Mitä musiikkia lauantaina?

jos kuuntelee BeeGeesiä, synti anteeksi annettu :-) Jokainenhan saa kuunnella juuri sitä mitä haluaa. Onko tuo BeeGees jotenkin lepakkomusaa? Onko yleensä mitään "lepakkomusaa"?

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

jos kuuntelee BeeGeesiä, synti anteeksi annettu :-) Jokainenhan saa kuunnella juuri sitä mitä haluaa. Onko tuo BeeGees jotenkin lepakkomusaa? Onko yleensä mitään "lepakkomusaa"?

Tinni-Tunni

Lue lisää

Village People ollut homojen (miesten suosiossa joskus aikoinaan?

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

Village People ollut homojen (miesten suosiossa joskus aikoinaan?

Tinni-Tunni

Hmmm...lepakkomusaa ? *pohtii*
Batman-soundtrack ?

ennen kuullutkaan, no minä taidan ollakin aika pihalla uudemmasta pop/rock musiikista. Googlasin kyllä ja katsoin yhden heidän videonsa, sen jossa oli hunnutettuja naisia ja punasiin pukeutunut nainen käveli ja juoksi ison ristin kanssa. Tietyt ryhmät eivät ehkä tykkää hyvää moisesta... Ei oikein kolahtanut minuun. Joten jatkan Procol Harumin kuuntelua :-)

Tinni-Tunni

nättejä tyttöjähän ne maustetytöt olivat ;-) Saako kysyä mitä kuuntelet silloin kun sinulla on hyvä musiikkimaku? :-)

Tinni-Tunni

Spaissarit rulettaa x)d
*asettaa Gerin uusimman soololevyn asemaan*
Tervettä ?

tinni-tunni kirjoitti:

nättejä tyttöjähän ne maustetytöt olivat ;-) Saako kysyä mitä kuuntelet silloin kun sinulla on hyvä musiikkimaku? :-)

Tinni-Tunni

Musamaku on yleensä jossain akselilla Depeche Mode-Joy Division-Manic Street Preachers-Interpol-HIM-Rammstein...

Ja sitten pidän älyttömästi country-musiikista. En tajuu miks niin monet inhoavat sitä. Monesti kuulee sanottavan että melkein mikä tahansa muu käy mutta EI KANTRI. Minusta se on ihanaa, sielukasta, tunnepitoista, maanläheistä musiikkia. Viimeaikoina oon kuunnellut paljon Emmy Lou Harrisia ja Johnny Cashin Love/God/Murder -trilogiaa.

lepakko kirjoitti:

Spaissarit rulettaa x)d
*asettaa Gerin uusimman soololevyn asemaan*
Tervettä ?

Ihanaa että mä en ole yksin tämän perversion kanssa. Spaissarit oli niin kertakaikkisen söpö ilmiö etten tajua miten muka voisin olla diggailematta :) Grrrrl Power!

krayon24 kirjoitti:

Musamaku on yleensä jossain akselilla Depeche Mode-Joy Division-Manic Street Preachers-Interpol-HIM-Rammstein...

Ja sitten pidän älyttömästi country-musiikista. En tajuu miks niin monet inhoavat sitä. Monesti kuulee sanottavan että melkein mikä tahansa muu käy mutta EI KANTRI. Minusta se on ihanaa, sielukasta, tunnepitoista, maanläheistä musiikkia. Viimeaikoina oon kuunnellut paljon Emmy Lou Harrisia ja Johnny Cashin Love/God/Murder -trilogiaa.

Lue lisää

on tuttu ja taitaa joku levykin olla hyllyssä. Manic Street Preachers on kans tuttu mutta en yhtään muista millaista musa oli... Kantri on kyllä mulle aika tuntematonta, lähinnä sitä ehkä olisi Kate & Anna McGarrigle ja Stan Ridgway (hyvä!) Johnny Cash sinänsä hieno tyyppi ja siihen sopiva ääni! Emmy Lou on kyllä tuttu ja olen TV:ssä tai jossain kuullutkin mutta en oikein muista...

Tinni-Tunni

Ehkä kysely on jo vanhentunut, mutta oli mielestäni kiva, joten vastailen kuitenkin.

Viikonloppuna kuuntelin aika paljon mm. Putumayon kokoelmia (suosittelen, jos haluat kuulla muutakin kuin englantia, niistä voi löytyä uusia suosikkiartisteja... Löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastoista, ainakin kympistä). Samoin kuuntelin uutta "löytöäni" (joka siis tietenkin on tosi vanhaa ja kuuluisaa kamaa) Kate Bushia, en tiedä miksi vasta nyt olen häneen kilahtanut.

Kuuntelin myös kestosuosikkejani Ani Difrancoa ja Rose Polanzania, jälkimmäistä hankala löytää Suomesta, mutta netistä kyllä löytyy. Jos haluat googlata. :)

Ja muuten, kun sinulle jossain sanottiin että mitä mies tekee täällälesbojen palstalla, niin älä välitä, minusta sinulla on yleensä fikut komentit, ja varmaan enemmistö palstalaisista ei pistä kirjoitteluaisi ollenkaan pahakseen. Kaikki näkökulmat tervetulleita, paitsi provoilut!

mmä kirjoitti:

Ehkä kysely on jo vanhentunut, mutta oli mielestäni kiva, joten vastailen kuitenkin.

Viikonloppuna kuuntelin aika paljon mm. Putumayon kokoelmia (suosittelen, jos haluat kuulla muutakin kuin englantia, niistä voi löytyä uusia suosikkiartisteja... Löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastoista, ainakin kympistä). Samoin kuuntelin uutta "löytöäni" (joka siis tietenkin on tosi vanhaa ja kuuluisaa kamaa) Kate Bushia, en tiedä miksi vasta nyt olen häneen kilahtanut.

Kuuntelin myös kestosuosikkejani Ani Difrancoa ja Rose Polanzania, jälkimmäistä hankala löytää Suomesta, mutta netistä kyllä löytyy. Jos haluat googlata. :)

Ja muuten, kun sinulle jossain sanottiin että mitä mies tekee täällälesbojen palstalla, niin älä välitä, minusta sinulla on yleensä fikut komentit, ja varmaan enemmistö palstalaisista ei pistä kirjoitteluaisi ollenkaan pahakseen. Kaikki näkökulmat tervetulleita, paitsi provoilut!

Lue lisää

Kiitos muuten Ofra Haza-vinkistä. Pitää katsoa, löytyisikö tuo levy kirjastosta...

Osteletko muuten levyjä, ja jos niin mistä? Edelleen jos tykkäät noista ns. maailmanmusa-artisteista, niin suosittelen Digeliusta (levykauppa) ja tietenkin kirjastoja. :)

mmä kirjoitti:

Ehkä kysely on jo vanhentunut, mutta oli mielestäni kiva, joten vastailen kuitenkin.

Viikonloppuna kuuntelin aika paljon mm. Putumayon kokoelmia (suosittelen, jos haluat kuulla muutakin kuin englantia, niistä voi löytyä uusia suosikkiartisteja... Löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastoista, ainakin kympistä). Samoin kuuntelin uutta "löytöäni" (joka siis tietenkin on tosi vanhaa ja kuuluisaa kamaa) Kate Bushia, en tiedä miksi vasta nyt olen häneen kilahtanut.

Kuuntelin myös kestosuosikkejani Ani Difrancoa ja Rose Polanzania, jälkimmäistä hankala löytää Suomesta, mutta netistä kyllä löytyy. Jos haluat googlata. :)

Ja muuten, kun sinulle jossain sanottiin että mitä mies tekee täällälesbojen palstalla, niin älä välitä, minusta sinulla on yleensä fikut komentit, ja varmaan enemmistö palstalaisista ei pistä kirjoitteluaisi ollenkaan pahakseen. Kaikki näkökulmat tervetulleita, paitsi provoilut!

Lue lisää

Eihän se ole vanhentunut ja kiva kun vastasit. Onko tuo Putumayo yhtye vai yhtiö? Pikaisesti vilkaisin netistä mutta tuo mun englanti on vähän huonoissa kantimissa... Mutta pidän tuon mielessä.

Minkätyyppistä musaa toi Ani Difranco ja Rose Polanzani on? Mihin tunnetumpaan heitä voisi verrata?

Mä innostun silloin Bushista kun sen eka levy ilmestyi. Ei se eka levy ehkä mikään huippu ollut mutta Katen ääni kyllä miellytti. onneksi ne muut levyt parani kerta kerralta ja olivat myös mukavan erilaisia. Parhaat levyt ovat Hounds of Love ja The Dreamings ja Never for Ever. Uusin levy on vielä ostamatta kun epäilen että en siitä ehkä pitäisi, mutta kai se pakko vielä hankkia.

Hankin musiikin ostamalla CD:inä, netistä ja olen hankkinut myös sieltä Digeliuksesta. Esim. Natacha Atlaksen "Halim" -levyn jota on aivan pakko suositella! Se on todella hieno levy ja erittäin tasainen tasoltaan, no sehän valittiinkin ilmestymisensä jälkeen vuoden parhaaksi etnolevyksi UK:ssa.

Joo, en mä välitä jos joku ei tykkää että täällä kirjoittelen. Tosin, jos isompi joukko alkaa purnaamaan minua vastaan niin sitten voin kyllä häipyä pois, en halua olla sellaisessa paikassa jossa minusta ei pidetä. Mutta ainakin vielä olen ajatellut täällä kirjoitella.

Tinni-Tunni

mmä kirjoitti:

Kiitos muuten Ofra Haza-vinkistä. Pitää katsoa, löytyisikö tuo levy kirjastosta...

Osteletko muuten levyjä, ja jos niin mistä? Edelleen jos tykkäät noista ns. maailmanmusa-artisteista, niin suosittelen Digeliusta (levykauppa) ja tietenkin kirjastoja. :)

Lue lisää

Piti vielä sanoa että toi Ofra Hazan Yemenite Songs on kokonaan hebreaksi laulettu ja hän on tehnyt toisen levyn, Shaday, jossa on ensin mainitulta levyltä joitakin kappaleista tehty "discoversioita" ja vieläpä varsin hyviä. Osa biiseistä on kyllä hiukan keskinkertaisia mutta kyllä se silti on aika hyvä levy, laulettu hebreaksi ja englanniksi ja myös siten että samassakin biisissä hebreaksi/englanniksi (laulaa ehkä saman hebreaksi ja sit enkuksi). Löytyy muitakin levyjä, mutta nämä taitavat olla parhaat.
Ja uusiahan ei tule kun Ofra kuoli aidsiin joskus 80-luvulla (muistaakseni)

Tinni-Tunni

mmä kirjoitti:

Ehkä kysely on jo vanhentunut, mutta oli mielestäni kiva, joten vastailen kuitenkin.

Viikonloppuna kuuntelin aika paljon mm. Putumayon kokoelmia (suosittelen, jos haluat kuulla muutakin kuin englantia, niistä voi löytyä uusia suosikkiartisteja... Löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastoista, ainakin kympistä). Samoin kuuntelin uutta "löytöäni" (joka siis tietenkin on tosi vanhaa ja kuuluisaa kamaa) Kate Bushia, en tiedä miksi vasta nyt olen häneen kilahtanut.

Kuuntelin myös kestosuosikkejani Ani Difrancoa ja Rose Polanzania, jälkimmäistä hankala löytää Suomesta, mutta netistä kyllä löytyy. Jos haluat googlata. :)

Ja muuten, kun sinulle jossain sanottiin että mitä mies tekee täällälesbojen palstalla, niin älä välitä, minusta sinulla on yleensä fikut komentit, ja varmaan enemmistö palstalaisista ei pistä kirjoitteluaisi ollenkaan pahakseen. Kaikki näkökulmat tervetulleita, paitsi provoilut!

Lue lisää

En tiedä minkälaisia noi mainitsemasi Ani Difranco ja Rose Polanzani ovat, Anista oli netissä joku maininta että olisi folkpunkkia?! Vähän vaikea kuvitella minkälaista sellainen on. Tuli mieleen että voisit ehkä pitää Dalbellosta, on tehnyt kolme levyä harvakseltaan mutta kaikki oikein hyviä: eka on She ja toinen Whoman four says ja kolmas Whore ja se on tummasävyistä rockia ja erittäin hyvä. Sanoitukset ovat (käsittääkseni) omaperäisen kantaaottavia. En tiedä miten hyvin noita nykyään saatavilla, mutta kannattaa tutustua jos löytää jostain. Netin kautta luulisin että ainakin onnistuu. Mun galleriasivuilla oli linkkejä Dalbelloon.

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

En tiedä minkälaisia noi mainitsemasi Ani Difranco ja Rose Polanzani ovat, Anista oli netissä joku maininta että olisi folkpunkkia?! Vähän vaikea kuvitella minkälaista sellainen on. Tuli mieleen että voisit ehkä pitää Dalbellosta, on tehnyt kolme levyä harvakseltaan mutta kaikki oikein hyviä: eka on She ja toinen Whoman four says ja kolmas Whore ja se on tummasävyistä rockia ja erittäin hyvä. Sanoitukset ovat (käsittääkseni) omaperäisen kantaaottavia. En tiedä miten hyvin noita nykyään saatavilla, mutta kannattaa tutustua jos löytää jostain. Netin kautta luulisin että ainakin onnistuu. Mun galleriasivuilla oli linkkejä Dalbelloon.

Tinni-Tunni

Lue lisää

Kiitos Dalbello-vinkistä, täytyy etsiskellä heti kun kerkiän. Ofra Hazalta tunnen kyllä Shadayn. Kun on enemmän aikaa, voin kaivella levykokoelmiani ja vinkkailla omia suosikkejani.

Kate Bushista sen verran, että surahdin hänen musaansa siis tuon uuden levyn myötä, on mielestäni tosi hyvä ja paranee joka kuuntelulla. Seuraava suosikkini onkin sitten se ihan eka levy, johon en kyllästy, ja minuta siinä on jotain tuoreutta mitä ei niillä myöhemmillä "hienommilla" levyillä ole. Mutta omistan kaikki mainitsemasi ja lisäksi pari muuta. :)

Ani Difrancon musiikkia kutsutaan usein folkiksi, mutta varsinkin viimeisimmät levyt ovat olleet melko jatsahtavia ja on ollut torvisektioita yms. Varhaisemmat levyt ovat pitkälti nainen- ja kitarameininkiä, mutta ymmärrän kyllä tuon punkiksi kutsumisenkin, koska hänellä on joissain biiseissä aika raju ote. Mahtava muuten livenä! Sanoitukset tosi hyviä, sääli jos et niin englantia ymmärrä.

Rose Polanzania taas yksi kaverini kutsui naispuoliseksi Leonard Coheniksi. Hmm, en tiedä onko hyvä vertaus. Mutta sekin aika kitaravetoista ja kantaaottavaa. Jos googlaat Polanzanin kotisivuille, siellä on jotain pätkiä kuunneltavanakin.

Nyt pakko huolehtia pesukonekatastrofista!

mmä kirjoitti:

Kiitos Dalbello-vinkistä, täytyy etsiskellä heti kun kerkiän. Ofra Hazalta tunnen kyllä Shadayn. Kun on enemmän aikaa, voin kaivella levykokoelmiani ja vinkkailla omia suosikkejani.

Kate Bushista sen verran, että surahdin hänen musaansa siis tuon uuden levyn myötä, on mielestäni tosi hyvä ja paranee joka kuuntelulla. Seuraava suosikkini onkin sitten se ihan eka levy, johon en kyllästy, ja minuta siinä on jotain tuoreutta mitä ei niillä myöhemmillä "hienommilla" levyillä ole. Mutta omistan kaikki mainitsemasi ja lisäksi pari muuta. :)

Ani Difrancon musiikkia kutsutaan usein folkiksi, mutta varsinkin viimeisimmät levyt ovat olleet melko jatsahtavia ja on ollut torvisektioita yms. Varhaisemmat levyt ovat pitkälti nainen- ja kitarameininkiä, mutta ymmärrän kyllä tuon punkiksi kutsumisenkin, koska hänellä on joissain biiseissä aika raju ote. Mahtava muuten livenä! Sanoitukset tosi hyviä, sääli jos et niin englantia ymmärrä.

Rose Polanzania taas yksi kaverini kutsui naispuoliseksi Leonard Coheniksi. Hmm, en tiedä onko hyvä vertaus. Mutta sekin aika kitaravetoista ja kantaaottavaa. Jos googlaat Polanzanin kotisivuille, siellä on jotain pätkiä kuunneltavanakin.

Nyt pakko huolehtia pesukonekatastrofista!

Lue lisää

tai ehkei sulla nyt ole, mites se pesukone?

Eikös se Kate Bushin uusin ollut tupla-cd? Olen pelännyt että se olisi liian kummallinen ja kokeileva, akikenlaisia surinoita ym, onko se sellainen? Mutta kai se pitää hankkia, onhan mulla kaikki muutkin levynsä (vaik'en maininnutkaan aiemmin) jopa sen Whole Storyn. Luin arvostelun siitä Aerialista ja hyvältähän se tuntui, pahus tuo pitää kai kohta mennä ostamaan! Muista levyistä vielä, parhaana pidän Hounds of Love levyä. Siitä kysyisinkin että montako biisiä sun levyssä (Hounds of Love) on? mun vanhemmassa versiossa on 12 ja CDON.COMissa olevassa uudemmassa on 17! Neljä uutta biisiä ja kai pari erilaista versiota (Running Up That Hill ja Big Sky) Höh! kumma juttu, en ole ennen huomannutkaan... Niin, tällä levyllä on hieno se Waking the Witch Upea!

Pidän kyllä vinkit muistissa, vaikka ei toi muisti ihan parhaita olekaan. Todella suosittelen Dalbelloa, hyvä laulaja ja omaperäistä rockmusaa. Kokeilin ihan huvikseni CDON.com'ista ja siellä näytti olevan saatavana tuo keskimmäinen Whoman four says ja edulliseen hintaankin. Ja jos jotain levyä et löydä niin ainahan kavereille saa tehdä muutaman kopion omasta levystä, eikös se niin ollut tässä uudessa tekijänoikeuslaissakin?

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

tai ehkei sulla nyt ole, mites se pesukone?

Eikös se Kate Bushin uusin ollut tupla-cd? Olen pelännyt että se olisi liian kummallinen ja kokeileva, akikenlaisia surinoita ym, onko se sellainen? Mutta kai se pitää hankkia, onhan mulla kaikki muutkin levynsä (vaik'en maininnutkaan aiemmin) jopa sen Whole Storyn. Luin arvostelun siitä Aerialista ja hyvältähän se tuntui, pahus tuo pitää kai kohta mennä ostamaan! Muista levyistä vielä, parhaana pidän Hounds of Love levyä. Siitä kysyisinkin että montako biisiä sun levyssä (Hounds of Love) on? mun vanhemmassa versiossa on 12 ja CDON.COMissa olevassa uudemmassa on 17! Neljä uutta biisiä ja kai pari erilaista versiota (Running Up That Hill ja Big Sky) Höh! kumma juttu, en ole ennen huomannutkaan... Niin, tällä levyllä on hieno se Waking the Witch Upea!

Pidän kyllä vinkit muistissa, vaikka ei toi muisti ihan parhaita olekaan. Todella suosittelen Dalbelloa, hyvä laulaja ja omaperäistä rockmusaa. Kokeilin ihan huvikseni CDON.com'ista ja siellä näytti olevan saatavana tuo keskimmäinen Whoman four says ja edulliseen hintaankin. Ja jos jotain levyä et löydä niin ainahan kavereille saa tehdä muutaman kopion omasta levystä, eikös se niin ollut tässä uudessa tekijänoikeuslaissakin?

Tinni-Tunni

Lue lisää

On siis aika paljon huolia, muitakin kuin se pesukone joka vuosi kylppärin täyteen (onneksi ei muualle asuntoon kuitenkaan...). Mutta hyvä musa auttaa aina. :)

Se kate Bushin uusi levy ei ole surinaa. Ykköslevy on ihan "kunnon" biisejä, kakkoslevy sitten enemmän semmonen yhtenäisempi tunnelmointimeininki. Mutta ei minusta ainakaan kovinkaan kokeellista. Sekin käsite on tietysti suhteellinen. Mutta esim Björkin Medulla on aika kokeellinen, ja hieman haastavaa kuuneltavaa, vaikka hänen musiikkiaan diggailenkin. Medullahan on miksattu kokonaan ihmisäänistä, ei (muita) instrumentteja. Olen muutenkin nyt innostunut islantilaisesta musiikista, jos kiinnostaa voit makupalana kuunnella (tai mieluiten nähdä) Screamin Masterpiecen (elokuva, ja siitä on soundtrack). Mutta siis Kate Bushin Aerial on loistava levy, suosittelen! Ei surinaa. :)

Hounds of Lovesta mulla on nimenomaan se CDONin versio, eli myös ne lisäbiisit. Onhan se hyvä levy, mutta jostain syystä en innostunut siitä yhtä paljon kuin Kick Insidesta. Siitä (Kickistä) tulen aina hyvälle tuulelle.

CDON on muuten tosi jees, mutta kun rahat aika tiukilla, niin pitää nyt olla ostelematta mitään kesään asti... Dalbellon täytyy siis odottaa. Kerro jos kuuntelet Ani Difrancoa, kiinnostaa tietää, mitä oot siitä mieltä.

mmä kirjoitti:

On siis aika paljon huolia, muitakin kuin se pesukone joka vuosi kylppärin täyteen (onneksi ei muualle asuntoon kuitenkaan...). Mutta hyvä musa auttaa aina. :)

Se kate Bushin uusi levy ei ole surinaa. Ykköslevy on ihan "kunnon" biisejä, kakkoslevy sitten enemmän semmonen yhtenäisempi tunnelmointimeininki. Mutta ei minusta ainakaan kovinkaan kokeellista. Sekin käsite on tietysti suhteellinen. Mutta esim Björkin Medulla on aika kokeellinen, ja hieman haastavaa kuuneltavaa, vaikka hänen musiikkiaan diggailenkin. Medullahan on miksattu kokonaan ihmisäänistä, ei (muita) instrumentteja. Olen muutenkin nyt innostunut islantilaisesta musiikista, jos kiinnostaa voit makupalana kuunnella (tai mieluiten nähdä) Screamin Masterpiecen (elokuva, ja siitä on soundtrack). Mutta siis Kate Bushin Aerial on loistava levy, suosittelen! Ei surinaa. :)

Hounds of Lovesta mulla on nimenomaan se CDONin versio, eli myös ne lisäbiisit. Onhan se hyvä levy, mutta jostain syystä en innostunut siitä yhtä paljon kuin Kick Insidesta. Siitä (Kickistä) tulen aina hyvälle tuulelle.

CDON on muuten tosi jees, mutta kun rahat aika tiukilla, niin pitää nyt olla ostelematta mitään kesään asti... Dalbellon täytyy siis odottaa. Kerro jos kuuntelet Ani Difrancoa, kiinnostaa tietää, mitä oot siitä mieltä.

Lue lisää

kun pesukone hajoaa mutta onneksi ei tullut mitään vesivahinkoa.

On mulla jokunen Björkinkin levy, joistain biiseistä pidän ja joistain en. Muistan että hänen alkuaikojen biiseistä oli tehty hienoja videoita! Vuosia sitten näin MTV:stä ja hienoja oli myös jotkut Peter Gabrielin videot, hänellä on kans hienoja soololevyjä, ovatko tuttuja?

Mjoo, kai se Aerial on nyt pakko ostaa, olin ajatellut lykätä sen hankkimista kun ajattelin että se ei olisi sellainen että siitä kovasti pitäisin. Hounds of Love on mun mielestä paras levy joskin aika lähelle sitä tulee The Dreaming. The Kick Inside on ekaksi levyksi ihan hyvä mutta kyllä siitä huomaa että taidot vielä hioutumattomat ja myös äänitys ei ole mitään huippuluokkaa. Se ei tietysti ole Katen vika, ei levy-yhtiö kai halunnut panostaa hirveästi uuteen ja outoon "peikkoon". Ei kai olisikaan päässyt levyttämään ellei Pink Floydin Gilmour olisi puhunut hänen puolesta, ei varmaan levy-yhtiö katunut!

Ymmärrän että rahat voi olla tiukalla, sitä samaa vähän minullakin. Olin ihan tosissani tuosta kopsaamisesta, ja jos pitäisit niin ainahan voi hankkia alkuperäisen levyn myöhemmin. Tyhjät CD:t ei paljoa maksa ja kai sen postittamisen vois jotenkin järkätä... Poste restante tms? Mieti asiaa.

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

kun pesukone hajoaa mutta onneksi ei tullut mitään vesivahinkoa.

On mulla jokunen Björkinkin levy, joistain biiseistä pidän ja joistain en. Muistan että hänen alkuaikojen biiseistä oli tehty hienoja videoita! Vuosia sitten näin MTV:stä ja hienoja oli myös jotkut Peter Gabrielin videot, hänellä on kans hienoja soololevyjä, ovatko tuttuja?

Mjoo, kai se Aerial on nyt pakko ostaa, olin ajatellut lykätä sen hankkimista kun ajattelin että se ei olisi sellainen että siitä kovasti pitäisin. Hounds of Love on mun mielestä paras levy joskin aika lähelle sitä tulee The Dreaming. The Kick Inside on ekaksi levyksi ihan hyvä mutta kyllä siitä huomaa että taidot vielä hioutumattomat ja myös äänitys ei ole mitään huippuluokkaa. Se ei tietysti ole Katen vika, ei levy-yhtiö kai halunnut panostaa hirveästi uuteen ja outoon "peikkoon". Ei kai olisikaan päässyt levyttämään ellei Pink Floydin Gilmour olisi puhunut hänen puolesta, ei varmaan levy-yhtiö katunut!

Ymmärrän että rahat voi olla tiukalla, sitä samaa vähän minullakin. Olin ihan tosissani tuosta kopsaamisesta, ja jos pitäisit niin ainahan voi hankkia alkuperäisen levyn myöhemmin. Tyhjät CD:t ei paljoa maksa ja kai sen postittamisen vois jotenkin järkätä... Poste restante tms? Mieti asiaa.

Tinni-Tunni

Lue lisää

Mitenkäs Tori Amos uppoaa? En muistanutkaan häntä mainita ennen kuin nyt. Minusta hän on ihan huippu myös! Uusi levy (Beekeeper) on harvinaisen harmonista Toria, suurin osa hänen levyistään on aika melankolisia ja levottomuutta herättäviä (silti hyviä!). Sanoitukset minusta myös mahtavia, mutta aika vaikeatajuisia, symbolisia. Torissa vähän sellaista intellektuellin vikaa. Olisi hienoa nähdä hänet livenä, on kuulema aika raju esiintyjä.

Kävin sinun galleriasivullasi, ja siellä Dalbellon lyriikka sivulla. Täytyy sanoa, että sanoitukset eivät mielestäni olleet kummoisia. Mutta uskon, että biisit voi silti olla hyviä. Olen vaan aika nirso sanoituksista, jos laulut on suomeksi tai englanniksi. Muita kieliä en osaa tarpeeksi hyvin, että kuluneet fraasit tms tökkisivät. Kate Bushilla on myös makeita sanoituksia, ja kiinnostavia aiheita, esim. ydinkatastrofi, Humiseva harju, uudella levyllä vaikkapa JOan D'Arc, tai laulu omalle pojalle barokkityyliin...

En tiedä miksi olen niin viehättynyt siitä Kick Insidesta. Ehkä en hae sitä laatua, vaan jotain viattomuutta ja tuoreutta? Mutta toki on Hounds of Love ja Dreaming myös hyviä. Entäs Never Forever? Siinä on sentään Breathing ja Army Dreamers, molemmat loistavia biisejä niin säveleltä kuin sanoituksiltaan.

Mutta niinkuin sanoit Björkistä, kyllä kaikilla mun lempiartisteillakin on biisejä, joita rakastan, ja toisia, joita en pidä niin kummoisina, tai jopa ärsyttävinä.

Esim. mainitsemaani Medulla levyä arvostan kyllä kiinnostavana kokeiluna, ja jotkut biisit myös miellyttää, mutta ei sitä koko levyä voi oikein viihteenä kuunnella, on sen verran outoa kamaa. Sen sijaan esim. Debut on loistavaa kuuntelu- ja bileilymusaakin, samoin pidän hirmusti Vespertinestä, vaikka siinä yhdessä biisissä onkin liikaa orgastista huokailua...

Ja vielä Katesta, se on mulle siis nyt "uusi löytö", hassua kyllä, koska olen noita klassikoita muinoin kuullut ja videoitakin nähnyt, mutta silloin pidin kyllä mutta en sen kummemmin innostunut. Olin ehkä liian nuori. :) Mutta nyt siis olen syksystä lähtien hankkinut lähes kaikki levynsä.

Kiva ehdotus, että voit kopsata sen Dalbellon, mutta minua vähän arveluttaa, että ehkä jätetään kopsaamatta. Voinhan mennä vaikka levykauppaan ja siellä kuunnella, kerron sitten mitä olin mieltä.

mmä kirjoitti:

Mitenkäs Tori Amos uppoaa? En muistanutkaan häntä mainita ennen kuin nyt. Minusta hän on ihan huippu myös! Uusi levy (Beekeeper) on harvinaisen harmonista Toria, suurin osa hänen levyistään on aika melankolisia ja levottomuutta herättäviä (silti hyviä!). Sanoitukset minusta myös mahtavia, mutta aika vaikeatajuisia, symbolisia. Torissa vähän sellaista intellektuellin vikaa. Olisi hienoa nähdä hänet livenä, on kuulema aika raju esiintyjä.

Kävin sinun galleriasivullasi, ja siellä Dalbellon lyriikka sivulla. Täytyy sanoa, että sanoitukset eivät mielestäni olleet kummoisia. Mutta uskon, että biisit voi silti olla hyviä. Olen vaan aika nirso sanoituksista, jos laulut on suomeksi tai englanniksi. Muita kieliä en osaa tarpeeksi hyvin, että kuluneet fraasit tms tökkisivät. Kate Bushilla on myös makeita sanoituksia, ja kiinnostavia aiheita, esim. ydinkatastrofi, Humiseva harju, uudella levyllä vaikkapa JOan D'Arc, tai laulu omalle pojalle barokkityyliin...

En tiedä miksi olen niin viehättynyt siitä Kick Insidesta. Ehkä en hae sitä laatua, vaan jotain viattomuutta ja tuoreutta? Mutta toki on Hounds of Love ja Dreaming myös hyviä. Entäs Never Forever? Siinä on sentään Breathing ja Army Dreamers, molemmat loistavia biisejä niin säveleltä kuin sanoituksiltaan.

Mutta niinkuin sanoit Björkistä, kyllä kaikilla mun lempiartisteillakin on biisejä, joita rakastan, ja toisia, joita en pidä niin kummoisina, tai jopa ärsyttävinä.

Esim. mainitsemaani Medulla levyä arvostan kyllä kiinnostavana kokeiluna, ja jotkut biisit myös miellyttää, mutta ei sitä koko levyä voi oikein viihteenä kuunnella, on sen verran outoa kamaa. Sen sijaan esim. Debut on loistavaa kuuntelu- ja bileilymusaakin, samoin pidän hirmusti Vespertinestä, vaikka siinä yhdessä biisissä onkin liikaa orgastista huokailua...

Ja vielä Katesta, se on mulle siis nyt "uusi löytö", hassua kyllä, koska olen noita klassikoita muinoin kuullut ja videoitakin nähnyt, mutta silloin pidin kyllä mutta en sen kummemmin innostunut. Olin ehkä liian nuori. :) Mutta nyt siis olen syksystä lähtien hankkinut lähes kaikki levynsä.

Kiva ehdotus, että voit kopsata sen Dalbellon, mutta minua vähän arveluttaa, että ehkä jätetään kopsaamatta. Voinhan mennä vaikka levykauppaan ja siellä kuunnella, kerron sitten mitä olin mieltä.

Lue lisää

joku Tori Amosin levy joltain kaverilta lainassa (aika kauan aikaa sitten) ja en oikein silloin lämmennyt sille ja pitää myöntää ettei jäänyt (pysyvää) mielikuvaa minkälaista se musa oli. Mulla on sellainen hassu juttu että joskus joku aika kokeilevakin juttu kolahtaa ja joskus taas ei. Ja olen kans huomannut että joku levy voi vasta aika monen kuuntelun jälkeen alkaa tuntumaan hyvältä. Silloin kun CD-levy oli vielä aika uusi ja minä olin innoissani sellaisen soittimen hankkinut, ensin tuli markkinoille oikeastaan vain klassista ja sitten alkoi tulla vähän muutakin. Kun valinnanvaraa ei paljoa ollut, niin ostin jonkun Peter Gabrielin levyn, en tuntenut heppua vielä sillon ja levyn kansikin oli epämääräistä suttua. Sitten kun kotona kuuntelin sieltä täältä kappaleiden alkuja ja kohdalle tuli kappale nimeltä The Family and the Fishing Net, niin heti tuntui että tässä on jotain erikoista ja pidin heti tuosta biisistä ja vieläkin se on yksi suosikkejani. Sen sanat myös tuntuvat aika erikoisilta, ehkä sinäkin pitäisit :-)

Petyin hieman kun sanoit ettei Dalbellon sanoitukset olleet kovin erikoisia, minä olin sellaisen käsityksen saanut :-( Tai ehkä sinulla on rima hurjasti korkeammalla tässä suhteessa. Biisit kyllä ovat hienosti laulettuja ja tyyli on omintakeinen. Esim. Guilty by Association esitetään melkein kokonaan puhuen muttei ole kuitenkaan mitään rappia - hyvä biisi silti. Parhaimpana pidän ehkä tuota viimeisintä Whore albumia ja sen nimibiisi on upea! Mutta kaikki kolme ovat erittäin hyviä levyjä ja mukavasti hiukan eri tyylisiä. Sitten hän on tehnyt ennen näitä levyja pari albumia nimellä Lisa Dal Bello mutta ne ovat aika tavanomaisia eikä musiikki ole vielä hänen omatekemäänsä. Luulen ettei noita Dalbellon levyjä taida levykaupoissa olla kun ovat jo sen verran vanhoja, Whore joka on uusin taisi olla vuodelta 1995. Ei siitä kopsaamisesta olisi iso vaiva, tietokonehan sen tekee ja sehän on ihan sallittuakin ja tyhjät CD:t maksaa n. 80 centtiä kpl. Ihan mielelläni minä sen tekisin, mutta harkitse asiaa.

Kate Bushin Never for Ever on hyvä levy ja onhan tuo aloitusbiisi Babooshka ihan hyvä, sehän taisi olla jopa hitti aikoinaan? jos oikein muistan. Lisäksi All We Ever Look For ja The Wedding List ja tietysti Violin ovat mun mieleen.

Tässä olen nyt kuunnellut pitkästä aikaa Laurie Andersonia, mitäs pidät? Aika mukavaa ja melko rauhallista musaa. Niin, ja mitäs tykkäät Alison Moyet'sta? hänellä on kans niin upea ääni että toisinaan menee kylmät väreet selässä ja se on jo jotain! sitä ei moni saa aikaan. Hoodoo levyllä hieno biisi This House, sellainen tunnelmabiisi. Oli ennen soolouraa sellaisessa kahden henkilön bändissä kuin Yazoo ja se toinen oli Vince Clarke. Tekivät kai kaksi levyä ja eivät hullumpia.

Jatketaan myöhemmin näitä musiikkijuttuja

Tinni-Tunni

käsitystä ko. yhtyeestä! No, se ei ole kummallista kun radiota ei tule juuri kuunneltua ja muutenkin aika vähän kuuntelen suomalaista musaa. Eihän sitä kaikkeen tietenkään ehdi perehtyä...

Tinni-Tunni

suurimman osan olen kuullut jossain tai jopa on tuttukin. Leonard Cohen on tuttu ja on joitakin levyjäkin hyllyssä, aika jännä ääni ja laulutapa miehellä - pidän kyllä hänestä.

Tinni-Tunni

pitänyt antaa aiheelle nimeksi "Mitä musiikkia tällä viikolla" tms.

Mä en oikein hevimetallista tai mitä niitä lajeja nykyisin lieneekin. Jotenkin metallimusiikki on liian massiivista, liian piirteetöntä tai en mä osaa oikein selittää... Oikeastaan on kaksi musiikin lajia joita en halua kuulla: metalli ja varsinkin örinäsellainen ja rap musiikki (jos sitä voi musiikiksi sanoa) Vanhaa heviä voi vielä kuunnella, vaikka ei se mun mielimusaa olekaan. Black Sabbath, Deep Purple ym. Ja se Paranoid, eiks se ollutkin Purplen? Niin, ja tietysti Uriah Heep ja Easy Living! Nämä on ihan mukavaa ja nostalgista kuunneltavaa.

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

pitänyt antaa aiheelle nimeksi "Mitä musiikkia tällä viikolla" tms.

Mä en oikein hevimetallista tai mitä niitä lajeja nykyisin lieneekin. Jotenkin metallimusiikki on liian massiivista, liian piirteetöntä tai en mä osaa oikein selittää... Oikeastaan on kaksi musiikin lajia joita en halua kuulla: metalli ja varsinkin örinäsellainen ja rap musiikki (jos sitä voi musiikiksi sanoa) Vanhaa heviä voi vielä kuunnella, vaikka ei se mun mielimusaa olekaan. Black Sabbath, Deep Purple ym. Ja se Paranoid, eiks se ollutkin Purplen? Niin, ja tietysti Uriah Heep ja Easy Living! Nämä on ihan mukavaa ja nostalgista kuunneltavaa.

Tinni-Tunni

Lue lisää

Paranoid kyllä on Black Sabbathin...

Minä pidän kovasti metallimusiikista, jota en pidä lainkaan piirteettömänä. Ehkä siihen pitää perehtyä tarkemmin, että tutustuu vivahteisiin. Massivista se tietty on - kuten oopperatkin. Itse näen siinä paljon yhteyksiä klassiseen musiikkiin, jota kuuntelen myös mielelläni.

Rammstein soittaa industrialia, ei perusmetallia.

gila kirjoitti:

Paranoid kyllä on Black Sabbathin...

Minä pidän kovasti metallimusiikista, jota en pidä lainkaan piirteettömänä. Ehkä siihen pitää perehtyä tarkemmin, että tutustuu vivahteisiin. Massivista se tietty on - kuten oopperatkin. Itse näen siinä paljon yhteyksiä klassiseen musiikkiin, jota kuuntelen myös mielelläni.

Rammstein soittaa industrialia, ei perusmetallia.

Lue lisää

en tuota muistanutkaan. Niin, tietysti se on Black Sabbathin biisi... Ei voi mitään kun on kuulemma vain kaksi aivosolua...

Ehkä se piirteettömyyden vaikutelma syntyy siitä, että metallimusiikki on yleensä, ainakin mun mielestä, vailla dynamiikkaeroja. Klassisessa musiikissahan niitä sen sijaan voi olla paljon ja suuriakin. Voiko musiikissa olla vivahteita jos se on koko ajan volyymiltään voimakasta? Makuasiotahan nämä tietysti ovat ja jokainen pitää siitä mistä pitää :-)

Tinni-Tunni

tinni-tunni kirjoitti:

en tuota muistanutkaan. Niin, tietysti se on Black Sabbathin biisi... Ei voi mitään kun on kuulemma vain kaksi aivosolua...

Ehkä se piirteettömyyden vaikutelma syntyy siitä, että metallimusiikki on yleensä, ainakin mun mielestä, vailla dynamiikkaeroja. Klassisessa musiikissahan niitä sen sijaan voi olla paljon ja suuriakin. Voiko musiikissa olla vivahteita jos se on koko ajan volyymiltään voimakasta? Makuasiotahan nämä tietysti ovat ja jokainen pitää siitä mistä pitää :-)

Tinni-Tunni

Lue lisää

Onhan se hyvä, että solut toimivat, vaikka olisi sitten vain kaksi. Niistä kyllä sitten kannattaa pitää hyvää huolta :)

Kyllä metallissakin on dynamiikkaeroja. Tosin vivahteita on muitakin kuin dynamiikallisia...

Jonkun rytisevämmän biisin jälkeen voi kuunnella toisen hitaamman, tai sitten voi valita sellaisen, jossa on kumpaakin ulottuvuutta eri vaiheissaan.

Tai joskus itse teen niin, että ensin lepäilen klassisessa adagiossa ja herätän itseni metallisoinnuilla. Vaihtelu virkistää :)