Taisin osua arkaan aiheeseen, kun nostin esiin yliopistojen ja korkeakoulujen tason laskemisen.
On tietenkin ikävää niille jotka opiskelevat näissä oppilaitoksissa, että näin on käynyt.
Tämä on sitä 90-luvulla alkanutta kehitystä, joka on vaikuttanut kautta linjan koko ammatilliseen koulutusjärjestelmään.
Tästä eivät yliopistot ja korkeakoulut ole poikkeuksia.
Suurentuneet sisäänottomäärät pudottavat tasoa, kun opetusresurssit eivät seuraa perässä. Ei ennenkään 80-luvulla yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelijat sentään ihan laiskotelleet, kun kursseja suorittivat ja kuitenkin oli enemmän opetusta tarjolla.
90-luvun loppupuolella oli HYKS:n henkilökunnan lehdessä erään lääkiksen professorin kirjoitus, jossa hän pahoitteli opiskelija-aineksen huonontumista ja kun joutuu niin monen päästämään kursseista armosta lävitse. Ko. professori ilmaisi huolestuneisuutensa tulevan lääkärikunnan tasosta.
Lääkiksen opiskelijat ovat marssineet huonon opetuksen takia ja osoittaneet mieltä.
Nyt minulle oli uutinen, se että helsingin kauppakorkeakoululla menee huonosti. Miten on TKK:n laita? Kyllä sielläkin täytyy näkyä valmistuvien tasossa pienemmän opetusresurssit suhteessa opiskelijamääriin.
Ammattikorkeakoulupuolen tason laskua ei voi sanoa, koska se on uusi koulutusmuoto. Taso on heikko ainakin STADIA:n insinööripuolella, eikä se ollut minulle mikään uutinen tiesin sen jo.
Perus fakta on se, ettei mitenkään voida minkään tason oppilaitoksessa pitää tiettyä tasoa yllä jos sisäänottomääriä lisätään, eikä resurssit seuraa perässä. On naivia kuvitella, että yliopistoissa ja korkeakouluissa vallitsisi se 80-luvun taso jolloin valmistuvien kandien ja maistereiden tutkinto oli arvossaan.
Tää tietysti kiukuttaa niitä, jotka opiskelevat näissä oppilaitoksissa ja arvostavat niitä sille tasolle josta maine on peräisin ja mikä on vain historiaa.
Ilmeisimmin näyttäisi siltä, että oppilaitosten laatutaso on laskenut kautta linjan.
Voi miettiä vastaako vaativuuksiltaan 90 luvun merkonomi 80 luvun merkanttia, 90-luvun amk-insinööri 80 luvun teknikkoa. Vanha datanomi poistui ja tuli uusi ammattikoulutason datanomi, jne...
Ovatko nykyiset amk-tason tutkinnot 80-luvun opistotason tutkinnon tasoisia vaativuudeltaan ja onko nykyiset kandi-tason tutkinnot niitä joita pitäisi ammattikorkeakoulutason tutkintojen olevan.
Eli 80-luvun mitta-asteikolla mitattuna, kandi näyttäisi pudonneen sille tasolle, jolla amk-tutkintojen pitäisi olla.
Vastaako 2000-luvun maisteritutkinto 80-luvun kanditutkintoa?
On tietenkin ikävää niille jotka opiskelevat näissä oppilaitoksissa, että näin on käynyt.
Tämä on sitä 90-luvulla alkanutta kehitystä, joka on vaikuttanut kautta linjan koko ammatilliseen koulutusjärjestelmään.
Tästä eivät yliopistot ja korkeakoulut ole poikkeuksia.
Suurentuneet sisäänottomäärät pudottavat tasoa, kun opetusresurssit eivät seuraa perässä. Ei ennenkään 80-luvulla yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelijat sentään ihan laiskotelleet, kun kursseja suorittivat ja kuitenkin oli enemmän opetusta tarjolla.
90-luvun loppupuolella oli HYKS:n henkilökunnan lehdessä erään lääkiksen professorin kirjoitus, jossa hän pahoitteli opiskelija-aineksen huonontumista ja kun joutuu niin monen päästämään kursseista armosta lävitse. Ko. professori ilmaisi huolestuneisuutensa tulevan lääkärikunnan tasosta.
Lääkiksen opiskelijat ovat marssineet huonon opetuksen takia ja osoittaneet mieltä.
Nyt minulle oli uutinen, se että helsingin kauppakorkeakoululla menee huonosti. Miten on TKK:n laita? Kyllä sielläkin täytyy näkyä valmistuvien tasossa pienemmän opetusresurssit suhteessa opiskelijamääriin.
Ammattikorkeakoulupuolen tason laskua ei voi sanoa, koska se on uusi koulutusmuoto. Taso on heikko ainakin STADIA:n insinööripuolella, eikä se ollut minulle mikään uutinen tiesin sen jo.
Perus fakta on se, ettei mitenkään voida minkään tason oppilaitoksessa pitää tiettyä tasoa yllä jos sisäänottomääriä lisätään, eikä resurssit seuraa perässä. On naivia kuvitella, että yliopistoissa ja korkeakouluissa vallitsisi se 80-luvun taso jolloin valmistuvien kandien ja maistereiden tutkinto oli arvossaan.
Tää tietysti kiukuttaa niitä, jotka opiskelevat näissä oppilaitoksissa ja arvostavat niitä sille tasolle josta maine on peräisin ja mikä on vain historiaa.
Ilmeisimmin näyttäisi siltä, että oppilaitosten laatutaso on laskenut kautta linjan.
Voi miettiä vastaako vaativuuksiltaan 90 luvun merkonomi 80 luvun merkanttia, 90-luvun amk-insinööri 80 luvun teknikkoa. Vanha datanomi poistui ja tuli uusi ammattikoulutason datanomi, jne...
Ovatko nykyiset amk-tason tutkinnot 80-luvun opistotason tutkinnon tasoisia vaativuudeltaan ja onko nykyiset kandi-tason tutkinnot niitä joita pitäisi ammattikorkeakoulutason tutkintojen olevan.
Eli 80-luvun mitta-asteikolla mitattuna, kandi näyttäisi pudonneen sille tasolle, jolla amk-tutkintojen pitäisi olla.
Vastaako 2000-luvun maisteritutkinto 80-luvun kanditutkintoa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Totta on, että resurssit eivät ole seuranneet perässä opiskelijamäärien kehityksessä. Erona AMK- ja yliopistosektorien välillä on kuitenkin se, että yliopistosektori on pyrkinyt kaventamaan sisäänottomääriä samalla kun AMK:t ovat päinvastoin kasvattaneet niitä. Esim. TKK:ssa huomattiin kehitys jo aikaisessa vaiheessa ja asiaan puututtiin, koska ei ole tarkoituksenmukaista valmistaa DI:tä kortistoon. Sen sijaan AMK:ta tämä asia ei tunnu huolestuttavan, vaan ne päinvastoin nostavat sisäänottomääriä jatkuvasti.
"On naivia kuvitella, että yliopistoissa ja korkeakouluissa vallitsisi se 80-luvun taso jolloin valmistuvien kandien ja maistereiden tutkinto oli arvossaan."
Ihan samalla tavalla arvossaan ne tutkinnot ovat tänäänkin. Erona ehkä se, että kun avoimeen talousjärjestelmään on jo totuttu niin ei tarvita nuoria asiantuntijoita kertomaan miten suuressa maailmassa asiat on. Voisi karrikoiden sanoa, että 80-luvun virheistä on opittu, ja nykyään 5-kymppisetkin osaavat käyttää "ATK:ta" ja pörssissäkin käydään jo johdannaiskauppaa. Niin ne ajat muuttuvat.
"Ovatko nykyiset amk-tason tutkinnot 80-luvun opistotason tutkinnon tasoisia vaativuudeltaan ja onko nykyiset kandi-tason tutkinnot niitä joita pitäisi ammattikorkeakoulutason tutkintojen olevan."
Nykyiset AMK-tutkinnot vastaavat opistotason tutkintoja, mutta näin oli tarkoituskin. Opistotasolta valmistuneethan toimivat juuri niissä työtehtävissä, joissa AMK:sta valmistuvatkin tulevat toimimaan. Jos joku on jossain vaiheessa kuvitellut jotain muuta on hän erehtynyt. Tuskinpa opetusministeriössäkään on lähdetty siitä, että kaikki "oikeat" duunit katoaa Suomesta ja kaikkien kansalaisuuden omaavien hommiksi jää johtotehtävät. Siis AMK:n tarkoitus ja tehtävä oli korvata opistotaso ja sen se on tehnytkin.
Kandin tutkinnot ovat ihan samoja tutkintoja kuin aina ennenkin, eikä AMK-tutkinnon ole ikinä ollut tarkoituskaan olla "kandin tutkinnon tasoinen". Jos tämä olisi ollut tarkoitus niin olisi varmaan aikoinaan lopetettu opistotaso ja lisätty vastaavasti yliopistollisen koulutuksen määrää ja siirretty opistojen resurssit yliopistoille. Tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan AMK-tutkintojen tarkoitus oli puhtaasti korvata opistotason tutkinnot ja tehdä Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä näin vertailukelpoinen esim. muiden EU-maiden kanssa. Vaikka AMK-tutkinto siis rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon ei se kuitenkaan ole sama asia.
"Jos tämä olisi ollut tarkoitus niin olisi varmaan AMK-tutkintojen tarkoitus oli puhtaasti korvata opistotason tutkinnot ja tehdä Suomalaisesta koulutusjärjestelmästä näin vertailukelpoinen esim. muiden EU-maiden kanssa. Vaikka AMK-tutkinto siis rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon ei se kuitenkaan ole sama asia."
Tai sitten halutaan luoda tietynlainen mielikuva, ja kuitenkin säästösyistä ajetaan koulutustasoa alespäin, karsimalla resursseja. Itse olen ymmärtänyt, että yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisättiin huomattavasti 90-luvun it-buumin aikoihin. Tuskin resurssit sentää perässä seurasivat.
Esim. matikan ja tietojenkäsittelytieteen-laitoksille pyrkivien matemaattiset valmiudet ovat heikentyneet, tästä on ollut tiedotusvälineissä jo 90-luvulla juttua.
Tätä varten on sitten yritetty asioita paikata perustamalla erilaisia matikkaryhmiä ja suuntauksia ym. lukioihin, joissa opiskellaan enemmän matikkaa. Ennen oli vain tarjolla lukioissa pitkä matikka, alan yliopisto-opintoihin haluaville.
"Itse olen ymmärtänyt, että yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisättiin huomattavasti 90-luvun it-buumin aikoihin. Tuskin resurssit sentää perässä seurasivat."
Ei niitä aloituspaikkoja mitenkään merkittävästi lisätty yliopistoissa. Aloituspaikkojen lisäys tietojenkäsittelypuolella tuli siitä, että AMK-järjestelmän käyttöönotossa korvattiin opistotason aloituspaikat ja samalla lisättiin uusia. Siis AMK:t vastasivat huutoon lisäpaikkojen tarpeesta.
"Esim. matikan ja tietojenkäsittelytieteen-laitoksille pyrkivien matemaattiset valmiudet ovat heikentyneet, tästä on ollut tiedotusvälineissä jo 90-luvulla juttua."
Tämä on aivan totta ja syyt ovat selvät. Tasoryhmistä luopuminen peruskoulussa on selvästi huonontanut matematiikan osaamista, koska hyvätkin oppilaat joutuvat nykyään opiskelemaan huonompien tahdissa ja ehdoilla. Tästä on myös käyty julkista keskustelua eikä ole montakaan viikkoa siitä kun Hesarin yleisönosastolla vaadittiin tasoryhmien palauttamista. Tietenkään vasemmisto ei hyväksy tätä, koska se sotiin stalinistista tasapäistämismentaliteettia vastaan. Näin ei siis jatkossakaan ole syytä odottaa matematiikan tason nousua.
"Tätä varten on sitten yritetty asioita paikata perustamalla erilaisia matikkaryhmiä ja suuntauksia ym. lukioihin, joissa opiskellaan enemmän matikkaa. Ennen oli vain tarjolla lukioissa pitkä matikka, alan yliopisto-opintoihin haluaville."
Myöskin luokaton lukio on huonontanut matematiikan asemaa, koska esim. pitkän oppimäärän lukijat voivat kuitenkin kirjoittaa lyhyen oppimäärän YO-kokeissa. Myöskin pitkästä matematiikasta luopuminen on helppoa, eikä matematiikkaa tarvitse lukea yhtä paljon kuin ennen. Valinnaiset kurssit on näet helppo jättää pois ja korvata vaikka kuvaamataidolla.
Jos joku lääkiksen proffa on päästänyt 90-luvulla ARMOSTA oppilaita kurssistaan läpi, HÄN on suurin syypää lääkärikunnan tason tippumiseen. Oli opiskelija-aines mitä tahansa, armosta ei saa ketään missään olosuhteissa päästää ihmisiä hoitamaan.
Suurentuneet sisäänottomäärät monella alalla pudottavat oppilasaineksen tasoa. Itse tutkinnon vaatimuksiin se ei vaikuta, tai ainakaan ei saisi vaikuttaa.
Stadian insinöörioppilaana täytyy sanoa, että jos lähiopetusta saa nykyään kolmen vuoden edestä neljässä vuodessa entisen neljän sijaan, suuntaus on huolestuttava. Puuttuvaa vuotta yritetään korvata omalla ajalla tapahtuvalla opiskelulla, mutta se ei ole oikea suuntaus. Varsinkin kun suurien sisäänottomäärien myötä opiskelija-aines on heikentynyt, niin eikö silloin tarvittaisi pikemminkin enemmän lähiopetusta. Tämä näkyykin suurena keskeyttäjien määränä. Itse insinööritutkinnon tavoitteet ja taso eivät ole olennaiseti muuttuneet, mutta optuksen vähyys ei voi olla näkymättä.
Kun Stadia aikoinaan muodostettiin, siihen liitettiin eri alojen koulutussuuntia, jotka imivät varoja tekniikan ja liikenteen opetuksesta ja seuraukset ovat nyt nähtävillä. Jos ihmiset kuvittelevat, että huonontunut insinöörikoulutuksen taso koskee ainoastaan Stadiaa, olette väärässä. Tilanne on ympäri suomen sama, ellei huonompikin.
Valtiovallan toimesta aloituspaikkoja insinööriopintoihin ollaan lähivuosina vähentämässä. Ulosmarssimme siis huomioitiin.
80-luvun opistoinssiä ja 2000-luvun AMK-inssiä lienee turha verrata. Itse asiassa se tuntuu lähinnä naurettavalta. 2000-luvun inssi joutuu opiskelemaan suunnattoman määrän enemmän tietotekniikkaa ja sen sovelluksia kuin 80-luvun inssit. Tämä tapahtuu osittain muiden "perus"aineiden kustannuksella, joiden tasoa yleensä verrataan. Maailma muuttuu ja tekniikka kehittyy. Jos tämä on vaikeaa ymmärtää, on parempi jäädä eläkkeelle.
Suuri kiitos, että täälä käydään kerrankin rakentavaa keskustelua lapsellisen eipäs-juupas -väittelyn sijaan.
Näinhän se menee, että tutkintovaatimukset eivät saisi muuttua oppilasaineksessa tapahtuvien muutosten mukana. Kuitenkin kun rahoitus on riippuvaista valmistumismääristä niin kiusaus tuotantolinja-ajatteluun on suuri.
Ongelma ei kuitenkaan koske pelkkiä Stadian insinöörejä, tai edes pelkkiä insinöörejä. Tuntuu jokseenkin omituiselta, että esim. tradenomit dissaavat insinöörejä ja pitävät itseään jonain ihme bisnesmiehinä jo pelkän kouluun pääsynsä takia. Tuntuu markkinointi purreen ja realismi kadonneen aika monen tradenomin mielipiteistä. Ainakin omassa tuttavapiirissä insinööriopiskelijat tuntuvat kulkevan jalat maassa ja olevan oikeasti oppimassa jotain koulustaan. Tradeopiskelijat esiintyvät isoin elein, mutta tuntuu etteivät osaa mitään. Ja ne niiden iänikuiset ryhmätyöt lapsellisuuksineen ovat kaiken huippu =).
No joo nyt lähdettiin taas lipsumaan aiheesta. Ongelma on tosiaan olemassa ja sen juuret ovat aivan siellä korkeimmalla tasolla. Koulutuspoliittinen linjaus, jonka mukaan 70% ikäluokasta korkeakoulutetaan ei ole järkevä. 70% ikäluokasta ei koskaan voi päästä asemaan, jossa korkeakoulutus olisi välttämätön tai edes tarpeellinen, ei ilman, että 80% näistä 70 prosentista muuttaa ulkomaille. Suomessa tarvitaan duunareita, ja Suomessa tarvitaan käytännön osaajia. Korkeakoulutettuja tarvitaan ehkä hitusen enemmän kuin raskaan teollisuuden kulta-aikoina, mutta ei nyt sentäs puolta ikäluokasta!
Ammattikorkeakoulujen, ainakin Stadian tekniikan ja liikenteen toimialan rahoitus tulee opiskelijamääristä, ei valmistuneiden määrästä. Olisi ehkä jopa hyvä, että rahoitus tulisi valmistuneiden määrästä tutkintovaatimuksiin koskematta. Tällöin koulun olisi keskityttävä olennaiseen, eli opetukseen, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisimman hyvää opetusta, joka puolestaan johtaisi mahdollisimman monen valmistumiseen. Kuten mainitsit, vaarana kuitenkin on, että kiusaus tuotantolija-ajatteluun olisi suuri. Tästä syystä olisi tutkintovaatimuksista pidettävä ulkopuolisen tahon toimesta tiukasti kiinni. En tiedä miten tämä olisi mahdollista toteuttaa, mutta ideana...
En itsekään ymmärrä valtiovallan linjauksia. Ihmiset lähtevät tuhlaamaan elämästään useita vuosia, jotta valmistuvat työttömiksi. En haluaisi parjata tradenomeja, mutta tuntuu täysin käsittämättömältä kouluttaa joka toinen tradenomi "turhaan". Eli tunnettu tosiseikkahan on, että vain n. 50% tradenomeista työllistyy valmistuttuaan koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Insinööreillä vastaava luku on n. 80 %. Miksi se on lääkäreillä ja juristeilla 100%?
->Halutaan turvata taso ja kaikille valmistuneille työtä. Miksi sitä tasoa ja työtä ei haluta turvata kaikien alojen opiskelijoille? Kuka on vastuussa? Kuka korvaa hukkaan heitetyt vuodet?
Entinen opetusministeri Tuula Haatainen puhui työmarkkinoiden ennustettavuuden vaikeudesta. Mitä vaikeaa on nähdä täysin päivänselvien asioden yhteydet toisiinsa? Jos valmistuu 50% liikaa tradenomeja, miksi niitä pitää niin jumalattoman paljon kouluttaa? Jos valmistuu 20% liikaa insinöörejä, miksi niitä pitää niin paljon kouluttaa(inssien suhteen asia on järkevöitymässä, koska sisäänottomääriä ollaan vähentämässä)?
Valtiovaltamme virheet koulutuspolitiikassa näkyvät jo monilla aloilla.
on totta että nykyään inssit joutuvat opettelemaan paljon tietotekniikkaa ja uusia ohjelmia, mutta on asialla kääntöpuolensakkin. Mitä on otettu opetussuunnitelmasta pois jotta nämä tietotekniikat ja muut "työyhteisön johtamiset" ovat tulleet paikalle. Ikävä kyllä totuus on se että raaka tekniikan osaaminen on vähentynyt opetuksen vähentymisen vuoksi.
Kuten äsken mainitsin:
2000-luvun inssi joutuu opiskelemaan suunnattoman määrän enemmän tietotekniikkaa ja sen sovelluksia kuin 80-luvun inssit. Tämä tapahtuu osittain muiden "perus"aineiden kustannuksella, joiden tasoa yleensä verrataan.
Näillä "perus"aineilla tarkoitin juuri samaa mitä sinäkin. Opetusta olisi tietenkin lisättävä samassa suhteessa kun uutta asiaa tulee. Perusasiosta ei pitäisi tinkiä. Uskon, että muutos on tulossa ja nopeasti.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että joillakin aloilla on, opistojen muututtua AMK:ksi, opetuksen taso laskenut kuin lehmän häntä. Mielestäni on käsittämätöntä, että esim. sairaanhoitajakoulutukseen tungetaan paljon alaan kuulumatonta potaskaa pakollisiksi kursseiksi. Näin saamme sairaaloihimme vastavalmistuneita hoitajia, jotka eivät osaa edes verenpainetta mitata, koska tätä taitoa ei koskaan koulussa labratunneilla opetettu. Nämä paljon kaikesta "turhasta" (atk, hoitotiede ym.)kaiken tietävät hoitajat luovat näitä kuuluisia urbaaneja legendoja tunkemalla yskänlääkkeitä suoraan suoneen ja tarjoamalla suppoja suun kautta.
Tradenomi-puolen suurin ongelma lienee kuitenkin se, ettei työnantajapuolella vieläkään ole oikein käsitystä tradenomiopintojen sisällöstä. Eikä tämä ole ihme, kun lukee lehdissäkin olevia keskusteluja.
Bisnes on kuitenkin jokaisen tradenomin opinnoissa tavalla tai toisella mukana. Siitä huolimatta jokainen tradenomi ei kykene toimimaan jokaisen tradenomin ammatissa. Tämä työnantajien tulisi ymmärtää.
On erikseen markkinoinnin tradenomit, tietojenkäsittelyn tradenomit, tietohallinnon tradenomit, laskennan tradenomit jne. Mielestäni tätä seikkaa tulisi korostaa enemmän keskusteltaessa työnantajapuolen kanssa.
Kun alkaa miettiä, mihin kaikkeen tradenomeja loppujen lopuksi koulutetaan, ei se 7000 per vuosi enää kuulostakaan niin korkealta. Tosin, vähempikin riittäisi. 4000, anyone?
"Kun alkaa miettiä, mihin kaikkeen tradenomeja loppujen lopuksi koulutetaan, ei se 7000 per vuosi enää kuulostakaan niin korkealta. Tosin, vähempikin riittäisi. 4000, anyone?"
Niin ei kuulosta paljolta jos mietit pelkästään niitä aloja, joille koulutetaan. Pointti on kuitenkin se, että suurin osa esim. mainosalan duuneista on sellaisia, jotka sopivat hyvin merkonomeille. Samoin laskentatoimen hommat. Ja kun johtotehtävät on taas aika pitkälti korvamerkitty ekonomeille herää kysymys mihin tradenomeja koulutetaan. Osa koulutetaan täysin turhaan, eli tekevät jotain oman alan ulkopuolella. Osa koulutetaan selvästi alemman tason tehtäviin, koska korkean tason hommia ei riitä. Jos 20 työtehtävästä yksi on esimiestehtävä niin jokainen voi miettiä itse. Mistä tulevat ne 19 duunaria? Tietysti osa tradenomeista tekee juuri sitä mihin on kouluttautunutkin, mutta joka tapauksessa liian harva. Tämä on kaikkien, koko ytheiskunnan, ongelma.
Kun tulee lisää opiskeltavia asioita, joistain perusasioista on pakko karsia.
Ei tradenomit ole koulutuksen kehityksen suhteen sen paremmassa asemassa, kyllä säästövaatimukset ovat silläkin tasolla kovat.
Osittain varmasti pitää paikkansa. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että tietotekniikka myöskin helpottaa monia asioita. Piirrustuksia ei enää tehdä käsin, vaan nopeasti ja kätevästi suunnitteluohjelmilla. Analysointi, mallinnus, sekä monet muut ennen paljon aikaa vieneet asiat hoituvat huippuunsa kehitetyillä softilla. Itse asiassa insinöörit eivät käytä matematiikkaa työssään niin paljon kuin ennen. Ohjelmistot ovat kuin mustia laatikoita, joiden toiminta teoreettisessa mielessä saattaa monille jäädä hieman epäselväksi. Nykyään onkin täysin mahdotonta olla tietoinen jokaisen käyttämänsä ohjelman sielunelämästä, kunhan ymmärtää miksi sitä käytetään ja mihin siitä saatuja tuloksia käytetään. Tämä on suuntaus.
"Tradenomi-puolen suurin ongelma lienee kuitenkin se, ettei työnantajapuolella vieläkään ole oikein käsitystä tradenomiopintojen sisällöstä."
Eli: Tradenomien suurin ongelma on se, että työnantajat eivät osaa palkata omaa väkeään oikein (kun eivät palkkaa tradenomeja tarpeeksi korkeisiin ja juuri heille räätälöityihin tehtäviin)" :D
Eiköhän työnantajapuolella ole kuitenkin kypsempi ja kokeneempi näkemys siitä mitä he tarvitsevat...
Ja työnantajaa maksaa palkaa siitä, että SE työ tulee tehdyksi, jolle työnantaja tarvitsee tekijän - ei siitä, että joku tradenomi saisi tehdä juuri sitä hommaa, joka häntä sattuu kiinnostamaan.
Minä näkisin asian näin päin: Tradenomien suurin ongelma lienee siinä, että HEILLÄ ei ole oikein käsitystä siitä mitä työelämässä oikeasti tehdään ja mihin heidän omat rahkeensa riittävät.
"On erikseen markkinoinnin tradenomit, tietojenkäsittelyn tradenomit, tietohallinnon tradenomit, laskennan tradenomit jne. Mielestäni tätä seikkaa tulisi korostaa enemmän keskusteltaessa työnantajapuolen kanssa."
Eikös teidän pitänytkään olla niitä busineksen moniosaajia ja tosi ammattilaisia, joilta taittuu homma kuin homma? Eiväthän tulevat johtajat voi olla noin kapea-alaisia, eiväthän? :D
Sitten kun/jos pääset ihan aikuisten oikeaan työelämään, huomaat varmaan aika pian, että niissä samoissa AMK:issa, joissa nykyään koulutetaan markkinointitradenomeja, laskentatradenomeja, IT-tradenomeja jne., koulutettiin siihen aikaan kun ne olivat vielä nimeltään opistoja, vuosikymmenet markkinointimerkonomeja, laskentamerkonomeja, datanomeja jne.... (datanomeja tosin ei koulutettu niin pitkään kuin noita muita). Sinä huomaat sen aikanaan, ja työnantajat ovat tienneet sen jo ennen kuin sinä synnyit. Kyllä TYÖNTANTAJAT tietävät missä mennään - turha heitä on tradenomien joukkotyöttömyydestä syyttää. Hehän vain yrittävät pitää firmansa pystyssä. :D
Niinpä niin. Työnantajat eivät käsitä, että tradenomit ovat suoraan koulusta tullessaan valmiita huippuammattilaisia, ja ovat jo valmiiksi niin korkeasti koulutettuja, ettei heidän enää ikinä tarvitse oppia mitään lisää. Turha haaskata tradenomien hirmuisia resursseja ja niiden hankkimiseksi uhrattuja moniaita vuosia sijoittamalla heidät tehtäviin joissa pitäisi tehdä jotain muuta kuin mitä he jo osaavat.
Kuule poika, se todellinen oppiminen alkaa vasta työelämässä, ja koulu antaa vain pohjatietoja joiden avulla jäsentää oppimaansa. Koulun pitäisi antaa myös valmiuksia uuden oppimiseen, mutta siinä AMK on vissiin epäonnistunut ainakin tradenomien kohdalla. Oikea asenne on niitä tärkeimpiä valmiuksia työelämässä, ja jos sinne lähdetään takki levällään "osaamaan", niin ei hyvin käy. Ei se koulutus, vaan halu oppia lisää.
... Suomessa. Tämä ratkaisisi kaikki ongelmat, esim:
- säästöjä
- AMK:t voidaan virallistaa yliopistoiksi
- suurin osa kansasta saa akateemisen koulutuksen
- ei mussutusta liian teoreettisesta koulutuksesta
- akateemisilla on oikea ammatti
- akateemiset eivät lähde ulkomaille parempiin hommiin
Toi oli ensimmäinen järkevä ajatus minkä mä oon tältä palstalta lukenut!!! On tossakin kyllä se ongelma, että jos AMK:t virallistetaan yliopistoiksi niin sitten meillä on taas yliopistoja. Mutta voishan nekin sitten lopettaa. Olis kaikilla hommia kun ammattikoulu olis ylin opetustaso ja kaikki oikeesti osais jonkun ammatin eikä pelkästään jotain vitun teoriaa. Opettajat vois palkata ulkomailta tai antaa semmoisten opettaa amiksessa jotka on ollu pitkään töissä ja tosiaan osaa.