(Tämä voi olla vähän kesy.)
Perjantai, kello 16.25. Ärsyttävä taustamusiikki pauhasi täysillä marketin ämyreistä, katketen vain vielä ärsyttävämpiin mainoksiin... Laura tarkkaili hienoista päässään kehittyvää särkyä samalla kun etsi viimeisiä tarvitsemiaan tuotteita ostoskärryihinsä. Mummon muusi... Masse-majavan makarooni... Voi herra isä... Äkillinen mielikuva hulluksi tulemisesta nosti hienoisen hymyn kauniille, aistikkaille ja taiten punatuille huulille.
Lauralla ei ollut mitään erityistä menoa tiedossa viikonlopuksi. Pelkästään omaksi ilokseen hän oli tälläytynyt parhaimpiinsa tuikitavallista kauppareissua varten. Oli nautinnollista olla toisinaan toisten karehdittavana kaiken sen paskan jälkeen mitä oli viikolla tylsässä työssään saanut kestää! Meikki oli tiptop, ehkä hieman räikeä, mutta tiptop. Se oli pääasia. Push-upit työnsivät Lauran kiinteät rinnat terhakasti pystyyn kireän topin alla, ja tiukka hame avautui askelten tahdissa takahalkiosta juuri ja juuri intiimit paikat peittäen... Mustat, nyöritetyt nahkasaapikkaat nostivat Lauraa 12 cm lattiaa korkeammalle. Lyhyen halkiohameen ja saapikkaiden välinen osa säärtä peittyi nailonsukkiin, jotka Laura oli napittanut kiinni sukkanauhoihin. Sukkanauhojen kosketus iholla oli hänestä hyvin kiihottava, ja oli siinä ja siinä ettei häneltä lirahdellut naisellisia nesteitä pikkuhousuihin samalla kun hän käveli eteenpäin hieman yliampuvan keinahdellen.
Laura tiesi olevansa hieman perverssi. Kuinka moni nainen sai näin paljon kiksejä omasta itsestään? Pelkkä tiettyihin vaatteisiin pukeutuminen ja niissä liikehdintä kaikenlaisten joutomummojen keskuudessa, keskellä päivää ja tylsässä supermarketissa sai hänet hekuman partaalle! Mutta pakkohan hänen oli JOTAIN tehdä näille äärimmäisen tylsille kauppareissuille, hän kun INHOSI sydämensä pohjasta kaupassakäyntiä...
Astuessaan varmaankin kilometrin pituiseen kassajonoon Laura kohensi ylöskoottua runsasta, punaista hiuspehkoaan. Tylsistymisen ja narsistisen kiiman välisellä vyöhykkeellä operointi oli taitopuuhaa. Hän kosketti toista korvakoruaan kuin tarkistaakseen että se oli hyvin paikoillaan. Todellisuudessa hän hipaisi korvalehteään pelkästään sen tuoman aistillisen mielihyvän vuoksi. Tylsyyden karkottamiseksi kaikki konstit olivat hyviä.
Jono hänen edellään liikkui hitaasti kuin kuolemaa tekevä etana. Lievä paniikki teki tuloaan Lauran sisällä. Kuoleeko hän vanhuuttaan tähän jonoon? Eivätkö asiakkaat ikinä opi euroja, vai missä mättää? Onko kassa idiootti ja jälkeenjäänyt? Aikansa kuluksi Laura tutkaili ostoksiaan ja luki yksitellen tuotepakettien liirumlaarum-listoja.
Yhtäkkiä kauraryynipaketti lipsahti hänen käsistään ja putosi lattialle. Lauran posket punehtuivat häpeästä. Tässä hän koketeerasi viimeisen päälle laitettuna, ja tällainen mämmikoura hän oli! Hämillään Laura vilkaisi taakseen... ja hänen suunsa kihahti rutikuivaksi. Jumalaisen komea ilmestys seisoi hänen takanaan! Hetkessä Lauran silmät ahmivat jok'ikisen yksityiskohdan tuosta puolijumalasta... Miehen täydellinen, kiinteä kroppa oli puettu tylsiin perusvaatteisiin, farkkuihin ja T-paitaan, mutta se ei voinut hillitä hänen komeutensa säteilyä. Ehkäpä juuri erikoislaatuisuutensa vuoksi mies ei ollut vaivautunut brassailemaan vaatteilla?
Adoniksen tummanruskeat hiukset olivat pitkät ja hyvinhoidetut, ja tekivät hieman intiaanimaisen vaikutelman - varmasti tarkoituksella. Mies ei kuitenkaan ollut mikään huonoihoinen mongooli, vaan hänen hyvin päivettynyt ihonsa oli virheetön. Hänen kasvonsa olivat kapeahkot, ja hänen vihreiden silmiensä ripset olivat miehelle harvinaisen pitkät. Laura oli aina pitänyt miehistä joissa oli feminiinistä herkkyyttä ja poikamaisuutta, ja tämä mies oli hänen unelmiensa täydellinen ruumiillistuma. Eipä silti että tämä mikään neiti olisi ollut. Paremminkin sellainen tyypillinen itsetietoinen muusikonkutale... Laura kuvitteli miehen pitkät hoikat sormet sähkökitaran kielille, ja ehkäpä jonnekin muuallekin...
Muutamassa sekunnissa Laura oli salavihkaa tutkinut miehen päästä jalkoihin läpikotaisin, teeskennellen katsovansa hajamielisesti niitä näitä kaupan hyllyiltä aikansa kuluksi. Sitten hän muisti yhtäkkiä sen pahanonnen kauraryynipaketin, ja kumartui muitta mutkitta noukkimaan sen lattialta.
Laura ei arvannutkaan, miten mielenkiintoisia näkymiä hänen takanaan seisovalle miehelle avautui... Tai sitten se juuri oli Lauran tiedostamaton suunnitelma!
Jono liikkui hitaasti eteenpäin, ja Laura sen mukana. Villit ajatukset pyörivät hänen päässään, ja häntä kuumotti ja vilutti yhtäaikaa. Unelmissaan hän nojautui hitaasti ja nautiskellen vasten ostoskärryjensä kahvaa, ja tunsi takamustaan vasten painautuvan miehisen lantion... Tuntui pelottavalta jatkaa ajatusta eteenpäin. Laurasta alkoi tuntua että hän pyörtyy silkasta kiimasta tähän kassajonoon, keskelle vanhaa likaista markettia kaikkien euronräplääjien ja mummomafian keskelle. Hermostuneesti hän vilkuili taaksensa, ja järkytyksekseen hän huomasi komistuksen katselevan häntä. Mies käänsi kyllä katseensa pois heti kun huomasi Lauran katsovan takaisin, mutta mitään kiirettä mies ei siinä pitänyt. Kun Laura käänsi hänelle selkänsä, hän saattoi tuntea miehen katseen koko kehossaan kuin auringonpaisteen kuumotuksen. Lauran sydän hakkasi kuin viimeistä päivää ja hänen aiemmin rutikuiva suunsa alkoi erittää sylkeä kuin herkkupöydässä nälkään nääntyvällä kuokkavieraalla.
Voiluojavoiluojavoiluoja... Laura hoki itsekseen. Hän ei ollut mikään erityisen hyvä flirttailemaan, vaikka osasikin tarjoilla kroppansa hyvin näytille. Kun hän joskus astuisi ulos tästä kaupasta, hän ei enää koskaan saisi nähdä tuota luvattoman hyvän näköistä miestä! Ei hänestä ollut noin vain suinpäin tekemään tuttavuutta ventovieraiden kanssa! Laura kirosi jo valmiiksi kovaa kohtaloaan. Tässä hän seisoi kärryjensä kanssa ja hänen teki mieli tyrkätä ne menemään, kääntyä ympäri ja sukeltaa kiihkeään syleilyyn tuon ihannemiehensä kanssa. Jos nyt yhtäkkiä olisi radiossa ilmoitettu että ydinsota on syttynyt ja maailmanloppu tulossa, hän olisi samantien työntänyt miehen lattialle, repinyt tämän housut auki ja istunut päälle... ohjannut kenties esiin ponnahtaneen elimen sisälleen ellei mies olisi sitä hämmästykseltään tajunnut tehdä... Ja ratsastanut miehellä kiimasta kirkuen kuin ei koskaan ennen!
Joskus, ehkä kerran elämässä voi tapahtua niin kuin toivoo yli kaiken tapahtuvaksi. Yhtäkkiä kesken kaiken, kesken Lauran epätoivon ja maailmanloppu-toiveiden marketin valot sammuivat! Ja se pimeys oli täydellinen. Tässä kaupassa ei näyttänyt olevan yhtään sellaista ikkunaa josta valo olisi päässyt virtaamaan markettiin. Sähkökatko ei kertakaikkiaan ollut sellainen asia mihin täällä olisi varauduttu.
Kova puheensorina täytti kaupan, ja helvetti oli irti. Ihmisiä ryntäili sinnetänne, ja muutama lapsi pärähti itkemään. Mutta Laura ei ehtinyt välittää. Pidellessään kauhuissaan kouristuksenomaisesti kiinni ostoskärryjensä tangosta hän tunsi miten miehen kädet asettuivat hänen lanteilleen. Koska hän oli varma ettei kukaan toinen mies, kuin hänen himoitsemansa, ollut mitenkään päässyt heidän väliinsä, Laura ei pannut vastaan. Päinvastoin hän painautui vasten taakseen astuneen miehen kehoa, irrottamatta kuitenkaan otettaan ostoskärryistään. Mies vetäytyi lähemmäksi ja kuiskasi jotain hänen korvaansa, ja näykkäisi sitten Lauran korvalehteä hyväillen häntä samalla jokapuolelta...
Hetken ajan Lauran aivot työskentelivät kuumeisesti tajutakseen mitä mies oli sanonut, sitten hän tajusi että miehen sanat osoittivat tämän lukeneen naista kuin avointa kirjaa. Muuta ei tarvittu. Täydellisen pimeyden turvin miehen hoikat sormet hivelivät herkkää, pehmeää ihoa Lauran säärien yläosasta, siirtyen hitaasti säärien sisäpinnoille. Nyt Laura ei enää mahtanut mitään: hänen pikkuhousunsa kastuivat niin litimäriksi ettei mies voinut olla sitä huomaamatta.
Reisille asti tulviva kosteus sai miehen nopeuttamaan toimiaan, ja pian hänen sormensa sukelsivatkin Lauran pikkuhousujen sisäpuolelle... Laura yritti tukahduttaa vikinän, joka häneltä oli päästä siitä himon tuskasta, joka hänen sisällään velloi. Häntä ärsytti ettei hän voinut nähdä häntä niin taiten koskettelevaa miestä, mutta tämä tilanne keskellä arkisista arkisinta supermarkettia oli jo itsessään uskomattoman kiihottava ja oli johtaa orgasmiin ilman mitään lisätoimenpiteitä.
Mies ei kuitenkaan halunnut jättää tilannetta alkutekijöihinsä. Hän tuntui olevan varma siitä pimeys kestäisi juuri sopivan pituisen ajan - tai sitten hän ei edes välittänyt siitä vaikka valo palaisi kesken kaiken! Hetkellisen kiihkon vallassa mies repäisi Lauran pikkuhousut hajalle, mikä ei ollut erityisen voimia vaativa teko - ne kun olivat lähes pelkkää narua ja pitsiä koko viritelmä. Sydämensä äänekkään takomisen lomasta Laura kuuli vetoketjun äänen, ja kohta hänen salaisten unelmiensa salaisin kosketti hänen omaa salaista kohtaansa... Miehinen elin olikin koookkaampi kuin hän oli odottanut, ja melkein kuin horkassa intohimosta täristen Laura vastaanotti sen koko mitaltaan syvälle sisälleen.
Jo muutama työntö lennätti hänet järisyttävän orgasmin syövereihin, ja Laura puri käteensä tukahduttaakseen huudon jonka hän halusi päästää. Ei mieskään kauaa kestänyt. Tilanne oli sanoinkuvaamattoman kiihottava, ja muutamassa sekunnissa kaikki oli ohi. Vielä huippunsa saavutettuaankin mies syleili Lauraa takaapäin kiihkeästi, ja irrottauduttuaan hyväili naista ja suuteli häntä kaikkialta. Laura kääntyi mieheen päin, ja tämä suuteli naista niin kiihkeästi että Laura oli sulaa lammikoksi siihen marketin lattialle... Juuri kun he olivat lopettaneet valot tulivat takaisin.
Laura kohensi nopeasti vaatteitaan ja katseli ympärilleen. Ihmiset olivat pöllämystyneitä ja järkyttyneitä, eikä kukaan näyttänyt huomanneen mitään. Mies hänen lähellään kiskaisi juuri vetoketjunsa kiinni, ja nosti sen jälkeen katseensa Lauraan. Vieno hymy karehti miehen huulilla, ja hänen silmänsä ahmivat Lauraa. Äkillisen mielijohteen vallassa mies tarttui Lauran käteen ja vinkkasi leuallaan kohti marketin ovia. Laura tyrkkäsi ostoskärrynsä sivuun, mies jätti ostoskorinsa niille sijoilleen, ja käsi kädessä he astelivat kohti ovea. Muutaman hämmentyneen ihmisen kiertäen he kävelivät tavallisesta, rumasta marketista ulos kohti yhteisiä päiviä ja öitä joista ei hekumaa tulisi puuttumaan...
Perjantai, kello 16.25. Ärsyttävä taustamusiikki pauhasi täysillä marketin ämyreistä, katketen vain vielä ärsyttävämpiin mainoksiin... Laura tarkkaili hienoista päässään kehittyvää särkyä samalla kun etsi viimeisiä tarvitsemiaan tuotteita ostoskärryihinsä. Mummon muusi... Masse-majavan makarooni... Voi herra isä... Äkillinen mielikuva hulluksi tulemisesta nosti hienoisen hymyn kauniille, aistikkaille ja taiten punatuille huulille.
Lauralla ei ollut mitään erityistä menoa tiedossa viikonlopuksi. Pelkästään omaksi ilokseen hän oli tälläytynyt parhaimpiinsa tuikitavallista kauppareissua varten. Oli nautinnollista olla toisinaan toisten karehdittavana kaiken sen paskan jälkeen mitä oli viikolla tylsässä työssään saanut kestää! Meikki oli tiptop, ehkä hieman räikeä, mutta tiptop. Se oli pääasia. Push-upit työnsivät Lauran kiinteät rinnat terhakasti pystyyn kireän topin alla, ja tiukka hame avautui askelten tahdissa takahalkiosta juuri ja juuri intiimit paikat peittäen... Mustat, nyöritetyt nahkasaapikkaat nostivat Lauraa 12 cm lattiaa korkeammalle. Lyhyen halkiohameen ja saapikkaiden välinen osa säärtä peittyi nailonsukkiin, jotka Laura oli napittanut kiinni sukkanauhoihin. Sukkanauhojen kosketus iholla oli hänestä hyvin kiihottava, ja oli siinä ja siinä ettei häneltä lirahdellut naisellisia nesteitä pikkuhousuihin samalla kun hän käveli eteenpäin hieman yliampuvan keinahdellen.
Laura tiesi olevansa hieman perverssi. Kuinka moni nainen sai näin paljon kiksejä omasta itsestään? Pelkkä tiettyihin vaatteisiin pukeutuminen ja niissä liikehdintä kaikenlaisten joutomummojen keskuudessa, keskellä päivää ja tylsässä supermarketissa sai hänet hekuman partaalle! Mutta pakkohan hänen oli JOTAIN tehdä näille äärimmäisen tylsille kauppareissuille, hän kun INHOSI sydämensä pohjasta kaupassakäyntiä...
Astuessaan varmaankin kilometrin pituiseen kassajonoon Laura kohensi ylöskoottua runsasta, punaista hiuspehkoaan. Tylsistymisen ja narsistisen kiiman välisellä vyöhykkeellä operointi oli taitopuuhaa. Hän kosketti toista korvakoruaan kuin tarkistaakseen että se oli hyvin paikoillaan. Todellisuudessa hän hipaisi korvalehteään pelkästään sen tuoman aistillisen mielihyvän vuoksi. Tylsyyden karkottamiseksi kaikki konstit olivat hyviä.
Jono hänen edellään liikkui hitaasti kuin kuolemaa tekevä etana. Lievä paniikki teki tuloaan Lauran sisällä. Kuoleeko hän vanhuuttaan tähän jonoon? Eivätkö asiakkaat ikinä opi euroja, vai missä mättää? Onko kassa idiootti ja jälkeenjäänyt? Aikansa kuluksi Laura tutkaili ostoksiaan ja luki yksitellen tuotepakettien liirumlaarum-listoja.
Yhtäkkiä kauraryynipaketti lipsahti hänen käsistään ja putosi lattialle. Lauran posket punehtuivat häpeästä. Tässä hän koketeerasi viimeisen päälle laitettuna, ja tällainen mämmikoura hän oli! Hämillään Laura vilkaisi taakseen... ja hänen suunsa kihahti rutikuivaksi. Jumalaisen komea ilmestys seisoi hänen takanaan! Hetkessä Lauran silmät ahmivat jok'ikisen yksityiskohdan tuosta puolijumalasta... Miehen täydellinen, kiinteä kroppa oli puettu tylsiin perusvaatteisiin, farkkuihin ja T-paitaan, mutta se ei voinut hillitä hänen komeutensa säteilyä. Ehkäpä juuri erikoislaatuisuutensa vuoksi mies ei ollut vaivautunut brassailemaan vaatteilla?
Adoniksen tummanruskeat hiukset olivat pitkät ja hyvinhoidetut, ja tekivät hieman intiaanimaisen vaikutelman - varmasti tarkoituksella. Mies ei kuitenkaan ollut mikään huonoihoinen mongooli, vaan hänen hyvin päivettynyt ihonsa oli virheetön. Hänen kasvonsa olivat kapeahkot, ja hänen vihreiden silmiensä ripset olivat miehelle harvinaisen pitkät. Laura oli aina pitänyt miehistä joissa oli feminiinistä herkkyyttä ja poikamaisuutta, ja tämä mies oli hänen unelmiensa täydellinen ruumiillistuma. Eipä silti että tämä mikään neiti olisi ollut. Paremminkin sellainen tyypillinen itsetietoinen muusikonkutale... Laura kuvitteli miehen pitkät hoikat sormet sähkökitaran kielille, ja ehkäpä jonnekin muuallekin...
Muutamassa sekunnissa Laura oli salavihkaa tutkinut miehen päästä jalkoihin läpikotaisin, teeskennellen katsovansa hajamielisesti niitä näitä kaupan hyllyiltä aikansa kuluksi. Sitten hän muisti yhtäkkiä sen pahanonnen kauraryynipaketin, ja kumartui muitta mutkitta noukkimaan sen lattialta.
Laura ei arvannutkaan, miten mielenkiintoisia näkymiä hänen takanaan seisovalle miehelle avautui... Tai sitten se juuri oli Lauran tiedostamaton suunnitelma!
Jono liikkui hitaasti eteenpäin, ja Laura sen mukana. Villit ajatukset pyörivät hänen päässään, ja häntä kuumotti ja vilutti yhtäaikaa. Unelmissaan hän nojautui hitaasti ja nautiskellen vasten ostoskärryjensä kahvaa, ja tunsi takamustaan vasten painautuvan miehisen lantion... Tuntui pelottavalta jatkaa ajatusta eteenpäin. Laurasta alkoi tuntua että hän pyörtyy silkasta kiimasta tähän kassajonoon, keskelle vanhaa likaista markettia kaikkien euronräplääjien ja mummomafian keskelle. Hermostuneesti hän vilkuili taaksensa, ja järkytyksekseen hän huomasi komistuksen katselevan häntä. Mies käänsi kyllä katseensa pois heti kun huomasi Lauran katsovan takaisin, mutta mitään kiirettä mies ei siinä pitänyt. Kun Laura käänsi hänelle selkänsä, hän saattoi tuntea miehen katseen koko kehossaan kuin auringonpaisteen kuumotuksen. Lauran sydän hakkasi kuin viimeistä päivää ja hänen aiemmin rutikuiva suunsa alkoi erittää sylkeä kuin herkkupöydässä nälkään nääntyvällä kuokkavieraalla.
Voiluojavoiluojavoiluoja... Laura hoki itsekseen. Hän ei ollut mikään erityisen hyvä flirttailemaan, vaikka osasikin tarjoilla kroppansa hyvin näytille. Kun hän joskus astuisi ulos tästä kaupasta, hän ei enää koskaan saisi nähdä tuota luvattoman hyvän näköistä miestä! Ei hänestä ollut noin vain suinpäin tekemään tuttavuutta ventovieraiden kanssa! Laura kirosi jo valmiiksi kovaa kohtaloaan. Tässä hän seisoi kärryjensä kanssa ja hänen teki mieli tyrkätä ne menemään, kääntyä ympäri ja sukeltaa kiihkeään syleilyyn tuon ihannemiehensä kanssa. Jos nyt yhtäkkiä olisi radiossa ilmoitettu että ydinsota on syttynyt ja maailmanloppu tulossa, hän olisi samantien työntänyt miehen lattialle, repinyt tämän housut auki ja istunut päälle... ohjannut kenties esiin ponnahtaneen elimen sisälleen ellei mies olisi sitä hämmästykseltään tajunnut tehdä... Ja ratsastanut miehellä kiimasta kirkuen kuin ei koskaan ennen!
Joskus, ehkä kerran elämässä voi tapahtua niin kuin toivoo yli kaiken tapahtuvaksi. Yhtäkkiä kesken kaiken, kesken Lauran epätoivon ja maailmanloppu-toiveiden marketin valot sammuivat! Ja se pimeys oli täydellinen. Tässä kaupassa ei näyttänyt olevan yhtään sellaista ikkunaa josta valo olisi päässyt virtaamaan markettiin. Sähkökatko ei kertakaikkiaan ollut sellainen asia mihin täällä olisi varauduttu.
Kova puheensorina täytti kaupan, ja helvetti oli irti. Ihmisiä ryntäili sinnetänne, ja muutama lapsi pärähti itkemään. Mutta Laura ei ehtinyt välittää. Pidellessään kauhuissaan kouristuksenomaisesti kiinni ostoskärryjensä tangosta hän tunsi miten miehen kädet asettuivat hänen lanteilleen. Koska hän oli varma ettei kukaan toinen mies, kuin hänen himoitsemansa, ollut mitenkään päässyt heidän väliinsä, Laura ei pannut vastaan. Päinvastoin hän painautui vasten taakseen astuneen miehen kehoa, irrottamatta kuitenkaan otettaan ostoskärryistään. Mies vetäytyi lähemmäksi ja kuiskasi jotain hänen korvaansa, ja näykkäisi sitten Lauran korvalehteä hyväillen häntä samalla jokapuolelta...
Hetken ajan Lauran aivot työskentelivät kuumeisesti tajutakseen mitä mies oli sanonut, sitten hän tajusi että miehen sanat osoittivat tämän lukeneen naista kuin avointa kirjaa. Muuta ei tarvittu. Täydellisen pimeyden turvin miehen hoikat sormet hivelivät herkkää, pehmeää ihoa Lauran säärien yläosasta, siirtyen hitaasti säärien sisäpinnoille. Nyt Laura ei enää mahtanut mitään: hänen pikkuhousunsa kastuivat niin litimäriksi ettei mies voinut olla sitä huomaamatta.
Reisille asti tulviva kosteus sai miehen nopeuttamaan toimiaan, ja pian hänen sormensa sukelsivatkin Lauran pikkuhousujen sisäpuolelle... Laura yritti tukahduttaa vikinän, joka häneltä oli päästä siitä himon tuskasta, joka hänen sisällään velloi. Häntä ärsytti ettei hän voinut nähdä häntä niin taiten koskettelevaa miestä, mutta tämä tilanne keskellä arkisista arkisinta supermarkettia oli jo itsessään uskomattoman kiihottava ja oli johtaa orgasmiin ilman mitään lisätoimenpiteitä.
Mies ei kuitenkaan halunnut jättää tilannetta alkutekijöihinsä. Hän tuntui olevan varma siitä pimeys kestäisi juuri sopivan pituisen ajan - tai sitten hän ei edes välittänyt siitä vaikka valo palaisi kesken kaiken! Hetkellisen kiihkon vallassa mies repäisi Lauran pikkuhousut hajalle, mikä ei ollut erityisen voimia vaativa teko - ne kun olivat lähes pelkkää narua ja pitsiä koko viritelmä. Sydämensä äänekkään takomisen lomasta Laura kuuli vetoketjun äänen, ja kohta hänen salaisten unelmiensa salaisin kosketti hänen omaa salaista kohtaansa... Miehinen elin olikin koookkaampi kuin hän oli odottanut, ja melkein kuin horkassa intohimosta täristen Laura vastaanotti sen koko mitaltaan syvälle sisälleen.
Jo muutama työntö lennätti hänet järisyttävän orgasmin syövereihin, ja Laura puri käteensä tukahduttaakseen huudon jonka hän halusi päästää. Ei mieskään kauaa kestänyt. Tilanne oli sanoinkuvaamattoman kiihottava, ja muutamassa sekunnissa kaikki oli ohi. Vielä huippunsa saavutettuaankin mies syleili Lauraa takaapäin kiihkeästi, ja irrottauduttuaan hyväili naista ja suuteli häntä kaikkialta. Laura kääntyi mieheen päin, ja tämä suuteli naista niin kiihkeästi että Laura oli sulaa lammikoksi siihen marketin lattialle... Juuri kun he olivat lopettaneet valot tulivat takaisin.
Laura kohensi nopeasti vaatteitaan ja katseli ympärilleen. Ihmiset olivat pöllämystyneitä ja järkyttyneitä, eikä kukaan näyttänyt huomanneen mitään. Mies hänen lähellään kiskaisi juuri vetoketjunsa kiinni, ja nosti sen jälkeen katseensa Lauraan. Vieno hymy karehti miehen huulilla, ja hänen silmänsä ahmivat Lauraa. Äkillisen mielijohteen vallassa mies tarttui Lauran käteen ja vinkkasi leuallaan kohti marketin ovia. Laura tyrkkäsi ostoskärrynsä sivuun, mies jätti ostoskorinsa niille sijoilleen, ja käsi kädessä he astelivat kohti ovea. Muutaman hämmentyneen ihmisen kiertäen he kävelivät tavallisesta, rumasta marketista ulos kohti yhteisiä päiviä ja öitä joista ei hekumaa tulisi puuttumaan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Herukka hyvä
Kertomuksesi on loistava. Nautin siitä verrattomasti.
Valitettavasti sen kuitenkin latistaa mainintasi: "Laura kohensi ylöskoottua runsasta, punaista hiuspehkoaan."
Harva asia mielestäni naisessa voi olla yhtä ärsyttävä ja järkyttävä kuin "ylöskoottu hiuspehko". Niskaan ja korvien taa jää kuitenkin siivottoman näköisiä karvoja, ja jos ne leikkaa pois, niin miten seuraava kampaus sitten ...
Pyydän anteeksi, että tällä pienellä huomiolla valtaan suuren osan palautteestani.
Kaiken kaikkiaan novellisi siis on suurenmoinen ja kiihottava. Saman tyyppistä odotan Sinulta myöhemminkin.
Ystävällisesti
Matti
Hienoa Herukka, aivan loistava tarina! Tekstisi henki seksuaalisuutta, herätti hienoja mielikuva, maltan tuskin odottaa seuraavaa markettireissua...
Mahtaako sinun Laurasi olla sukua minun Lauralleni?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=119&conference=709&posting=3000000000445073
Baloo
Kiitokset Herukka kiihottavasta kertomuksesta, joka oli hyvin jaettu kappaleisiin, jätti lukijallekin mielikuvituksen varaa ja sai aikaan tällä hetkellä 17 cm erektion, ahhhh!!! >Nyt tahdon nuo kosteat pikkarisi heti kinkykokoelmiini, mailaapa ehdotuksesi!
t. Tomppa, myös novellintekijä
ennen vessaan sulkeutumistaan...
Se oli hyvä juttu, jes!