Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Viimeinen askel

    Yksinäisyys iskee tappavan tylsällä miekallaan, miekka maahaan ja katse kääntyvä ylös.
    Ylöspäin tietty suunta alhaalta,
    vaikka alakuloisuuden luulen voittavan,
    taidan itseäni antaa huijattavan.
    Niin kyyneleet taas muistot nostattavat,
    aika kostaa,
    sydän täynnä karstaa.
    Nyt vain kylmyys on kaunista ja pysyvää.
    Syksy saapui,
    se sieluni raateli ,
    sekunnit vaihtuvat minuuteiksi,
    minuutit tunneiksi,
    tunneista tulee täydellistä tuskaa..
    Nyt vain tahdon pois,
    pois tuskasta.
    Pinnalla pinnallisuuden unohtuu uskollisuuden unelmat, vain unelmattomuuden ruumiillistumat hymyilevät.
    Kylmyys kiristyy, nyörinsä punoo murheista ja muitten kuolleista unelmista.
    Iloisuuden spektrin väriloisto heikkenee,
    harmaan ja mustan arvaan tilalle maalautuvan.
    Edelleen lapsuuden tuvan muistan,
    kasvot nuoret huolettomat
    ja huolet unohtuvat.
    Päivät onnelliset....menneisyyttä..
    Nyt lasiin elämän on nakattu kuoleman kivi,
    kyynel vastaan aikaa, kyyneleet kylmät unohtuvat ja tuska poistuu kun silmäni viimeisen kerran suljen, ja täältä pois kuljen....
    084
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    taikatiikeri kirjoitti:

    Yksinäisyys iskee tappavan tylsällä miekallaan, miekka maahaan ja katse kääntyvä ylös.
    Ylöspäin tietty suunta alhaalta,
    vaikka alakuloisuuden luulen voittavan,
    taidan itseäni antaa huijattavan.
    Niin kyyneleet taas muistot nostattavat,
    aika kostaa,
    sydän täynnä karstaa.
    Nyt vain kylmyys on kaunista ja pysyvää.
    Syksy saapui,
    se sieluni raateli ,
    sekunnit vaihtuvat minuuteiksi,
    minuutit tunneiksi,
    tunneista tulee täydellistä tuskaa..
    Nyt vain tahdon pois,
    pois tuskasta.
    Pinnalla pinnallisuuden unohtuu uskollisuuden unelmat, vain unelmattomuuden ruumiillistumat hymyilevät.
    Kylmyys kiristyy, nyörinsä punoo murheista ja muitten kuolleista unelmista.
    Iloisuuden spektrin väriloisto heikkenee,
    harmaan ja mustan arvaan tilalle maalautuvan.
    Edelleen lapsuuden tuvan muistan,
    kasvot nuoret huolettomat
    ja huolet unohtuvat.
    Päivät onnelliset....menneisyyttä..
    Nyt lasiin elämän on nakattu kuoleman kivi,
    kyynel vastaan aikaa, kyyneleet kylmät unohtuvat ja tuska poistuu kun silmäni viimeisen kerran suljen, ja täältä pois kuljen....

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu