Meillä on ollut ongelmana se, että vauva on tottunut nukahtamaan vain äidin syliin tai vunuihin. Isin syli ei kelpaa ja nukutukset on ikävästi jääneet äidin kontolle. Vauva huutaa väsyneenä raivariin saakka kunnes pääsee äidin syliin. Ikää 6,5kk. Syliin kyllä nukahtaa helposti ja illalla rinnalle. Nyt yritetään totutella omaan sänkyyn nukahtamista lempeällä unikoululla. Toisin sanoen väsynyt vauva viedään omaan sänkyyn ja siellä tyynnytellään kunnes nukahtaa, syliin pääsee vain jos tulee raivari. Ei turhia itketetä, jotta perusluottamus säilyy. Tietty joku nyt ajattelee, että ojasta allikkoon, nyt jatkossa vauva vaatii aina jonkun sängyn reunalle kädestä pitämään, mutta mun mielestä sekin on jo edistystä ja siitä sitte aikanaan taas vieroitetaan.
Kysymyksenä olisi nyt se, että onko oikeasti vauva herätettävä ennen sänkyyn siirtämistä, jos on ehtinyt nukahtaa rinnalle? Meillä vauva nukkuu ihan yhtä hyvin nukutustavasta riippumatta. Tuntuu kurjalta herättää ja nukuttaa sitten itkun kautta. toisaalta sitä herättämistä korostetaan kaikissa ohjeissa. Onko muilla kokemuksia?
Tänään vauva oli niin väsyksissä ettänukahti saman tien sänkyynsä kun sai tutin suuhun. Silti mulla on sellainen tunne, että olen huijannut ja "antanut lapsen syödä itsensä uneen", kun heti sammui. Viime yönä meni vajaa puoli tuntia, että aika vähällä päästy vielä...
Kysymyksenä olisi nyt se, että onko oikeasti vauva herätettävä ennen sänkyyn siirtämistä, jos on ehtinyt nukahtaa rinnalle? Meillä vauva nukkuu ihan yhtä hyvin nukutustavasta riippumatta. Tuntuu kurjalta herättää ja nukuttaa sitten itkun kautta. toisaalta sitä herättämistä korostetaan kaikissa ohjeissa. Onko muilla kokemuksia?
Tänään vauva oli niin väsyksissä ettänukahti saman tien sänkyynsä kun sai tutin suuhun. Silti mulla on sellainen tunne, että olen huijannut ja "antanut lapsen syödä itsensä uneen", kun heti sammui. Viime yönä meni vajaa puoli tuntia, että aika vähällä päästy vielä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt täytyy myöntää, että minulle tuli täysin uutena tietona, että nukkuva vauva pitäisi herättää siirrettäessä omaan sänkyyn?????
Kukin tekee tavallaan, kaipa siihenkin on sitten syynsä, että laitetaan yksikseen sänkyyn. Ehkä se helpottaa?
Meidän neiti 8 kk, nukahtaa toisinaan syliin, toisinaan menen meidän sänkyyn pienokaisen kanssa ja halitaan siellä hetki ja sitten nukahtamisen jälkeen siirretään nukkuva lapsi omaan sänkyynsä. Näin olen toiminut alusta asti, enkä mä tiedä mitä pahaa tässä on.
Kuinka paljon se esim. minua helpottaisi, jos lukisin/paijaisin tunnin lapsen sängyn vieressä, nyt nukahtaa vartissa.
Kertokaa viisaammat mitä vikaa tässä systeemissä on?
joskus voi muodostua ongelmia. Se herättäminen perustuu siihen, että lapsi ei säikähtäisi herätessään eri paikassa mihin on nukahtanut, vaan tottuisi nukahtamaan unipaikassaan. Tulipa hiukan epäselvästi, mutta toivottavasti ymmärsitte. Jos lapsella on unihäiriöitä, sen merkitys korostuu, että nukkuminen tapahtuu aina samassa paikassa.
Meillä on ongelmana se, että meidän viisikuinen ei suostu nukkumaan sängyssään, jos isi on kotona. Hänen ollessaan työmatkalla, ei ole mitään vaikeutta saada sänkyyn, vaan nukahtaa sinne itsekseen nopeasti. Mutta iskää kyllä juoksuttaa, vaatii vaunuun nukuttamista. On muutoinkin isänsä perään, illalla minä olen kuin ilmaa, kelpaan ravinnonlähteeksi, mutta en vihdyttäjäksi....
Meidän tyttö nukahti ensimmäiset 8 kk joko rinnalle sänkyyn tai syliin. Siirsin nukkuvan lapsen siitä omaan pinnasänkyyn, kunnes hän heräsi yöllä rintaa vaatimaan. Syötin lapsen yöllä aina vieressäni, että sain itse levättyä. Nukuttaminen oli siis mun hommani. Isän nukuttaminen ei onnistunut ollenkaan. Tyttö vain huusi ja huusi, kunnes sai nukahtaa tissille. Pitkään homma sujui ihan hyvin, en kokenut asiaa kovin rasittavaksi enkä usko siitä olevan kovin paljon haittaakaan. Olen kuietnkin kuullut, että vauva on hyvä nukuttaa siihen paikkaa, mistä se herää yöllä. Vauva voi kuulemma "hämääntyä" jos herää yöllä ei paikasta, kuin mihin illalla nukutti.
8 kk jälkeen ajattelin, että vauva ei tarvitse yöllä enää maitoa ja halusin nukkua pitkästä aikaa itsekin täysiä öitä. Isä alkoi ottaa vetovastuuta öistä eli aloitimme ensimmäisen unikoulun. Isä hoiti vauvan kanssa iltarutiinit, hampaiden pesun, vaipanvaihdon jne ja laittoi tytön omaan pinnasänkyynsä. Aluksi oli huutoa ja tyttö vaati totuttuun tapaan maitoa, mutta kun iltapuurot oli jo syöty ja masu täynnä, kyseessä oli pelkkä tottuminen, ei siis nälkä. Isi tyynnytteli tytön uneen, silitteli ja rauhoitteli, kunnes nukahti. Jos hän heräsi yöllä, isi silitti selkää, kunnes tyttö jatkoi uniaan. Jo parin yön jälkeen, alkoivat kokonaiset yöt. Tämä on ollut minullekin suuri helpotus. Nyt nukuttaminenkin vie vain muutaman minuutin. Liikuntataidot, nouseminen jne. hankaloittivat öitä, mutta samalla periaatteella kun jatkaa niin vauva tottuu siihen. Isä nukuttajana oli parempi tässä vaiheessa, kun lapsi ei yhdistä sitä maitoon.
Ihan kuin olisin meidän perheen tarinaa lukenut :-) Meilläkin isä alkoi toimia nukuttajana kun vauva oli reilu 6 kuukautta (saatiin tällaiset ohjeet neuvolasta) - ja se tepsi! Vauva alkoi nukkumaan täysiä öitä ja on nukkunut siitä asti. Vauva kohta 9 kuukautta. Kaikki olemme nyt paljon pirteämpiä, kun saamme nukkua hyvin, ilman yöherätyksiä :)