Vaimonsa kuoli 20v sitten.
Leski sai avio-osuutensa, mutta eikö hän sitten perikään toista puoliskoa(josta perintövero)?
Astuvatko kuolleen vaimon sisarukset perillisiksi?
Olen luullut, että leski perii vaimonsa, jollei rintaperillisiä ole.
Leski sai avio-osuutensa, mutta eikö hän sitten perikään toista puoliskoa(josta perintövero)?
Astuvatko kuolleen vaimon sisarukset perillisiksi?
Olen luullut, että leski perii vaimonsa, jollei rintaperillisiä ole.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...
ole testamentilla määrätty perinnöstä, mutta joka tapauksessa saa jäädä yhteiseen kotiin asumaan elämänsä loppuun saakka.
Lesken kuoleman jälkeen perii molempien vanhemmat jos ovat elossa ja sitten astuu kuvaan sisarukset perimysjärjestyksessä ja tai sisarusten lapset.
Vastausta en 20 vuoden taakse nyt tiedä, mutta oheistamani lainkohdan mukaan rapiat 20 vuotta puoliso on perinyt ja peritystä osuudesta menee vero, mutta tasinkona saatu osuus on verotonta.
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
-- Näin olen itsekin ymmärtänyt.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
-- Tässä nyt on ristiriita edelliseen nähden; leski ei siis kuitenkaan peri, vaan vainajan isä/äiti/sisaretjne?
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
-- Nyt meni pahasti yli hilseen; lesken kuoltua hänen isä/äiti/sisaret jne eivät muka peri mitään, vaan kaikki menisi ensiksi kuolleen (20v sitten) sisarille? Kyllähän avioparin molemmat sisarusparvet ovat samanarvoisia.
Tässä casessa on sellainen tilanne, että eräs pankki haluaa keskinäisen, tunnustetun ja valvotun testamentin jälkeen ensiksi kuolleen sisarilta moittimattomuusklausuulin allekirjoituksen. Tuolloin tehdyssä perukirjassa on selvä maininta omistusoikeuden siirtymisestä leskelle keskinäisen testamentin nojalla.
Olen hieman ymmällä.
Lue huomenna rauhallisesti perintölaista kopioitu teksti uudelleen.
Mikäli viimeksi kuolevalta puolisolta jää lain mukaisia perillisiä (serkut ei peri), niin toki molemmat sukuhaarat jakavat pesän.
Lainaamasi perintökaaren säännökset koskevat tilannetta, missä lapsettomana kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt testamenttia; tällöin eloonjäänyt puoliso perii kuolleen. (Sen, miten perintö viimeksi eläneenkin puolison kuoltua jaetaan, olet ymmärtänyt väärin; mitään ristiriitaa laissa ei ole.)
Puoliso voi testamentilla määrätä jäämistönsä periytymisestä toisinkin. Hän voi syrjäyttää toisen puolison perinnöstä (ei kuitenkaan yhteisen kodin ja asuntoirtaimiston elinaikaisesta hallinnasta). Hän voi myös antaa puolisolle vahvemman oikeuden perintöön kuin mitä PK 3 luvun säännökset antavat.
Jos puoliso testamenttaa omaisuutensa eloonjäävälle puolisolle täydellä omistusoikeudella (eikä testamentissa ole ns. toissijaissaajaa koskevaa määräystä), tämä voi määrätä myös perimästään omaisuudesta omalla testamentillaan. Ellei viimeksi eläneeltä jää testamenttia, hänen perintönsä lankeaa hänen omille lakimääräisille perillisilleen. Ensiksi kuolleen puolison suku (ns. toissijaiset perilliset) eivät siis tässä tapauksessa pääse jakamaan viimeksi eläneen puolison pesää.
Mainitsemasi keskinäinen testamentti ilmeisesti on sisällöltään sellainen, että sen mukaan viimeksi elänyt puoliso on perinyt ensiksi kuolleen puolison omaisuuden täydellä omistusoikeudella.
Kiitokset vaivannäöstänne.
Sen verran kysyisin viellä, että ovatkohan testamentin kopiot jätetty 20 v sitten verolautakunnalle, koska ne mainitaan perukirjassa. Nykyäänhän niitä ei liitetä mukaan. Olisi tarpeellista nähdä se keskinäinen testamentti mahdollisine ehtoineen.
Kyllä aikanaan testamentin kopio on kuulunut toimittaa verotoimistoon perukirjan liitteenä. Ja niin se (kuten myös avioehto) kuuluu ehdottomasti nykyäänkin!
Ja heti huomenna tilaamaan kopioita.
P.S. Verottaja ei muuten halunnut mitään kopioita, kun jätin perukirjan viime vuonna, käski vaan säilyttämään. Viimeksi kuolleen testamentti on yksi osa perukirjaa.
Perintö- ja lahjaverolaki 20 luku 5 §:
"5 §
Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset."
Kopiota ei tarvita, jos asiakirja on kirjoitettu sanasta sanaan perukirjaan.
Verovirkailija varmaankin käski säilyttämään kuitit ja muut menotositteet. Niitä ei nykyään tarvitse liittää perukirjaan.