Ote Kotimaa-lehdestä:
"Lohi toivoo loukattujen ottavan suoraan yhteyttä niihin, joiden painostamiksi ovat joutuneet."
Olen ollut lapsena (70-80-luvuilla) noin kymmenen vuoden ajan koulukiusattu. Tuntuisi aika kummalliselta mennä nyt kyselemään kiusaajilta, että pyytäisivät anteeksi tekojaan. Minusta tässä on aivan sama ajatusmaailma, kun puhutaan hoitokokouksista ja niiden jälkihoidosta, mikä on nyt noussut puheenaiheeksi.
Vai onko tämä vain nyt tätä päivää - kukaan ei vastaa oikeastaan yhtään mistään.
Ennustan: Vanhoillislestadiolaisuus jakaantuu ainakin kahtia, jos ei jopa useampaan osaan seuraavan viiden vuoden aikana.
"Lohi toivoo loukattujen ottavan suoraan yhteyttä niihin, joiden painostamiksi ovat joutuneet."
Olen ollut lapsena (70-80-luvuilla) noin kymmenen vuoden ajan koulukiusattu. Tuntuisi aika kummalliselta mennä nyt kyselemään kiusaajilta, että pyytäisivät anteeksi tekojaan. Minusta tässä on aivan sama ajatusmaailma, kun puhutaan hoitokokouksista ja niiden jälkihoidosta, mikä on nyt noussut puheenaiheeksi.
Vai onko tämä vain nyt tätä päivää - kukaan ei vastaa oikeastaan yhtään mistään.
Ennustan: Vanhoillislestadiolaisuus jakaantuu ainakin kahtia, jos ei jopa useampaan osaan seuraavan viiden vuoden aikana.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse en ole ollut olemassa näiden tapahtumien aikaan, mutta olen selvittänyt tapahtumat itselleni.
Hoitokokouksissa oli kyse koko maan kattaneesta kokousaallosta, eräänlaisesta prosessista. Tämän voi tarkistaa Päivämies-lehden tuonaikaisista numeroista (saa kirjastoista).
Ilmiössä oli paljon kollektiivisen kiusaamisen piirteitä, se on myönnettävä. Hyvä huomio sinulta.
En yhdy käsitykseesi herätysliikkeemme jakaantumisesta tai hajoamisesta. Tämä asian käsittleystä riippuua kuinka käy, mutta itse uskon että jos käännymme asian avoimen käsittelyn kannalle, se on koituva meille uskovaisille ja jumalanvaltakunnalle siunaukseksi.
Erityisesti meille nuoren polven vl-uskovaisille.
Tulevaisuutta ei voida rakentaa harhaoppien piilottelulle eikä epäoikeudenmukaisuuksille!
Hoitokokoukset levisivät Amerikkaan, Kandanaan ja Pohjoismaihin.
Maailmanlaajuinen harha vanhoillislestadilaisessa liikkeessä.
Kyllähän se niin on, että loukkaajan ja painostajan täytyy pyytää anteeksi väärin kohdellulta, eikä päinvastoin. Kyllä hoitokokousten päämiehet itse muistavat, ketä vastaan ovat rikkoneet, vai eikö "epäuskoisilta" nykyaikanakaan tarvitse pyytää anteeksi?
Onko vanhoillislestadiolaisuudessa menneet nyt puurot ja vellit sekaisin kun loukattua vaaditaan nöyrtymään lisää? Tämäkö on sitä mainostettua asioiden korjaamista?
"Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistykseltä (SRK) vaaditaan puolueetonta selvitystä hoitokokousvuosien hengellisestä painostuksesta sekä julkista anteeksipyyntöä kärsineiltä, joita on sekä liikkeessä että sen ulkopuolella", kirjoitti Kotimaa 10.2.2006.
Lehdessä osutaan asian ytimeen: mikä perustelu asian selvittämisellä on.
Me kaikki toivomme, että kristillisyyteen palaa vapaus, ilo ja rauha, ja aidon ja avoimen keskustelun kulttuuri. Se edistää keskinäistä rakkautta Jumalan valtakunnassa.
Tapahtumien käsittely on lehden mukaan perusteltua, sillä tiedämme, että tällaisissa asioissa aika ei suinkaan itsestään paranna haavoja. Tästähän meillä ja meidän vanhemmillamme on ikävät muistot pappis-hajaannuksen ajoilta.
"Puolueeton selvitys ja anteeksipyyntö merkitsisivät korjaavan prosessin alkua. SRK ilmaisisi olevansa pahoillaan tapahtumista ja kannustaisi osallisia pyytämään anteeksi sekä korjaamaan katkenneita suhteita."
Näin Kotimaa 10.2.2006.