Pientä

Minä olen vetänyt putkimiehenteippiä aina putkien jenkaliitoksiin tietämättä minkä kirjaimen jenka niissä on. No aikoinaan laitoin tappuraa, mutta siitä on aikaa. Ovat ne toimineet, mutta kuten se entinen palopäällikkö totesi: "Väärin sammutettu!"

Mitäs massaa niihin jenkoihin sitten pitäisi laittaa? Jos sikaa, niin mitä sikaa? Kumpaan jenkaan (uros vai naaras) se massa levitetään, vai onko väliä?

Kiitoksia tiedosta. Venttiilit ovat venetarvikeliikkeestä (Turun Lukko), en tiedä miten G- ja H-jenka eroavat toisistaan eli onko varmaa, jos pistää molemmat (teippi massa)?
Kaapissa sattuu olemaan Sikaflex 221:tä, veneliikkeen mukaan on samaa kuin 291 mutta kuivuu hitaammin. Käviskö tuo massaksi?
Mitenkä mahtaa olla noiden prikkojen kanssa, saisi väännön jakaantumaan laajemmalle alueelle. Kyseessä on vanha skandinaavi, jonka laidan paksuus taitaa olla n. 15 mm. Ainakin partaan yläosassa oli septin "hönkäputkea" porattaessa.

Kyllähän venttiileissä ja muissa putkiosissa on putkikierteet R... ja teippi on teflonia,käy vanhan tappuran lisäksi joka paikkaa , kierteiden tiivistykseen ja lukitukseen löytyy liimoja useita.

ole standardeja SFS-ISO 228/1 ja SFS-ISO 7/1 korvattu uusilla niin ensimmäinen käsittelee tiivistymättömiä putkikierteitä (siis lieriömäinen) merkintä G. Jälkimmäinen käsittelee itsetiivistyviä putkikierteitä. Merkinnät ovat:
Rp=lieriömäiset itsetiivistyvät sisäkierteet
Rc=kartiomaiset itsetiivistyvät sisäkierteet
R =kartiomaiset itsetiivistyvät ulkokierteet

Kummassakin standardissa H tarkoittaa "kierteen harjan peruskolmion korkeus kohtisuoraan kierteen akselia vastaan".
Taulukkokirjani ei tunne H-kierrettä. Tarkoitus ei ole hattuilla vaan korjata selvä virhe, joka voi aiheuttaa sekaannusta.
Joku taisi palstalla äskettäin kertoa, että kun oli kysynyt venttiilin materiaalista, saaneensa vastauksen "me myymme venetarvikkeita, emme ole metallurgeja".

2002 jälkeen kirjoitti:

ole standardeja SFS-ISO 228/1 ja SFS-ISO 7/1 korvattu uusilla niin ensimmäinen käsittelee tiivistymättömiä putkikierteitä (siis lieriömäinen) merkintä G. Jälkimmäinen käsittelee itsetiivistyviä putkikierteitä. Merkinnät ovat:
Rp=lieriömäiset itsetiivistyvät sisäkierteet
Rc=kartiomaiset itsetiivistyvät sisäkierteet
R =kartiomaiset itsetiivistyvät ulkokierteet

Kummassakin standardissa H tarkoittaa "kierteen harjan peruskolmion korkeus kohtisuoraan kierteen akselia vastaan".
Taulukkokirjani ei tunne H-kierrettä. Tarkoitus ei ole hattuilla vaan korjata selvä virhe, joka voi aiheuttaa sekaannusta.
Joku taisi palstalla äskettäin kertoa, että kun oli kysynyt venttiilin materiaalista, saaneensa vastauksen "me myymme venetarvikkeita, emme ole metallurgeja".

Lue lisää

Tällä palstalla turha esittää asiaa tuossa muodossa, jokainen näkee onko kartio vai suora putkikierre,varmaan moni kiinnostunut kierteen harjan korkeudesta,laita luettelo mieluummin mikä on putkiosien todellinen ulkohalkaisija eri tuumamitoilla ,jos intoa riittää.

äijä kirjoitti:

Tällä palstalla turha esittää asiaa tuossa muodossa, jokainen näkee onko kartio vai suora putkikierre,varmaan moni kiinnostunut kierteen harjan korkeudesta,laita luettelo mieluummin mikä on putkiosien todellinen ulkohalkaisija eri tuumamitoilla ,jos intoa riittää.

Lue lisää

Mitä valtakunnanväliä silläkään on. Se mikä kiinnostaa, on oikea liitostapa veneissä käytettäville putkiliitoksille. Jokainen ei näe että onko kartio vai suora, sorry! Mutta ilmeisesti niissä putkihilppeissä on kartiosisäkierre (?) vai??? Vai onko suora kierre (?)

Se mikä on oleellista, että vetasenko putkimiehenteippiä läpiviennin jengan ympärille kun kierrän siihen palloventtiilin kiinni. Vai rötjäänkö jengan sikaleksillä vai käytänkö jopa molempia.

En tiedä teoriasta, mutta käytännössä olen käyttänyt pelkästään teippiä, riippumatta putkiosien todellisista ulkohalkaisijoista tuumamitoilla! Olenko toiminut oikein, ja jatkanko samaan malliin keväällä kun septiosia liittelen?

Mistäs se äijä muuten näkee sen, että onko sisäkierre suora vai kartio? Läpivientihelan ulkokierre on kyllä suora, kun siihen tulee se kiristysmutteri, mutta miten lie hanan jengat?

Viki kirjoitti:

Mitä valtakunnanväliä silläkään on. Se mikä kiinnostaa, on oikea liitostapa veneissä käytettäville putkiliitoksille. Jokainen ei näe että onko kartio vai suora, sorry! Mutta ilmeisesti niissä putkihilppeissä on kartiosisäkierre (?) vai??? Vai onko suora kierre (?)

Se mikä on oleellista, että vetasenko putkimiehenteippiä läpiviennin jengan ympärille kun kierrän siihen palloventtiilin kiinni. Vai rötjäänkö jengan sikaleksillä vai käytänkö jopa molempia.

En tiedä teoriasta, mutta käytännössä olen käyttänyt pelkästään teippiä, riippumatta putkiosien todellisista ulkohalkaisijoista tuumamitoilla! Olenko toiminut oikein, ja jatkanko samaan malliin keväällä kun septiosia liittelen?

Mistäs se äijä muuten näkee sen, että onko sisäkierre suora vai kartio? Läpivientihelan ulkokierre on kyllä suora, kun siihen tulee se kiristysmutteri, mutta miten lie hanan jengat?

Lue lisää

Äijä on pari kertaa katellu, venttiilien sisäkierteet mistä täällä puhutaan ovat suoria,jos liimat kiinnostaa kysele vaikka Loctiten valikoimia.

äijä kirjoitti:

Äijä on pari kertaa katellu, venttiilien sisäkierteet mistä täällä puhutaan ovat suoria,jos liimat kiinnostaa kysele vaikka Loctiten valikoimia.

Eipä tule selvää vastausta, ei sitten millään!

- olen kiinnittänyt tähän saakka venttiilit pohjaläpivienteihin ja muutkin kierrekiinnitteiset putkiosat toisiinsa käyttäen putkimiehenteippiä, jonka asennusvaiheessa kierrän uroskierteen päälle.
- olenko toiminut väärin? Jos olen, niin mitä haittaa tästä väärästä tavasta on?
- pitääkö kaikki ko. tavalla asennetut, ja ongelmattomasti paikallaan vuosikausia istuneet osat irroittaa ja asentaa uudelleen?
- mikä on oikea tapa asentaa venttiili pohjaläpivientiin, mitä laitetaan jenkaan?
- miksi minun pitäisi kysellä Loctiten valikoimia?
- pitäisikö jenkoihin vetää sikaa asennuksessa kuten ehdotettiin? Mitä sikaa?
- pitäisikö jenkoihin laittaa sikaa ja varmuuden vuoksi myös teippi, niin kuin joku täällä aikoo tehdä?

Viki kirjoitti:

Eipä tule selvää vastausta, ei sitten millään!

- olen kiinnittänyt tähän saakka venttiilit pohjaläpivienteihin ja muutkin kierrekiinnitteiset putkiosat toisiinsa käyttäen putkimiehenteippiä, jonka asennusvaiheessa kierrän uroskierteen päälle.
- olenko toiminut väärin? Jos olen, niin mitä haittaa tästä väärästä tavasta on?
- pitääkö kaikki ko. tavalla asennetut, ja ongelmattomasti paikallaan vuosikausia istuneet osat irroittaa ja asentaa uudelleen?
- mikä on oikea tapa asentaa venttiili pohjaläpivientiin, mitä laitetaan jenkaan?
- miksi minun pitäisi kysellä Loctiten valikoimia?
- pitäisikö jenkoihin vetää sikaa asennuksessa kuten ehdotettiin? Mitä sikaa?
- pitäisikö jenkoihin laittaa sikaa ja varmuuden vuoksi myös teippi, niin kuin joku täällä aikoo tehdä?

Lue lisää

Et sinä varsinaisesti väärin ole toiminut. Mutta pelkän teipin kanssa joutuu olemaan varovainen, ettei osia sitten jälkeenpäin liikutella. Rupeavat nimittäin helposti moisesta tihkumaan, eikä se eritytisestikään septiletkuissa ole kivaa. Se vanha tappura on parempaa, mutta sitä voi käyttää myös yhdessä teflonteipin kanssa. On vähän kevyempi kierrellä liitoksia kiinni ja lopputulos sietää hienosäätöäkin jälkeenpäin. Itse kokoilin viime keväänä nuo liitokset tappuran ja sikan kanssa, vähän niinkuin varmuuden vuoksi. Toivottavasti ei vähään aikaan tarvitse niitä purkaa esim. venttiilin vaihdon takia.

Sitten olisi vielä ne nestemäiset kierretiivisteet. Niitä on eriasteisia, joista pehmeämmät aukeavat kevyehkösti, mutta eivät tietenkään pidä liikahteluista kovetuttuaan. Kovemmat taas vaativat isoja työkaluja, verisiä rystysiä ja hikeä purkamiseen.

äijä kirjoitti:

Tällä palstalla turha esittää asiaa tuossa muodossa, jokainen näkee onko kartio vai suora putkikierre,varmaan moni kiinnostunut kierteen harjan korkeudesta,laita luettelo mieluummin mikä on putkiosien todellinen ulkohalkaisija eri tuumamitoilla ,jos intoa riittää.

Lue lisää

korjata edellä ollut virheellinen väite, että G-kierre olisi kartiokas tai, että olisi olemassa joku H-kierre. Viittaus standardeihin siksi, että ei syntyisi turhaa juupas-eipäs keskustelua.
Nyt kun katselet esim. Maritimin hyllyssä palloventtiiliä, jonka merkintä on G 11/2, tiedät, että kyseessä on puolentoista tuuman venttiili, jossa on tiivistymätön lieriö kierre. Se millä sen tiivistät on minulle aivan yks hailee.

Viki kirjoitti:

Eipä tule selvää vastausta, ei sitten millään!

- olen kiinnittänyt tähän saakka venttiilit pohjaläpivienteihin ja muutkin kierrekiinnitteiset putkiosat toisiinsa käyttäen putkimiehenteippiä, jonka asennusvaiheessa kierrän uroskierteen päälle.
- olenko toiminut väärin? Jos olen, niin mitä haittaa tästä väärästä tavasta on?
- pitääkö kaikki ko. tavalla asennetut, ja ongelmattomasti paikallaan vuosikausia istuneet osat irroittaa ja asentaa uudelleen?
- mikä on oikea tapa asentaa venttiili pohjaläpivientiin, mitä laitetaan jenkaan?
- miksi minun pitäisi kysellä Loctiten valikoimia?
- pitäisikö jenkoihin vetää sikaa asennuksessa kuten ehdotettiin? Mitä sikaa?
- pitäisikö jenkoihin laittaa sikaa ja varmuuden vuoksi myös teippi, niin kuin joku täällä aikoo tehdä?

Lue lisää

kokemuksesta olen antsun kanssa samaa mieltä.

Teflon teipin ongelma on että se ei kärsi kiertää yhtään takaisin koska se ei turpoa kuten tappura ja on niin liukas että sillä on vaikea saada hanaa jäämään oikeaan asentoo. Tappuraa käyttäen ei oikein voi tehdä vuotavaa liitosta.

Ei niitä tiivitä liitoksia nyt purkamaan kannata mennä.Mutta heti jos venttiili vähänkin kiertyy auki päin pitää teflon pakattu liitos avata ja pakata uudestaan.

Sian laittamisesta sanoisin että jos sitä tarvitaan lasikuidun suojaamiseen sitä voi laittaa sinne porattuuun reikään mutta kierretiiviste se ei ole.Koska se on niin paksua että venttiiliä paikoilleen kierrettäessä lykkää sen edellään venttiilin sisään ja sattaa jopa jumittaa koko venttiilin tai tukkia.Ainakin suorakierteisen venttiilin kierteeseen sitä ei saa tarpeeksi jäämään.

Toivo kirjoitti:

kokemuksesta olen antsun kanssa samaa mieltä.

Teflon teipin ongelma on että se ei kärsi kiertää yhtään takaisin koska se ei turpoa kuten tappura ja on niin liukas että sillä on vaikea saada hanaa jäämään oikeaan asentoo. Tappuraa käyttäen ei oikein voi tehdä vuotavaa liitosta.

Ei niitä tiivitä liitoksia nyt purkamaan kannata mennä.Mutta heti jos venttiili vähänkin kiertyy auki päin pitää teflon pakattu liitos avata ja pakata uudestaan.

Sian laittamisesta sanoisin että jos sitä tarvitaan lasikuidun suojaamiseen sitä voi laittaa sinne porattuuun reikään mutta kierretiiviste se ei ole.Koska se on niin paksua että venttiiliä paikoilleen kierrettäessä lykkää sen edellään venttiilin sisään ja sattaa jopa jumittaa koko venttiilin tai tukkia.Ainakin suorakierteisen venttiilin kierteeseen sitä ei saa tarpeeksi jäämään.

Lue lisää

Jees, tästä jotain tajusin...
- jos on asennus, jossa jenka mihin kiinitetään on kiinteä, niin tappura jengassa antaa mahdollisuuden jättää liitettävä osa (venttiili) muuhunkin asentoon kuin "jenka tapiin" asentoon
- mutta jos on kyseessä läpivienti, niin siinä voinee hyvin käyttää myös teippiä, vetää liitoksen kireälle (teippi välissä) ja sitten vasta tiukata läpiviennin reikäänsä siihen asentoon että hana on sopivassa asennossa. Eihän niitä liitoksia aukomaan mennä, jos löystyy niin tulee tippoja eikä se ole turvallisuusongelma...
- muutakin töhnää voi jenkoihin laittaa, mutta siinä olisin itse varovainen, jottei tulisi mitään kierteet ennen pitkää (kymmenen parikytä vuotta) lukitsevaa, joka aiheuttaa ongelmia hilujen vaihdossa.

Viki kirjoitti:

Jees, tästä jotain tajusin...
- jos on asennus, jossa jenka mihin kiinitetään on kiinteä, niin tappura jengassa antaa mahdollisuuden jättää liitettävä osa (venttiili) muuhunkin asentoon kuin "jenka tapiin" asentoon
- mutta jos on kyseessä läpivienti, niin siinä voinee hyvin käyttää myös teippiä, vetää liitoksen kireälle (teippi välissä) ja sitten vasta tiukata läpiviennin reikäänsä siihen asentoon että hana on sopivassa asennossa. Eihän niitä liitoksia aukomaan mennä, jos löystyy niin tulee tippoja eikä se ole turvallisuusongelma...
- muutakin töhnää voi jenkoihin laittaa, mutta siinä olisin itse varovainen, jottei tulisi mitään kierteet ennen pitkää (kymmenen parikytä vuotta) lukitsevaa, joka aiheuttaa ongelmia hilujen vaihdossa.

Lue lisää

että yllättävän laaja keskustelu syntyi, tulosta ei juuri mitään. Itse oletin, että selkeitä vastauksia jenkojen tiivistyksestä tulee kuin pyssyn suusta, näin ei vain käynyt. Kyllähän nämä asiat ratkeavat "rantaparlamentin" avulla, tämä foorumi ei oikein toimi. Kokeneita tekijöitä varmasti on mutta jossain mättää.
Prikkahomma jäi kokonaan auki.
Hyvää kevättä kaikille!

sanoisin, kirjoitti:

että yllättävän laaja keskustelu syntyi, tulosta ei juuri mitään. Itse oletin, että selkeitä vastauksia jenkojen tiivistyksestä tulee kuin pyssyn suusta, näin ei vain käynyt. Kyllähän nämä asiat ratkeavat "rantaparlamentin" avulla, tämä foorumi ei oikein toimi. Kokeneita tekijöitä varmasti on mutta jossain mättää.
Prikkahomma jäi kokonaan auki.
Hyvää kevättä kaikille!

Lue lisää

Minulla ei ole missään läpivienneissä ollut ylimääräisiä prikkoja, rungon ulkopintaan jäävä osa ja kiristysmutterin runkoa vasten tuleva levennys ovat melko paljon läpivientireikää suurempia halkaisijaltaan, joten aika tukeva tuosta tulee. Ulkolaipan ja kiristysmutterin alle sikaa, ylimääräiset prikat lisäisivät vain tiivistettävien pintojen määrää.

Samassa jamassa olen, venemies kun joutuu olemaan putkimies ja sähkömieskin joskus vaikka oma ammattitaito on ihan muilta aloilta. Oikeilta ammattilaisilta luulisi saavan selvät ohjeet mutta tällä palstalla ei taida vierailla putkimiehiä tai sitten pitävät "ammattisalaisuudet" tietonaan? Kyllähän Antsu ja Toivo antoivat ihan hyvää vinkkiä, mutta ei kuitenkaan selkeää "reseptiä".

Kuten kerroin, olen käyttänyt pelkkää putkimiehenteippiä ja kiristänyt jengat loppuun saakka. Hyvin on pitänyt mutta pitänee kysäistä oikeaa nykyisin käytettävää työohjetta putkifirmasta, josta ostin septirempan messinkihelatkin. Siellä on ammattitaitoinen palvelu, ymmärsivät mitä tarkoittaa meriveden keston vaatimus jne... Ja hinnat edullisemmat kuin venetarvikeliikkeessä. Mutta eipä näillä pakkasilla tarvitse vielä yhtään läpivientiä tiukata, kunhan hilppeitä hankkii jottei totuus unohtuisi - kyllä se kesä tulla jollottaa!

Yhden 38 mm letkun tod.näk. parikytävuotiaan läpiviennin irroitin ja sahasin poikki suunnilleen rungon sisäpinnan tasalle osuvasta kohdasta. Eipä ollut kovin paljon messinkiä kierteen pohjasta, seinämäpaksuudeksi jäi heikoimmillaan alle millin! Pitänee vaihtaa kaikki läpiviennit uusiin ja vanhat jäykät luistihanat kuulaventtiileiksi, harmittaisi vietävästi jos joku pettää - eihän se hukkuminen mitä, mutta kun edes vakuutusyhtiö ei korvaa läpiviennin tai letkun pettämisestä johtuvaa haveria!

Viki kirjoitti:

Minulla ei ole missään läpivienneissä ollut ylimääräisiä prikkoja, rungon ulkopintaan jäävä osa ja kiristysmutterin runkoa vasten tuleva levennys ovat melko paljon läpivientireikää suurempia halkaisijaltaan, joten aika tukeva tuosta tulee. Ulkolaipan ja kiristysmutterin alle sikaa, ylimääräiset prikat lisäisivät vain tiivistettävien pintojen määrää.

Samassa jamassa olen, venemies kun joutuu olemaan putkimies ja sähkömieskin joskus vaikka oma ammattitaito on ihan muilta aloilta. Oikeilta ammattilaisilta luulisi saavan selvät ohjeet mutta tällä palstalla ei taida vierailla putkimiehiä tai sitten pitävät "ammattisalaisuudet" tietonaan? Kyllähän Antsu ja Toivo antoivat ihan hyvää vinkkiä, mutta ei kuitenkaan selkeää "reseptiä".

Kuten kerroin, olen käyttänyt pelkkää putkimiehenteippiä ja kiristänyt jengat loppuun saakka. Hyvin on pitänyt mutta pitänee kysäistä oikeaa nykyisin käytettävää työohjetta putkifirmasta, josta ostin septirempan messinkihelatkin. Siellä on ammattitaitoinen palvelu, ymmärsivät mitä tarkoittaa meriveden keston vaatimus jne... Ja hinnat edullisemmat kuin venetarvikeliikkeessä. Mutta eipä näillä pakkasilla tarvitse vielä yhtään läpivientiä tiukata, kunhan hilppeitä hankkii jottei totuus unohtuisi - kyllä se kesä tulla jollottaa!

Yhden 38 mm letkun tod.näk. parikytävuotiaan läpiviennin irroitin ja sahasin poikki suunnilleen rungon sisäpinnan tasalle osuvasta kohdasta. Eipä ollut kovin paljon messinkiä kierteen pohjasta, seinämäpaksuudeksi jäi heikoimmillaan alle millin! Pitänee vaihtaa kaikki läpiviennit uusiin ja vanhat jäykät luistihanat kuulaventtiileiksi, harmittaisi vietävästi jos joku pettää - eihän se hukkuminen mitä, mutta kun edes vakuutusyhtiö ei korvaa läpiviennin tai letkun pettämisestä johtuvaa haveria!

Lue lisää

Laittakaa Loctite 572 kierteisiin ,aivan sama mitkä kierteet,lukitsee samalla ja pystyy purkamaan käyttämällä vähän voimaa, oliko nyt riittävän selkeästi.

sanoisin, kirjoitti:

että yllättävän laaja keskustelu syntyi, tulosta ei juuri mitään. Itse oletin, että selkeitä vastauksia jenkojen tiivistyksestä tulee kuin pyssyn suusta, näin ei vain käynyt. Kyllähän nämä asiat ratkeavat "rantaparlamentin" avulla, tämä foorumi ei oikein toimi. Kokeneita tekijöitä varmasti on mutta jossain mättää.
Prikkahomma jäi kokonaan auki.
Hyvää kevättä kaikille!

Lue lisää

minusta tässä ketjussa on montakin asiallista vastausta. Mutta kun ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Loctite käy, teippi käy, tappura käy,Prikkoja laitetaan tai sitten ei.Pääasia että teet huolella ja otat eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet huomioon ja valitset siitä.Täysin yksiselitteisen ohjeen antoi vanha konsti sekä Antsu eikä minunkaan vastaus niin kovin huono ollut.Täytyy vain osata lukea vastauksia.Ota huomioon että tämä veneilijöiden palsta eikä mikään "harrastelijat kysyy ammattilaiset vastaa".Tuskin tällä palstalla kovin moni ammatikseen veneitä rakenna.
Minusta tämä foorumi toimii oikein hyvin.Ja täältä saa yllättävän hyviä ohjeita ja vinkkejä.Tämä ketju on mielestäni parhaita esimerkkejä hyvin toimivasta ja asiallisia vastauksia antavasta palstasta.

sanoisin, kirjoitti:

että yllättävän laaja keskustelu syntyi, tulosta ei juuri mitään. Itse oletin, että selkeitä vastauksia jenkojen tiivistyksestä tulee kuin pyssyn suusta, näin ei vain käynyt. Kyllähän nämä asiat ratkeavat "rantaparlamentin" avulla, tämä foorumi ei oikein toimi. Kokeneita tekijöitä varmasti on mutta jossain mättää.
Prikkahomma jäi kokonaan auki.
Hyvää kevättä kaikille!

Lue lisää

Se prikkapuoli jäi tosiaan käsittelemättä, mutta oikeastaan siihenkin olet jo vastauksen muilta saanut. Siihen läpivientiin ei kohdistu, eikä saa kohdistua suuria voimia. Siksi ei tarvita prikkojakaan. Kuten melkein aina, yksinkertaisin ratkaisu on paras, eli läpivienti kiinni Sikan kanssa. Mutterin puolelle ei tarvita sitäkään, haittaa vain, jos joskus joutuu läpiviennin vaihtamaan. Rungossa olevan reiän sisäpinta sitävastoin kannattaa tiivistää epoksilla, vähintään varmistaa, että siihen tulee Sikaa tiivis pinnoite. Asennus taas on mukavampaa, jos Sikaa laittaa vain läpiviennin laippaan ja kierteeseen rungon paksuuden matkalle, silloin jää loppuosa kierteestä puhtaaksi. Asentaessa sormitiukkuus riittää, työkalulla sitten Sikan kuivuttua. Jälkikiristyshän on sitten perin vaikeaa, jos mutteri on jo kiinni kitissä.

Viki kirjoitti:

Minulla ei ole missään läpivienneissä ollut ylimääräisiä prikkoja, rungon ulkopintaan jäävä osa ja kiristysmutterin runkoa vasten tuleva levennys ovat melko paljon läpivientireikää suurempia halkaisijaltaan, joten aika tukeva tuosta tulee. Ulkolaipan ja kiristysmutterin alle sikaa, ylimääräiset prikat lisäisivät vain tiivistettävien pintojen määrää.

Samassa jamassa olen, venemies kun joutuu olemaan putkimies ja sähkömieskin joskus vaikka oma ammattitaito on ihan muilta aloilta. Oikeilta ammattilaisilta luulisi saavan selvät ohjeet mutta tällä palstalla ei taida vierailla putkimiehiä tai sitten pitävät "ammattisalaisuudet" tietonaan? Kyllähän Antsu ja Toivo antoivat ihan hyvää vinkkiä, mutta ei kuitenkaan selkeää "reseptiä".

Kuten kerroin, olen käyttänyt pelkkää putkimiehenteippiä ja kiristänyt jengat loppuun saakka. Hyvin on pitänyt mutta pitänee kysäistä oikeaa nykyisin käytettävää työohjetta putkifirmasta, josta ostin septirempan messinkihelatkin. Siellä on ammattitaitoinen palvelu, ymmärsivät mitä tarkoittaa meriveden keston vaatimus jne... Ja hinnat edullisemmat kuin venetarvikeliikkeessä. Mutta eipä näillä pakkasilla tarvitse vielä yhtään läpivientiä tiukata, kunhan hilppeitä hankkii jottei totuus unohtuisi - kyllä se kesä tulla jollottaa!

Yhden 38 mm letkun tod.näk. parikytävuotiaan läpiviennin irroitin ja sahasin poikki suunnilleen rungon sisäpinnan tasalle osuvasta kohdasta. Eipä ollut kovin paljon messinkiä kierteen pohjasta, seinämäpaksuudeksi jäi heikoimmillaan alle millin! Pitänee vaihtaa kaikki läpiviennit uusiin ja vanhat jäykät luistihanat kuulaventtiileiksi, harmittaisi vietävästi jos joku pettää - eihän se hukkuminen mitä, mutta kun edes vakuutusyhtiö ei korvaa läpiviennin tai letkun pettämisestä johtuvaa haveria!

Lue lisää

Teetä Viki kaikki läpiviennit happoraudasta venttiilit samoin ,kerran se vain kirpaisee tai jos löydät varmasti pronssiset niin ne,venetarvikepuodit myyvät messinkiä niistä ei tiedä mitä ovat,jos olet Hki seudulta niin Tuusulassa on ainakin Suomen Haponkestävät Oy ,hyvä ettei löydy hyllystä.

äijä kirjoitti:

Laittakaa Loctite 572 kierteisiin ,aivan sama mitkä kierteet,lukitsee samalla ja pystyy purkamaan käyttämällä vähän voimaa, oliko nyt riittävän selkeästi.

Nyt oli selkeästi, kookletin vielä vähän lisätietoa, Wurthin Egro PTFE on saman aineen toinen tuotemerkki. Pitänee luopua wanhanaikaisista teipeistä, ja ostaa puteli tuota tiivistysmassaa läpivientien vaihtohommaa varten.

Tässä wurthin sivuilta kopipastaa...

Ergo PTFE kierretiivistysneste
Tiivistää kaikki kartio- tai sylinterikierteiset
metalliputkiliitokset. Max. kierre R 3” (M80).
Paineenkesto n. 200 bar.
Täyttää välyksen erinomaisesti ja estää korroosiota kierteissä.
Korvaa teflonteipin ja hampun. Liitos on helposti purettavissa. Kestää tavanomaisimpia teollisuudessa käytettyjä nesteitä ja kaasuja.
Asennus on varma ja nopea.
Ei sisällä liuottimia.
Käyttökohteet
Käytetään koneenrakennuksessa, auto- ja metalliteollisuudessa,
sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Käyttöohje
Kierretiivistysneste levitetään suoraan tiivistettäville pinnoille, joiden on oltava öljyttömiä, rasvattomia ja pölyttömiä. Mitä puhtaampi pinta, sitä lujempi liitoksesta
tulee. Kovettumisnopeus riippuu metallin katalyyttisestä vaikutuksesta ja sauman paksuudesta. Mitä passiivisempi
materiaali ja paksumpi sauma, sitä hitaammin tiivistysaine kovettuu. Tiivistysneste kovettuu asentamisen jälkeen sitkeäksi muoviksi, joka täyttää välyksen täydellisesti ja suojaa liitosta kulumiselta ja korroosiolta. Tiivistys on sataprosenttinen.
Passiivisia materiaaleja: Nikkeli, sinkki, tina, jalometallit, niukasti kupari ja/tai mangaaniseosteinen alumiini, runsasseosteiset teräkset, oksidi- ja kromaattipinnat,
muovi, lasi, keramiikka.
Aktiivisia materiaaleja: Teräs, messinki, pronssi, kupari ja alumiinit.
Sisältö Tuotenumero
250 g 3893572250
(ergo 4205)
(loctite 572)
Tekniset tiedot
Pohja-aine Metakrylaattiesteri
Väri Vihreä
Viskositeetti mPas 25°C Brookfi eld RVT 40000-60000 (Kara U/min: 6/2,5) 15000-20000 (Kara U/min: 6/20)
Tiheys 25°C 1.0 g/cm³
Suurin kierre R3” (M80)
Välyksen täyttökyky 0,30 mm
Leimahduspiste >100°C
Varastointikestävyys 1 vuosi (huoneenlämmössä)
Käsittelylujuus 10-20 minuutissa
Toiminnallinen lujuus 1-3 tunnissa
Loppulujuus ~12 tunnissa
Liitoksen avaaminen 1-3 Nm (ruuvi/mutteri M10 ZN)
Irrotuslujuus DIN 54452 5-7 N/mm²
Työskentelylämpötila 5°C… 25°C
Lämmönkesto -55°C… 150°C
Kemikaalikestävyys DIN 53287, koe DIN 53283 mukaan (500h)
Kemikaali Lujuus / %
Vesi / glykoli 87°C:een 100
Moottoriöljy MIL-L-46 152 125°C 100
Lyijytetty bensiini 22°C:een 60
Lyijytön bensiini 22°C:een 60
1.1.1 trikolorietaani 22°C:een 50

Huomioitavaa
Tiivistysaineet kovettuvat anaerobisesti ts.
hapettomassa tilassa.
Tästä syystä pullot on täytetty vain ¾ täyteen.
Ei suositella juomavesiputkistolle.
Pitkäaikaisessa käytössä saattavat seuraavat
muovilaadut vaurioitua: Polyvinyyli, ABS,
SAN, polysulfoni, PVC, polykarbonaatti,
polystyreeni ja maalatut pinnat.

Viki kirjoitti:

Nyt oli selkeästi, kookletin vielä vähän lisätietoa, Wurthin Egro PTFE on saman aineen toinen tuotemerkki. Pitänee luopua wanhanaikaisista teipeistä, ja ostaa puteli tuota tiivistysmassaa läpivientien vaihtohommaa varten.

Tässä wurthin sivuilta kopipastaa...

Ergo PTFE kierretiivistysneste
Tiivistää kaikki kartio- tai sylinterikierteiset
metalliputkiliitokset. Max. kierre R 3” (M80).
Paineenkesto n. 200 bar.
Täyttää välyksen erinomaisesti ja estää korroosiota kierteissä.
Korvaa teflonteipin ja hampun. Liitos on helposti purettavissa. Kestää tavanomaisimpia teollisuudessa käytettyjä nesteitä ja kaasuja.
Asennus on varma ja nopea.
Ei sisällä liuottimia.
Käyttökohteet
Käytetään koneenrakennuksessa, auto- ja metalliteollisuudessa,
sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Käyttöohje
Kierretiivistysneste levitetään suoraan tiivistettäville pinnoille, joiden on oltava öljyttömiä, rasvattomia ja pölyttömiä. Mitä puhtaampi pinta, sitä lujempi liitoksesta
tulee. Kovettumisnopeus riippuu metallin katalyyttisestä vaikutuksesta ja sauman paksuudesta. Mitä passiivisempi
materiaali ja paksumpi sauma, sitä hitaammin tiivistysaine kovettuu. Tiivistysneste kovettuu asentamisen jälkeen sitkeäksi muoviksi, joka täyttää välyksen täydellisesti ja suojaa liitosta kulumiselta ja korroosiolta. Tiivistys on sataprosenttinen.
Passiivisia materiaaleja: Nikkeli, sinkki, tina, jalometallit, niukasti kupari ja/tai mangaaniseosteinen alumiini, runsasseosteiset teräkset, oksidi- ja kromaattipinnat,
muovi, lasi, keramiikka.
Aktiivisia materiaaleja: Teräs, messinki, pronssi, kupari ja alumiinit.
Sisältö Tuotenumero
250 g 3893572250
(ergo 4205)
(loctite 572)
Tekniset tiedot
Pohja-aine Metakrylaattiesteri
Väri Vihreä
Viskositeetti mPas 25°C Brookfi eld RVT 40000-60000 (Kara U/min: 6/2,5) 15000-20000 (Kara U/min: 6/20)
Tiheys 25°C 1.0 g/cm³
Suurin kierre R3” (M80)
Välyksen täyttökyky 0,30 mm
Leimahduspiste >100°C
Varastointikestävyys 1 vuosi (huoneenlämmössä)
Käsittelylujuus 10-20 minuutissa
Toiminnallinen lujuus 1-3 tunnissa
Loppulujuus ~12 tunnissa
Liitoksen avaaminen 1-3 Nm (ruuvi/mutteri M10 ZN)
Irrotuslujuus DIN 54452 5-7 N/mm²
Työskentelylämpötila 5°C… 25°C
Lämmönkesto -55°C… 150°C
Kemikaalikestävyys DIN 53287, koe DIN 53283 mukaan (500h)
Kemikaali Lujuus / %
Vesi / glykoli 87°C:een 100
Moottoriöljy MIL-L-46 152 125°C 100
Lyijytetty bensiini 22°C:een 60
Lyijytön bensiini 22°C:een 60
1.1.1 trikolorietaani 22°C:een 50

Huomioitavaa
Tiivistysaineet kovettuvat anaerobisesti ts.
hapettomassa tilassa.
Tästä syystä pullot on täytetty vain ¾ täyteen.
Ei suositella juomavesiputkistolle.
Pitkäaikaisessa käytössä saattavat seuraavat
muovilaadut vaurioitua: Polyvinyyli, ABS,
SAN, polysulfoni, PVC, polykarbonaatti,
polystyreeni ja maalatut pinnat.

Lue lisää

Niin vähän kipeetä liitokseen ja vuoto on valmis.
Edelleen olen hampun/pellavan ja unipakin kannalla, liitos ei koskaan kovetu haavoittuvaksi.
Lisäksi edellämainitut säilyvät minigrip pusssissa avattunakin, joten niitä voi pitää jemmassa paatissakin.

Asennuksessa ei tarvita kytätä lämpötiloja eikä tarvita rasvanpoistoaineita jne.

Nämä nykyajan kikottimet on tarkoitettu insinööreille laboratorio-olosuhteisiin laatujärjestelmineen, veneessä onneksi pärjää toimivaksi osoittautuneilla aineilla ja menetelmillä.

Tietysti hamppu/putkikitti saisi lisää uskottavuutta jos sitä myytäisiin veneen kuvalla varustetussa pakkauksessa 7 kertaiseen hintaan.

äijä kirjoitti:

Teetä Viki kaikki läpiviennit happoraudasta venttiilit samoin ,kerran se vain kirpaisee tai jos löydät varmasti pronssiset niin ne,venetarvikepuodit myyvät messinkiä niistä ei tiedä mitä ovat,jos olet Hki seudulta niin Tuusulassa on ainakin Suomen Haponkestävät Oy ,hyvä ettei löydy hyllystä.

Lue lisää

Tosiaan, haponkestävästä teräksestä tehty läpivienti olisi ikuinen! Miksi niitä ei sitten yleisemmin käytetä tai tarjota venetarvikeliikkeissä?

Mikä on se kerran kirpaiseva hinta? En tosin usko, että tuo olisi este, korkeintaan hidaste.

Voiko tehdä "sekarotuisen" eli liittää hst-läpivientiin messinkisen (ok, pronssi sitten...) palloventtiilin? Jos ei, niin tuon hst-venttiilin hinta taitaa sitten olla jo enemmän rasvainen kuin pelkän läpiviennin

Ostelin vähän aikaa sitten septiä varten läpivienti palloventtiili nippa 38 mm letkulle, materiaali messinkiä eli pronssia. Hinta oli noin 35 euron paikkeilla yhteensä. Turvallinen käyttöikä näillä lie parin kymmenen vuoden paikkeilla? Mikä lie hintaero haponkestävään? Onko kenelläkään hst-läpivientejä veneissään? Miten uudet veneet, käytetäänkö "laatuveneissä" hst-läpivientejä, hinta tuskin on esteenä 100 kiloeuron jahdissa.

Viki kirjoitti:

Tosiaan, haponkestävästä teräksestä tehty läpivienti olisi ikuinen! Miksi niitä ei sitten yleisemmin käytetä tai tarjota venetarvikeliikkeissä?

Mikä on se kerran kirpaiseva hinta? En tosin usko, että tuo olisi este, korkeintaan hidaste.

Voiko tehdä "sekarotuisen" eli liittää hst-läpivientiin messinkisen (ok, pronssi sitten...) palloventtiilin? Jos ei, niin tuon hst-venttiilin hinta taitaa sitten olla jo enemmän rasvainen kuin pelkän läpiviennin

Ostelin vähän aikaa sitten septiä varten läpivienti palloventtiili nippa 38 mm letkulle, materiaali messinkiä eli pronssia. Hinta oli noin 35 euron paikkeilla yhteensä. Turvallinen käyttöikä näillä lie parin kymmenen vuoden paikkeilla? Mikä lie hintaero haponkestävään? Onko kenelläkään hst-läpivientejä veneissään? Miten uudet veneet, käytetäänkö "laatuveneissä" hst-läpivientejä, hinta tuskin on esteenä 100 kiloeuron jahdissa.

Lue lisää

Kysy Bavaria miehiltä, no asiaan ,en todellakaan tiedä ,ilmeisesti este kuitenkin euro, tappura todella hyvä jos ei luota nykyajan kotkotuksiin.

Viki kirjoitti:

Nyt oli selkeästi, kookletin vielä vähän lisätietoa, Wurthin Egro PTFE on saman aineen toinen tuotemerkki. Pitänee luopua wanhanaikaisista teipeistä, ja ostaa puteli tuota tiivistysmassaa läpivientien vaihtohommaa varten.

Tässä wurthin sivuilta kopipastaa...

Ergo PTFE kierretiivistysneste
Tiivistää kaikki kartio- tai sylinterikierteiset
metalliputkiliitokset. Max. kierre R 3” (M80).
Paineenkesto n. 200 bar.
Täyttää välyksen erinomaisesti ja estää korroosiota kierteissä.
Korvaa teflonteipin ja hampun. Liitos on helposti purettavissa. Kestää tavanomaisimpia teollisuudessa käytettyjä nesteitä ja kaasuja.
Asennus on varma ja nopea.
Ei sisällä liuottimia.
Käyttökohteet
Käytetään koneenrakennuksessa, auto- ja metalliteollisuudessa,
sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Käyttöohje
Kierretiivistysneste levitetään suoraan tiivistettäville pinnoille, joiden on oltava öljyttömiä, rasvattomia ja pölyttömiä. Mitä puhtaampi pinta, sitä lujempi liitoksesta
tulee. Kovettumisnopeus riippuu metallin katalyyttisestä vaikutuksesta ja sauman paksuudesta. Mitä passiivisempi
materiaali ja paksumpi sauma, sitä hitaammin tiivistysaine kovettuu. Tiivistysneste kovettuu asentamisen jälkeen sitkeäksi muoviksi, joka täyttää välyksen täydellisesti ja suojaa liitosta kulumiselta ja korroosiolta. Tiivistys on sataprosenttinen.
Passiivisia materiaaleja: Nikkeli, sinkki, tina, jalometallit, niukasti kupari ja/tai mangaaniseosteinen alumiini, runsasseosteiset teräkset, oksidi- ja kromaattipinnat,
muovi, lasi, keramiikka.
Aktiivisia materiaaleja: Teräs, messinki, pronssi, kupari ja alumiinit.
Sisältö Tuotenumero
250 g 3893572250
(ergo 4205)
(loctite 572)
Tekniset tiedot
Pohja-aine Metakrylaattiesteri
Väri Vihreä
Viskositeetti mPas 25°C Brookfi eld RVT 40000-60000 (Kara U/min: 6/2,5) 15000-20000 (Kara U/min: 6/20)
Tiheys 25°C 1.0 g/cm³
Suurin kierre R3” (M80)
Välyksen täyttökyky 0,30 mm
Leimahduspiste >100°C
Varastointikestävyys 1 vuosi (huoneenlämmössä)
Käsittelylujuus 10-20 minuutissa
Toiminnallinen lujuus 1-3 tunnissa
Loppulujuus ~12 tunnissa
Liitoksen avaaminen 1-3 Nm (ruuvi/mutteri M10 ZN)
Irrotuslujuus DIN 54452 5-7 N/mm²
Työskentelylämpötila 5°C… 25°C
Lämmönkesto -55°C… 150°C
Kemikaalikestävyys DIN 53287, koe DIN 53283 mukaan (500h)
Kemikaali Lujuus / %
Vesi / glykoli 87°C:een 100
Moottoriöljy MIL-L-46 152 125°C 100
Lyijytetty bensiini 22°C:een 60
Lyijytön bensiini 22°C:een 60
1.1.1 trikolorietaani 22°C:een 50

Huomioitavaa
Tiivistysaineet kovettuvat anaerobisesti ts.
hapettomassa tilassa.
Tästä syystä pullot on täytetty vain ¾ täyteen.
Ei suositella juomavesiputkistolle.
Pitkäaikaisessa käytössä saattavat seuraavat
muovilaadut vaurioitua: Polyvinyyli, ABS,
SAN, polysulfoni, PVC, polykarbonaatti,
polystyreeni ja maalatut pinnat.

Lue lisää

Tuota vastaavaa tavaraa veneestä löytyy ja sitä on käytetty erinäisiin asennelmiin. Septiasennuksiin käytin kuitenkin tappuraa ja kittiä syystä jonka joku jo esiin toi. Jos asennus tulisi pelkästään putkista, olisi se Loctite, Wurth tai joku monista vastaavista sopivaa. Mutta kun tässä joutuu melko varmasi kasaamaan enemmänkin osia ja ähertämään paksujen letkujen kanssa, on mahdollisuudet saada joku valmiista liitoksista liikahtamaan aivan liian suuri. Käytössäkin voi saada sen liikahduksen aikaiseksi ja vuoto on valmis. Hydrauliikkatiivisteet pitäisivät osat riittävän tiukasti liimattuina, mutta niiden purkamista en haluaisi edes ajatella niissä paikoissa. Tiivisteaine kun ei hellitä liimauksen irrottua, vaan menee murusiksi kierteiden välissä ja voiman tarve vain kasvaa irtoamisen jälkeen.

Omaa kokemusta ei ole, mutta tiettävästi tappuran ja teipin yhdistelmäkin toimii ja antaa jälkisäädön anteeksi.

Antsu kirjoitti:

Tuota vastaavaa tavaraa veneestä löytyy ja sitä on käytetty erinäisiin asennelmiin. Septiasennuksiin käytin kuitenkin tappuraa ja kittiä syystä jonka joku jo esiin toi. Jos asennus tulisi pelkästään putkista, olisi se Loctite, Wurth tai joku monista vastaavista sopivaa. Mutta kun tässä joutuu melko varmasi kasaamaan enemmänkin osia ja ähertämään paksujen letkujen kanssa, on mahdollisuudet saada joku valmiista liitoksista liikahtamaan aivan liian suuri. Käytössäkin voi saada sen liikahduksen aikaiseksi ja vuoto on valmis. Hydrauliikkatiivisteet pitäisivät osat riittävän tiukasti liimattuina, mutta niiden purkamista en haluaisi edes ajatella niissä paikoissa. Tiivisteaine kun ei hellitä liimauksen irrottua, vaan menee murusiksi kierteiden välissä ja voiman tarve vain kasvaa irtoamisen jälkeen.

Omaa kokemusta ei ole, mutta tiettävästi tappuran ja teipin yhdistelmäkin toimii ja antaa jälkisäädön anteeksi.

Lue lisää

Kertokaahan nykynuorelle mitä se tappura on...

nykynuori kirjoitti:

Kertokaahan nykynuorelle mitä se tappura on...

Tähän kohtaan kai tuo alalaitaan tullut viesti olisi kuulunut. Hamppua se tappura on. Kyllä sen helposti rautakaupan putkenosahyllystä löytää, toista samantapaistakaan tuotetta siellä ei ole.

luonnosta