
Varjot
joita ystäviksi luulin
pakenee
maahan valkeaan, ne katoaa,
Esiin nousee mitä olen,
Mies, joka haluaa, uskaltaa, Rakastaa.
Rakkaani, pyydän, tahdon,
Siitä on niin kauan, anna minulle aikaa
rohkeutta, taas Rakastaa,
Rakkaani, Sinua Rakastan.
Epäröin
vaikka sanoa haluaisin,
Tulet niin yllättäen,
Pelkään
kieltää en voi,
Rakkauttas,
joka minua viattomasti koskettaa
vetäen minua luokseen, jotta uskaltaisin,
Valoasi,
se varjoani menneisyyden
yrittää häivyttää, jotta löytäisin,
Työnnän sinut pois
en siksi etten,
Haluaisin Rakastaa,
Minua vain, muistot yhä pelottaa.
Luisun takaisin, tuohon mustaan
varjojen maailmaan,
Mihin vienyt on
Rakkauden ikävä
itselleni, sitä myönnä vain en,
Katseeni maahan vaipumaan
saaneet kylmät sanat
joilla minua lyötiin,
Epätoivoon kietoi
kuin verkkoon mustaan
sieluni herkimmät lauseet
niitä epäröimättä, minua vastaan käytettiin,
Se päälläni vaellan
kohti surujen takapihaa
haluamatta tuntea Rakkauttasi
joka minua yhä hennosti yrittää koskettaa,
Tiedän,
Perillä, kuin voittajaa, minua itsesäälillä palkitaan.
Tulet uudestaan,
Kuin kevyt tuulahdus
niin hentona ja pienenä,
Herkin, hiljaisin sanoin kerrot tunteistasi,
Mietin
jos syliini Sinut ottaisin
olisit kuin höyhen
ja Sinua varoen kantaisin,
Tunnen, miten Rakkautes saa voiman myrskytuulen,
Musta verkon pois päältäni lennättää,
Vie pois menneisyyden sanat ja muistot
kuin syksyn lehdet
ja katseeni taas ylös nostaa,
Tunnen ja näen valosi Rakkauden,
Varjot
joita ystäviksi luulin
pakenee
maahan valkeaan, ne katoaa,
Esiin nousee mitä olen,
Mies, joka haluaa, uskaltaa, Rakastaa.
Rakkaani, pyydän, tahdon,
Siitä on niin kauan, anna minulle aikaa
rohkeutta, taas Rakastaa,
Rakkaani, Sinua Rakastan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tilannettasi ja tunteitasi. Pettymysten jälkeen ei aina ole helppoa heittäytyä rakkauteen, mutta yleensä se kuitenkin kannattaa. Toivotan Sinulle onnea!
Kiitos aveliina sanoistasi.
En tiedä miksi, mutta joskus on käytävä aika
syvällä, ennenkuin tajuaa, mihin suuntaan
elämäänsä tahtoisi viedä.
Minäkin vielä suuntaa haen, mutta olen hämäläinen
ja hidastoiminen, siksi pikkuhiljaa ohjauspyörää
kääntäen suunta vaihtuu.
Kiitos onnen toivotuksista, sitä tarvitaan, samoin
Sinulle :)
Lauantai illan jatkot Sinulle aveliina.
T. PeterPan.fly
Huutaisin suureen äänettömään ääneen!
Kietoisin kyynelvirran pauhuihin!
Sanattomilla, lausumattomilla sanoilla
sinut kantaisin.
Valoon,,,pois pimeyden syövereistä ja huutaisin!
Rakkaani, rakkaani sinä elät sittenkin!
Uskoisitko silloin?
Kiitos sanoistasi ja runostasi Marqitta :)
Pelasta, pelasta oi Marqitta,
Tuo Rakkauden ikävä
suutele se pois,
Vie minut valoon
saata lämpöön auringon,
hetkeksi sokaistun, ei se haittaa,
Jos tuokion saattaa vain voit.
Lauantai illan jatkot Sinulle Marqitta.
T. PeterPan.fly
Kaunis kiitos runostasi. :))
Kylläpäs olet kirjoittanut kauniin, herkän rakkausrunon ja vastausrunoni syntyi tässä...
Surun musta huntu
verhoten kasvosi.
Kuinka paljon koskettaakaan
rakas ystäväin.
Yllättäen saapuvi rakkaus.
ollen esteitä kuitenkin.
Rohkeutta tarvitaan rakastaa.
Rakkaus vaatii
suurta uskallusta.
Vaikka valoa näkyy
ei uskallusta
ei rohkeutta
vaan palamaan taas
mustaan varjojen maailmaan.
Usko, luota ja rakasta.
Valo poistaa pimeyden, synkkyyden.
Rakkaus on niin vahva.
Rakkaus parantaa.
Rakkaus on kaikki.
Rakkautta, iloa, valoa ja enkeleiden siipien havinaa päivääsi :)))
Rakkaudella Ansku.
Hei ja kiitos kauniista sanoistasi kultasiipi-66.
Kiitos runostasi, kauniisti kerroit, kiitos vielä.
Rakkaus on kaikki,
Yksi sana, yksi tunne
kuitenkin
niin paljon.
Rakas ystäväin, Sinulle niin paljon ja enemmänkin,
sinne talven kylmyyteen, lämpöä ja Rakkautta.
T. PeterPan.fly
Joku on muistanut Sua...
postia...