Ensimmäinen jalkapotilaani on kyseessä, aikaisemmilla koiruuksilla ei jalkojen kanssa ole ongelmia juuri ollut enkä siten itse oikein osaa hahmottaa mistä on kyse, niin vinkkejä/ehdotuksia, mitä ihmettä tälläinen jalkakipu voi olla..Ennenkuin joku ehtii huomauttaa, niin huomenaamulla yritän saada koiran lääkärille ja röntgenkuviin, lääkäriä on jo konsultoitu puhelimitsekin, muttei uskaltanut näkemättä tietenkään antaa juuri arvioita.
Kyseessä on 9-vuotias raskasrakenteinen koira, joka on nuoruudessaan telonut kolarissa etupäänsä. En tiedä, onko sillä mitään merkitystä, sillä tuo vaiva ei ole kiusannut enää vuosikausiin. Nyt noin vuosi sitten koiralle tuli paikka paikoin ontumisia oikean etujalan kanssa, usein sen jälkeen kun oli ulkona riehunut. Käytiin lääkärissä (kuvia ei tuolloin otettu) ja saatiin kipulääkkeet, koska ell arvion mukaan kyse ei ollut suuremmasta. Homma meni ohi eikä pitkiin aikoihin ole jalat vaivanneet eikä kipulääkkeitä juuri tarvittu.
Perjantaina koira oli tulossa tervehtimään minua kotiitullessani kun se alkoi huutaa suuraa huutoa. Pyöri kolmella jalalla ympyrää, taas se oikea etujalka ilmassa, tosi vaikeannäköisenä myttynä ja huusi kamalaan ääneen melkein minuutin. Ei päässyt makuulle, vaikka yritti ja unohti hetkeksi jopa juoksuisen toisen koirani! Yritin rauhoitella koiraa, koskin varovasti sen lapaan ja huuto senkuin yltyi. Kohta se rauhoittui, pääsi vaikean näköisesti makuulle ja makasi siinä liikkumatta melkein kolme tuntia.
Myöhemmin illalla sama toistui vähän lievempänä. Koira kävi omin avuin ja ontumatta ennen tätä pissalla ulkona ja liikkui siis ihan normaalin näköisesti. Tuli sisään ja yhtäkkiä taas. Yksi jalka ilmassa, huutoa, pyörimistä ja lopulta makuulle. Tätä on toistunut nyt tänään jo kahdesti ja huoli on valtava. Syötän koiralle kipulääkkeitä, joilla on ainakin yönsä saanut hyvin nukuttua, mutta mitä merkillistä tuollainen kipu on? Aamulla mieheni päästi koiran taas ulos ja se juoksenteli hetken aikaa pitkin pihaa ilman merkkiäkään mistään kivusta, iloisena ja tyytyväisen näköisenä. Sitten taas sisälle, nukkui tunnin-pari ja ylösnoustessaan alkoi taas huutaa ja pyöriä kolmella jalalla..Kipukohtauksiin ei näytä olevan mitään järkevää syytä. Ainoa mitä keksin on se, että jokin yksi ainoa ja tietty asento laukaisee tuon huudon, mutta se ei näytä riippuvan mitenkään rasituksesta.
Ajatuksia samankaltaista kokeneilta/muuten tietäväisemmiltä? Kiitos jo etukäteen, jos löytyy vastaajia.
Kyseessä on 9-vuotias raskasrakenteinen koira, joka on nuoruudessaan telonut kolarissa etupäänsä. En tiedä, onko sillä mitään merkitystä, sillä tuo vaiva ei ole kiusannut enää vuosikausiin. Nyt noin vuosi sitten koiralle tuli paikka paikoin ontumisia oikean etujalan kanssa, usein sen jälkeen kun oli ulkona riehunut. Käytiin lääkärissä (kuvia ei tuolloin otettu) ja saatiin kipulääkkeet, koska ell arvion mukaan kyse ei ollut suuremmasta. Homma meni ohi eikä pitkiin aikoihin ole jalat vaivanneet eikä kipulääkkeitä juuri tarvittu.
Perjantaina koira oli tulossa tervehtimään minua kotiitullessani kun se alkoi huutaa suuraa huutoa. Pyöri kolmella jalalla ympyrää, taas se oikea etujalka ilmassa, tosi vaikeannäköisenä myttynä ja huusi kamalaan ääneen melkein minuutin. Ei päässyt makuulle, vaikka yritti ja unohti hetkeksi jopa juoksuisen toisen koirani! Yritin rauhoitella koiraa, koskin varovasti sen lapaan ja huuto senkuin yltyi. Kohta se rauhoittui, pääsi vaikean näköisesti makuulle ja makasi siinä liikkumatta melkein kolme tuntia.
Myöhemmin illalla sama toistui vähän lievempänä. Koira kävi omin avuin ja ontumatta ennen tätä pissalla ulkona ja liikkui siis ihan normaalin näköisesti. Tuli sisään ja yhtäkkiä taas. Yksi jalka ilmassa, huutoa, pyörimistä ja lopulta makuulle. Tätä on toistunut nyt tänään jo kahdesti ja huoli on valtava. Syötän koiralle kipulääkkeitä, joilla on ainakin yönsä saanut hyvin nukuttua, mutta mitä merkillistä tuollainen kipu on? Aamulla mieheni päästi koiran taas ulos ja se juoksenteli hetken aikaa pitkin pihaa ilman merkkiäkään mistään kivusta, iloisena ja tyytyväisen näköisenä. Sitten taas sisälle, nukkui tunnin-pari ja ylösnoustessaan alkoi taas huutaa ja pyöriä kolmella jalalla..Kipukohtauksiin ei näytä olevan mitään järkevää syytä. Ainoa mitä keksin on se, että jokin yksi ainoa ja tietty asento laukaisee tuon huudon, mutta se ei näytä riippuvan mitenkään rasituksesta.
Ajatuksia samankaltaista kokeneilta/muuten tietäväisemmiltä? Kiitos jo etukäteen, jos löytyy vastaajia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä,että menette eläinlääkärille näyttämään koiran kipeää jalkaa.Yhdellä koirallani oli, kaatumisen seurauksena,jonkinasteinen toisen takajalan vamma.Kortisonipistokset,3 kertaa,muutaman kuukauden välein paransivat jalan.Koirilla on myös nivelrikkoa www.koirannivelrikko.fi,löytyy siitä tietoa.Mahdollisesti vanha vamma koiran jalassa ilmoittelee olemassaolostaan?Toivottavasti koiran jalka paranee.
Hei!
Minkä rotuinen? Itselläni edesmennellä 12-v. dobberiuroksella 5 -vuotiaana Wobblerin syndrooma (välilevy pullistuu seläkäydinkanavaan) ja aiheuttaa mm. takapään halvaantumista). Koira huusi sydäntä särkevästi, kun koskin siihen, tai kun se holtittomasti kulkiessaaan töytäisi päänsä puhelinpöytään. Edellispäivänä kun kivut alkoivat tosi lievinä, luulin, että oli venäyttänyt jalkansa ja saatiin HAU-MAU:n päivystyksestä kipulääkkeeksi Rimadyliä. Pöh! Ei apua.
En tiennyt mikä oli hätänä ja soittelin taas paniikissa kaikki Uudenmaan ja Helsingin eläinlääkärit läpi. Kaiken ajan yritin vain rauhoitella ja pitää hyvänä kipeää koiraa.
Puolessa tunnissa meni hermotus etujaloista ja tunnissa takajaloista. Sain lopulta käsiini erikoiseläinlääkärin, joka konsultoi puhelimitse kunnaneläinlääkäriä antamaan kortisoni- ja morfiinipiikit.
ELL tuli kotiin, antoi piikit ja kului 20 minuuttia, niin koira nousi ylös makuulta. Seuraavana aamuna hätäleikattiin kolmesta nikamavälistä 7,5 tuntia.
Myöhemmin kävin vielä näyttämässä koirani varjoainekuvat kunnaneläinlääkärillemme, joka aloitti koiramme ensihoidon. Hänelle ei henkilökohtaisesti Wobblerin syndrooma ollut ennestään tuttu.
Suomessa eläinlääkäriasemien taso on kauttaaltaan huippuhyvä, mutta kannattaa aina valita se eläinlääkäri, joka on erikoistunut tiettyyn asiaan. Jos olet jo ehtinyt valita paikan, johon menet, olen myöhässä, mutta jos et, niin itse olemme ansiokkaasti käyttäneet Timo Talvion ja Helsingin eläinlääkäriaseman palveluja. Sitä olen suositellut koiratutuillenikin. Ainakin meidän hauvelit (edesmennyt uros, ja kaksi narttua menevät sinne hoidettaviksi tosi mielellään, kun lääkärosetä on ronski ja osaa käsitellä eläimiä tosi taitavasti, tiukasti, mutta samalla hellästi ja ymmärtävästi, kuten eläinlääkäriasemakammoista dobberityttöäni.
Voi olla hermokipua johtuen rustottumista loukkaantuneessa jalassa. Myös luusyöpä aiheuttaa juuri tuollaista kipua, ajoittain ok ja välillä tosi kipeä. Mainitsit koiran olevan raskasrakenteinen ja iäkäs, riski saada erilaisia kolotuksia on siten suurempi vanhemmiten. Anna asiantuntevan el. tutkia koirasi kunnolla ja toivottavasti saat helpotusta koirasi vaivaan.
..vastauksista! Koira on nyt kuvattu ja kyynäreestä löytyi selvä nivelrikko. Vielä tutkitaan, ettei pehmytkudoksissa ole mitään suurempaa vikaa sen lisäksi. Hoito ja lääkitys on aloitettu (Cartrophen-pistokset, nivelrikkoon tarkoitetut tabletit), toivottavasti vanha alkaa nyt voida paremmin. Jos ei näistä ole riittävästi apua, kokeillaan vielä kortisonipiikkejä.
Mukavaa ja tervettä alkavaa kevättä teille vastanneille ja mahdollisille koirillenne!
Rapsutuksia vanhalle koirallesi! t.11v. koiran om.
Mulla oli kans nivelrikkoinen narttu, 17 vuotias seropi. Se ei tosin valittanut kivuista, mut linkutti. Syötettiin sille KOIRIEN kipulääkkeitä olon helpottamiseksi, jotka auttoivatkin mutta ei vanhasta enää uutta saa. Se söi myös sinisimpukanuutekapseleita tai jotain vastaavia (oisko ollu hainevä????) jotka oli mun mielestä ihan humpuukia. Piti "voidella" niveliä noiden.
Mutta jos oisin sinä, niin kärsisin (hinnan) ne kuvat hauvasi jaloista ja siten saisin tietää miten kipua parhaiten voi hoitaa.
Muista, ettei koiralle saa syöttää ihmisille tarkoitettuja kipulääkkeitä! Ne voi olla kohtalokkaita.
Onnea teille pipin hoitoon, toivottavasti kohta helpottaa.
T: Jenni Ja Emma 13vkoa