Tradenomi työnhaussa

Valmistuin tradenomiksi neljä vuotta sitten. Työelämä on ollut todellista vuoristorataa sen jälkeen. Olen pätkätyöläinen, jonka pisin työputki oli puoli vuotta, sentään ammattia vastaavassa työssä henkilöstöhallinnon puolella.

Viimeisin työni päättyi vuoden vaihteessa, ja pääsin jo haastatteluun. Haastattelija oli onneton rekrykonsultti, joka oli kiinnostuneempi niistä ajoista kun olen ollut ilman työtä kuin niistä töistä joita olen tehnyt. Olen varma, että minut tuomittiin huonoksi vaihtoehdoksi siksi, että olen ollut myös työttömänä!

On aivan sairaan käsittämätöntä, mitä ihmiseltä vaaditaan meidän yhteiskunnassa. Töitä ei ole, ja jos ja kun olet ollut hetkenkin työttömänä, olet heti jotenkin viallinen.

Työttömyys pilaa koko elämän, se on fakta!
135443
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

tradenomiksi viime jouluna iltalinjalta. Olen ollut kokoajan työelämässä mukana. Ehkä kannattaisi ottaa kaikki työt vastaan mitä nyt vain sattuu olemaan tarjolla, niin ei tarvitse olla työttömänä. Itse en ole ollut koskaan työttömänä ja töitä olen puskenut 16 vuotiaasta asti osa-aikaisesti ja 18 vuotiaasta täysipäiväisesti. Nyt olen 29 vuotias, ja tradenomin tutkinto oli neljäs tutkinto josta valmistuin. Aikaisemmat koulutukset ammattikoulu, sen jälkeen kauppiksesta ensin merkantiksi ja sitten oppisopimuksella merkonomiksi.

Äänestä
  • Sepä siinä onkin, että kaupan kassallekaan ei ainakaan tässä isossa kaupungissa vain kävellä. Olen hakenut usein työttömänä ollessani myös töitä joihin ei koulutusta vaadita, mutta niistä ei koskaan ole kuulunut mitään. Se on kyllä ymmärrettävää, koska kyllähän työnantajalle on selvää, ettei minusta pysyvää työntekijää siihen paikkaan saa, koska haluan löytää ammattia vastaavaa työtä. Ennen valmistumista tietysti kelpasin kaupan kassaksikin, mutta en näköjään enää..!!

    Sopivaa porukkaa kaikkiin töihin on niin paljon, että pitänee keskittyä etsimään sitä "itselle sopivaa".

    Muistahan sinä olla iloinen omasta asemastasi, kun et työtöntä päivää ole nähnyt.

    Äänestä

  • Eveliina kirjoitti:

    Sepä siinä onkin, että kaupan kassallekaan ei ainakaan tässä isossa kaupungissa vain kävellä. Olen hakenut usein työttömänä ollessani myös töitä joihin ei koulutusta vaadita, mutta niistä ei koskaan ole kuulunut mitään. Se on kyllä ymmärrettävää, koska kyllähän työnantajalle on selvää, ettei minusta pysyvää työntekijää siihen paikkaan saa, koska haluan löytää ammattia vastaavaa työtä. Ennen valmistumista tietysti kelpasin kaupan kassaksikin, mutta en näköjään enää..!!

    Sopivaa porukkaa kaikkiin töihin on niin paljon, että pitänee keskittyä etsimään sitä "itselle sopivaa".

    Muistahan sinä olla iloinen omasta asemastasi, kun et työtöntä päivää ole nähnyt.

    Sinäpä sen sanoit =).

    "Sopivaa porukkaa kaikkiin töihin on niin paljon, että pitänee keskittyä etsimään sitä "itselle sopivaa"."

    Yritykset hakee tätä nykyä persoonia, joilla on visioita ja oma yksilöllinen tyylinsä. Tällä tavalla yritys kykenee erottumaan kilpailijoistaan ja luomaan kilpailuedun. Joten erotu Eveliina...erotu =)

    Äänestä

  • apebabe kirjoitti:

    Sinäpä sen sanoit =).

    "Sopivaa porukkaa kaikkiin töihin on niin paljon, että pitänee keskittyä etsimään sitä "itselle sopivaa"."

    Yritykset hakee tätä nykyä persoonia, joilla on visioita ja oma yksilöllinen tyylinsä. Tällä tavalla yritys kykenee erottumaan kilpailijoistaan ja luomaan kilpailuedun. Joten erotu Eveliina...erotu =)

    ja haen kirjanpitäjän paikkoja. Kokemustakin on ihan riittävästi.

    Otan mielelläni vastaan vinkkejä siitä miten erottua edukseen. Miten olla persoonallinen kirjanpitäjä,luova visiönääri. Mitä mielestäsi olisivat ne ominaisuudet, joilla kirjanpitäjä erottuu edukseen muista?

    Äänestä

  • ria kirjoitti:

    ja haen kirjanpitäjän paikkoja. Kokemustakin on ihan riittävästi.

    Otan mielelläni vastaan vinkkejä siitä miten erottua edukseen. Miten olla persoonallinen kirjanpitäjä,luova visiönääri. Mitä mielestäsi olisivat ne ominaisuudet, joilla kirjanpitäjä erottuu edukseen muista?

    En ole vielä valmistunut, mutta sain töitä finanssialalta. En ajatellut edes hakea koko paikkaa, koska en ollut kovinkaan vakuuttunut omista mahdollisuuksistani. No hakemus lähti ja kutsu työhaastatteluun tuli viime viikolla. Eilen sain tietää, että työt alkaa ens viikolla:)Tämän viestin pointti on se, että ei kannata lannistua. Harvemmin se työ ekalla kerralla nappaa, yrittäminen kannattaa. Tämä ei ollut minullekaan ensimmäinen hakemus joten kokemusta on myös pettymyksistä.

    Äänestä

  • valmis.. kirjoitti:

    En ole vielä valmistunut, mutta sain töitä finanssialalta. En ajatellut edes hakea koko paikkaa, koska en ollut kovinkaan vakuuttunut omista mahdollisuuksistani. No hakemus lähti ja kutsu työhaastatteluun tuli viime viikolla. Eilen sain tietää, että työt alkaa ens viikolla:)Tämän viestin pointti on se, että ei kannata lannistua. Harvemmin se työ ekalla kerralla nappaa, yrittäminen kannattaa. Tämä ei ollut minullekaan ensimmäinen hakemus joten kokemusta on myös pettymyksistä.

    arvaan. Myyt tietenkin mm. eläke- ja sijoitusvakuutuksia??

    Äänestä

  • apebabe kirjoitti:

    Sinäpä sen sanoit =).

    "Sopivaa porukkaa kaikkiin töihin on niin paljon, että pitänee keskittyä etsimään sitä "itselle sopivaa"."

    Yritykset hakee tätä nykyä persoonia, joilla on visioita ja oma yksilöllinen tyylinsä. Tällä tavalla yritys kykenee erottumaan kilpailijoistaan ja luomaan kilpailuedun. Joten erotu Eveliina...erotu =)

    Erottuminen satojen hakijoiden joukosta on vaikeaa. Nähtävästi minulla kuitenkin on hyvä hakemus ja hyvä tausta koska pääsen haastatteluun asti. Juuri hain vaivaista toimistosihteerin paikkaa johon tuli 300 hakemusta...

    Ehkä minussa on se suomalainen perusvika, etten osaa haastattelussa ylistää itseäni ja olla niin maailman paras. Miksi työpaikan saamiseen pitäisi olla jokin yli-ihminen, miksei tavallinen, osaava ja pätevä ihminen kelpaa? Työn tekeminen oli joskus ihmisen perusoikeus, nyt se ainakin minun kohdallani tuntuu todella vaikealta tavoitteelta.

    Huvittavinta on se, että työpaikan saatuani olen usein huomannut, kuinka työ ei todellakaan vaadi multa mitään "parhaan" ihmisen ominaisuuksia. Omana itsenäni työskenteleminen on aina riittänyt.

    Kieroutunutta se mielestäni on nykyään työnhaku, "aikuisten hiekkalaatikkoleikkiä", kuten joku toinen aiemmin kuvaili...

    Äänestä

  • Eveliina kirjoitti:

    Erottuminen satojen hakijoiden joukosta on vaikeaa. Nähtävästi minulla kuitenkin on hyvä hakemus ja hyvä tausta koska pääsen haastatteluun asti. Juuri hain vaivaista toimistosihteerin paikkaa johon tuli 300 hakemusta...

    Ehkä minussa on se suomalainen perusvika, etten osaa haastattelussa ylistää itseäni ja olla niin maailman paras. Miksi työpaikan saamiseen pitäisi olla jokin yli-ihminen, miksei tavallinen, osaava ja pätevä ihminen kelpaa? Työn tekeminen oli joskus ihmisen perusoikeus, nyt se ainakin minun kohdallani tuntuu todella vaikealta tavoitteelta.

    Huvittavinta on se, että työpaikan saatuani olen usein huomannut, kuinka työ ei todellakaan vaadi multa mitään "parhaan" ihmisen ominaisuuksia. Omana itsenäni työskenteleminen on aina riittänyt.

    Kieroutunutta se mielestäni on nykyään työnhaku, "aikuisten hiekkalaatikkoleikkiä", kuten joku toinen aiemmin kuvaili...

    on vikana, etten osaa markkinoida itseäni tarpeeksi. En osaa haastattelussa kehua retostella ja ylistää itseäni maasta taivaaseen. Työnantajat eivät kyllä tajua minkä helmen minussa menettävät(pitäisiköhän käyttää tuota ilmausta seuraavassa haastattelussa, "helmi" ;).

    Ilmeisesti itseään kehuvat ja itsevarmat ihmiset(vaikka todellisuudessa hommat ei aina niin hyvin hoituisikaan), saavat ne paikat. Uppoaako työnantajiin todella tällainen käyttäytyminen? Eräs haastattelija kyllä kertoi, kun hän oli juuri haastatellut nuoria, että nykynuoret esiintyvät tosi itsevarmasti ja osaavat mukamas kaiken. Häntä kuulemma oikein huvitti moinen käytös.

    Äänestä

  • kun nyt kirjoitti:

    arvaan. Myyt tietenkin mm. eläke- ja sijoitusvakuutuksia??

    mutta työnkuvaani ei kuulu minkään myyminen:)

    Äänestä

  • ria kirjoitti:

    on vikana, etten osaa markkinoida itseäni tarpeeksi. En osaa haastattelussa kehua retostella ja ylistää itseäni maasta taivaaseen. Työnantajat eivät kyllä tajua minkä helmen minussa menettävät(pitäisiköhän käyttää tuota ilmausta seuraavassa haastattelussa, "helmi" ;).

    Ilmeisesti itseään kehuvat ja itsevarmat ihmiset(vaikka todellisuudessa hommat ei aina niin hyvin hoituisikaan), saavat ne paikat. Uppoaako työnantajiin todella tällainen käyttäytyminen? Eräs haastattelija kyllä kertoi, kun hän oli juuri haastatellut nuoria, että nykynuoret esiintyvät tosi itsevarmasti ja osaavat mukamas kaiken. Häntä kuulemma oikein huvitti moinen käytös.

    esiintyvät erittäin varmasti ja kuvittelevat osaavansa kaiken, vaikka ei työkokemusta ole nimeksikään. Itse en palkaa yhtään itseään maasta taivaaseen kehuvaa tyyppiä, joka on juuri valmistunut, mutta työkokemus puuttuu. Pelkkä koulutus kun ei takaa vielä osaamista, valitettavasti. Eli itsensä kehuminen ei riitä eikä uppoa kaikkiin rekryihin, tarvitaan näyttöjä osaamisesta. Ja minkä tahansa alan työkokemus on aina plussaa.

    Äänestä

  • ria kirjoitti:

    on vikana, etten osaa markkinoida itseäni tarpeeksi. En osaa haastattelussa kehua retostella ja ylistää itseäni maasta taivaaseen. Työnantajat eivät kyllä tajua minkä helmen minussa menettävät(pitäisiköhän käyttää tuota ilmausta seuraavassa haastattelussa, "helmi" ;).

    Ilmeisesti itseään kehuvat ja itsevarmat ihmiset(vaikka todellisuudessa hommat ei aina niin hyvin hoituisikaan), saavat ne paikat. Uppoaako työnantajiin todella tällainen käyttäytyminen? Eräs haastattelija kyllä kertoi, kun hän oli juuri haastatellut nuoria, että nykynuoret esiintyvät tosi itsevarmasti ja osaavat mukamas kaiken. Häntä kuulemma oikein huvitti moinen käytös.

    Noh noh. Subjektiivisuus ja asioiden kaunistelu ei kuulu persoonallisuustekijöihin. Paras tapa erottua massasta on olla oma itsensä. Mutta tärkeää on tuoda esille omat puolensa ja ASENNE! Asenne on kaikki kaikessa. Ironista kyllä yksi tärkeimmistä tavoista mitata asennetta on yksinkertaisesti kyky olla oma oma itsensä ja mukautua ympäristöön kuin kuin ympäristöön. Tällöin ihmiselle ei koidu häiriötekijöitä ja työpanos on korkeampi.

    Ja mitä tulee Ria sun kirjanpitohommiin, niin voithan erottua esim. positiivisuudellasi (iloista työntekijää on kivempi katella kuin möllöö), terveellisillä elämäntavoilla (tulee halvemmaksi yritykselle), reippaudella (toimii joka paikassa), avoimuudella (edelleen toimii kaikessa), ASENTEELLA (eli päämäärätietoisuus, sen minkä aloitat myös lopetat, tavoitteet, osaat motivoida itseäsi, tiedät mitä haluat), tämän lisäksi tietty itsevarmuus ja kommunikointi(katse, puhe, elekieli)ja niin moni muu tekijä.

    Olen rekrytoinut ihmisiä jonkin verran, joten on käsitys miten homma toimii. Henkilökohtaisella tasolla nuo ovat niitä asioita joihin kiinnitän huomiota ottaessani ihmisiä yritykseeni töihin.

    Ja tuohon erottumiseen vielä sen verran, että yrityksetkin hakevat kilpailuetua nimenomaan erottumalla toisistaan (ylläri bylläri). Eli toi on ihan yleismaailmallinen käsite, jota jengi ei vaan jostain syystä osaa/tahdo käsittää.

    En sano onnea työnhakuun, vaan mieluummin "asennetta" työnhakuun kaikille!

    Äänestä

Tradenomeja valmistuu ihan liikaa (20 % nykyisestä määrästä riittäisi) ja taas henkilöstöhallinnossa on todella vähän työpaikkoja joten ei ihme ettet ole saanut työtä.

Äänestä

Kysele henkilöstövuokraus ja rekrytointifirmoilta työtä. Ala on koko ajan kasvussa. Laita avoimia hakemuksia ja kerro tyyliin "Olen saanut positiivista palautetta oma-aloitteisuudestani ja vastuuntunnostani", teen minkä lupaan ja olen ehdottoman luotettava. Olet oma itsesi ja myös luotat itseesi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Eveliina kirjoitti:

Valmistuin tradenomiksi neljä vuotta sitten. Työelämä on ollut todellista vuoristorataa sen jälkeen. Olen pätkätyöläinen, jonka pisin työputki oli puoli vuotta, sentään ammattia vastaavassa työssä henkilöstöhallinnon puolella.

Viimeisin työni päättyi vuoden vaihteessa, ja pääsin jo haastatteluun. Haastattelija oli onneton rekrykonsultti, joka oli kiinnostuneempi niistä ajoista kun olen ollut ilman työtä kuin niistä töistä joita olen tehnyt. Olen varma, että minut tuomittiin huonoksi vaihtoehdoksi siksi, että olen ollut myös työttömänä!

On aivan sairaan käsittämätöntä, mitä ihmiseltä vaaditaan meidän yhteiskunnassa. Töitä ei ole, ja jos ja kun olet ollut hetkenkin työttömänä, olet heti jotenkin viallinen.

Työttömyys pilaa koko elämän, se on fakta!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu