Mites teillä, onko työpaikka mihin palata vauva-ajan jälkeen?
Ollaan jättämässä pian ehkäisyä pois, ja jos heti tärppää, vauva syntyy kun olen vasta valmistunut. Mitä luulette, onko työnsaanti silloin yhtään sen vaikeampaa kuin heti valmistuttua?
Jaksaako töitä etsiä 9 kk ikäisen vauvan hoidon lomassa?
Mulla olis melko varmasti mahdollisuus saada vakipaikka 1,5 vuoden päästä yhdestä isosta organisaatiosta, mutta en tiedä olenko kyseistä paikasta tarpeeksi kiinnostunut. Muutenkin on suht arvokasta työkokemusta jo karttunut rahoitusalalta.
Olen nyt 23 ja vauvakuume on kova. Tiedän, että olen nuori vielä, mutta tunnen olevani valmis äidiksi. Ja lisäksi oon lukenut liian monta tarinaa siitä, kuinka ihmiset vaan suunnittelee ja lykkää lapsen tekoa, ja sitten kun sille annetaan mahdollisuus, kuluukin kauan ennen kuin tärppää. Tunnen nyt olevani hedelmällinen ja valmis, jos näin voin sanoa. Jollain tavalla myös pelkään lapsettomuutta; omat vanhempani "tekivät" minua neljä vuotta.
Oonko ihan "out" työelämästä, jos ns. rikon kaavaa, eli vauva ensin ja sitten vasta työ?!
Ollaan jättämässä pian ehkäisyä pois, ja jos heti tärppää, vauva syntyy kun olen vasta valmistunut. Mitä luulette, onko työnsaanti silloin yhtään sen vaikeampaa kuin heti valmistuttua?
Jaksaako töitä etsiä 9 kk ikäisen vauvan hoidon lomassa?
Mulla olis melko varmasti mahdollisuus saada vakipaikka 1,5 vuoden päästä yhdestä isosta organisaatiosta, mutta en tiedä olenko kyseistä paikasta tarpeeksi kiinnostunut. Muutenkin on suht arvokasta työkokemusta jo karttunut rahoitusalalta.
Olen nyt 23 ja vauvakuume on kova. Tiedän, että olen nuori vielä, mutta tunnen olevani valmis äidiksi. Ja lisäksi oon lukenut liian monta tarinaa siitä, kuinka ihmiset vaan suunnittelee ja lykkää lapsen tekoa, ja sitten kun sille annetaan mahdollisuus, kuluukin kauan ennen kuin tärppää. Tunnen nyt olevani hedelmällinen ja valmis, jos näin voin sanoa. Jollain tavalla myös pelkään lapsettomuutta; omat vanhempani "tekivät" minua neljä vuotta.
Oonko ihan "out" työelämästä, jos ns. rikon kaavaa, eli vauva ensin ja sitten vasta työ?!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kotipaikkakunnallani ei ole kuin epävarmoja pätkätöitä satunnaisesti koulutustani vastaavissa työpaikoissa. Itse päätin, etten halua 28-vuotiaana lykätä lasten saantia vain työpaikan tähden. Vaikka työpaikka voi nykypäivänä vakituisena olla kultaaki kalliimpi.
Tyttäremme on nyt 7kk ja toinen lapsi La elokuussa 2006. Otan tietoisen riskin, etten n.3 vuoden päästä (pidän täydet hoitovapaat) heti pääse hyvin työpaikkaan kiinni, mutta itselleni perhearvot ja lapset menevät kaiken sen työelämän tuoman edelle.
Jos muuten en töitä ala saamaan, luen uuden ammatin ja otan tarkkaan selvää, että siinä työllistyy hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Ja en enää erehdy katselemaan vain "naisaloja" joissa tunnetusti on heikommat palkat kuin miehillä. Mutta vaikea sitä on näin ennakkoon arvailla kuinka sitten käy, kun työelämään palaan. Kai tällä kotonakin vietetyllä ajalla sentään jotain arvoa työantajalle on. Kotiäidithän ovat organisoinnin ja ajankäytön mestareita :)
ensimmäiselle että tee vaan lapsesi kun kerran on vauvakuume päällä ja hae heti sitten aktiivisesti työpaikka.Voi hyvin onnistaa kun olet nuori ja jo yksi lapsi tehtynä niin nämä äidin edut ovat kiistattomat.Hieman huonompi tilanne on jälkeen vastanneella,itse en häntä töihin palkkaisi kun venähtää noin pitkäksi tuo kotonaolo ilman kunnon työkokemusta välissä.Valitettavan usein käy niin että nämä äidit eivät töissäkäyntiin enää oikein sovellu.Näistä perhearvoista ei ainakaan työhaastattelussa kannata toitottaa mitään,vaikka muuten ovatkin yleviä ajatuksia.Tänäpäivänä vaan kaikki työ on valitettavasti enemmän tai vähemmän bisnestä ja niin sitä on työhön otossa pakko ajatella.Koska työpaikkoja ei ole kaikille,vain innokkaimmat pääsevät.Loppuun vielä,et en mitenkään halua paheksua valintaa tehdä lapsia ja olla kotona vaan haluan ilmaista että ne ovat kaksi eri tietä ja molemmat hyviä.Jos valitsee molemmat täytyy molemmista vähän tinkiä kun kaikkea ei voi saada.
Valmistuin 2003 ja pääsin määräaikaiseen työhön päättyen kesällä 2005. Työsuhdetta jatkettiin kuitenkin sillei et nyt päättymispäivä on tän vuoden lopussa. Raskaaksi tulin syksyllä 2004 ja viime kesänä vauva syntyi.
Aluksi oli suunnitelmana, että palaisin töihin kun vauva on noin vuoden ikäinen ja silloin toiveena tietty olisi että työsuhdettani jatkettaisiin. No, nyt kuitenkin ollaan alettu yrittämään jo seuraavaa vauvaa, ja jos raskaaksi tulen en palaa siis vielä töihin. En ole kyllä varma palaanko vielä syksyllä siinäkään tilanteessa, ettei ole vielä tärpännyt.
Olen aika varma, ettei työsuhdettani jatketa jos en syksyllä palaakaan töihin ja en nyt ole ihan varma menisinkö takaisin, sillä työmatkoihin menisi multa yhteensä 3 tuntia päivässä, joten pienen lapsen äitinä se ei juuri houkuttele.
Samassa tilanteessa siis olen silloin, että pienen lapsen/lasten äitinä tulen itsekin jossain vaiheessa etsimään uutta työpaikkaa. Vauva on kuitenkin tällä hetkellä tärkeintä mitä minulla on, joten en stressaa työasioilla.
Olen itse sitä mieltä, että työkokemusta ehtii saamaan paljon myös äitiyslomien jälkeen. Ei ainakaan työura pahasti katkea, jos ei ole kunnolla päässyt edes alkuun. :) Taloudellisesta pärjäämisestä tietysti kannattaa vähän huolta kantaa, mulla onneksi on hyvä palkkainen mies ja ehdin just sen aikaa tienata, että äityisrahat on olleet suht hyvät. Katotaan mitä käy kun keväällä "pudotaan" kodinhoitotuelle...
Valmistuin kun olin 25 ja aloimme heti valmistumiseni jälkeen yrittää lasta. Tärppäsi heti ja ehdin olla 8 kk töissä ennen äitiyslomaa. Työsuhde oli määräaikainen kuten alallani on tapana, mutta jatkuu kyllä äitiysloman jälkeen.
Olen aikeissa mennä töihin kun vauva on 9 kk, mutta toista raskautta toivomme pian. Alamme yrittää kun vauva on 6 kk. Ehdin siis olla töissä 6 kk-1,5v riippuen kuinka nopeasti tärppää.
Urani koostuu eri "vaiheista", joten luultavasti saan yhden vaiheen valmiiksi ennen seuraavan lapsen syntymää ja sitten voin siirtyä seuraavaan etappiin. Töitä teen myös äitiysloman aikana, minulla on siihen mahdollisuus.
Eli neuvoksi, kannattaa suunnitella elämäänsä hieman pidemmällekin kuin pariksi seuraavaksi vuodeksi. Me olemme suunnitelleet n. 10 vuodeksi eteenpäin. Tietenkään kaikki ei mene niin kuin suunnitellaan, mutta suunnitelmissa on eri skenaarioita, joissa huomioon otetaan kunkin vaihtoehdon taloudellinen tilanne, perheelle jäävä aika, uralla eteneminen (molempien vanhempien) jne.