Lähdetäänpä tästä liikkeelle:mitä eroa näillä kahdella on??
KUmpi kannattaisi lisätä isoon,lähes 200neliön, 2-kerroksiseen OKT:on,jossa lämmitysmuotoina tällä hetkellä on suora sähkö ja leivinuuni. LÄmmityskuluihin tällä hetkellä menee kuulemma n.200€/kk (välittäjän mukaan). Siitä, kuinka paljon ed. asukkaat ovat lämmittäneet leivinuunia,ei ole meillä tietoa..
Vai mitä muuta suosittelisitte parhaaksi säästökustannukseksi lämmitykseen..?
KUmpi kannattaisi lisätä isoon,lähes 200neliön, 2-kerroksiseen OKT:on,jossa lämmitysmuotoina tällä hetkellä on suora sähkö ja leivinuuni. LÄmmityskuluihin tällä hetkellä menee kuulemma n.200€/kk (välittäjän mukaan). Siitä, kuinka paljon ed. asukkaat ovat lämmittäneet leivinuunia,ei ole meillä tietoa..
Vai mitä muuta suosittelisitte parhaaksi säästökustannukseksi lämmitykseen..?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kyllä ILP vanhassa kohteessa on melkeinpä ainoa vaihtoehto. PILP on sitten uudiskohteiden laite, jos neliöt/kuutiot antavat myöden.
Molempiin kerroksiin omansa.
Jos veskikseskuslämmitys on niin ikään uusimisen kohteena niin kannattanee harkita jos ulkoilmalla sais vettä lämpimäksi.
ILP:n kun aiheuttaa lisääntyviä ilmavirtauksia (joka huonontaa asumismukavuutta yms.) ja lämmittää vain yhdessä huoneessa.
Tosin ILP:ssä on myös jäähdytysmahdollisuus ja sitä ei ole Ilma-Vesi lämpöpumpuissa.
Jos noista kahdesta huonosta vaihtoehdosta pitäisi valita niin ilman muuta ilp. Pilppi poistaa lämmön talosta nimensä muksisesti ja ottaa siitä talviaikana vain osan talteen. Kesällä se on taas oiva laite koska korvausilma on lämmintä ja se ei kylmennä taloa - harmi vaan ettei kesällä lämpöä juuri tarvita.
Kun pilppi poistaa lämmön talosta niin ilp taas tuo "ilmaista" lämpöä ulkoilmasta sisään aina lähes -15 asteeseen asti ja kesällä tarvittaessa päinvastoin.
Koska asut p-suomessa on valintasi ilman muuta ilp.
Pilppi on hyvä laite siellä missä pakkaskelejä ei juurikaan ole esim eteläinen ruotsi ja keskieurooppa mihin ne on suunniteltukkin toimimaan.
Pilpin voi korvata hyvällä lto:lla , joka kykenee ottamaan enemmän lämpöä talteen pakkaskelillä ja joka käyttää vähemmän energiaa tuohon toimenpiteeseen.
Eiköhön tämän talven pakkaset jälleen opettaneet suomalaisia tekemään oikeita valintoja ilmanvaihtojensa ja lämmitystensä suhteen.
mitä puusilmäistä potaskaa taas kerran.
Minulla ei ole asiasta mutu tietoa vaan mitattua faktaa, joka toistaa saman mitä TUV on saanut omissa mittauksissaan. Tämän talven pakkasilla on PILP hyötysuhde lämmityskaudella ollut yli 100% ja vuosi tasolla noin 150%. PILPonen myös lämmittää vettä mitä ILP ei tee paitsi ilma-vesi ILP mutta ne on vielä liian kalliita.
Ja se koneen käyttämä energia ei katoa talosta mihinkään vaan tulee korvausilman mukana sisään vähentämään lämmitystarvetta tai kun ei ole lämmitystarvetta se lämmittää vettä.
Kesällä jotkut pilpit viilentävät / kuivavat sisäilmaa samalla kun lämmittävät vettä.
Napapiirin tuntumassa en kuitenkaan PILP:ä laittaisi vaan ehkä mieluummin jonkin vastavirta laitteen ja ILP:n jos ILP on pohjoiseen tarkoitettu. Tai jos talo vuotaa lämpöä kuin ...no en sano mikä, niin sitten maalämpökin voi olla järkevä jos on jo olemassa vesikiertoinen lämmitys.
Nilan näyttää ottavan talteen 80% tai enemmän poistoilman energiasta, jos pakkasta on max. -7 -8.
PILPejä on nyt myös sellaisia, jossa hyötysuhteen luvataan olevan yli 100% aina -15 asteeseen saakka.
mielestäni se että asiat olisivat edes luotettavia ja paikkaansa pitäviä
Paljonkos tuosta ilmaisesta käyttövedestä pitää maksaa? muutamia tuhansia? ilpin vuosihyötysuhde on testien mukaan lähes 200%, miten olet tuon 150% vuosihyötysuhteen laskenut?
kulutuksista, mutta dataa ei ole vielä aivan koko vuodelta ja kesältä uupuu osa kulutustiedoista kun ei ollut vielä erillistä mittaria tuolle vekulle.
Laskenta perustuu siis osin faktaan ja kesän osalta lähinnä tietoon veden kulutuksesta ja ominaiskäyrän antamasta hyötysuhteesta kun vettä lämmitetään kesä asetuksilla. Ja mukavuuden kannalta vielä sellainen tieto, että vaikka tuon viilennystehon suhteen ei hurraamista olekaan, niin kuivempi ilma tuntuu huomattavan raikkaalta. Toisaalta nyt kun oli -22 pakkasta niin korvausilma oli myös silloin noin 18-19 asteista, joten eipä juuri vetoa tuntunut.
eikä se kompura osa nyt niin mahdottoman kallis ollut (laitteen hinta-boileri-kattila-iv kone) ja jos vielä huomioi sen, että laite vie vain 0.36m2 lattiapinta-alaa, niin edullista se on pellettiin verrattuna.
jotka eivät asioista juurikaan mitään ymmärrä. Onneksi yleensä joku asiasta oikeasti tietävä yleensä vähän oikeisee noita älyttömyyksiä. Täällä pitää osata lukea tarkkaan rivien välistä. Muutamilla tuntuu olevan vieläkin hirvittävä Pilppikammo joka näköjään johtuu pitkälti tietämättömyydestä. Eikä sitä ole kaikilta edes faktatiedoilla poistettavissa.
jos verrataan sähkölämmitykseen? siis sähkössä jos lvv ja lto maksaa yhteensä n.2000e. Paljonko säästö sähköön verrattuna?
kun on muutamilla talonrakennus niin pirun halpaa kun kaikki on tuota luokkaa.
Jos ltokone maksaa 1300e ja lvv 700e niin siinäpä ne rensselit jotka pilp korvaa. Vai oliko jotain muuta?
Siis vertailussa pilp lattialämmitys ja lto lvv sähkölattialämmitys. Lattia lämmitys maksaa saman kuitenkin.
Hieno homma, ota se halvempi ihmeessä ;D
meillä päin esim: saa ro neliöstä maksaa 800€/rom2 ja siihet talo päälle niin neliö on kivitalossa luokkaa 3000€. Kattila lienee muutamia satasia ja ohjauskeskus termareilla ja IV:lle ja vedenlämmitykselle maksaa jotakin.
ILP:ssä on ikävää se konvektori, muuten ihan jees.
Omaan PILPposeen lisään ilma/vesipumpun jahka saadaa hinnat kohdilleen.
maksanut yli 2k€.
Ja vaikka laittaisikin niin mikä tila? Sama tila riittää.
kustannuksien tai asumismukavuuden kannalta ei ole juurikaan merkitystä lämmitetäänkö lattia sähköllä vai vedellä joka on lämmitetty sähköllä. Lto-koneet ovat taas ilmanvaihtoominaisuuksiltaan jopa parempia kuin pilp(vakio tuloilman lämpötila, takkakytkin, kosteusohjaukset, ilmanvaihdon määrän säätö)).
Jos alkaa spekuloida sillä että vesikiertoiseen voi vaihtaa myöhemmin jonkin muun lämmönlähteen niin eikö kannattaisi vaihtaa heti, eikä tehdä kaksinkertaisia hankintoja(ensin jotain ja myöhemminn romut pihalle ja tilalle muuta)?
Sitä tässä yritän kalastella että mitä järkeä on ivestoida 4000-6000e lisää jotta saa kompressorilla toimivan lton joka säästää ehkä 100-200e/vuosi jos sitäkään.
Toistaiseksi ei yhtään pointtia joka oikeasti tukisi pilpiä. Minusta se on laite joka säästää euron mutta maksaa kaksi.
Lattialämmityksessä on muuten suuri ero, ihn vain jalanpohjissakin tuntien onko vesikiertoinen vai "Grilli". Mutta jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee.
Miten tuo eroaa? tunteeko betonin pinnasta että sisällä onkin kaapeli eikä vesi?
jos ole tuota mieltä?
Meillä on tässä kaksi 120 neliöistä taloa naapurin kanssa, joista minulla on sähkökattila ja lto ja naapurilla pilppi. Molemmilla on vesikiertoinen lattialämmitys ja puita palaa noin 2- 3 mottia vuodessa. sähköä on kulunut noin 27000 kWh -2000 kwh molemmissa taloissa. Talouksissamme on 4 henkeä.
Missä on pilpin hyöty ?
Haittoja naapurin mielestä kyllä löytyy esim voimakas vedontunne kovilla pakkasilla. Käyttöveden riittävyys meilläkin on rajallinen mutta huomattavasti parempi kuin puolta vähemmällä määrällä naapurillamme. Ilmanvaihdon säätäminen on jopa mahdotonta naapurimme talossa eli kovilla pakkasilla ilmamääriä et voi säätää kuten omassa lto-koneessani. Takan sytyttäminen on myös on ettenkö sanoisi melkoista taidetta jos se savuttamatta sattuu onnistumaan pilppitalossa. Omassa koneessa painan takkakytkimestä kerran ja voila savuttaminen on käytännössä mahdotonta.
Jos tässä ei ole perusteluja sinulle tai et ymmärrä jotakin kohtaa voin pyytää naapuriltani lisävalaistusta asiaan.
Voisitko opastaa taas mitkä asiat näistä eivät mielestäsi pidä paikkaansa kun kerran tänne vastasit?
meillä on 110m2 omakotitalo vesikiertoisella lattialämmityksellä .pesuhuoneessa sähkökaapelit.
koko vuoden sähkönkulutus 15000 kwh .
taloudessa on 4 henkilöä.
On vähän kovemmat kelit joten sähköä menee vähän reilummin ja vielä kun hirsitaloissa asutaan.
Missä päin Suomea asut ja TÄRKEIN paljonko puuta palaa?
Saa vastata rehellisesti.
Oma arvaukseni olisi 7-10 kuutiota puuta ja etelä-suomi ja huonelämpö n 20 ast sekä talossa eristeet (ei pelkkä hirsi).
Miksi muuten kaapelit pesutiloissa?
Olihan kyseessä koko sähkönkulutus?
Meillä lähes uusi samankokoinen paritalon puolisko jossa 3 asukasta ja kulutus suoralla sähköllä lto:lla sama kuin sinulla. Tuttavalla 90-luvulla rakennettu 130m2 omakotitalo 5 asukasta, suorasähkö lto ja kulutus 14000kWh. Molemmat Oulussa. Puitakin palaa joo(niinkuin sinullakin).
Mitäs tuosta pitäsi päätellä. Pilp ei säästä mitään? vertailu on vaikeaa? Puiden määrä pitäisi tietää? Ei voi päätellä mitään?
Pilp talojen kulutuslukemista päätellen ne eivät eroa suorasähkölämmitteisistä mitenkään. Noita kulutuslukemia olen kuitenkin nähnyt viidestä pilp-talosta ja noin kymmenestä suorasähkötalosta.
eikös kysymys ollutkin pohjois-suomeen tulevasta omakotitalosta??viitaten alkuperäiseen kysymykseen. en asu hirsitalossa mutta puita palaa saunassa lähes joka ilta ja lämmintä vettä kuluu suihkussa. kesäkuun alussa(2005)vaihdettiin yksiaikasähköön ja saatiin uusi kwh mittari.tähän päivään mennessä kulunut 9720 kwh joten ainakin 2 kylmää talvikuukautta on jäljellä täällä pohjoisessa(oulun läänissä)
tarkoitus olisi laittaa oma kwh mittari pilpin kylkeen niin pääsis vertaileen!
eikös tämä oma tekstisi juuri ole sitä mainitsemaasi puusilmäistä potaskaa ?
Miten olisi mahdollista, että hyötysuhde olisi yli 100% ? Sehän olisi silloin ikiliikkuja. Saisit Nobelin fysiikan palkinnon.
ja pilpistä, sehän ei tuo systeemiin (taloon) sisälle energiaa yhtään, se vain kuluttaa sitä kompressorillaan ja yrittää jarrutella poistoilman kautta tapahtuvaa energian poistumista talosta. tämän jarrutuksen hoitaa edullisemmin pyöriväkennoinen LTO. kesällä pilp siirtää lämpöenergiaa poistoilmasta käyttöveteen, mutta ei sekään ilmaista ole, sähköä kuluu siinäkin.
ilp tuo energiaa ulkoilmasta taloon sisälle, siinä se ero.
Termodynamiikan 1. pääsäännön perusteella tiedetään, että työ ja lämpö voivat muuttua toisikseen. Ensimmäinen pääsääntö ei kuitenkaan kerro millä ehdoilla tämä on mahdollista. Arkielämästä tiedetään mm. että lämpö siirtyy kuumasta kylmään muttei koskaan päinvastoin. On myös voitu osoittaa, että työ voidaan muuttaa kokonaan lämmöksi, mutta lämpö vain osittain työksi lopun lämmön siirtyessä pienemmässä lämpötilassa olevaan lämpövarastoon.
Toinen pääsääntö on kokeellisesti osoitettu lainalaisuus, jonka avulla voidaan mm. ennustaa prosessin suunta ja määrittää kuinka suuri osuus lämmöstä voidaan muuttaa työksi.
Carnot'n lämpöpumppu tai kylmäkone:
Lämpöenergiaa voidaan siirtää kylmästä kappaleesta kuumempaan kylmäkoneen tai lämpöpumpun avulla. Tähän tarvitaan työtä. Kylmäkone tai lämpöpumppu toimii siten käänteisesti lämpövoimakoneeseen verrattuna. Koneen nimitys riippuu siitä, onko tarkoitus poistaa kohteesta lämpöä (kylmäkone) vai tuoda lämpöä kohteeseen (lämpöpumppu).Toinen pääsääntö rajoittaa myös näiden laitteiden toiminnan parasta mahdollista tehokkuutta. Hyötysuhteen sijasta mittarina käytetään kylmäkoneissa ja lämpöpumpuissa tavallisesti ns. tehokerrointa, ja sille voidaan määrittää toisen pääsäännön nojalla kylmän ja kuuman lämpövaraston lämpötiloista riippuva paras mahdollinen arvo samaan tapaan kuin hyötysuhteelle. Tehokertoimen määritelmät ovat
kylmäkoneelle εK = ΦK /P
ja lämpöpumpulle εL = ΦL /P
,
Missä ΦL = Lämpövirta koneesta kuumalle puolelle [ W ]
ΦK = Lämpövirta kylmältä puolelta koneeseen [ W ]
P = koneen tarvitsema teho [ W ]
toisilla on vähän enmmän rautaa siis magneetti ilmiö ei pääse eteen päin ennen ku katkaasee virran tosi asia tieteellisesti tutkittu
ainakaan ole Nilan, joten ei voi yleistää. Esilämmitys on saatavissa siihen. Neuvoisin tutustumaan varaajalliseen versioon. Ratkaisu soveltuu erinomaisesti matalaenergiataloihin. Myös vesi-ilpit ovat tehokkaita. Tutustumisen arvoinen on esim. Comfortzone CE50 vanhempaan taloon, jossa ilmanoton järjestää venttiilein