..toivon että otatte viestini järkevästi vastaan, sillä pelkoni on todellinen! Siis tahdon REHELLISIÄ vastauksia siitä miltä pimppi näyttää ja tuntuu synnytyksen jälkeen? Eli noin puoli vuotta tapahtuman jälkeen, onko paikat kunnossa ja ennallaan, jos jumppaa vai onko tapauksia että raskaus on pilannut pimpan? Myös miehet vastatkaa!
Sen väljyydestä synnytyksen jälkeen..
Sorbina
143658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
.. niin kirjoitin että onko jollain raskaus pilannut pimppaa, tarkoitin tietenkin synnytystä!
mutta tietenkin todelliset, jos ei ole aikaisempia synnytyksiä takana. Mulla on viisi lasta ja paikat kyllä ei ole väljät. Tietysti synnytyksen jälkeen menee aikaa, ennenkuin elimistö normalisoituu, ja tietysti sekin on yksilöllistä. Meidän rakkauselämämme on kyllä vain parantunut vuosien varrella (yhdessä 17 vuotta). Jumpata kannattaa synnytyksen jälkeen. Mä olen jo synnytysten jälkeen osastolla aloittanut vatsalihasten jumppaamisen, joka sullekin on varmaan jo selvietty. Tai jos ei ole, kysy osastolla synnytyksen jälkeen tekniikkaa. On ihan helppoo oppia ja ei vaadi "hikijumppaa".
Ihmeelliseltä se kyllä tuntuu, miten nopeasti paikat on entiset, ku ajattelee, miten isoja ne syntyvät lapset ovat olleet (mulla suurin ollu 5,3 kiloa, huh,huh). Turhaan sä kuitenkaan huolehdit tota kysymääsi asiaa. Luonto hoitaa äidinkin kuntoon ihmeellisesti !
moikka itsellä kyllä paljon kokemusta asiasta,kun olen bi nainen(eli olen nähnyt hyvinkin läheltä niin synnyttäneiden ja ei synnyttäneiden pimppejä!).kun miehet sanoo että kyllä se yhtä piukka on kuin ennenkin,niin kyllä ne sanoo sen ihan kohteliaisuudesta ja siitä syystä etteivät he halua loukata naistansa!!
Syntyikö muka 5.3 kg vauvasi alakautta? Kuinka kauan siitä on aikaa?
Minun vauvani (vielä vatsassa) on niin suuri, että lääkärit puhuvat keisarinleikkauksesta, jos vauva menee yli 4 kg:n. Nyt raskausviikolla 33 vauvani painaa 2,6 kg, joka ennustelee hyvin suurta vauvaa.
ihan normaali alatiesynnytys se aikanaan oli. (10 v. sitten) Synnytys kesti kaiken kaikkiaan parisen tuntia ja en revennyt ollenkaan. Kyseinen poika oli neljäs lapseni. Synnytys oli muutenkin helppo. Johtuneeko rakenteestani, että synnytykseni ovat olleet helppoja. Eräs naistentautien professori piti minua ihanteellisena synnyttäjänä mm. luustoni ja rakenteeni puolesta... No jossakin on kiva olla ihanteellinen... ;) vai mitä...!
Jokainen synnytys ja jokainen synnyttäjä on kuitenkin yksilö. Yhtään samanlaista synnytystä ei minullakaan ole ollut.
Voit olla kuitenkin turvallisin mielin, koska mielestäni Suomen äitiyshuolto ym. ovat erittäin korkealaatuiset ja äidit sekä vauvat hoidetaan mitä parhaiten. ja jos sinulle suositellaan keisarinleikkausta ei kannata epäröidä sitä, sillä ei sitä esitetä kovin heppoisin perustein.
Hyvää jatkoa sinulle ja vauvallesi...
Ensimmäinen lapseni oli 4960g, alateitse tuli ja kesti 2 t 50 min, 11 min ponnistusvaihetta. Ei se suuri lapsi välttämättä tarkoita sektiota tai vaikeaa synnytystä.
Mulla ihan kiinnostas tietää, että miltä susta tuntui synnyttää 5,3kg lapsi, kun itse sain 5kg painavan tytön ja siinä oli ihan hirveä työ ja kipeetä kävi. En ehtiny saada puudutuksii ja tuntui kyllä että taju lähtee. Se oli ensimmäinen lapseni. Kerro kokemuksesi...odotan! Miten muut synnytyksesi ovat menneet?
Et tainnut seurata näitä keskustelupalstoja puolisen vuotta sitten, kun täällä käytiin kiivasta keskustelua tästä aiheesta. Jotkut väittivät kiven kovaan, ettei mikään veny, KOSKA heillekään ei käynyt niin. Mikä ei tapahdu itselle, voi tapahtua jollekin toiselle. Ikävä kyllä.
Muistan pitkän kirjoituksen, jossa oli käynyt silleen venyvästi. Nelikymppinen nainen kirjoitti, kuinka hän synnytyksestä venyi pysyvästi niin, ettei seksi tuntunut miltään. Hän ei vuosikymmeniin edes kehdannut puhua asiasta kellekään. Sitten hän uskaltautui gynekologille kertomaan ongelmastaan, pääsi korjausleikkaukseen ja sitten kaikki oli ok.
Joku venyy, joku ei. Edeltäkäsin sitä tuskin tietää. Älä pelkää, ehkei juuri sinulle tapahdu mitään.
Olisiko ollut minun kirjoitus? Toivottavasti en ole ainut tässä maailmassa.. toisaalta toivon ettei kelleen toiselle näin käy..
Itselle esikoisen jälkeen ei käynyt kuinkaan. Kaikki hyvin. Välilihaa ei leikattu, koska sitä pelkäsin ja syntyi hyvin ilman sitäkin. Emätin repeytyi, se ommeltiin kiinni takakisin normaaliksi.
Toisen lapsen syntymän jälkeen sama tilanne, mutta nyt kätilö kiirehti synnytyslääkärin kanssa aamukahville? koskapa repeämän totesi mutta sen jätti korjaamatta.
Muutaman vuoden elin nuoren äidin masennusta ja ahdistusta, parikymppisen nuoren, nätin, hoikan naisen ahdistusta seksittömästä loppuelämästä.. kunnes uskaltauduin gynekologille (MIES!) joka lähetti korjausleikkaukseen. Sen jälkeen kaikki on ollut kohtuullisen kunnossa.
Lapsia en enää tee, vaikka olisin halunnut niitä enemmän kuin kaksi. En ehkä edes voi synnyttää alateitse. Ja jos, niin vaadin sektion. Samaan helvettiin en enää halua. Haluan nauttia seksistä ja parisuhteesta synnytyksistä/lapsista huolimatta, se on jokaisen oikeus, se on yksi ihmisen perustarpeita =seksuaalisuus, sanokoot seksiin ja ukkoonsa kyllästyneet mitä tahansa.
Itselläni myös koko alapää turposi raskauksien aikana muodottomaksi eikä palautunut ennalleen. Sekin korjattiin.
Olen synnyttänyt 2 lasta ja molempien synnytyksen jälkeen paikat on palautuneet nopeasti. Lääkäri sano, että todella hyvät lantionpohjalihakset, mutta itse en ollut aivan samaa mieltä. Onneksi en revennyt synnytyksessä, nimittäin mulla venyvä kudostyyppi, joka myös palautuu nopeasti, mutta ei seksi enää tunnu samalta, kun ennen...en tiedä tuleeko koskaan enää tuntumaankaan....Kyllä väljyyttä on!
Jos väljyyttä on, et ole välittänyt treenata niitä hyviä lihaksiasi. Eli säännöllinen emättimen seinämien supistaminen vain käyttöön. Niitä voit supistaa ihan missä ja milloin vain. Jos et tiedä, miten ne löydät, pane emättimeesi jotain pientä, helposti ulostulevaa ja yritä ponnistella, että se pysyy paikallaan. Sitten, kun keksit, miten paikallaanpysyminen onnistuu, et enää tarvitse apuvälinettä.
Takaan, että kumppanisi ilahtuu ja itsekin alat nauttia seksistä ihan uudella tavalla.
nimim. tämän kokenut.
väljä= huono seksi?
Onko sitten niin, että sektiossa tiukkuus säilyy. Jostain luin, että jokin muutos tapahtuu joka tapauksessa. Ja joku tossa kirjoitti, että arpi voi haitata seksielämää. Miten niin? Saako sektion jos lapsi on kovin iso?
ottanut satoja papakokeita ja tutkiskellut naisten alapäitä ja voin sanoa, että muutama vuosi sitten alatiesynnyttänyttä ja keisarileikattua naista ei alapäästään erota, jos toipuminen on normaalia. Raskausajan lopulla alkaa erittyä relaksaani-nimistä hormonia, jonka nimestäkin voi jo päätellä, että sen tehtävänä on rentouttaa ja löystyttää kehoa. Ja tässä vaiheessahan keho ei tiedä synnytystapaa eli periaatteessa löystyminen tapahtuu hormoneiden takia. Tietysti on mahdollista saada vaurioita synnytyksessä, mutta se on aika harvinaista. Jumppaaminen on tehokasta, auttaan jopa kymmenien vuosien päästä, ei tietenkään mitään laskeumia korjaa, mutta tiukentaa lihaksia. Ja niitä löysiä löytyy kyllä synnyttämättömistäkin naisista.