Poiminta Aamulehdestä

Yhteenveto heti aluksi: LÄPIKIERO ARABI_MUSLIMI!




"Kohukuvat:Imaami yllättyi kohusta

Yksi nimi liitetään kaikkein useimmin kohuun, joka nousi Jyllands-Postenin julkaisemista Muhammed-pilapiirroksista.Tanskalaisen muslimiyhteisön imaami Ahmad Abu Laban oli yksi johtohahmo delegaatiossa, joka järjesti piirrokset muslimimaiden tietoisuuteen.

Sivistyneesti ja karismaattisesti esiintyvä Abu Laban sanoutuu irti viime aikojen mellakoinnista ja sanoo Aamulehdelle, etteivät he ole vastuussa siitä. Hän ei voinut arvata asioiden menevän näin pitkälle. Ulkomaat, A 15



Ahmad Abu Laban, imaami pilapiirrostaistelun takana


Muhammed-piirrokset:Tanskalaisimaami vei kuvat maailmalle, mutta sanoo, ettei arvannut asioiden menevän näin pitkälle

Imaami Ahmad Abu Laban toivottaa lämpimästi tervetulleeksi ja tarjoaa Gevalia-pikakahvia.

Kolalimonadiakin olisi tarjolla.

Ei kuitenkaan Coca-Colaa, vaan sen arabivastinetta.

Abu Labanin johtaman islamilaisen yhteisön kirjastotiloissa on viihtyisää. Paljon viherkasveja, iso akvaario, mukavia nahkasohvia.

Erinomaista englantia puhuva imaami antaa itsestään lämpimän vaikutelman. Hän on karismaattinen mies, jonka voi helposti kuvitella johtamaan usean sadan hengen perjantairukousta moskeijaan.

Uskonnollisen yhteisön johtajasta on tullut viime kuukausina tunnettu Tanskassa ja maailmalla.

Hän oli yksi johtohahmoista kampanjassa, jossa Jyllands-Postenin Muhammed-pilapiirrokset levitettiin maailmalle.Kampanjan seuraukset ovat karanneet täysin sen aloittajien käsistä.


Jonkun oli taisteltava etulinjassa



Abu Laban on sitä mieltä, että kuvat muslimimaille esitellyt delegaatio ei ole vastuussa viime aikojen tapahtumista. Tarkoitus ei ollut viedä asioita näin pitkälle.

– Emme ole vastuussa lippujen polttamisesta, mellakoista ja lähetystöihin hyökkäämisestä.

Tuomitsemme sen. Minun näkökantani on, että jos joku varastaa rahani, menen poliisin puheille. En vedä esiin veistä ja puukota varasta, hän vertaa.

Abu Labanin mukaan he yrittivät ensin jättää tilanteen huomiotta.

Etenkin nuorilta muslimeilta tuli kuitenkin niin paljon palautetta, että oli pakko toimia.

– Se oli vaikea päätös, mutta totesimme, että meidän täytyy olla etulinjassa.Täytyi kertoa ihmisille, että joku taistelee Muhammedin puolesta, joten rauhoittukaa.


Hollannin varoittava esimerkki


Hän väittää, että piirroksista piti tehdä kansainvälinen asia nimenomaan konfliktien välttämiseksi.

Abu Labanin mielestä Tanskassa olisi voinut tapahtua jotain samankaltaista kuin Hollannissa, missä murhattiin islamiin kriittisesti suhtautunut elokuvaohjaaja Theo van Gogh.

Kun medialta ja valtiolta ei herunut vastakaikua loukatuille muslimeille, he kääntyivät Lähiidän muslimimaiden puoleen.

Lähetystö vieraili Egyptissä ja Libanonissa hakemassa tukea ja esittelemässä pilapiirroksia.

Abu Labanin mukaan he eivät halunneet levittää kohua yleisen julkisuuden myllytettäväksi.Tarkoitus oli vedota uskonoppineisiin.

– He käyttäytyivät eri tavoin kuin oletimme. Asiasta tehtiin poliittinen, ja media alkoi levittää kohua.


Naisten asema nousee heti esiin



Huomaa selvästi, että Abu Laban on puhunut toimittajille samoista asioista moneen kertaan.

Esitelleessään moskeijan tiloja hän aloittaa oma-aloitteisesti myös keskustelun naisten asemasta ja tasa-arvosta. Naisille on oma tila rukouksia varten aivan eri puolella rakennusta. Heillä on yhteys miesten puolelle rukouksen johtajaan television välityksellä.

– Tärkeä käytäntömme on, että naiset ovat tiiviisti mukana toiminnassamme. Naisilla on täällä paljon valtaa. Esimerkiksi arkeologiksi opiskelevalla tyttärelläni on merkittävä rooli yhteisön puolestapuhujana, hän selvittää.


Piirroskohu voi madaltaa muureja


Abu Laban harmittelee, että kaikissa viimeaikaisissa Tanskan vaaleissa on hyökätty muslimeja vastaan. Muukalaisvihamielisyys on yleistä oikeistojohtoisessa Tanskassa, eikä edes koulutettuja muslimeja oteta vakavasti tasaveroisina keskustelukumppaneina.

Hän huomauttaa, että muslimit ansaitsevat mahdollisuuden tulla paremmin kuulluiksi. Hän toivoo piirroskohun auttaneen näkemään, että islamilaisen maailman ja länsimaailman välillä on yhä paljon epäluottamusta ja visioiden puutetta. Ehkä tämä keskustelu auttaa madaltamaan aitoja siinä välillä.

Lopuksi on vielä kysyttävä, tuntisiko Abu Laban syyllisyyttä, jos Tanskaan tehtäisiin terrori-isku?

– Lähdimme tähän välttääksemme Van Gogh -ilmiön toistumisen Tanskassa. Keskustelu täällä on yhä demokratian rajoissa, ja toivotaan että se pysyykin siellä, hän muotoilee.

Imaami hymyilee ystävällisesti ja kättelee hyvästiksi. Läksiäislahjaksi hän antaa videon, joka kertoo profeetta Muhammedin elämästä.



Ristiriitainen hahmo Imaami Ahmad Abu Labaniin suhtaudutaan ristiriitaisesti, sillä hänen väitetään puhuvan länsimaissa yhtä ja arabimaissa toista. Itse hän sanoo tulleensa ymmärretyksi väärin ja olleensa koko ajan johdonmukainen.

Abu Laban sanoo, ettei hän millään olisi voinut arvata kohun menevän näin pitkälle.

Hänen kriitikkonsa ovat eri mieltä.

Abu Laban on myös pyrkinyt aktiivisesti nostamaan seurakuntansa profiilia kohun vanavedessä.

Hän tapaa mielellään toimittajia, ja häntä on haastateltu niin BBC:lle kuin Al-Jazeera-kanavallekin.

Hänen yhteisönsä ei ole Tanskassa suurimmasta päästä.

Sen perjantairukouksiin osallistuu 500–1 000 ihmistä. Tanskassa on kaikkiaan noin 200 000 muslimia.

Islamiske Trossamfundetin toimitilat ja moskeija sijaitsevat Kööpenhaminan keskustan ulkopuolella teollisuusalueella.

Ne on kunnostettu rakennukseen, jossa toimi aiemmin viinitehdas.Rakennusta ei arvaisi moskeijaksi.

Tanskan muslimit ovat järjestäytyneet enimmäkseen kansakunnittain.Abu Labanin piiri koostuu lähinnä arabeista.

Kielinä he käyttävät arabiaa ja englantia. Abu Laban ei puhu tanskaa kovin hyvin, vaikka hän on asunut maassa yli 20 vuotta.



Ahmad Abu Laban


¦ Johtaa Kööpenhaminassa islamilaista yhteisöä nimeltä Det Islamiske Trossamfund.

¦ Vuonna 1946 syntynyt Abu Laban on alkujaan palestiinalainen. Kasvoi Egyptissä ja kouluttautui insinööriksi. Työskenteli öljyalalla muun muassa Kuwaitissa, Abu Dhabissa ja Nigeriassa.

¦ Teki leipätyökseen insinöörin töitä, mutta toimi samalla aktiivisesti vapaaehtoisena imaamina.

¦ Muutti perheineen Tanskaan 1984, kun maassa asuvat muslimit pyysivät häntä imaamikseen."


Aamulehti Sunnuntai 12. helmikuuta 2006 A Mari Lähdeniemi KÖÖPENHAMINA"