Aivoverenvuoto

ilman kokemusta?
itselläni kolmisen vuotta sitten kolmen kuukauden jatkuva särky ja kun ei aikaisemmin ollut pullistuma puhjennut, en voinut tietää sen olevan tulossa. enkä ole ennustaja joten en kyllä erottanut.
onneksi sinä satut olemaan niin fiksu, että tiedät!

tutkimuksiin ei pääse, särkylääkettä vaan ja kotiin, kyllä se siitä (puhkeaa ja olet poissa hoitojonoista). kansantaloudellisesti kannattavaa-> ei kulu verorahoja hoitoon.

Mitä tutkimuksia heille suoritettiin ? Miten niihin tutkimuksiin pääsee ennen kuin on liian myöhäistä ?

Omainen kirjoitti:

Mitä tutkimuksia heille suoritettiin ? Miten niihin tutkimuksiin pääsee ennen kuin on liian myöhäistä ?

Aivovaltimoaneurysma löydetään TT-kuvauksella. Esiintyy perinnöllisenä kai lähinnä itäsuomalaisissa suvuissa. Jos joltakulta löydetään aneurysma aivoverenvuodon yhteydessä tai sattumalta, tietääkseni sisarukset kuvataan, muttei muita sukupolvia.

Aneurysmat voivat olla ihan synnynnäisiä luonnonoikkuja (niin kuin minulla) tai niitä voi kehittyä ajan mittaan, jolloin syynä ilmeisesti kuitenkin jonkinlainen rakenteellinen heikkous.

Aivoverenvuodon aiheuttama kipu on yleensä niin raju ja johtaa tajuttomuuteen, ettei siitä voi erehtyä. Aneurysman/aneurysmien koosta ja sijainnista riippuu antaako se/ne oireita ennen puhkeamista, ja millaisia oireet ovat.

Olen ihan maallikko, toivottavasti joku lääkäri sattuu näkemään ja korjaa ja täsmentää.

Inka kirjoitti:

Aivovaltimoaneurysma löydetään TT-kuvauksella. Esiintyy perinnöllisenä kai lähinnä itäsuomalaisissa suvuissa. Jos joltakulta löydetään aneurysma aivoverenvuodon yhteydessä tai sattumalta, tietääkseni sisarukset kuvataan, muttei muita sukupolvia.

Aneurysmat voivat olla ihan synnynnäisiä luonnonoikkuja (niin kuin minulla) tai niitä voi kehittyä ajan mittaan, jolloin syynä ilmeisesti kuitenkin jonkinlainen rakenteellinen heikkous.

Aivoverenvuodon aiheuttama kipu on yleensä niin raju ja johtaa tajuttomuuteen, ettei siitä voi erehtyä. Aneurysman/aneurysmien koosta ja sijainnista riippuu antaako se/ne oireita ennen puhkeamista, ja millaisia oireet ovat.

Olen ihan maallikko, toivottavasti joku lääkäri sattuu näkemään ja korjaa ja täsmentää.

Lue lisää

Kyllä on kipu niin kova että taju lähtee, mutta siinä tilassa ei itse kykene soittamaan apua.
Eli ei siitä ensimmäisellä kerralla ole mitään hyötyä, vaikka sen tietäisikin.

1402 klo 10 kirjoitti:

Kyllä on kipu niin kova että taju lähtee, mutta siinä tilassa ei itse kykene soittamaan apua.
Eli ei siitä ensimmäisellä kerralla ole mitään hyötyä, vaikka sen tietäisikin.

Lue lisää

Pahoittelen, jos en osaa ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi.

Minulla on joskus ollut migreeniä ja tiesin ettei kyseessä ollut normaali päänsärky/migreeni, mutta olin niin huonossa kunnossa etten pystynyt vaatimaan tarkempia tutkimuksia - järkyttävä! mieletön! tasainen särky, paineen tunne, oksennus lähinnä refleksi eli mikään ei päässyt ruokatorveen asti, lisäksi tulivat tasapainohäiriöt, näköhäiriöt jne. Särky ja minä kestettiin 8 päivää, ennenkuin tuli halvaus ja puhekyvyn menetys. Tajunta ei kuulemma hävinnyt, mutta kokonainen kuukausi on kadonnut muistista. Mutta pientähän se oli, jos koko henkiriepu on mennä.
Särky on todella niin kova, että kyllä sen tietää ettei tämä voi olla tästä maailmasta, mutta tuskasta ei välttämättä pysty ilmaisemaan - ei ensimmäisellä / toisellakaan kertaa.

jatkaa kirjoitti:

Pahoittelen, jos en osaa ilmaista itseäni tarpeeksi selkeästi.

Minulla on joskus ollut migreeniä ja tiesin ettei kyseessä ollut normaali päänsärky/migreeni, mutta olin niin huonossa kunnossa etten pystynyt vaatimaan tarkempia tutkimuksia - järkyttävä! mieletön! tasainen särky, paineen tunne, oksennus lähinnä refleksi eli mikään ei päässyt ruokatorveen asti, lisäksi tulivat tasapainohäiriöt, näköhäiriöt jne. Särky ja minä kestettiin 8 päivää, ennenkuin tuli halvaus ja puhekyvyn menetys. Tajunta ei kuulemma hävinnyt, mutta kokonainen kuukausi on kadonnut muistista. Mutta pientähän se oli, jos koko henkiriepu on mennä.
Särky on todella niin kova, että kyllä sen tietää ettei tämä voi olla tästä maailmasta, mutta tuskasta ei välttämättä pysty ilmaisemaan - ei ensimmäisellä / toisellakaan kertaa.

Lue lisää

kaikki nuo oireet mahdollisia. Itselläni ainakin migreenissä menee näkö ja puhekyky, raajat puutuvat jne. Ei se ole ollenkaan ihmeellistä, että ei eroteta AVH:ta migreenistä, ainut erotteleva tekijä usein selvä halvausoireisto. Minä en ainakaan varmaan tietäisi lähteä liikenteeseen AVH-epäilyksineni, vaikka migreenistä olen kärsinyt toistakymmentä vuotta. Se on totta, että jos suvussa ollut aivoverenvuotoja, kuvat pitäisi ottaa heti.

migreenissä kirjoitti:

kaikki nuo oireet mahdollisia. Itselläni ainakin migreenissä menee näkö ja puhekyky, raajat puutuvat jne. Ei se ole ollenkaan ihmeellistä, että ei eroteta AVH:ta migreenistä, ainut erotteleva tekijä usein selvä halvausoireisto. Minä en ainakaan varmaan tietäisi lähteä liikenteeseen AVH-epäilyksineni, vaikka migreenistä olen kärsinyt toistakymmentä vuotta. Se on totta, että jos suvussa ollut aivoverenvuotoja, kuvat pitäisi ottaa heti.

Lue lisää

Tämähän menee jankkaukseksi, mutta osaltani loppuu sitten tähän.
Minä erotin kohtauksen migreenistä, kun tiesin millaista on migreenisärkyni ja kun vertasin sitä tähän - se oli migreenipäänsärky potenssiin kaksi.
Nämä on siis todellakin Minun omia tuntemuksia. Tiedän tapauksia, joissa avh on ilmennyt vasta myöhemmin eli se on tapahtunut "oireetta".

jatkaa kirjoitti:

Tämähän menee jankkaukseksi, mutta osaltani loppuu sitten tähän.
Minä erotin kohtauksen migreenistä, kun tiesin millaista on migreenisärkyni ja kun vertasin sitä tähän - se oli migreenipäänsärky potenssiin kaksi.
Nämä on siis todellakin Minun omia tuntemuksia. Tiedän tapauksia, joissa avh on ilmennyt vasta myöhemmin eli se on tapahtunut "oireetta".

Lue lisää

itse epäilen, että en erottaisi. Jos migreenisärky ei ole toimintakykyä lamauttava, eron varmaan huomaa kyllä, en epäile. Itse en siis varmaan erottaisi. Halusin vaan tuoda esiin esn, että on olemassa toinenkin mielipide siitä erottaako migreenin avh:sta, en jankatakseni.

1402 klo 10 kirjoitti:

Kyllä on kipu niin kova että taju lähtee, mutta siinä tilassa ei itse kykene soittamaan apua.
Eli ei siitä ensimmäisellä kerralla ole mitään hyötyä, vaikka sen tietäisikin.

Lue lisää

Ei se kipu välttämättä ole kova, ei minulla ainakaan ollut yksi vihlaisu päässä, ja sen jälkeen vaan huippas eikä pysynyt pystyssä, mentiin sairaalaan, pistivät sänkyyn ja antoivat olla tunninkuluttua oksensin oikein kunnolla, sitten vasta vietiin kuvattavaksi. Löyty vuoto laitettiin tippa ja lähdettinn piipaa autolla isompaan sairaalaan. Onneksi sain avun kuiteski ajoissa ja selvisin pelkällä säikähdyksellä:)

äit kirjoitti:

Ei se kipu välttämättä ole kova, ei minulla ainakaan ollut yksi vihlaisu päässä, ja sen jälkeen vaan huippas eikä pysynyt pystyssä, mentiin sairaalaan, pistivät sänkyyn ja antoivat olla tunninkuluttua oksensin oikein kunnolla, sitten vasta vietiin kuvattavaksi. Löyty vuoto laitettiin tippa ja lähdettinn piipaa autolla isompaan sairaalaan. Onneksi sain avun kuiteski ajoissa ja selvisin pelkällä säikähdyksellä:)

Lue lisää

08.02.2012.
Koettu on ja ihme että olen elossa.
Ei ole yleensä päänsärkyä,kipu oli kuitenkin niin kova ettei voi erehtyä,ja muisti petti muutamassa sekunnissa.Herätettiin seuraavana päivänä leikkauksen jälkeen.Yksinasuvana onneksi en ollut kotona vaan harrastuksissa.

Inka kirjoitti:

Aivovaltimoaneurysma löydetään TT-kuvauksella. Esiintyy perinnöllisenä kai lähinnä itäsuomalaisissa suvuissa. Jos joltakulta löydetään aneurysma aivoverenvuodon yhteydessä tai sattumalta, tietääkseni sisarukset kuvataan, muttei muita sukupolvia.

Aneurysmat voivat olla ihan synnynnäisiä luonnonoikkuja (niin kuin minulla) tai niitä voi kehittyä ajan mittaan, jolloin syynä ilmeisesti kuitenkin jonkinlainen rakenteellinen heikkous.

Aivoverenvuodon aiheuttama kipu on yleensä niin raju ja johtaa tajuttomuuteen, ettei siitä voi erehtyä. Aneurysman/aneurysmien koosta ja sijainnista riippuu antaako se/ne oireita ennen puhkeamista, ja millaisia oireet ovat.

Olen ihan maallikko, toivottavasti joku lääkäri sattuu näkemään ja korjaa ja täsmentää.

Lue lisää

Itäsuomalaisten tauti,onko noin?
Olen kyllä itäsuomesta,ei yleensä päänsärkyä.
Olen kuitenkin kokenut kasvohalvauksen,parantunut ilman lääkkeitä.
Aivoverenvuodosta olen selvinnyt juuri.
Mutta päänsärky joka tuli uimahallissa oli sellainen "jytky" ettei ollut pienintäkään epäilystä etteikö ollut aivoverenvuoto. Taju meni muutamassa sekunnissa,onneksi en ollut kotona yksin,enpä taitais olla kirjoittamassa.

Oletko sairastanut itse aivoverenvuodon? Kiinnostaisi tietää tarinasi?
SAV:in sairastanut

Sairastanut kirjoitti:

Oletko sairastanut itse aivoverenvuodon? Kiinnostaisi tietää tarinasi?
SAV:in sairastanut

Minulla on ollut SAV. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta aamulla haukotuksen myötä venytellessäni. Näkökenttä meni yhtäkkiä putkeksi, oksensin (vaikkei ollut mitään oksennettavaa), kipu päässä oli helvetillinen ja sain muistaakseni epileptisen kohtauksen. Pystyin kuiteenkin konttaamaan puhelimen luo ja soittamaan 112:een.

Suvussa ei ainakaan viimeisen 100 vuoden takaa tietoa vastaavasta (ok, ei voi tietää, tarkkaan tietää mihin esivanhemmat ovat kuolleet, mutta mikään ei viittaa tähän). Missään ei ole ehdotettu, että lähisukulaiseni kuvattaisiin vastaavan varalta.

Sattumalta täällä kirjoitti:

Minulla on ollut SAV. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta aamulla haukotuksen myötä venytellessäni. Näkökenttä meni yhtäkkiä putkeksi, oksensin (vaikkei ollut mitään oksennettavaa), kipu päässä oli helvetillinen ja sain muistaakseni epileptisen kohtauksen. Pystyin kuiteenkin konttaamaan puhelimen luo ja soittamaan 112:een.

Suvussa ei ainakaan viimeisen 100 vuoden takaa tietoa vastaavasta (ok, ei voi tietää, tarkkaan tietää mihin esivanhemmat ovat kuolleet, mutta mikään ei viittaa tähän). Missään ei ole ehdotettu, että lähisukulaiseni kuvattaisiin vastaavan varalta.

Lue lisää

Serkkuni(48 v.) menehtyi helmikuussa subaraknoidaalivuotoon eli lukinkalvonalaiseen verenvuotoon, jonka sai ilmeisesti erään syöpälääkkeen sivuvaikutuksena. Kolme viikkoa meni sairaalassa: tajuttomuutta, epileptisiä kohtauksia, voimakasta väsymystä. Mitään ei ollut tehtävissä. Kuolleisuus aivoverenvuotoihin on yli 50%.

Onkohan tässä jotain alue/paikkakuntakohtaisia eroja? Toinen vanhemmistani on kuollut aneurysman puhjettua aivoverenvuotoon, samoin hänen sisariaan. Kärsin itse ajoittaisesta päänsärystä ja kun kysyin pääsyä tutkimuksiin minulle sanottiin että pitää olla kaksi ensimmäisen polven sukulaista että tutkitaan.

iop kirjoitti:

Onkohan tässä jotain alue/paikkakuntakohtaisia eroja? Toinen vanhemmistani on kuollut aneurysman puhjettua aivoverenvuotoon, samoin hänen sisariaan. Kärsin itse ajoittaisesta päänsärystä ja kun kysyin pääsyä tutkimuksiin minulle sanottiin että pitää olla kaksi ensimmäisen polven sukulaista että tutkitaan.

Lue lisää

Näymmä on todennäköistä, että paikkakuntakohtaisia eroja on. Meille tosiaan sanoi lääkäri automaattisesti, että niitä tehdään tämmöisissä tapauksissa perheille. Toisaalta vanhempani saivat pienemmällä paikkakunnalla lähetteet kuvauksiin heti, itse olen vähän isommassa kaupungissa jonossa muiden "tavallisten pulliaisten" kanssa.

Aneurysmat eivät käsittääkseni oirehdi päänsärkyinä. Vaan voihan sekin olla tapauskohtaista.

sisaren menettänyt kirjoitti:

Näymmä on todennäköistä, että paikkakuntakohtaisia eroja on. Meille tosiaan sanoi lääkäri automaattisesti, että niitä tehdään tämmöisissä tapauksissa perheille. Toisaalta vanhempani saivat pienemmällä paikkakunnalla lähetteet kuvauksiin heti, itse olen vähän isommassa kaupungissa jonossa muiden "tavallisten pulliaisten" kanssa.

Aneurysmat eivät käsittääkseni oirehdi päänsärkyinä. Vaan voihan sekin olla tapauskohtaista.

Lue lisää

Olen tässä näitä asioita pohdiskellut kun siskoni sai joku aika sitten SAV:n. Toisen vanhempani sisaruksia myös kuollut samaan vaivaan. Jossain vaiheessa siskon toipumisprosessia suututtikin kun mietin, eikö kenellekään tosiaan tullut koskaan mieleen että meidät seuraavan sukupolven edustajatkin kannattaisi tutkia kun kerran riski on tiedossa.
Nyt sitten painiskelen sen ajatuksen kanssa, menenkö kuvauksiin vai en. Mitä sitten jos pullistuma todetaan mutta sille ei syystä tai toisesta voikaan tehdä mitään? Odottelen loppuelämäni mahtaako se puhjeta ja säikähdän jokaista päänsärkyä? Mutta toisaalta, pakkohan se on kai mennä vaikka ajatus pirusti pelottaakin. Lääkäri oli todennutkin jo heti siskon saatua aivoverenvuodon että sisarukset täytyy kuvata. Jospas joku sitten kertoisi mitä tässä pitäisi tehdä, mihin lähden kuvauksia kyselemään...

Hui* kirjoitti:

Olen tässä näitä asioita pohdiskellut kun siskoni sai joku aika sitten SAV:n. Toisen vanhempani sisaruksia myös kuollut samaan vaivaan. Jossain vaiheessa siskon toipumisprosessia suututtikin kun mietin, eikö kenellekään tosiaan tullut koskaan mieleen että meidät seuraavan sukupolven edustajatkin kannattaisi tutkia kun kerran riski on tiedossa.
Nyt sitten painiskelen sen ajatuksen kanssa, menenkö kuvauksiin vai en. Mitä sitten jos pullistuma todetaan mutta sille ei syystä tai toisesta voikaan tehdä mitään? Odottelen loppuelämäni mahtaako se puhjeta ja säikähdän jokaista päänsärkyä? Mutta toisaalta, pakkohan se on kai mennä vaikka ajatus pirusti pelottaakin. Lääkäri oli todennutkin jo heti siskon saatua aivoverenvuodon että sisarukset täytyy kuvata. Jospas joku sitten kertoisi mitä tässä pitäisi tehdä, mihin lähden kuvauksia kyselemään...

Lue lisää

Ennemmin menisin tilanteessasi kuvauksiin, silläkin uhalla että se vaikuttaa elämään - ja se vaikuttaa, pystytään "korjaus" tekemään tai ei. Itse koen sisareni kohtalon niin vääräksi ja julmaksi, että en halua kokea samaa. Sitä paitsi kun itse tietää sen SAV-vaaran olemassaolon läheiset tietää, lääkäriin tulee lähdettyä herkemmin ja silloin asialle voi vielä tehdä paljon. Oireet kun voidaan sotkea esim. pahaan migreenikohtaukseen, ja siinä menetetään arvokasta aikaa.

Lähetteen antaa oma tk-lääkäri. PITÄISI antaa. Jos ei anna, kokeile toista lääkäriä. Pyytävät todennäköisesti toimittamaan SAV:n saaneen sisaresi sairauskertomuksen. Ja kuvaukset pitäisi tehdä ilmaiseksi tällaisessa tapauksessa. Itsekin tosin vähän epäilen, ja luulen, että laskuhan sieltä tipahtaa kun on kuvauksissa käynyt.. Mutta asenteet vaan kohdilleen kaikki, joita SAV koskettaa tai on läheltä liipaissut. Kyse on ihmishengistä.

sisaren menettänyt kirjoitti:

Ennemmin menisin tilanteessasi kuvauksiin, silläkin uhalla että se vaikuttaa elämään - ja se vaikuttaa, pystytään "korjaus" tekemään tai ei. Itse koen sisareni kohtalon niin vääräksi ja julmaksi, että en halua kokea samaa. Sitä paitsi kun itse tietää sen SAV-vaaran olemassaolon läheiset tietää, lääkäriin tulee lähdettyä herkemmin ja silloin asialle voi vielä tehdä paljon. Oireet kun voidaan sotkea esim. pahaan migreenikohtaukseen, ja siinä menetetään arvokasta aikaa.

Lähetteen antaa oma tk-lääkäri. PITÄISI antaa. Jos ei anna, kokeile toista lääkäriä. Pyytävät todennäköisesti toimittamaan SAV:n saaneen sisaresi sairauskertomuksen. Ja kuvaukset pitäisi tehdä ilmaiseksi tällaisessa tapauksessa. Itsekin tosin vähän epäilen, ja luulen, että laskuhan sieltä tipahtaa kun on kuvauksissa käynyt.. Mutta asenteet vaan kohdilleen kaikki, joita SAV koskettaa tai on läheltä liipaissut. Kyse on ihmishengistä.

Lue lisää

Nyt olen tosi peloissani luettuani tätä sivustoa.Meitä kohtasi eilen suuri suru kun rakas appeni sai massiivisen aivoverenvuodon kotonaan.Kaikki tapahtui minuuteissa.Sairaalassa sanottiin että tilanne on erittäin huono eikä mitään muuta voida tehdä kuin odottaa.Mieheni ja hänen veljensä olisi todellakin syytä mennä tutkimuksiin koska tätä taipumusta on myös heidän äitinsä suvussa ja vieläpä erittäin vahvasti.Anoppini veli on kuollut nuorena massiiviseen aivoverenvuotoon ja muutamia vuosia sitten myös nuoremmalla siskolla oli tajuttomuuskohtaus vaikkakaan varsinaista syytä ei löydetty.Näiden sisarusten isällä oli aivoinfarkti joten kyllä luulisi miehelläni olevan riittävästi sukurasitetta tutkimuksiin pääsemiseksi...eriasia on saanko minä hänet lääkäriin.Nyt siis vain odotellaan ja rukoillaan.

Appiukotonko kirjoitti:

Nyt olen tosi peloissani luettuani tätä sivustoa.Meitä kohtasi eilen suuri suru kun rakas appeni sai massiivisen aivoverenvuodon kotonaan.Kaikki tapahtui minuuteissa.Sairaalassa sanottiin että tilanne on erittäin huono eikä mitään muuta voida tehdä kuin odottaa.Mieheni ja hänen veljensä olisi todellakin syytä mennä tutkimuksiin koska tätä taipumusta on myös heidän äitinsä suvussa ja vieläpä erittäin vahvasti.Anoppini veli on kuollut nuorena massiiviseen aivoverenvuotoon ja muutamia vuosia sitten myös nuoremmalla siskolla oli tajuttomuuskohtaus vaikkakaan varsinaista syytä ei löydetty.Näiden sisarusten isällä oli aivoinfarkti joten kyllä luulisi miehelläni olevan riittävästi sukurasitetta tutkimuksiin pääsemiseksi...eriasia on saanko minä hänet lääkäriin.Nyt siis vain odotellaan ja rukoillaan.

Lue lisää

Hei! Olen juuri menossa huomenna lääkäriin keskustelemaan näistä tutkimuksista. Pahoin vaan pelkään etten niihin pääse. Äitini kuoli viime joulukuussa aivoverenvuotoon 50-vuotiaana. Hänellä oli ensimmäinen aivoverenvuoto 34-vuotiaana, josta selvisi. Mut tästä toisesta ei sit selvinnyt :( Onko liian hatarat perusteet antaa lähete tutkimuksiin? Oma kuolemanpelko on päivittäin läsnä ja tuntuu että sekoan välillä näihin omiin ajatuksiini äidistä ja omasta kuolemastani jne jne.

iop kirjoitti:

Onkohan tässä jotain alue/paikkakuntakohtaisia eroja? Toinen vanhemmistani on kuollut aneurysman puhjettua aivoverenvuotoon, samoin hänen sisariaan. Kärsin itse ajoittaisesta päänsärystä ja kun kysyin pääsyä tutkimuksiin minulle sanottiin että pitää olla kaksi ensimmäisen polven sukulaista että tutkitaan.

Lue lisää

Sinulle iop!
Toivottavasti olet jo päässyt tutkimuksiin. Itse kerjäsin lääkäreiltä 15 vuoden ajan pääsyä, sen jälkeen, kun Äidiltäni(55v) puhkesi aneyrysma. Sanottiin samalla tavalla, että 2 sukulaisella pitäisi olla. Totesin, että minäkö olisin se toinen. 3v sitten pääsin, kun narrasin lääkäriä. Löytyi pullistuma, joka on korjattu. Migreenin takia lääkäreillä kävin. Migreeni on yhä.

Mari-muori kirjoitti:

Sinulle iop!
Toivottavasti olet jo päässyt tutkimuksiin. Itse kerjäsin lääkäreiltä 15 vuoden ajan pääsyä, sen jälkeen, kun Äidiltäni(55v) puhkesi aneyrysma. Sanottiin samalla tavalla, että 2 sukulaisella pitäisi olla. Totesin, että minäkö olisin se toinen. 3v sitten pääsin, kun narrasin lääkäriä. Löytyi pullistuma, joka on korjattu. Migreenin takia lääkäreillä kävin. Migreeni on yhä.

Lue lisää

kyl se on todesta otettava itselläni alkoivat migreenit jo 13v. ja juostu on eri tutkimuksissa silloin. ei onneksi löytyny mitään. nykyisin saan pahoja päänsärky kohtauksia n.4 vuodessa. ne onkin sellaisia ettei lääkkeet auta ollenkaan, koska herään siihen särkyyn jolloin en voi ennakoida ollenkaan sitä. kesto tollasta 10-15h per kohtaus. täysin kyvytön muutaku oksentamaan n. tunnin välein. jossain vaiheessa vaimoni säikähti kohtaustani ja kertoi äidilleni joka kehotti kuulemma tarkkailemaan kun suvussa on kuollut aivoverenvuotoon muutama. ja soittamaan ambulanssia. onneksi ei tehnyt niin. turha reissu kuiteskin ja en halua opetella uudestaan asioita kuten kävely ja puhuminen. mieluummin kyl poistusin siin hetkessä. kun on aika niin on aika lähteä. en halua ainakaan olla lapsi uudestaan.. =)