Millaisia ilmanvaihtokoenita on markkinoilla jossa olisi "cooleri" eli jäähdytys samassa vai onko se aina erillinen kone? Merkki/malli tietoa kaivataan.
Ilmanvaihtokone + jäähdytys
ooo
30
22471
Vastaukset
- jack
Pari vuotta sitten asuntomessuilla oli sellainen LTO jäähdytys-laitteisto. Siinä LTO:n perässä oli toinen samankokoinen laatikko, jossa jäähdytys. Suunniteltiin sen hommaamista, mutta luovuttiin kun:
- oli kallis
- vie tilaa, laatikot täytyy olla vierekkäin/päällekkäin
- teho huono, jäähdytysyksikkö jäähdyttää vain sen tuloilman.
Me hommattiin tavallinen LTO ja täysin erillinen ilmastointilaite. Ne voi asentaa erilleen ja ilmastointilaitteen läpi kulkevan kierrätettävän sisäilman määrä voidaan optimoida riippumatta LTOn läpi kulkevasta ilmasta. Hyötysuhde on siten parempi. Miinuspuolena voisi olla se, että erillinen ilmastointilaite (ilmalämpöpumppu) puhaltaa vain yhteen tilaan (yksi sisäyksikkö), LTOn perään asennettu olisi jäähdyttänyt koko taloa (mutta vain vähän ?).
Nyt ilmastointi jäähdyttää talon etelän puoleisia tiloja, makkareissa pohjoispuolella ei jäähdytystä meillä tarvita, pienen pieni osa kylmästä siirtyy sinne LTOn imettyä kylmää jäähdytetystä tilasta ja siirtää viileää tuloilmassa kaikkialle taloon. Kylmillä keleillä erillinen ilmalämpöpumppu tuottaa myös lämpöä. En muista oliko siinä messukoneen jäähdytysyksikössä myös lämmitysvaihtoehtoa.- Nimetön
Taidat tarkoittaa Kair (www.pamon.fi) laitteita?
Me hommaattin se (Kair 150 vesipatteri Kair Cool 3.3). Viime kesän kokemusten perusteella ollaan oikein tyytyväisiä. Hiljanen, kun jäähdytys systeemin on teknisessä tilassa. Lämpö on myös tasainen, kun viileää tulee sinne missä tarvitaan ts makkarit ja olkkari. Kompakti rakenne, ei erillistä ulkoyksikköä. Ainoa 'huono' puoli oli että IV putkitus piti tehdä kunnolla kondenssi tiivillä eristeillä, mikä maksoi ihan mukavasti. Ei siis mitään puhallusvilloihin piilotusta.
Tehoa tuntu rajoittavan lähinnä se, että laitteen säädot (voi kyllä muuttaa) rajoitaa tuloilman 17 asteeseen. Koneen käydessä tähän lämpötilaan päästiin aina (mittailin joskus tuloventtiilistä). Tuota säätöarvoa käytetään, koska kylmempi ilma tuntuu vetona. Meillä se riitti hyvin, mutta jos lämpökuorma on kova (esim iso seinä 6 metriä korkeaa ikkunaa ilman verhoja), niin 17 asteinen tuloilma ei varmaan riitä.
Olen kuullut että ParmAir pakkaa sekä ilmanvaihdon LTO:lla että kompressoripohjaisen jäähdyttimen samoihin kuoriin. Onkohan se jo huoltohommien kannalta liian ahdasta? Minusta tuntuu että ainakin nuo Kairin osat olisi hankale puristaa yksien kuorien sisään. Löytyyköhän siitä tehoa minkä verran? En ole käynyt katsomassa, joten en osaa sanoa siitä. - Kara
Nimetön kirjoitti:
Taidat tarkoittaa Kair (www.pamon.fi) laitteita?
Me hommaattin se (Kair 150 vesipatteri Kair Cool 3.3). Viime kesän kokemusten perusteella ollaan oikein tyytyväisiä. Hiljanen, kun jäähdytys systeemin on teknisessä tilassa. Lämpö on myös tasainen, kun viileää tulee sinne missä tarvitaan ts makkarit ja olkkari. Kompakti rakenne, ei erillistä ulkoyksikköä. Ainoa 'huono' puoli oli että IV putkitus piti tehdä kunnolla kondenssi tiivillä eristeillä, mikä maksoi ihan mukavasti. Ei siis mitään puhallusvilloihin piilotusta.
Tehoa tuntu rajoittavan lähinnä se, että laitteen säädot (voi kyllä muuttaa) rajoitaa tuloilman 17 asteeseen. Koneen käydessä tähän lämpötilaan päästiin aina (mittailin joskus tuloventtiilistä). Tuota säätöarvoa käytetään, koska kylmempi ilma tuntuu vetona. Meillä se riitti hyvin, mutta jos lämpökuorma on kova (esim iso seinä 6 metriä korkeaa ikkunaa ilman verhoja), niin 17 asteinen tuloilma ei varmaan riitä.
Olen kuullut että ParmAir pakkaa sekä ilmanvaihdon LTO:lla että kompressoripohjaisen jäähdyttimen samoihin kuoriin. Onkohan se jo huoltohommien kannalta liian ahdasta? Minusta tuntuu että ainakin nuo Kairin osat olisi hankale puristaa yksien kuorien sisään. Löytyyköhän siitä tehoa minkä verran? En ole käynyt katsomassa, joten en osaa sanoa siitä.Jäähdytetty ilmakanava tai vesiputkisto tarvitsee kondenssitiiviin eristeen vasta jos sisällön lämpötila laskee alle 15 C. Eli tuo 17 C asteiselle ilmalle riittää tavallinen lämpöeristys.
- laskeskelin
Kara kirjoitti:
Jäähdytetty ilmakanava tai vesiputkisto tarvitsee kondenssitiiviin eristeen vasta jos sisällön lämpötila laskee alle 15 C. Eli tuo 17 C asteiselle ilmalle riittää tavallinen lämpöeristys.
http://www.natmus.dk/cons/tp/atmcalc/atmocalc.htm
si RH kp
23 60 15
23 70 17
23 80 19
25 60 16.6
25 70 19
si = IV tuloputkea ympäröivän ilman lämpötila
RH = suhteellinen ilmankosteus putken ympäristössä
kp = kastepiste, eli lämpötila jonka alapuolella kondenssi alkaa
eli jos sisäilma on jäähdytetty 23 asteeseen ja ilman suhteellinen kosteus on 70, kondenssi alkaa jos IV kanavat jäähdytetään alle 17 asteisella tuloilmalla
- raksaaja--sh
Melkein kaikkiin ilmanvaihtokoneisiin saa maaviileän. ja jos ei saa niin sen voi kyllä rakennella erillisenä patterina IV kanavaan.
Jos siis on kalliolämpö käytössä niin se kannattaa hyödyntää kesällä viilennykseen.
JOS jossain huoneessa on niin paljon ikkunapintaa että IV:n kautta ei kylliksi viileätä tule niin silloin kannattaa siihen tilaan asentaa lisäksi maaviileän puhallinpatteri (sisäyksikkö kuten ilmalämpöpumpussa mutta käyttö huomattavastio edullisenpaa ja huoltovapaanpaa). - yhteydessä
olevan jäähdytyspatterin teho on n. 1-2 kW ilmamäärä on riittämätön. Tavanomaisten ilmalämpöpumppujen tai maalämpöpumpun maakiertoon kytkettyjen puhallinkonvektoreiden jäähdytysteho on karkeasti 3-5 kW/konvektori. Mikäli halutaan todellista jäähdytystä ja vastinetta rahoille, valitaan konvektori. Mikäli käytössä ei ole maalämpöä, suosittelen ILP:a. Ilmastointiin kytketty jäähdytys, ei ole vakavasti otettava vaihtoehto.
- raksaaja--sh
"Ilmastointiin kytketty jäähdytys, ei ole vakavasti otettava vaihtoehto."
Mielestäni tuo on tapauskohtaista.
Jos jäähdytystehon tarve on pieni ja talo on monimuotoinen/sokkeloinen/monikerroksinen, voi ilmanvaihdon kautta tehtävä jäähdytys olla riittävä.
Väitän että suomessa varjon puolella olevat huoneet ja ehkä sellaiset huoneet jotka on räystäin suojatut auringon paahteelta, IVK:n kautta suoritettu viilennys toimii ja on riittävä. Etenkin kivitalossa jossa yön aikana aikaansaatu viilennys auttaa myös päivällä.
Ihmiset näkyvät kommentoivan että IVK:n kautta on saatu 1 asteen viilennys joka on ollut "ihan mukava" siihen nähden että sen viileyden käyttö on miltei ilmaista (ainakin maaviileän tapauksessa)
Jotkut on sanoneet että viileyttä on meinannut tulla jopa liiankin kanssa ja he on joutuneet säätämään tehoa pienemmälle.
Mikäli viilennys on vain yhdessä tai kahdessa pisteessä taloa niin sisäilmassa ei taideta päästä S1 luokkaan, joka määrittää kuinka suuria ilmavirtauksia huoneessa saa esiintyä.
Täältä löytynee "aikuisten oikeita" kokemuksia maaviileästä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1124393784 - viilennys
raksaaja--sh kirjoitti:
"Ilmastointiin kytketty jäähdytys, ei ole vakavasti otettava vaihtoehto."
Mielestäni tuo on tapauskohtaista.
Jos jäähdytystehon tarve on pieni ja talo on monimuotoinen/sokkeloinen/monikerroksinen, voi ilmanvaihdon kautta tehtävä jäähdytys olla riittävä.
Väitän että suomessa varjon puolella olevat huoneet ja ehkä sellaiset huoneet jotka on räystäin suojatut auringon paahteelta, IVK:n kautta suoritettu viilennys toimii ja on riittävä. Etenkin kivitalossa jossa yön aikana aikaansaatu viilennys auttaa myös päivällä.
Ihmiset näkyvät kommentoivan että IVK:n kautta on saatu 1 asteen viilennys joka on ollut "ihan mukava" siihen nähden että sen viileyden käyttö on miltei ilmaista (ainakin maaviileän tapauksessa)
Jotkut on sanoneet että viileyttä on meinannut tulla jopa liiankin kanssa ja he on joutuneet säätämään tehoa pienemmälle.
Mikäli viilennys on vain yhdessä tai kahdessa pisteessä taloa niin sisäilmassa ei taideta päästä S1 luokkaan, joka määrittää kuinka suuria ilmavirtauksia huoneessa saa esiintyä.
Täältä löytynee "aikuisten oikeita" kokemuksia maaviileästä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1124393784ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen ja mikä on kastepiste. Puhallinkonvektoreiden kautta toteutettava maaviileä tarvitsee konvektoreiden lisäksi pari venttiiliä maaliuospiiriin ja kiertovesipumpun. Käyttö ei maksa käytännössä yhtään mitään. Se mikä tosi palstallakin on tullut esille, niin myös konvektoreista tulee olla poisto kondesoituvalle vedelle, sillä jäähdytyksessä vettä tulee paljon!. En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää. Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
- raksaaja--sh
viilennys kirjoitti:
ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen ja mikä on kastepiste. Puhallinkonvektoreiden kautta toteutettava maaviileä tarvitsee konvektoreiden lisäksi pari venttiiliä maaliuospiiriin ja kiertovesipumpun. Käyttö ei maksa käytännössä yhtään mitään. Se mikä tosi palstallakin on tullut esille, niin myös konvektoreista tulee olla poisto kondesoituvalle vedelle, sillä jäähdytyksessä vettä tulee paljon!. En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää. Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
>ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen
Yksinkertaistettuna: riittääkö että talon ilmatilavuus vaihdetaan viileänpään ilmaan kerran kahdessa tunnissa.
(huom. että tuloventtiileitä omaavissa huoneissa viilennys on voimakkainta ja poistoventtiileitä omaavissa huoneissa pienintä)
>ja mikä on kastepiste.
Mikä merkitys tuolla muka on?
Tuloilmaventtiilit alkavat kondensoida?
>En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää.
Fysiikan lakien mukaisestihan tuon voi laskea että vesi ei välttämättä lennä vaikka putket ois eristämättömät.
Toki ne PITÄÄ eristää.
Samalla pitää huomata että kun ulkoa tulevaa ilmaa KUIVATAAN kondensoimalla siitä vettä pois IVK:n jäähdytyspatterissa laskee myös sisäilman sisältämä vesimäärä. (suhteellinen kosteus säilynee about ulkoilmaa vastaavana)
>Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
Siinähän on nyt vastakkain sinun uskomuksesi ja käyttäjien kokemukset.
Anyway. Mielestäni on käytännössä osoitettu että joissain kohteissa ilmanvaihdon kautta tehty viilennys riittää.
Itse laskin joskus vuosi sitten että ison olkkarin akkunan kautta voi tulla jopa 6kw teholla auringon lämpösäteilyä sisään, mikäli sitä ei ole estetty selektiivikalvolla tai katon räystäällä tai ikkunamarkiisilla.
Sen 6kW lämpötehon kumoamiseen ei tietenkään 2kw patteri riitä (eikä ehkä edes ILP).
Mutta mikäli ikkunat on varjostettu asiallisesti on tilanne aivan toinen. Senhän voi laskea samoilla laskureilla joilla lasketaan talon lämmitysenergian tarvetta.
hetkinen... laitan laskuriin ulkolämpö 22 astetta ja sisälämpö 30 astetta (jotta saan laskurin logiikan toimimaan oikeaans uuntaan)
Meidän 230m2 700m3 talon JÄÄHDYTYSTARVE on 1000W-1500W mikäli auringon lämpösäteilyä ei päästetä sisään.
Vôila! Tulipa sekin selvitettyä. Kiitos yllykkeestä. - mukavaa
raksaaja--sh kirjoitti:
>ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen
Yksinkertaistettuna: riittääkö että talon ilmatilavuus vaihdetaan viileänpään ilmaan kerran kahdessa tunnissa.
(huom. että tuloventtiileitä omaavissa huoneissa viilennys on voimakkainta ja poistoventtiileitä omaavissa huoneissa pienintä)
>ja mikä on kastepiste.
Mikä merkitys tuolla muka on?
Tuloilmaventtiilit alkavat kondensoida?
>En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää.
Fysiikan lakien mukaisestihan tuon voi laskea että vesi ei välttämättä lennä vaikka putket ois eristämättömät.
Toki ne PITÄÄ eristää.
Samalla pitää huomata että kun ulkoa tulevaa ilmaa KUIVATAAN kondensoimalla siitä vettä pois IVK:n jäähdytyspatterissa laskee myös sisäilman sisältämä vesimäärä. (suhteellinen kosteus säilynee about ulkoilmaa vastaavana)
>Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
Siinähän on nyt vastakkain sinun uskomuksesi ja käyttäjien kokemukset.
Anyway. Mielestäni on käytännössä osoitettu että joissain kohteissa ilmanvaihdon kautta tehty viilennys riittää.
Itse laskin joskus vuosi sitten että ison olkkarin akkunan kautta voi tulla jopa 6kw teholla auringon lämpösäteilyä sisään, mikäli sitä ei ole estetty selektiivikalvolla tai katon räystäällä tai ikkunamarkiisilla.
Sen 6kW lämpötehon kumoamiseen ei tietenkään 2kw patteri riitä (eikä ehkä edes ILP).
Mutta mikäli ikkunat on varjostettu asiallisesti on tilanne aivan toinen. Senhän voi laskea samoilla laskureilla joilla lasketaan talon lämmitysenergian tarvetta.
hetkinen... laitan laskuriin ulkolämpö 22 astetta ja sisälämpö 30 astetta (jotta saan laskurin logiikan toimimaan oikeaans uuntaan)
Meidän 230m2 700m3 talon JÄÄHDYTYSTARVE on 1000W-1500W mikäli auringon lämpösäteilyä ei päästetä sisään.
Vôila! Tulipa sekin selvitettyä. Kiitos yllykkeestä.että olet voinut rakentaa niin optimaalisen talon, johon auringon säteily ei lainkaan vaikuta, jossa ei ilmaa vaihdeta ja jossa materiaalit eivät absorboi lämpöenergiaa lainkaan. Tosielämässä talosi riittäväksi jäädytystehoksi lasketaan n. 6-8 kw.
- ja ilmakosteus
raksaaja--sh kirjoitti:
>ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen
Yksinkertaistettuna: riittääkö että talon ilmatilavuus vaihdetaan viileänpään ilmaan kerran kahdessa tunnissa.
(huom. että tuloventtiileitä omaavissa huoneissa viilennys on voimakkainta ja poistoventtiileitä omaavissa huoneissa pienintä)
>ja mikä on kastepiste.
Mikä merkitys tuolla muka on?
Tuloilmaventtiilit alkavat kondensoida?
>En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää.
Fysiikan lakien mukaisestihan tuon voi laskea että vesi ei välttämättä lennä vaikka putket ois eristämättömät.
Toki ne PITÄÄ eristää.
Samalla pitää huomata että kun ulkoa tulevaa ilmaa KUIVATAAN kondensoimalla siitä vettä pois IVK:n jäähdytyspatterissa laskee myös sisäilman sisältämä vesimäärä. (suhteellinen kosteus säilynee about ulkoilmaa vastaavana)
>Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
Siinähän on nyt vastakkain sinun uskomuksesi ja käyttäjien kokemukset.
Anyway. Mielestäni on käytännössä osoitettu että joissain kohteissa ilmanvaihdon kautta tehty viilennys riittää.
Itse laskin joskus vuosi sitten että ison olkkarin akkunan kautta voi tulla jopa 6kw teholla auringon lämpösäteilyä sisään, mikäli sitä ei ole estetty selektiivikalvolla tai katon räystäällä tai ikkunamarkiisilla.
Sen 6kW lämpötehon kumoamiseen ei tietenkään 2kw patteri riitä (eikä ehkä edes ILP).
Mutta mikäli ikkunat on varjostettu asiallisesti on tilanne aivan toinen. Senhän voi laskea samoilla laskureilla joilla lasketaan talon lämmitysenergian tarvetta.
hetkinen... laitan laskuriin ulkolämpö 22 astetta ja sisälämpö 30 astetta (jotta saan laskurin logiikan toimimaan oikeaans uuntaan)
Meidän 230m2 700m3 talon JÄÄHDYTYSTARVE on 1000W-1500W mikäli auringon lämpösäteilyä ei päästetä sisään.
Vôila! Tulipa sekin selvitettyä. Kiitos yllykkeestä.voidaan lukea Mollierin käyrältä esim: http://lvi.tky.fi/mollier.html, ja siitä voi päätellä milloin saavutetaan kyllästymispiste, kun tietyn lämpöistä ja kosteuspitoista ilmaa jäähdytetään. Esim 25 asteinen ilma kosteus 55% tuupataan 18 asteiseksi, niin kastepisteessä ollaan. Että empäs vain hatustani vetele, kun sanon, että vesi lentää hyvin herkästi, kun ilmanvaihtokoneessa yrittää jäähdyttää riittävästi.
- mätää
ja ilmakosteus kirjoitti:
voidaan lukea Mollierin käyrältä esim: http://lvi.tky.fi/mollier.html, ja siitä voi päätellä milloin saavutetaan kyllästymispiste, kun tietyn lämpöistä ja kosteuspitoista ilmaa jäähdytetään. Esim 25 asteinen ilma kosteus 55% tuupataan 18 asteiseksi, niin kastepisteessä ollaan. Että empäs vain hatustani vetele, kun sanon, että vesi lentää hyvin herkästi, kun ilmanvaihtokoneessa yrittää jäähdyttää riittävästi.
en tiedä miten ja mitä noistakäyristä luit. Minä päädyin kasteeseen 15 astetta. Samaan pääsen tuolla
http://www.natmus.dk/cons/tp/atmcalc/atmocalc.htm - Ntön
ja ilmakosteus kirjoitti:
voidaan lukea Mollierin käyrältä esim: http://lvi.tky.fi/mollier.html, ja siitä voi päätellä milloin saavutetaan kyllästymispiste, kun tietyn lämpöistä ja kosteuspitoista ilmaa jäähdytetään. Esim 25 asteinen ilma kosteus 55% tuupataan 18 asteiseksi, niin kastepisteessä ollaan. Että empäs vain hatustani vetele, kun sanon, että vesi lentää hyvin herkästi, kun ilmanvaihtokoneessa yrittää jäähdyttää riittävästi.
Kosteus tiivistyy jäähdytyselementtiin, jonka lämpötila jossain lähempänä nolla. Sieltä se valuu jäähdytyskoneen pohjalle ja sieltä viemäriin.
Yhtä hyvin voisit väittää seinässä olevan jäähdyttimen sylkevän vettä ympäriinsä. - mutta iv-koneessa
Ntön kirjoitti:
Kosteus tiivistyy jäähdytyselementtiin, jonka lämpötila jossain lähempänä nolla. Sieltä se valuu jäähdytyskoneen pohjalle ja sieltä viemäriin.
Yhtä hyvin voisit väittää seinässä olevan jäähdyttimen sylkevän vettä ympäriinsä.joudutaan riittävää jäähdytystä haluttaessa a) käyttämään suurta ilmannopeutta patterilla, jolloin kosteus pisaroi patterista ilmavirtaan b)kanavat kondesoivat, koska eihän lämpimän tilan alaslaskuun tulevia kanavia eristetä. c)iv koneella pitää lämmin ulkoilma jäähdyttää huomattavasti, kun taas konvektorilla tiputetaan jo talossa sisällä olevan ilman lämpöä esim 5 astetta. Kyllähän iv-koneellakin voi jäähdyttää, mutta silloin kone ja kanavat täytyy ylimitoittaa reilusti, jotta ilmamäärät pysyvät riittävinä, ilmannopeuden kasvamatta liikaa. Ja kaikki tulopuolen kanavat eristää. Onko se enää järkevää?
- raksaaja--sh
mutta iv-koneessa kirjoitti:
joudutaan riittävää jäähdytystä haluttaessa a) käyttämään suurta ilmannopeutta patterilla, jolloin kosteus pisaroi patterista ilmavirtaan b)kanavat kondesoivat, koska eihän lämpimän tilan alaslaskuun tulevia kanavia eristetä. c)iv koneella pitää lämmin ulkoilma jäähdyttää huomattavasti, kun taas konvektorilla tiputetaan jo talossa sisällä olevan ilman lämpöä esim 5 astetta. Kyllähän iv-koneellakin voi jäähdyttää, mutta silloin kone ja kanavat täytyy ylimitoittaa reilusti, jotta ilmamäärät pysyvät riittävinä, ilmannopeuden kasvamatta liikaa. Ja kaikki tulopuolen kanavat eristää. Onko se enää järkevää?
a) sehän riippuu jäähdytystarpeesta ja koneen mitoituksesta
b) no nehän eristetään (sinnehän talvellakin pääsee sisäilmaa kylmenpää ilmaa)
c) konvektorillahan joudutaan jäähdyttämään myös se ulkoa tuleva ilma, ja reilusti jos koetetaan saada kylmä valumaan myös muihin huoneisiin, ilmanvaihdon vastaisesti
Laskin meidän kohteeseen tuon olevan kaikin puolin järkevää.
(lisäksi olohuoneeseen tulee putket konvektorille, kaiken varalta) - raksaaja--sh
mukavaa kirjoitti:
että olet voinut rakentaa niin optimaalisen talon, johon auringon säteily ei lainkaan vaikuta, jossa ei ilmaa vaihdeta ja jossa materiaalit eivät absorboi lämpöenergiaa lainkaan. Tosielämässä talosi riittäväksi jäädytystehoksi lasketaan n. 6-8 kw.
;-)
>että olet voinut rakentaa niin optimaalisen talon, johon auringon säteily ei lainkaan vaikuta,
Enhän minä niin väittänyt. Luulet vain (taas).
((Toisaalta... jos tarkemmin alettaisiin laskea niin pitäisi huomioida että 60m2 seinäpintaa luovuttaa koko ajan lämpöä noin 10 asteiseen maaperään.))
> jossa ei ilmaa vaihdeta ja jossa materiaalit eivät absorboi lämpöenergiaa lainkaan.
Materiaalit absoboivat lämpöenergiaa jos on lämpöenergiaa mitä absorboida. Jos ilma pidetään tasaisen lämpöisenä on aboptio ja säteily tasapainossa.
Käytännössähän tuo toimii niin että jos sisärakenteet on kyllin raskaat, ne hidastaa lämmön nousua (koska lämpöä absorboituu rakenteisiin) ja se absorboitunut lämpö voidaan tuulettaa yöllä ulos ja samalla siis antaa mahdollisuuden varastoida yöllä viileyttä päivää varten.
>Tosielämässä talosi riittäväksi jäädytystehoksi lasketaan n. 6-8 kw.
Näytäpä laskuri siihen.
Luulis fysiikan toimivan täsmälleen samalla tavalla kesällä ja talvella. - aika poika laskemaan
raksaaja--sh kirjoitti:
a) sehän riippuu jäähdytystarpeesta ja koneen mitoituksesta
b) no nehän eristetään (sinnehän talvellakin pääsee sisäilmaa kylmenpää ilmaa)
c) konvektorillahan joudutaan jäähdyttämään myös se ulkoa tuleva ilma, ja reilusti jos koetetaan saada kylmä valumaan myös muihin huoneisiin, ilmanvaihdon vastaisesti
Laskin meidän kohteeseen tuon olevan kaikin puolin järkevää.
(lisäksi olohuoneeseen tulee putket konvektorille, kaiken varalta)kerrohan sitten totuudenmukaisia mittauksia ja käyttökokemuksia, kun saat laskusi mukaiset myllyt pyörimään. t. Kolme konvektoria maakylmässä ja hyvin jäähtyy.
- raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
>ja sen mahdollisuudet ongelmat perustuvat ihan fysiikan lakeihin siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan lämmönsiirtoon/jäähdytykseen
Yksinkertaistettuna: riittääkö että talon ilmatilavuus vaihdetaan viileänpään ilmaan kerran kahdessa tunnissa.
(huom. että tuloventtiileitä omaavissa huoneissa viilennys on voimakkainta ja poistoventtiileitä omaavissa huoneissa pienintä)
>ja mikä on kastepiste.
Mikä merkitys tuolla muka on?
Tuloilmaventtiilit alkavat kondensoida?
>En itse puhaltaisi alaslasketussa katossani oleviin kanaviin 17 asteista ilmaa kesäkuumalla, sillä siinä vesi lentää.
Fysiikan lakien mukaisestihan tuon voi laskea että vesi ei välttämättä lennä vaikka putket ois eristämättömät.
Toki ne PITÄÄ eristää.
Samalla pitää huomata että kun ulkoa tulevaa ilmaa KUIVATAAN kondensoimalla siitä vettä pois IVK:n jäähdytyspatterissa laskee myös sisäilman sisältämä vesimäärä. (suhteellinen kosteus säilynee about ulkoilmaa vastaavana)
>Itseasiassa 2 kW patterilla ei taida vähäkään suuremmalla puhallusnopeudella saada ilman lämpötilaa laskemaan 17:sta esim. 25:stä, vaikka niin joku esittää.
Siinähän on nyt vastakkain sinun uskomuksesi ja käyttäjien kokemukset.
Anyway. Mielestäni on käytännössä osoitettu että joissain kohteissa ilmanvaihdon kautta tehty viilennys riittää.
Itse laskin joskus vuosi sitten että ison olkkarin akkunan kautta voi tulla jopa 6kw teholla auringon lämpösäteilyä sisään, mikäli sitä ei ole estetty selektiivikalvolla tai katon räystäällä tai ikkunamarkiisilla.
Sen 6kW lämpötehon kumoamiseen ei tietenkään 2kw patteri riitä (eikä ehkä edes ILP).
Mutta mikäli ikkunat on varjostettu asiallisesti on tilanne aivan toinen. Senhän voi laskea samoilla laskureilla joilla lasketaan talon lämmitysenergian tarvetta.
hetkinen... laitan laskuriin ulkolämpö 22 astetta ja sisälämpö 30 astetta (jotta saan laskurin logiikan toimimaan oikeaans uuntaan)
Meidän 230m2 700m3 talon JÄÄHDYTYSTARVE on 1000W-1500W mikäli auringon lämpösäteilyä ei päästetä sisään.
Vôila! Tulipa sekin selvitettyä. Kiitos yllykkeestä.eräällä toisella lämmitystarpeen laskurilla
Koostetta:
Yksinkertaistin laskentaa kuvittelemalla että ulkona on 30 asteen helle yötä päivää.
Vaipan ikkunoide 0.5ilmanvaihdon(LTO80%) kattopintakaksinkertaistettuna maanvastaisetosatunohdettuna kera jäähdytystarve on 1.3kw
Tuohon pitää lisätä sisäiset lämmönlähteet 1kw.
Eli realistinen jäähdytyksen tarve 2.3kW.
Sitten iteroin kuinka kylmäksi pitää 0.5IV:ssä ilma jäähdyttää että tuo 2.3kW saadaan kumottua. Tuloilman pitäisi olla 3 asteista!!!!!! Eli ei onnaa jos yötäpäivää on 30 ulkona.
(huom. patterin teho ei tarvitse olla 2.3kW mikäli LTO:ta voidaan käyttää apuna)
Mutta jos IV:n laittaa normaaliin täysitehoon eli 1x ilmanvaihto tunnissa, tuloilman lämpötila 17 astetta juuri riittää ylläpitämään 22 asteen sisälämpötilan!!
Todellisuudessa se ulkolämpö ei ole jatkuvasti 30 eikä sitä sisälämpöä ole tarpeen pitää tasaisesti 22 asteessa ja IV tuloilma otetaan viileähköltä itäseinältä (noin 8m korkeudesta) joten kyllä se IV:n kautta tehty jäähdytys vois meillä toimia.
Noin siis meidän mökissä, laskennallisesti. Tulevaisuus näyttää miten onnaa.
(on muuten aikamoinen lisälämpömäärä joka tulee ladattua kallioon talvea varten)
... semmonen tuli mieleen että olenkohan minä puolittanut tuon sisäisen lämmönlähdemäärän kokonaislämmitystarpeen laskentaa varten (siinä sisäisten lämmmönlähteidenhyöty on vain 50% vuodessa) ... ja siis sisäisten lämmönlähteiden lämmittävä haitta ois 2kW ja jäähdytystehoa tarvittais 3.3kW... ei jaksa enään tarkistella, johan tätä asiaa tuli harrastettua kylliksi tältä erää. - nimetön
raksaaja--sh kirjoitti:
eräällä toisella lämmitystarpeen laskurilla
Koostetta:
Yksinkertaistin laskentaa kuvittelemalla että ulkona on 30 asteen helle yötä päivää.
Vaipan ikkunoide 0.5ilmanvaihdon(LTO80%) kattopintakaksinkertaistettuna maanvastaisetosatunohdettuna kera jäähdytystarve on 1.3kw
Tuohon pitää lisätä sisäiset lämmönlähteet 1kw.
Eli realistinen jäähdytyksen tarve 2.3kW.
Sitten iteroin kuinka kylmäksi pitää 0.5IV:ssä ilma jäähdyttää että tuo 2.3kW saadaan kumottua. Tuloilman pitäisi olla 3 asteista!!!!!! Eli ei onnaa jos yötäpäivää on 30 ulkona.
(huom. patterin teho ei tarvitse olla 2.3kW mikäli LTO:ta voidaan käyttää apuna)
Mutta jos IV:n laittaa normaaliin täysitehoon eli 1x ilmanvaihto tunnissa, tuloilman lämpötila 17 astetta juuri riittää ylläpitämään 22 asteen sisälämpötilan!!
Todellisuudessa se ulkolämpö ei ole jatkuvasti 30 eikä sitä sisälämpöä ole tarpeen pitää tasaisesti 22 asteessa ja IV tuloilma otetaan viileähköltä itäseinältä (noin 8m korkeudesta) joten kyllä se IV:n kautta tehty jäähdytys vois meillä toimia.
Noin siis meidän mökissä, laskennallisesti. Tulevaisuus näyttää miten onnaa.
(on muuten aikamoinen lisälämpömäärä joka tulee ladattua kallioon talvea varten)
... semmonen tuli mieleen että olenkohan minä puolittanut tuon sisäisen lämmönlähdemäärän kokonaislämmitystarpeen laskentaa varten (siinä sisäisten lämmmönlähteidenhyöty on vain 50% vuodessa) ... ja siis sisäisten lämmönlähteiden lämmittävä haitta ois 2kW ja jäähdytystehoa tarvittais 3.3kW... ei jaksa enään tarkistella, johan tätä asiaa tuli harrastettua kylliksi tältä erää.Ilmeisesti olet päässyt samoihin tuloksiin Kair:n insinöörien kanssa. Kair Cool nimittäin pakko-ohjaa IV-koneen täydelle teholle. Laskelmassa olisi ehkä voinut ottaa huomioon 'Minor Cool' jäähdytyksen lämmönvaihtimessa. IV koneen automattikka osaa nimittäin pistää lämmontalteenottokennon takaisin käyttöön kuumalla, jolloin aletaan ottamaan talteen viileää. Eli jos sisäilma on kahdeksan astetta ulkoilmaa viileämpi, saadaan sillä viilennettyä jotain viisi astetta. Tällöinhän koolerin täytyy tehdä enää pudotus 25 -> 17.
Osuit oikeaan myös tuolla aiemmin ilmavirtaan lähtevästä pisaroinnista puhuttaessa. Kair Cool on omana laatikkonaan, ja sen sisätilat ovat todella väljät ja jäähdytyskenno on iso. Ei siis mikään kanavaan puskettu putkenmutka. Ilmavirta kennonkohdalla on siis paljon pienempi kuin kanavissa. Eli koneen mitoitus ratkaisee. - filii
raksaaja--sh kirjoitti:
eräällä toisella lämmitystarpeen laskurilla
Koostetta:
Yksinkertaistin laskentaa kuvittelemalla että ulkona on 30 asteen helle yötä päivää.
Vaipan ikkunoide 0.5ilmanvaihdon(LTO80%) kattopintakaksinkertaistettuna maanvastaisetosatunohdettuna kera jäähdytystarve on 1.3kw
Tuohon pitää lisätä sisäiset lämmönlähteet 1kw.
Eli realistinen jäähdytyksen tarve 2.3kW.
Sitten iteroin kuinka kylmäksi pitää 0.5IV:ssä ilma jäähdyttää että tuo 2.3kW saadaan kumottua. Tuloilman pitäisi olla 3 asteista!!!!!! Eli ei onnaa jos yötäpäivää on 30 ulkona.
(huom. patterin teho ei tarvitse olla 2.3kW mikäli LTO:ta voidaan käyttää apuna)
Mutta jos IV:n laittaa normaaliin täysitehoon eli 1x ilmanvaihto tunnissa, tuloilman lämpötila 17 astetta juuri riittää ylläpitämään 22 asteen sisälämpötilan!!
Todellisuudessa se ulkolämpö ei ole jatkuvasti 30 eikä sitä sisälämpöä ole tarpeen pitää tasaisesti 22 asteessa ja IV tuloilma otetaan viileähköltä itäseinältä (noin 8m korkeudesta) joten kyllä se IV:n kautta tehty jäähdytys vois meillä toimia.
Noin siis meidän mökissä, laskennallisesti. Tulevaisuus näyttää miten onnaa.
(on muuten aikamoinen lisälämpömäärä joka tulee ladattua kallioon talvea varten)
... semmonen tuli mieleen että olenkohan minä puolittanut tuon sisäisen lämmönlähdemäärän kokonaislämmitystarpeen laskentaa varten (siinä sisäisten lämmmönlähteidenhyöty on vain 50% vuodessa) ... ja siis sisäisten lämmönlähteiden lämmittävä haitta ois 2kW ja jäähdytystehoa tarvittais 3.3kW... ei jaksa enään tarkistella, johan tätä asiaa tuli harrastettua kylliksi tältä erää.yksinkertane kymysys, miten kastepiste lasketaan esim mikä on kastepiste jos kosteus o 55% ja lämpötila 25 astetta
- täältä löytyy
Täältä löytynee "aikuisten oikeita" kokemuksia maaviileästä:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1124393784 - raksaaja--sh
Mikäli auringon lämpösäteilyn suora sisäänpääseminen estetään voi jäähdytystarpeen arvoida karkeasti käyttäen lämmitysenergian tarpeen laskureita.
Esim:
laitan laskuriin ulkolämpö 22 astetta ja sisälämpö 30 astetta (jotta saan laskurin logiikan toimimaan oikeaan suuntaan)
->
Meidän 230m2 700m3 talon JÄÄHDYTYSTARVE 30 asteen helteellä on 1000W-1500W mikäli auringon lämpösäteilyä ei päästetä sisään.
Yöllinen viileys ja auringon lämpösäteily talon ulkokuoreen ajateltaisiin tässä arvioinnissa kumoavan toisensa. Eli kuvitellaan että ulkona ois vakio 30 astetta lämpöä, mitä suomessa ei sentäs ole. No sitä taas kompensoi se että eihän sitä auringon lämpösäteilöyä 100% saada eliminoitua. Esim. meillä ei päätyseinällä räystäs suojaa lännen suunnalta tulevalta auringon säteilyltä, mutta niissä ikkunoissa on taas selektiivikalvo & lämpöä tullee sisälle vajaa 1/3 teholla.
Summa summaarum.... aikas hyvä arviomenetelmä vaiko eikö ????- Juuso
Tuossa unohtui auringon vaikutus talon seiniin ja kattoon. Kyllä se lämpö niistäkin tulee sisälle. Ja esim. tumma katto lämpenee auringossa todella kuumaksi.
Lisäksi jäähdytyksessä tulee huomioida aina ilmankosteuden aiheuttamat muutokset. Esim. ilp lämmittää 1 kW teholla 30 neliötä, mutta jäähdyttää vain 15 neliötä (arvot ulkomuistista), koska kosteus tiivistyy jäähdyttäviin pintoihin ja vie samalla osan energiasta.
Eli jos raksaaja--sh pääsi lämpökaavalla laskemaan 1-1,5 kW, niin ilp-laitteiden suosituksen mukaan tuon saisi kertoa kahdella eli tehoa tarvittaiisiin 2-3kW. Ja tällöin aurinko ei saisi paistaa talon kattoon, seiniin tai ikkunoihin.
Kokemuksesta tiedän, että kotioloissa jo pienikin lämpötilan ja kosteusprosentin lasku tuntuu kun vaatteita voi joka tapauksessa vähentää, toisin kuin esim. työmaalla. Joten jokainen kilowatti jäähdytyksessä tuntuu, koska varsinkin yöaikana kylmää saadaan varattua rakenteisiin.
Itse vähän olen suunnitellut maaviileää täysin DIY pohjalta. Imupuolella käyttäisin kahta auton syyläriä/lämppärinkennoa peräkkäin ja kierrättäisin niissä esim. porakaivosta, vanhasta öljysäiliöstä tai maanalaisesta putkistosta saatavaa viileää vettä. Ja talvella pakkasten aikaan tuolta taas saisi ulkoilmaa lämpimämpää nestettä esilämmitykseksi. Itse tehden kustannukset jäisivät todella pieniksi ja jollain 500-1000W teholla kustannukset tulisivat kohtuu nopeasti kuoletetuksi. - raksaaja--sh
Juuso kirjoitti:
Tuossa unohtui auringon vaikutus talon seiniin ja kattoon. Kyllä se lämpö niistäkin tulee sisälle. Ja esim. tumma katto lämpenee auringossa todella kuumaksi.
Lisäksi jäähdytyksessä tulee huomioida aina ilmankosteuden aiheuttamat muutokset. Esim. ilp lämmittää 1 kW teholla 30 neliötä, mutta jäähdyttää vain 15 neliötä (arvot ulkomuistista), koska kosteus tiivistyy jäähdyttäviin pintoihin ja vie samalla osan energiasta.
Eli jos raksaaja--sh pääsi lämpökaavalla laskemaan 1-1,5 kW, niin ilp-laitteiden suosituksen mukaan tuon saisi kertoa kahdella eli tehoa tarvittaiisiin 2-3kW. Ja tällöin aurinko ei saisi paistaa talon kattoon, seiniin tai ikkunoihin.
Kokemuksesta tiedän, että kotioloissa jo pienikin lämpötilan ja kosteusprosentin lasku tuntuu kun vaatteita voi joka tapauksessa vähentää, toisin kuin esim. työmaalla. Joten jokainen kilowatti jäähdytyksessä tuntuu, koska varsinkin yöaikana kylmää saadaan varattua rakenteisiin.
Itse vähän olen suunnitellut maaviileää täysin DIY pohjalta. Imupuolella käyttäisin kahta auton syyläriä/lämppärinkennoa peräkkäin ja kierrättäisin niissä esim. porakaivosta, vanhasta öljysäiliöstä tai maanalaisesta putkistosta saatavaa viileää vettä. Ja talvella pakkasten aikaan tuolta taas saisi ulkoilmaa lämpimämpää nestettä esilämmitykseksi. Itse tehden kustannukset jäisivät todella pieniksi ja jollain 500-1000W teholla kustannukset tulisivat kohtuu nopeasti kuoletetuksi.>Tuossa unohtui auringon vaikutus talon seiniin ja kattoon. Kyllä se lämpö niistäkin tulee sisälle.
Jep.
Seinissä vaikutus ei liene niin radikaali koska yöllinen viileys tasapainottaa raskaan seinän tilannetta. Sama puutalojen ilmaraot vähentää lämmön johtumista lämmön eristeeseen.
Musta katto on tietenkin noin 120 asteinen ja se lämmittänee tuuletusraossa ilman 50-80 asteeseen ja se pitäisi laskurissa huomioida erikseen.
Toisaalta katossa on paksuin 450mm eriste... Juuso kirjoitti:
Tuossa unohtui auringon vaikutus talon seiniin ja kattoon. Kyllä se lämpö niistäkin tulee sisälle. Ja esim. tumma katto lämpenee auringossa todella kuumaksi.
Lisäksi jäähdytyksessä tulee huomioida aina ilmankosteuden aiheuttamat muutokset. Esim. ilp lämmittää 1 kW teholla 30 neliötä, mutta jäähdyttää vain 15 neliötä (arvot ulkomuistista), koska kosteus tiivistyy jäähdyttäviin pintoihin ja vie samalla osan energiasta.
Eli jos raksaaja--sh pääsi lämpökaavalla laskemaan 1-1,5 kW, niin ilp-laitteiden suosituksen mukaan tuon saisi kertoa kahdella eli tehoa tarvittaiisiin 2-3kW. Ja tällöin aurinko ei saisi paistaa talon kattoon, seiniin tai ikkunoihin.
Kokemuksesta tiedän, että kotioloissa jo pienikin lämpötilan ja kosteusprosentin lasku tuntuu kun vaatteita voi joka tapauksessa vähentää, toisin kuin esim. työmaalla. Joten jokainen kilowatti jäähdytyksessä tuntuu, koska varsinkin yöaikana kylmää saadaan varattua rakenteisiin.
Itse vähän olen suunnitellut maaviileää täysin DIY pohjalta. Imupuolella käyttäisin kahta auton syyläriä/lämppärinkennoa peräkkäin ja kierrättäisin niissä esim. porakaivosta, vanhasta öljysäiliöstä tai maanalaisesta putkistosta saatavaa viileää vettä. Ja talvella pakkasten aikaan tuolta taas saisi ulkoilmaa lämpimämpää nestettä esilämmitykseksi. Itse tehden kustannukset jäisivät todella pieniksi ja jollain 500-1000W teholla kustannukset tulisivat kohtuu nopeasti kuoletetuksi.myös ikkunoista. Määrä on suoraan verrannollinen ikkunoiden pinta-alaan auringon puolella. Lundin yliopisto on aikanaan tutkinut aurinkosuojauksen merkitystä ilmastoinnin jäähdytyskustannuksiin ja tulos on aika yllättävä: Jos aurinkosuojaus hoidetaan asianmukaisesti niin Ruotsin mittakaavassa se vastaa yhden ydinvoimalan verran energiansäästöä. Joten merkityksettömästä asiasta ei ole kyse.
- raksaaja--sh
Kassara kirjoitti:
myös ikkunoista. Määrä on suoraan verrannollinen ikkunoiden pinta-alaan auringon puolella. Lundin yliopisto on aikanaan tutkinut aurinkosuojauksen merkitystä ilmastoinnin jäähdytyskustannuksiin ja tulos on aika yllättävä: Jos aurinkosuojaus hoidetaan asianmukaisesti niin Ruotsin mittakaavassa se vastaa yhden ydinvoimalan verran energiansäästöä. Joten merkityksettömästä asiasta ei ole kyse.
koetin huomioida laskuissa
- Econo 440
raksaaja--sh kirjoitti:
koetin huomioida laskuissa
NOSTETAAPAS TAAS KISSAA PÖYDÄLLE!!
Käytännön kokemuksia, tietoa ja hyviä mielipiteitä löytyy varmaan myös maaliuoksen kierrättämiseen/virtauksen säätöön. iv-kanavassa asuvan jäähdytyskennon tapauksessa.
-Miten/ mistä kohtaa maalämpöjärjestelmää liuos kannattaa ottaa? ==> entä palauttaa?
-Laittaako suntin, vai millä säätää viisaimmin virtausta? (kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa..)
-Laittaa ko iv-kanavaan lämmönmittauksen vähän kennon jälkeen..
Muitakin asiaan liittyviä viisauksia ja ideoita kuunnellaan innolla =)
- tuloilmanjäähdytys
Viileetä saa.
Jäähdytyksellä tarkoitetaan ilmastoinnin tuloilman jäähdyttämistä. Se tehdään joko koneessa olevalla nestepatterilla tai jäähdytysyksikön höyrystimellä. Jäähdytetty tuloilma jaetaan samoja kanavia pitkin kuin talon muukin ilmanvaihto. Jäähdytetyllä tuloilmalla viilennetään talo tai asunto. Ilmaa jäähdytettäessä siitä poistuu myös kosteus. Yleensä juuri liiallisen kosteuden poistaminen saa aikaan sen viileän ja raikkaan tunteen jota jäähdytyksellä haetaan.
https://www.kair.fi/fi/ilmanvaihdon-abc- HitastaOn
Pitäs olla jo vakiona vastaavat jokaisessa uudessa talossa.
- maa.viileä
Aiemmassa talossamme oli Vallox Digit SE maaviileäpatterilla. Yhtä tyhjän kanssa, sillä ei saanut aikaan minkäänmoista huonelämpötilan laskua. Vain tuloilma viileni muutaman asteen ja se ei riittänyt viilentämään huoneistoa lainkaan. Siis jos ulkona vaikka 28, niin tuloilma luokkaa 23 astetta = ei mitään apua.
Olisi pitänyt - jos olisin silloin ymmärtänyt - laittaa systeemiin konvektoripuhallin, tai vaikka kaksi. Jälkeenpäin tehtynä muutostyö olisi mennyt niin vaikeaksi ja kalliiksi, että lopulta hommasimme erillisen ilpin viilennykseen. Sitä tuli sitten pikkupakkasillae asti käytettyä myös lämmitykseen, koska ilpin hyötysuhde noissa lämpötiloissa on parempi kuin maalämmöllä.
Sillainkin harmitti, koska iv-putkistotkin eristettiin maaviileän vuoksi julmetun kalliilla solukumieristeellä (Armaflex). Täysin hukkaanheitettyä rahaa, ei tainnut 1500€ töineen riittää..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1682861Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222031- 242016
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891835Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101211
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181