Muuan tyyppi kehuu kapakassa, että on hankkinut luvattoman aseen ja aikoo ampua sillä jonkun.
Onko kysymyksessä laiton uhkaus vai mikä?
Mitä pitäisi tehdä?
Onko kysymyksessä laiton uhkaus vai mikä?
Mitä pitäisi tehdä?
Laiton uhkausko?
Leksa
121195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyseessä on urbaani legenda, ei rikosta.
Laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttyminen vaatii asianomistajan. Jos tyyppi sanoo ampuvansa jonkun ollaan vielä aika kaukana rikoksesta. Eiköhän noita gunslingereitä ole lähiöbaarit täynnä..
En nyt ole ihan varma että kohdentuuko mainitsemasi uhkaus johonkin tiettyyn henkilöön, se voisi muuttaa asiaa.
mutta miten on luvattoman aseen hankkimisen suhteen.
Se ei kai vaatine asianomistajaa?
Ei toki mutta näkisin että surullisen kuuluisa "syytä epäillä-kynnys" ei täyty sillä että joku leijuu pikkunousussa hankkineensa aseen. Tuskinpa komisario lähtisi näillä tiedoilla kotietsintää määräämään mutta partio voisi kyllä tarkistaa hepun taskut..
Muistuu mieleeni tapaus Sodankylästä:
Oli kaveri, jolla oli ollut selviä oireita mielenterveysongelmista ja oli käyttäytynyt uhkailevasti tiettyä henkilöä kohtaan. Asian johdosta oli oltu yhteydessä mm. nimismieheen ja vaadittu toimenpiteitä ennen kuin mitään vakavampaa tapahtuu. Nimismies ei ollut voinut kuitenkaan tehdä asialle siinä vaiheessa mitään.
Lopulta asiassa kävi niin, että sängyn alle kätkeytyneet pienet lapset joutuivat näkemään kuinka heidän äitinsä ammuttiin omassa kodissaan. No. Tämän jälkeen nimismieskin pystyi tekemään asialle jotain. Pohdittavaksi kysymykseksi kuitenkin jää syyttömien kansalaisten kansalaisturvallisuus tämän tyyppisissä mielenterveys- ja uhkailutapauksissa. Täytyykö välttämättä tulla aina ruumiita, ennen kuin tapahtumien kulkuun voidaan puuttua?
Leksa kyllä kirjoittaa asiaa tästä Sodankylän tapauksesta, jos se nyt on tosi. Poliisi ei ole kuitenkaan mikään maailmanparantaja.
Leksa osaa näköjään monet lait lähes ulkoa, mutta kannattaisi ainakin näin poliisipalstoilla tutusta Poliisilakiin, kun siinä juuri määritellään mikä on poliisin tehtävä tässä yhteiskunnassa.
Sen ensimmäisessä pykälässä sanotaan kyllä, että poliisi toimii turvallisuuden yläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevian yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.
Kun poliisi ei ole mikään lääkäri, niin oliskohan ollut syytä kääntyä heti lääkintäviranomaisten puoleen.
...ei ole pahemmin valtuuksia jos heille ilmoitetaan esimerkiksi omaisten tai naapureiden toimesta jonkun järkkyneestä mielenterveydestä.
Tällöin pitäisi olla yhteydessä hänen mahdolliseen avohoitoyksikköönsä tai terveyskeskuslääkäriin. Vain lääkäri voi kirjoittaa lähetteen psykiatriseen hoitoon.
Terveyskeskuslääkäri kyllä voi sitten tehdä poliisille virka-apupyynnön jos mielenterveysongelmainen ei suostu muutoin lähtemään sairaalaan jossa hänen mielenterveyden tilaansa tarkkailtaisiin. Silloin siitä tulee poliisitoimi.
Ruumiita ei aina tarvitse syntyä, mutta eri viranomaistahoilla on erilaiset mahdollisuudet puuttua tilanteeseen.
Se perheenäidin ampumistapaus sattui parisenkymmentä vuotta sitten ja lähes ikkunani alla.
Nämä on todella vaikeita kysymyksiä sikäli, että niissä joudutaan ottamaan kantaa ja vastuuta yksilön perusoikeuksiin. Nimittäin pakkohoitoon toimittamisen muodossa ja tällekään tielle ei pidä kovin köykäisin perustein lähteä.
Yhtenä näkökohtana näkisin, että puututtaisiin aseiden hallussapito-oikeuteen silloin kun mielenterveys- ym. seikat antavat siihen perusteet. Esimerkiksi täällä Sodankylässä asui aikanaan eräs entinen poliisi, innokas erämies, mutta ongelmat sitä luokkaa, että hänet aseet säilytettiin poliisilaitoksella, josta kävi hakemassa erämetsille lähtiessään ja palautti takaisin kun pyyntiretki oli tehty. Tosin nykyään aseiden hallussapiddon kriteerit ovat nykyään jo paljon tiukemmat pari vuosikymmentä sitten.
Mitä vielä siihen poliisilakiin tule, niin aikanaan luin silloisen poliisilain moneenkin kertaan ja muutamia pykäliä on vieläkin muistissa. Mm. 12 § ja 13 §.
RL 25 luku 7 § (21.4.1995/578)
"Laiton uhkaus
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Laiton uhkaus voidaan toteuttaa paitsi omalla teolla myös toisen henkilön kautta. (A sanoo B:lle aikovansa ampua C:n. B kertoo kuulemansa uhkauksen C:lle.) Kun selvitetään, voidaanko tietty teko katsoa laittomaksi uhkaukseksi, on olennaista se, miten uhkauksen kohde on käsittänyt asian niissä olosuhteissa, jossa uhkaus on esitetty. Sillä ei ole merkitystä, onko uhkaaja itse ymmärtänyt tekevänsä laittoman uhkauksen tai tosissaan tarkoittanut sitä.
Sillä, jolle toiseen kohdistuva uhkaus on esitetty, voi olla myös velvollisuus varoittaa uhkauksen kohdetta vaarasta.
RL 15 luku 10 § (24.7.1998/563)
"Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (9.7.2004/650)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen."
Älä usko kaikkea mitä "kuulet".
myös kunnianloukkaus ja väärä ilmianto. Mitä kannattaa tehdä... Miettiä!
päätän päiväni tällä päivämäärällä.
Jääkää hyvästi.