hiekan paino

mitä sää horiset

jggj kirjoitti:

mitä sää horiset

http://www.koneyrittajat.fi/Raiku/index.html
löytyy muunnosohjelma

Ei ole uutta , semmosia ne on.

eli jos on 1000 kiloa perunoita ja ne laitetaan murskaksi samassa astiassa niin sitten ne on tiiviimmin ja painaa enää 800 kg!
Fiksua, eikös vaan!

Joo niin varmaan. Ja se 200 kg häviää minne? Muuttuuko se energiaksi?

Tonni hiekka painaa sen tonnin - oli tiivistettynä tai ei - aika uskomatonta päättelyä ihmisillä.

Kuutio hiekkaa painaa 1500-2000 kiloa riippuen hiekan materiaalista ja kosteudesta.

Hiekan painon voi itse tarkistaa täyttämällä litran mitan sillä ja punnitsemalla sen vaa'alla - kun kuutio on 1000 litraa niin kerro saamasi litran paino tuhannella ja saat hiekkakuution painon.

Tonni hiekkaa painaa 1000 kg

tuossa varmaankin oli se, että kysyjähän melko varmasti tietää vesikuution painon, johon hän salaa mielessään yrittää yhtä isoa hiekkakuutiota vaaittaa, mutta hän epäröi kysyä suoraan, mistä ja milloin voipi kelistä ja sorakuopasta riippumatta tietää ihan varmasti, onko se hiekkakuutio painavenpi kuin se vastaava vesikuutio, ettei napsahda peräkärristä toinenkin akseli poikki: nythän onpi hyvinkin pitkälti niin, että kätevä kotikonsti eli tee-itse-raskaustesti tuon toteamiseen minimibudjetilla onpi heittää kourallinen sitä hiekkaa lähinpään lammikkoon tahi muuhun vastaavaan vettä täynnä olevaan paikkaan, jolloin koetuloksista voidaan päätellä, että se hiekka painaa silloin vähemmän kuin sitä vastaava vesitilavuus, jos se hiekka jaaäpi sen vede pinnalle kellumaan ja silloin enänpi kuin sitä vastaava vesitilavuus, jos se hiekka painuupi sinne veden pohjalle.

Raskaustesti kirjoitti:

tuossa varmaankin oli se, että kysyjähän melko varmasti tietää vesikuution painon, johon hän salaa mielessään yrittää yhtä isoa hiekkakuutiota vaaittaa, mutta hän epäröi kysyä suoraan, mistä ja milloin voipi kelistä ja sorakuopasta riippumatta tietää ihan varmasti, onko se hiekkakuutio painavenpi kuin se vastaava vesikuutio, ettei napsahda peräkärristä toinenkin akseli poikki: nythän onpi hyvinkin pitkälti niin, että kätevä kotikonsti eli tee-itse-raskaustesti tuon toteamiseen minimibudjetilla onpi heittää kourallinen sitä hiekkaa lähinpään lammikkoon tahi muuhun vastaavaan vettä täynnä olevaan paikkaan, jolloin koetuloksista voidaan päätellä, että se hiekka painaa silloin vähemmän kuin sitä vastaava vesitilavuus, jos se hiekka jaaäpi sen vede pinnalle kellumaan ja silloin enänpi kuin sitä vastaava vesitilavuus, jos se hiekka painuupi sinne veden pohjalle.

Lue lisää

"Esimerkiksi kuutio hiekkaa painaa 1 600 kiloa, jolloin sitä mahtuu kärryyn sallituissa painorajoissa ehkä vain 25 senttimetrin kerros."

Sivulla:
http://www.farmi.fi/faq_lastauksesta.htm

Eri aineiden kuutiopainoja:
Betoni 2 200 kg
Graniitti 2 800 kg
Heinät, oljet, irrallaan 70 kg
Heinät, oljet, puristettuna 280 kg
Hiekka, karkea 1 500 kg
Hiekka, kostea 2 000 kg
Jauhot 650 kg
Jää 800 kg
Kaurat 460 kg
Kirjat 800 kg
Koivupuu, ilmakuiva 650 kg
Koivupuu, tuore 850 kg
Kuusipuu, ilmakuiva 450 kg
Kuusipuu, tuore 800 kg
Lasi 2 600 kg
Leppä, ilmakuiva 500 kg
Leppä, tuore 750 kg
Lumi, irrallaan 180 kg
Lumi, sullottu 800 kg
Marmori 2 700 kg
Multa, kuiva 1 600 kg
Multa, kostea 2 000 kg
Mäntypuu, ilmakuiva 550 kg
Mäntypuu, tuore 900 kg
Paperi 1 100 kg
Perunat 650 kg
Puuhiili 220 kg
Sahajauhot 400 kg
Savimaa, kuiva 1 600 kg
Savimaa, tuore 2 100 kg
Sementti 1 200 kg
Sora 1 900 kg
Tammipuu 500 kg
Tiili 1 600 kg
Turve, ilmakuiva 400 kg
Turve, kostea 640 kg
Vuolukivi 3 200 kg

Nestemäiset aineet, paino / 1 litra:
Alkoholi 0,79 kg
Bensiini 0,69 kg
Maito 1,03 kg
Merivesi 1,03 kg Paloöljy 0,80 kg
Terva 1,20 kg
Tärpätti 1,87 kg
Vesi 4 astetta 1,00 kg

Näin on kirjoitti:

"Esimerkiksi kuutio hiekkaa painaa 1 600 kiloa, jolloin sitä mahtuu kärryyn sallituissa painorajoissa ehkä vain 25 senttimetrin kerros."

Sivulla:
http://www.farmi.fi/faq_lastauksesta.htm

Eri aineiden kuutiopainoja:
Betoni 2 200 kg
Graniitti 2 800 kg
Heinät, oljet, irrallaan 70 kg
Heinät, oljet, puristettuna 280 kg
Hiekka, karkea 1 500 kg
Hiekka, kostea 2 000 kg
Jauhot 650 kg
Jää 800 kg
Kaurat 460 kg
Kirjat 800 kg
Koivupuu, ilmakuiva 650 kg
Koivupuu, tuore 850 kg
Kuusipuu, ilmakuiva 450 kg
Kuusipuu, tuore 800 kg
Lasi 2 600 kg
Leppä, ilmakuiva 500 kg
Leppä, tuore 750 kg
Lumi, irrallaan 180 kg
Lumi, sullottu 800 kg
Marmori 2 700 kg
Multa, kuiva 1 600 kg
Multa, kostea 2 000 kg
Mäntypuu, ilmakuiva 550 kg
Mäntypuu, tuore 900 kg
Paperi 1 100 kg
Perunat 650 kg
Puuhiili 220 kg
Sahajauhot 400 kg
Savimaa, kuiva 1 600 kg
Savimaa, tuore 2 100 kg
Sementti 1 200 kg
Sora 1 900 kg
Tammipuu 500 kg
Tiili 1 600 kg
Turve, ilmakuiva 400 kg
Turve, kostea 640 kg
Vuolukivi 3 200 kg

Nestemäiset aineet, paino / 1 litra:
Alkoholi 0,79 kg
Bensiini 0,69 kg
Maito 1,03 kg
Merivesi 1,03 kg Paloöljy 0,80 kg
Terva 1,20 kg
Tärpätti 1,87 kg
Vesi 4 astetta 1,00 kg

Lue lisää

Eikös bensan ominaispaino ole 0,75 - eli kuutio bensaa painaa 750kg?

9,81 N

Niin sehän riippuu siitä puhutaanko irto- vai kiintokuutioista???
Ja märkä- vai kuivatilavuuspainosta??

Löyhtymiskertoimen ymmärrän mutta mikä on ryöstökerroin?
Liittyykö se jotenkin koneyrittäjään:)

nnmkkk..- kirjoitti:

Löyhtymiskertoimen ymmärrän mutta mikä on ryöstökerroin?
Liittyykö se jotenkin koneyrittäjään:)

Ryöstökertoimella tarkoitetaan kaivamisessa seuraavaa:

Fiktiivinen esimerkkikuoppa:
Kaivettavan kuopan teoreettinen koko on 1x1x1 metriä eli 1 m3ktr (kiintoteoreettinen kuutiometri)

Kun kuoppa kaivetaan, siitä tulee esimerkiksi 1,05x1,1x1,05 metrin kokoinen, jolloin kuopan koko onkin 1,21 m3.

Tästä päästään ryöstökertoimeen, eli mikä on oikeasti kaivetun kuopan ja teoreettisen kuopan välinen ero.

Esimerkkitapauksessa ryöstökerroin olisi 1,21/1 = 1,21. Ryöstökerroin vaihtelee, riippuen mm. kuopan suuruudesta (kuutiometrin kuoppa liian isolla kauhalla vai 100 m3 putkikaivanto tiiviiseen maahan kaivannon leveyteen sopivalla kauhalla), maaperän kaivettavuudesta (onko maaperässä suuria lohkareita, sortuvatko penkat helposti jne.) ja myös kaivajan tarkkuudesta. Aiemman linkin muunnostaulukot antavat suuntaa arviointiin.

Ryöstökerroin liittyy myös esim. kallion louhintaan. Jos halutaan louhia vaikkapa räjähteillä tietty kohta kalliosta 5 metrin syvyyteen rakennuksen perustusten pohjaksi, täytyy porareiät ja panostus ulottaa tuota tasoa syvemmälle, jotta kuopan pohjalle jäävät "kynnet" reikärivien välissä eivät ulotu tuon vaaditun syvyyden yläpuolelle. Jälkikäteen korjaileminen, yhden nyppylän louhiminen erikseen maksaa maltaita verrattuna koko työn onnistumiseen yhdellä kertaa. Ryöstökerroin kertoo tässäkin tapauksessa toteutuneen louhinnan ja teoreettisen kuopan välisen kertoimen.


Kuoppa kaivetaan todellisuudessa aina suuremmaksi kuin teoreettinen tarve, koska teoreettinen kuoppa on etukäteen määrätty ehdoton minimi ja jälkikäteen tehtävä lisäkaivuu on yleensä kallista. Helpompaa ja halvempaa on siis kaivaa hieman liikaa kuin liian vähän.

Ryöstökertoimen lisäksi kaivamisessa (samalla tavalla myös louhinnan jälkeisessä massojen siirrossa) täytyy ottaa huomioon edellä mainittu löyhtyminen ja lisäksi tiivistyminen.

Kuopassa oleva maa (tai kiintokallio) on tiivistynyt tiettyyn tiheyteen, jota pidetään kiintoteoreettisena kuutiometrinä (oletuksena että aines esiintyy luonnollisessa tilassaan maksimitiheydessään), se löyhtyy kun se kaivetaan ylös (samalla tilavuutta tulee teoreettista enemmän ryöstökertoimen vuoksi), aines tiivistyy hieman lastattaessa esim. auton kyytiin kuljetusta varten ja matkalla läjityspaikalle, löyhtyy jälleen kuormaa purettaessa (esim. kippaamalla maahan) ja tiivistyy jälleen kun se läjitetään ja tiivistetään penkkaan.

Massa ei matkalla muutu (ellei kosteus muutu), mutta tiheys luonnollisesti muuttuu tilavuuden kasvaessa ja pienentyessä. Tiivistettäessä kosteudella on merkitystä tiivistymisen kannalta, päästäänkö maksimitilavuuspainoon (optimikosteus) vai tiivistyykö maa ollenkaan (veden alla olevaa maata ei voi tiivistää).

Haha! Tää oli hyvä 😊
Ja kilo rautaa on painavampi kuin kilo höyheniä 😂