Meillä on ralenteilla noin 240 m2 lämmitettävää pinta-alaa. Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen lattialämmitys. Pannuhuoneessa on pellettikattila.
Siiloa ei ole vielä tehty, talon lämmitys on ollut kattilassa olevan 6 kW vastuksen varassa.
Tällä teholla talo pysyi pahimmilla pakkasilla noin 16 sisälämmössä. Molemmat suntit ( 2 piirinen ) olivat selällään, kattila ei pystynyt antamaan riittävän lämmintä vettä, vastus oli koko ajan päällä, kattilan lämpö pysyi noin 20 tienoilla. Lähtevän ja palaavan veden lämpötila on aika mitätön, ehkä noin aste.
Noin kymmenen pakkasasteen tienoilla kattila pääsee asetuslämpöönsä, suntit ovat hiukan raollaan.
Talo on Jämäkän lämpöharkoista, katossa 600mm puhallusvillaa, seinissä se noin 200mm epsiä. Alapohjassa noin 150mm epsiä. Talo on 2 -kerroksinen rinnetalo. Välipohja onteloista, lattialaatta noin 80mm betonivalu.
Rakennus on vielä kesken, vasta tällä viikolla saadaan sisätasoitteet vedettyä. Olen ollut huomaavinani, että lämmönhukka on lisääntynyt rappareiden tulon jälkeen, syyksi arvelen rakennekosteutta: seiniin on kipattu satoja litroja vettä tasoitteen mukana, sisällä vesihöyryä on kuin huonossa saunassa. Ikkunat valuvat vettä ( tai siis ikkunoiden päällä olevat rakennusmuovit )
Lisäksi yläpohjassa on vielä ilmavuotoja, mm. IV -koneen huoltoluukku on tällä hetkellä aukkoon tökätty villalevy. Samoin seinien ja höyrynsulkumuovin liitoksen tiiviydessä on vissin paikka paikoin parantamisen varaan ( ammattimiesten sätöksiä, itse tein pääosan, eristin liitoksen urkulla ).
Onko syytä olla tyytyväinen ?
Siiloa ei ole vielä tehty, talon lämmitys on ollut kattilassa olevan 6 kW vastuksen varassa.
Tällä teholla talo pysyi pahimmilla pakkasilla noin 16 sisälämmössä. Molemmat suntit ( 2 piirinen ) olivat selällään, kattila ei pystynyt antamaan riittävän lämmintä vettä, vastus oli koko ajan päällä, kattilan lämpö pysyi noin 20 tienoilla. Lähtevän ja palaavan veden lämpötila on aika mitätön, ehkä noin aste.
Noin kymmenen pakkasasteen tienoilla kattila pääsee asetuslämpöönsä, suntit ovat hiukan raollaan.
Talo on Jämäkän lämpöharkoista, katossa 600mm puhallusvillaa, seinissä se noin 200mm epsiä. Alapohjassa noin 150mm epsiä. Talo on 2 -kerroksinen rinnetalo. Välipohja onteloista, lattialaatta noin 80mm betonivalu.
Rakennus on vielä kesken, vasta tällä viikolla saadaan sisätasoitteet vedettyä. Olen ollut huomaavinani, että lämmönhukka on lisääntynyt rappareiden tulon jälkeen, syyksi arvelen rakennekosteutta: seiniin on kipattu satoja litroja vettä tasoitteen mukana, sisällä vesihöyryä on kuin huonossa saunassa. Ikkunat valuvat vettä ( tai siis ikkunoiden päällä olevat rakennusmuovit )
Lisäksi yläpohjassa on vielä ilmavuotoja, mm. IV -koneen huoltoluukku on tällä hetkellä aukkoon tökätty villalevy. Samoin seinien ja höyrynsulkumuovin liitoksen tiiviydessä on vissin paikka paikoin parantamisen varaan ( ammattimiesten sätöksiä, itse tein pääosan, eristin liitoksen urkulla ).
Onko syytä olla tyytyväinen ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, ulko-ovet ovat vielä väliaikaisia ja aika harvoja. Ainakin hiiret pääsevät sisään kynnyksen alta.
Eli onko vastaavasta energiankulutuksesta kokemuksia.
Terve,
Minkä pellettipoltin sulla on? Ihan vain mielenkiinnosta koska ajatuksissa on laittaa pellettivehkeet.
Thermian Biomatic ( kattila-poltin -yhdistelmä 25 kW). Vehkeessä on mukana 6 kW sähkö varalle.
on muuten hyva vehje tuo edellämainittu kattila ja poltinyhdistelmä.olen asentanut niitä muutaman .lähtee käyntiin ilman eri säätämista. onnea valinnalesi.
Vaikea sanoa, jos rakennusvaiheessa on vielä rakoja ovissa ja LTO ei toimi, mutta hehtaarilla ootte. Meillä valmis talo (6 kk), samat neliöt yhdessä tasossa, kuutioita 690. Laskennallinen lämmitystarve meillä 10 kW (lattialämmitysmitoitus), kattila 24 kW ja riittää lämmintä vettäkin pakkasella. LTO pyöriväkennoinen.