Onko kenelläkään kokemusta teknikosta insinööriksi opiskelusta AMK:ssa?
Miten opiskelu oli muuttunut opistoajoista? Miten AMK-insinööriksi valmistuminen muutti asemaasi työelämässä? Miten palkkaus kehittyi?
Kannattiko?
Miten opiskelu oli muuttunut opistoajoista? Miten AMK-insinööriksi valmistuminen muutti asemaasi työelämässä? Miten palkkaus kehittyi?
Kannattiko?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaikutus on suunnilleen sama kuin muutaman vuoden rajulla ryyppyputkella: unohdat puolet jo osaamistasi asioista, ja arvostuksesi työelämässä katoaa Kankkulan kaivoon.
Nyt kun insinööritutkinnon taso romahti sen muututtua ammattikorkeakoulututkinnoksi, niin eikö se vastaa teknikon oppimäärää. Ei tarvitse muuta kuin virkistellä vanhoja muistoja ja suoritaa tutkinto pika vauhtia, jos on teknikko.
Teknikon lähiopetustuntimäärät on varmaan ainakin samaa tasoa kuin amk-insseillä.
Metsätalousteknikot ainankin saivat insinöörin nimikkeen parin viikon täydennyskoulutuksen jälkeen. Mahtaakohan tuo päteä kaikilla aloilla?
Parikin perhetuttua on käynyt teknikosta AMK-inssiksi. Tällä suppealla kokemuksella väitän palkan, aseman ja arvostuksen kohenevan vain jos vaihdat työpaikkaa tai olet jo sopinut työnantajan kanssa em. asioiden muuttuvan valmistumisen myötä.
Muuten olet yksi AMK-tutkinnon mollaaja lisää.
päivittää tietoja ja ehkä oppia joitain uutta mutta ei paranna eikä pahenna asemaasi työmarkkinoilla palkkauksesta puhumattakaan.
opiskelen teknillisessä yliopistossa ja eräs opiskelu"kaverini" (joka on opistoinsinööri) kertoi lähteneensä ennemminkin opiskelemaan DI:ski kuin AMK-inssiksi. Syykin hänellä oli aika pätevä. Jos hän olisi halunnut päivittää opintonsa AMK:ssa olisi saanut vähemmän kursseja hyväksiluettua kuin yliopistossa. Syy tähän oli että AMK pitää opisto insinöörin tutkintoa AMK-insinöörin tutkintoa huonompana. Yliopistossa ne käsitellään käytännössä samana koulutuksena. Hän siis valmistuu nopeammin nopeammin DI:ksi kuin AMK-insinööriksi.
Kävin Sturenkadun (HELLsinki) ammattikoulun, 3.v (1957-60) Senjälkeen HTOL, valmistuin teknikoksi 1964, 19-vuotiaana. Kansakoulupohjainen teknikkokoulutus antoi mahdollisuuden suorittaa yo-tutkinto 1994, ilman lukiota. Tätä ei kaikki teknikot silloin tienneet. Keravan iltalukion rehtori (tohtori-mies) eväsi kirjoitusaikeeni. Mutta yo-ltk. päästi kirjoittamaan. Teknikkokoulutukseni 60-luvulla omasi sen verran tietoa että sain muutaman L:n. Kävin sen JyTOL-koulutuksen läpi. Teknikosta insinööriksi. KTM maksoi opiskelustani muistaakseni 300.000 FIM. Koulutukseni jälkeen sai hyvän vtj. paikan tunnetussa elektroniikkalan yrityksessä. Nyt olen eläkkeellä. Nimim. "Kyllä koulutus kannattaa"
Kävin Sturenkadun (HELLsinki) ammattikoulun, 3.v (1957-60) Senjälkeen HTOL, valmistuin teknikoksi 1964, 19-vuotiaana. Kansakoulupohjainen teknikkokoulutus antoi mahdollisuuden suorittaa yo-tutkinto 1994, ilman lukiota. Tätä ei kaikki teknikot silloin tienneet. Keravan iltalukion rehtori (tohtori-mies) eväsi kirjoitusaikeeni. Mutta yo-ltk. päästi kirjoittamaan. Teknikkokoulutukseni 60-luvulla omasi sen verran tietoa että sain muutaman L:n. Kävin sen JyTOL-koulutuksen läpi. Teknikosta insinööriksi. KTM maksoi opiskelustani muistaakseni 300.000 FIM. Koulutukseni jälkeen sai hyvän vtj. paikan tunnetussa elektroniikkalan yrityksessä. Nyt olen eläkkeellä. Nimim. "Kyllä koulutus kannattaa"