Kannattaako mielestänne aloittaa 5.luokalla ylimääräisen kielen opiskelu?
5.luokan kielivalinta
isi
151103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
jo neljännellä luokalla eli valinta piti tehdäjo kolmannella. Aika aikainen vaihe kun ekaa vierasta kieltä takana vasta vajaa vuosi. Uskalsimme ottaa kun lapsella äidinkieli vahva ja enkku lähti sujumaan vaikeuksitta. Tuntimäärä lisääntyy, teidän on itse harkittava jaksaako lapsi ja millainen oppija on. Open mielipidettä ja etenkin vieraan kielen open milipiettä kannattaa ehdottomasti kuunnella.
Ylimääräinen vapaaehtoinen kieli on ylimääräistä työtä lapselle. Sitä on 2-3- tuntia viikossa läksyt.... siis jo olemassaolovan koulutyön päälle.
Jos A1- kieli on sujunut helposti ja koulu sujuu muutenkin mukavasti, kannattaa harkita.... Mutta ei muuten ei missään nimessä !!!!
Kannattaa huomioida miten A1 kieli sujuu ja onko lapsi itse innokas lukemaan myös toista kieltä.
Se vaikuttaa myös ylä-asteella valinnaisiin, eli kun on jo se kieli valinnaisena, niin ei voi niin paljon valita.
Meillä ei ole ollut ongelmia k.o. asian kanssa. Poika puhui heti alkuunsa että haluaa saksan toiseksi kieleksi ja se oli sillä selvä. Enkku sekä saksa on kymppejä. Nyt poika odottaa innokkaana ens syksyä ja ylä-asteelle siirtymistä, kun pääsee vielä lukemaan ruotsia.
Mutta niinkuin sanottu. Jos se eka kielen lukeminen on työlästä, niin eipä kannata ottaa toista kieltä rinnalle. Ylä-asteellakin pääsee niitä valintoja tekemään.
oli kielten open neuvo että kannattaa jos lapsi saa kiitettäviä säännöllisesti kokeesta ja on itse innostunut ja motivoitunut muuten ei.
Kieliäkö saavat opiskella vain hyvät? Jos lapsi haluaa kakkoskielen, niin minusta mikään ongelma ei ole se, että ykköskieli ei ole sujunut kiitettävästi. Eli lasta ei pidä pakottaa, mutta ei pidä myöskään niuhottaa arvosanojen kanssa.
Itse toivoisin, että minulla olisi peruskoulusta edes huonot saksan/ranskan alkeet kuin ei mitään. Olisin niitä halunnutkin yläasteella opiskella, mutta kun vanhemmat tuijottivat vain numeroita ja englanti oli vain seitsemän, eivät antaneet. Minusta se oli virhe. Ja vaikka se olikin yläasteella, minusta sama pätee ala-asteeseen.
Jos lapsi haluaa toisen vieraan kielen, antakaa hänen ottaa se.
Meillä luki valinnaiskortissa, että B-valinnaista suositellaan, jos A1 kielen numero on 7-10. Eli kyllähän se on selvää, että jos kutoseen tai vitoseen menee, niin kielissä on vaikeuksia tai haluttomuutta, eikä silloin enää kannata ottaa. Mutta seiska on jo ihan ok. Itselläni lukiosta seiska kaikissa kielissä ja ihan hyvin osaan englantia. Tosin peruskoulussa oli vielä kielet 9-10.
Jos sen eka kielen kanssa on jo työlästä, niin miksi ottaa toita kieltä rinnalle? Se kun jatkuu ylä-asteellakin ja vieläpä lukiossakin jos sinne menee/pääsee. Sitä ei voi enää lopettaa tai alottaa alusta.
Kyllä tosiaankin kannattaa huomioida riittääkö lapsella kyvyt ja voimavarat.
Voi vitsiläinen, ei ollut minun kouluaikoina edes mahdollisuutta moiseen. Mutta ehdottomasti kannattaa, kielten opiskelu kannattaa aina. Jotku hissat ja ussat nyt riittää kun läpi menee, mutta voin sanoa, että teet lapsellesi valtavan suuren investoinnin tulevaisuuteen, kun kannustat rohkeasti aloittamaan uuden kielen opiskelun.
Meillä tytär otti viidennelle luokalle vieraaksi kielekseen saksan (koska tiesi saavansa yläasteella ruotsin). Enkkua oli jo luettu kaksi vuotta. Yläasteelle siirtyessään tuli siis pakollisena ruotsi seitsemännellä, ja kahdeksannella luokalla hän aloittuivapaaehtoisen ranskan. Lukion aloitettuaan jatkoi näitä kaikkia kieliä, ja otti lisäksi venäjän. Lukion tokalla ja kolmannella otti vielä kurssit itaiaa ja latinaa. Ja hyvin pärjäsi kaikissa kielissä. Jos on into opetella uusia kieliä, niin kannattaa ottaa. Ja tiedoksi vielä, että jos valitsee tämän kielen viidennellä, niin se jatkuu yläasteella myös, eikä sitä voi aloittaa alusta.
miettiä tarkkaan ja tehdä lapselle t-o-d-e-l-l-a selväksi, että ylimääräinen kieli lisää vikkotunteja ja, että ylimääräisyys ei tarkoita vapaa-ehtoista vaan kieltä sitoudutaan lukemaan koko yläasteen loppuun asti ja näinollen se on pois muista valinnaisaineista.
Nykyään ei noita kieliryhmiä vain tunnu tulevan kuin harvoissa isoissa kaupungeissa. Täällä olisi mahdollisuus kolmeen eri kieleen, mutta ei tule. Edes kahdeksannella ei tullut kieliryhmiä, oppilaita muutamia satoja/vuosikerta. Se tosiaan tarkoittaa sitoutumista, mutta myös niin päin, että jos koulu vaihtuu, ei ehkä mahdollisuutta jatkamiseen olekaan.
meillä tuli uusi kieliryhmä tänäkin vuonna, vaikka koko koulussa ei ole oppilaita kuin alle 200.
Ryhmät perustetaan jos on tarpeeksi halukkaita eli saadaan kokonainen ryhmä kasaan.
Ei siihen koulun koko vaikuta.
Tässä kaupungissa on nostettu minimimääriä, että ryhmät tulee. Ei tahdo tulla isoissakaan kouluissa. Omat hyvät-kielipää lapseni kärsivät siitä. Eli tahdon sanoa, että edes kaupungeissa ei aina muuttotilanteessa pääse jatkamaan valitsemaansa kieltä. Pikkukunnissahan ei usein montaa vaihtoehtoa olekaan -> siksi voi käydäkin niin, että ryhmiä tuleekin paremin siellä, kun muutakin valittavaa on vähemmän.
Sanoisin että ei koska meidänkin luokalla(olen yläasteella) jokainen joka on saksan ottanut ei jaksa mennä tunneille ja sitten lintsailee joka laskee taas käytöstä