Viihtyykö teidän vauvanne lattialla? Meidän tyttö kohta 6 kk ei edelleenkään viihdy lattialla kuin pari hassua minuuttia kerrallaan, eikä ole siis koskaan viihtynyt. Vaikka minä tai isi oltaisiin vieressä leikkimässä, alkaa pimu pitkästyä tosi nopeasti. Lelukaari, ym. leluja on kyllä mielin määrin, mutta asento on ilmeisesti huono kun ei näe riittävästi ympärilleen, pystyssä pitäisi koko ajan olla. Mietin vaan, että miten ihmeessä sitä koskaan oppii esim. ryömimään tai konttaamaan jos ei juurikaan suostu olemaan lattialla? Yritetään tietty joka paivä useaan otteeseen, mutta aina alkaa karmea huuto. Oisko jollain antaa vinkkejä miten viihtyisi paremmin vai onko tää taas jokin ohi menevä vaihe?
vauva lattialla
tiinu
71219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laittaa tueksi käsien alle vaikkapa pyyheliinarullan, niin näkee paremmin ja pystyy leluja tavoittelemaan....
ei viihdy varsinkaan mahallaan. Mutta täytynee koittaa sitä pyyherullaa. Kääntyä osaa kyllä molempiin suuntiin, mutta usein käännyttyään juuri vatsalleen hermostuu tosi nopeasti.
Tyttäremme 6kk vanha ja vasta ihan viime päivinä on oppinut olemaan hieman yksikseenkin lattialla. Syynä tähän selvästi se, että hän oppi pari viikkoa sitten kääntymään ja nyt on hieman siäistänyt sitä, että kääntyen pääsee liikkumaan. Ei hän kovin montaa minuuttia vielä jaksa yksikseen touhuta ja usein ei silloinkaan, vaikka vieressä olisi ja leikittäisi. Mutta pientä edistystä...Hiljaa hyvää tulee? Olenkin ajatellut, etten tästä aio enempää stressata... lähteepi liikkeelle sitten kun on valmis ja tahtoo. Aika raskas on mielestäni juuri tämä ikä, kun halua olisi mennä, muttei onnistu ja sitten turhautuminen / väsy iskee ja kova huuto. Mutta kylläpä se siitä =)
Ei se valtavasti helpota, kun pääsee liikkeelle. Meillä kyllä nyt jaksaa olla kauemmin vatsallaan, mutta nyt ei enää kiinnosta lelut vaan kaikki sähköjohdot yms. "kielletyt lelut". Menee vaikka esteiden yli päästäkseen niihin käsiksi. Koko ajan pitää olla vahtimassa. Lapsi siis viihtyy, äiti ei niinkään saa mitään tehtyä. Jumppamaton aika on ainakin autuaasti ohi, sehän on vain tiellä.
Meillä ei myöskään tyttö viihtynyt puolivuotiaana lattialla yhtään, ei yksinään eikä seuran kanssa, eikä olllut ennenkään kovin hyvin viihtynyt. Puolivuotiaana nostin tytön istumaan ja tuin tyynyillä niin johan rupesi viihtymään. Kahdessa viikossa hän oppi itse istumaan eikä enää tarvinut niin paljon varoa kaatumisia. Näki istualtaan paljon paremmin ja kurotteli siitä sitten leluja. Tästä oli kuitenkin se seurauksena ettei tyttö oppinut ikinä ryömimään (mitä sitä enää turhaa mönkiä kun istualtaan näkee paremmin!). Hän istuskeli 4 kuukautta ja rupesi sitten 10-kuisena suoraan konttaamaan. Tyttö oppi itse nousemaan istumaan myös vasta 10-kuisena.
.. huh. Ja minäkin kun olen ollut huolestunut 2,5kk ikäisestä tyttärestäni, joka ei suostu olemaan mahallaan kuin ehkä 3 sekuntia. Kaikesta sitä huolestuukin!
Kiitokset vinkeistä ja kiva kuulla että muilla on samantapaisia "ongelmia". Uskon ettei se liikkeelle lähtökään mitään herkkua ole, kun saa olla sitten koko ajan perään katsomassa. Sitä vaan esikoisen kanssa kummastelee kaikkia asioita... :)