http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=104460&lan=fi
"Maatalous on noussut suhteellisesti merkittävimmäksi vesistöjemme kuormittajaksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä. Maataloudessa vesistökuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta. Peltoviljelyn vaikutuksesta vesistöihin huuhtoutuvat ravinteet ja kiintoaines ovat luonteeltaan hajakuormitusta, kun taas karjatalouden päästöt suoraan karjasuojista tai lantaloista voidaan katsoa pistemäiseksi kuormitukseksi.
Peltoviljelyssä kuormituksen määrään vaikuttavat mm. peltojen määrä valuma-alueella, sijainti vesistöihin nähden, pellon kaltevuus, maalaji, pellon käyttö, viljelytekniikka, lannoitteiden käyttömäärä ja levitystapa sekä pellon vesitalous. Ravinteista fosfori on vesistöjen kuormittajana merkittävin."
"Maatalouden osuus fosforipäästöistä oli vuonna 2002 noin 79 prosenttia ja typen päästöistä noin 86 prosenttia, kun pistekuormitus on rajattu pois ja tarkastelun kohteena on pelkästään ihmistoiminnasta peräisin oleva hajakuormitus."
"Maatalouden osuus kuormituksesta on pysynyt suurena siitä huolimatta, että maatalouden ympäristötukijärjestelmän käyttöönotto vuonna 1995 on muuttanut viljelymenetelmiä ympäristöystävällisempään suuntaan. "
"Maatalous on noussut suhteellisesti merkittävimmäksi vesistöjemme kuormittajaksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistuksen tehostumisen myötä. Maataloudessa vesistökuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta. Peltoviljelyn vaikutuksesta vesistöihin huuhtoutuvat ravinteet ja kiintoaines ovat luonteeltaan hajakuormitusta, kun taas karjatalouden päästöt suoraan karjasuojista tai lantaloista voidaan katsoa pistemäiseksi kuormitukseksi.
Peltoviljelyssä kuormituksen määrään vaikuttavat mm. peltojen määrä valuma-alueella, sijainti vesistöihin nähden, pellon kaltevuus, maalaji, pellon käyttö, viljelytekniikka, lannoitteiden käyttömäärä ja levitystapa sekä pellon vesitalous. Ravinteista fosfori on vesistöjen kuormittajana merkittävin."
"Maatalouden osuus fosforipäästöistä oli vuonna 2002 noin 79 prosenttia ja typen päästöistä noin 86 prosenttia, kun pistekuormitus on rajattu pois ja tarkastelun kohteena on pelkästään ihmistoiminnasta peräisin oleva hajakuormitus."
"Maatalouden osuus kuormituksesta on pysynyt suurena siitä huolimatta, että maatalouden ympäristötukijärjestelmän käyttöönotto vuonna 1995 on muuttanut viljelymenetelmiä ympäristöystävällisempään suuntaan. "
Vastaukset 68
Vanhimmat
siirtyä luomuun? Haittana on satotasojen raju putoaminen.Ruokaa tuotetaan maailmassa tällä hetkellä suunnilleen sama määrä kuin kulutetaan.Luomutuotanto koko maailmassa johtaisi rajuun ruoan hinnan nousuun.Nytkin vehnäsadon notkahdus ukrainassa tai usa:ssa nostaa välittömästi vehnän hintaa.Afrikkaan ei sen jälkeen viedä ruokaa ilman tukia eikä tukien kanssa.KERRO visiosi miten ruoka voidaan jatkossa tuottaa? Vastauksena ei riitä,se,että sanotaan kuten moni tällä palstalla,että lopetetaan tappiollinen ruoan tuottaminen.Ruoka on välttämätön hyödyke ,kulttuuri ei ole.Molempiahan tuetaan.Itämeri ei pelastu sillä että tuotanto siirretään ruotsin tai tanskan tai viron tai saksan puoleiselle rannikolle.MITEN toimitaan niiden valtioiden kanssa joiden joet laskevat muihin meriin ja joissa ei ole mitään rajoituksia lannoitteille ja torjunta-aineille.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.4.html#trolli
kysymykseeni.Väitän vielä.että ilman tukia toimiva maksimaaliseen tuottoon ja satotasoon perustuva tehoviljely rasittaa maailman vesistöjä(ei vain itämerta) paljon enemmän kuin tarkastuksiin perustuva ympäristötuen omaava viljely.Olisikin todella yllätys,jos vasemmistolaisilla täytetty ympäristöala tuottaisi muunlaisia tutkimustuloksia.
" ...vasemmistolaisilla täytetty ympäristöala.."
Siinäpä tuli taas kevyesti heitetty loukkaus tutkijoita kohtaan, kun todellisuus ei lukijaa miellytä.
Onko vaikeaa myöntää, ettei fosfori ja typpi Suomen vesistöissä aiheudu niinkään vasemmistolaisen ympäristöalan salajuonesta vaan pikemminkin maalaisahneudesta?
Laittaa jonkun verran hymyillyttämään näiden näennäistutkijoiden kirjojen plaraamiset.Suojatyötä ja täysin elämälle vierasta touhua.
edelleen vastaustasi,kun sohaisee muurahaispesään,näkee,että olet hereillä
Niin oikea vastaus siihen "kysymykseesi" on se, ettei näillä leveysasteilla kannattavaa maataloutta voida lainkaan harjoittaa. Ympäristökeskuksen tutkimustuloksista voidaan lukea, etteivät ympäristötukiaiset ole vaikuttaneet vesistöjen tilaan. Siten voinet tykönäsi pohtia sitä, miten (vähän?) maanviljeystekniikka päästöihin vaikuttaa.
Ympäristövauriot nostavat esille kysymyksen siitä, miten paljon tällaisia piilokustannuksia maatalouteen liittykään.
Tuotava julki !! Ei voi olla totta että yksi kansanosa on ylivertainen lain edessä. Jokamiehen kiinniottooikeus takaa sen, että ympäristörikokset on tuotava julki !
Miksei näistä asioista saa puhua, turha tulla mitään selittämään ?
yksi.joka ei ymmärrä mitään.Eikö juuri todettu,että meillä on ympäristömääräykset,jonka mukaan lannoitetaan ,halpamaissa esim ei ole mitään rajoja.Pitääkö minun syyttää vastaavasti suomalaista duunaria kavalluksesta.Viron keskipalkka 400 egee ,suomen 2500 egee.suomalainen tekee puolen miehen työt ja ottaa 6 miehen palkan.
Miten virolainen duunari liittyy suomenlahden sinileviin, ei mitenkään. Ei suomenlahtea voi saastuttaa kuin suomen maatalous ja se on tutkittu juttu.
se syytit viljelijää ympäristörikoksesta ,mikä rikos se on kun lannoitetaan ympäristöehtojen mukaan.MIKÄ RIKOS,jos toimitaan lain mukaan.en puhunut sinilevistä,vaan sanoin että on rikollista ottaa 6 kertainen palkka yhden miehen työstä.
Mitkä piilokustannukset sulta on kateissa?
Se on tutkittu juttu, että sisämaan järvet ovat puhtaita mutta jos rannikon suurkaupunkien vedet ovat sinilevän vallassa, niin pistäkääpä omat lantaluukkunne pienemmälle, kyllä ne siitä alkaa puhdistua.
Pikkuisen kaupunkilaisjärkeä mukaan.
Ompas taas melkoista asioiden vääristelyä.
Sehän on päivänselvä asia, että jos sisämaan järvet on puhtaita ja joet laskevat mereen mistä saasteet on tulleet.
Kuinka puhtaasta voi tulla saasteita?
Et vain sulata omaa sottaamista mutta kyllä Siperia opettaa.
Niin tottakait jos maatalouden saasteista tulee suurin osa suomenlahteen niin eihän sinne järviin voi enään mitään jäädä.
HUOM ! joet laskevat mereen
Kyllä näitä asioita on paljon tutkittukkin, että turha väittää vastaan ilman kunnon luotettavia tutkimustuloksia !
Sinne Suomenlahteen niitä tuntuu sopivan, kaikki laskee aivan vapaasti, Pietari, Tallinna, Tallink, maajussit, turistit, ja kaikki muut paitsi te juppien jupit!
Mutta kyllähän sinne sopiikin, iso allas se siinä onkin, mitäs turhia murheita siitä on täällä kantaa kun asiat ovat reilassaan.
Ei näillä leveysasteilla kannata edes asua. Ainakaan talvisin.
Viron maatalous ei voi Suomenlahtea saastuttaa, koska Viro on Suomenlahden alapuolella ja vedet eivät virtaa ylöspäin.
Venäjän kanssa on vähän niin ja näin. Pietarin pohjoispuolelta valuu vähän vesiä alaspäin Suomenlahteen, mutta ne olivat ennen suomalaisten viljelemiä maita, joten nekin menevät suomalaisviljelijöiden piikkiin.
Ruotsin itärannikon vedet taas saavat jo Pohjanlahdella niin kovan alkuvauhdin alaspäin, että ne menevät sillä suoraan päin Puolan rannikkoa ja kenties jopa jokia pitkin sisämaahan.
Ei liene kenellekään epäselvää näiden Misun ja muiden risupartojen maailmankatsomus.
Sähköä ei saa tuottaa ydinvoimalla, kivihiilivoimalat on välittömästi suljettava, vesivoiman rakentaminen ehdottomasti kiellettyä ja nykyisetkin on entistettävä.
Lentoliikennettä on rajoitettava rajusti paitsi, että he itse lentävät tukka putkella ympäri maailmaa.
Metsätalous on kiellettyä nykymuotoisena, kettingit alkaa kaupoista pian loppua kun risuparrat tarvitsee niitä motojen kahlitsemiseen.
Maatalous on tunnetusti numero yksi, joka pitäisi ehdottomasti kieltää.
Samoin kaatopaikat pitäisi ehdottomassti sulkea, joukkoliikenne joka kylälle juntteja varten.
Jatkuva manipulointi ympäristöasioilla on heidän työkassara, joissa tarkoitushakuisesti mustamaalataan laillisesti maataloutta harjoittavia maanviljelijöitä.
Perusteluna on se tosiasia, ettei sanallakaan mainita suuria saastuttajia, kuten Pietari, Balttian maat, Puola ja muut Itämeren ympäristömaat, jotka kaikki yhdessä tuovat sen saastemäärän merialueille.
takametsisssä ja ojat vain lirittää paskoja vesistöön, lantala, säilörehu ym... Entäs kun lehmät paskantelevat suoraan veteen. On se ympäristönhoitoa...
tapahtuu koko ajan, varsinkin karjatiloilla. Karjanlantaa on levitetty nelinkertainen määrä yli max sallitun. Puristenesteet naapurin ojaan, paskalla sotketaan tiet, eikö siitäkin tule päästöjä? Kyllä jusseille pitää saada tiukempi valvonta.
"Entäs kun lehmät paskantelevat suoraan veteen."
Niin taitaa tehdä kalatkin mutta koskas aloitat lehmän kalastuksen?
Tarvitsetko lupia?
Sinähän olet joutava mies valvomaan, siitä vaan hommiin, ompahan jotain tuottavaa työtä sinullekin!
Käsityksesi lehmän luontaisesta käyttäytymisestä on
hyvin merkille pantavaa, viisaudessaan kun se ulostaa veteen.
Samaa oivallusta olet itsekin harrastanut siitä lähtien kun äitisi vieroitti sinut vaipoista.
Erotus sinun ja lehmän välillä on siinä, että paskannat veteen ja vedät vettä vielä sen päälle, se on todellista ympäristönhoitoa.
ei voi enää paljon lisätä HYVÄ KOMMENTTI
Vaikka mihin, vai oletko töissä jossain keskuksessa ?
jos olet sitä mieltä, ettei muiden rantavaltioiden maataloudesta tule lainkaan päästöjä.
aikaa ja eläinmäärät ym vähentyneet aika lailla siitä, samoin se maa on köyhtynyt ravinteista jatkuvasti lannoitusmäärien huomattavastakin vähenemisestä johtuen.
Kohta rupeaa vaikutukset varmaan siltä puolelta näkymäänkin.
Nuo väittämät maatalouden osalta ovat jo moneen kertaan komottu vailla totuutta olevina väittäminä.
Ympristötuen vaikutuksesta on maatalouden ravinne pitoisuudet säädetty optimaaliseksi ja niistä valumahaitat samaten minimaalisiksi.
Valitettavasti ympäristöviranomaiset hakee tuloksia tarkoitushakuisesti päätellen siitä, että sisämaassa missä viljelleen voimakkaimmin karjatalouden piirissä, niin tiedot ovat päinvastaiset, eli järvien tila on erittäin hyvä.
Mutta jos merentutkimusalus Aranda ottaa näytteet Suomenlahdelta, jossa Pietarin ja muiden Venäjän alusmaiden jätteet lasketaan suoraan mereen ja kaikki pistetään suomalaisen maatalouden piikkiin.
Juuri näistä syistä on nuo tutkimukset on pistetty epäilysten alaiseksi ja syystäkin.
Tervetuloa katsomaan Järvi-Suomen puhtaita vesiä!!
asiaa.
Luulenpa vaan että tutkimuksen tarkoitus on olla objektiivista ja vasemmisto-oikeistoasetelmaan ei voi oikein ottaa kantaa. Ei siellä puoluekirjoja katsota!
Viljelijänä kyllä uskon näihin, varsinkin täällä tehokkaasti viljellyllä alueella...ymmärtäähän sen nyt palikampikin, että jos sitä paskaa vetää sinne jokivarteen niin eihän se pelkästrään siinä pellossa pysy jos tulee sateita, maa on kalteva jne. Suojakaistat nyt ei auta kaikessa kapeudessaan mitään tietyilla paikoilla. Vapaaehtoiset suojavyöhykkeet sen sijaan ovat tehokkaampia esimerkiksi lounais-suomen jokinotkoilla ( joilta väitän että itämereen eniten ravinteita kulkeutuu). Suojavyöhykkeetkään eivät toimi jos ne ovat liian kapeita, väärässä paikassa...niitäkin näkee. Myös niiden toimivuus vaihtelee iästä riippuen. Perustamisvaiheessa ja kovin vanhana niiden ravinteidenpidätyskyky heikkenee...
Eli. Tuki olisi keskitettävä tärkeimmille alueille, eikä myöntää tukea niille joilla peltoa on ennestään yllin kyllin ja joilla on varaa pykätä suojavyöhykkeitä kohtalaisen kummiin rinnepeltoihin...joskus koko lohkolle!
Kuulutko Löpö itse niihin ympäristön pilaajiin?
Sinulla tuntuu olevan kokemusta kuinka toimia.
Mutta jos meinaat, että naapurit niin tekevät, siinä tapauksessa voisit mennä ompelijalle sovittamaan hametta päälle!
Kiitokset asiapitoisesta tekstistä.
Jos koetetaan koota keskustelua näyttää siltä että:
- Suojakaistat eivät useinkaan toimi, sillä ne on sijoitettu epätarkoituksenmukaisesti tai ne saattavat olla joko liian uusia tai vanhoja.
- Tuki ei ohjaa eikä arvioi suojakaistojen rakentamista ja toimintaa riittävästi.
- Suuret pistekuormat, kuten karjanlanta, aiheuttavat melkoiset päästöt.
- Epäselväksi jää kaikkiaan se, onko pienehköillä eroilla maankäsittelytavassa mitään merkittävää vaikutusta maatalouden päästöihin. Osaltaan tämä kysymys voidaan asettaa koska, monet muut (kuten edellä mainitut) tekjät kumoavat mahdollisen hyödyn.
Kirjoituksestasi huomaa sinun olevan toimistopyrokraatti sillä perusteella, että tarraudut toisarvoisiin pikkuseikkoihin, joilla varsinaisen suuren asian kanssa ei ole mitään tekemistä.
Ympäristötuen tarkoituksena olevat suuret tavoitteet ovat toteutuneet lähes tulkoon kirjaimellisesti, eli fosfori lannottaminen on pienentyneet ympäristöminiteriön mukaan vuoden 1990 tasosta 60 prosenttia ja viljelymenetemät toteutettu myös tavoitteiden mukaisesti, jossa merkittävin asia on lietteenlevitys- ja multaus kasvukauden aikana.
Lisäksi ympäristötuen ehtoihin kuuluva pellon ravinnetasapaino on yksi tärkeä osa ehkäisemään niiden joutumista vesistökiertoon ja tavoitteiden saavuttaminen sanktiouhalla pakottaa kaikki pyrkimään optimaaliseen tasoon.
Suojakaistoilla leikittely on turhaa saivartelua, jos joku haluaa turmella vesistöjä tarkoituksella, niin mikään laki ei sitä pysty estämään, ainoastaa jokaisen viljelijän oma moraali on paras suojakaista.
Siis; Jos ympäristötuen tavoitteet ovat toteutuneet, tarkoituksena ei ollut maatalouden päästöjen vähentäminen. Lietteenlevitysajankohdan yms. mahdollinen muuttaminen ei näytä vaikuttavan vesistöihin valuviin saasteisiin.
"Toisarvoinen pikkuseikka" näyttää olevan se, että maatalous saastuttaa entiseen malliin, vaikka se kuittaa ympäristötukiaiset.
Jos tekstiisi vasttattaisiin samalla tyylillä ja tekstiin pitäytyen, voisi kysyä, eikö moraalia voidakkaan ostaa tukiaisrahalla?
Tavoitteet on toteutuneet sata prosenttisesti!
Maajussit on tehneet ne velvoitteet, jotka on asetettu ja nostaneet korvaukset, mitä muuta voit vaatia?
Sitä paitsi ei sinun vaatimuksilla olisikaan mitään painoarvoa.
Suomenlahden tila on sitten kokonaan muiden ongelma, käyttäkööt viisaita päitä sen ongelman ratkaisuun ei tänne sisämaahan kuulu.
Tällaista menettelyä ja moraalia siis on toteutettu ympäristötuen osalta. Toveri ruikkari varmaan tyytyväisenä harrastaa vaatimukset täyttävää maatalous-koreografiaa sekä kuittailee kirkkain silmin tukiaisia jatkossakin haluamatta mielummin tietää onko niillä mitään ympäristövaikutusta.
Oletettavasti muutkin luvuttomat tukiaiset tuottavat yhtä korkealuokkaisia tuloksia.
....tulkitsemaan tuloksia.
Se on aivan varmaa, että kirkkain silmin ja korkealla moraalilla kuitataan ympäristötuet itselle, ei siinä ole edes kahta sanaa.
Niin paljon kuin järjestelmiä luodaan tukien tai avustusten varaan, on aivan luonnollista ottaa niistä kaikki hyöty kotiin, luulisi sinunkin pistävän kaikki työtunnit maksatukseen vai kuinka?
kustannuksia vaatimus erilaisesta maankäsittelytavasta aiheuttaa viljelijälle.Vai mitä tuumaat,siitä että kyntöaurojen tilalle joutuu ostamaan kevytmuokkauskaluston ihan vain ympäristötuenehtojen takia.TAAS SE YMPÄRISTÖTUKI VALUU SINNE KONEVALMISTAJAN TASKUUN,kuten on aikaisemmin todettu.
Ympäristötukiaisten tuloksia ovat arvioineet tutkijat ja ympäristöviranomiaset. Raportit viittaavat siihen, ettei positiivista ympäristövaikutusta ole ilmennyt.
Kommenttisi valaisevat sitä, miksi niillä ei ole ympäristön tilaa parannettu.
Olet juuri oikea henkilö kommentoimaan tukiaisia, sillä tekstistäsi on nähtävissä, että tukiaisten jakelussa on liiaksi luotettu vastaanottajan moraaliin, ammattitaitoon ja harkintaan. Lisäksi voidaan kiistattomasti tulkita, että yhteiskunnan tulee käyttää kovempaa kättä veronmaksajien rahojen käytön valvonnassa, kun niitä jaellaan "hyödyn ottajien" laareihin.
Jaa?
Kaupunkilaisjärki sanoisi, että tuki maksettiin oikeaan kohteeseen, jos kerran tuki korvaa - viljelijän puolesta - jopa uuden kaluston hankinnan. (Tavalliset yrittäjät kustantavat tuotantovälineensä itse.)
Mitä muuta tarkoitusta ympäristötuella pitäisi olla?
täysin väärin.sanoin ,että on ympäristömääräyksiä joista ympäristöviranomaisetkaan eivät keskenään pääse yksimielisyyteen auttaako ko toimenpide ympäristöä vai aiheuttaako se vain kustannuksia.Esim kevytmuokkaus.
Sanoit,että tavalliset yrittäjät kustantavat tuotantovälineensä itse.Kyllä varmaankin.Onko yrittäjillä kopiokoneet millä ne kopioi 500 e seteleitä vai mistä se raha tulee.Fiksuimmat tajuaa,että oikea yrittäjä saa rahansa koneisiin myymällä tuotteitaan eli sinähän ne maksat tuotteen hinnassa.Nytkö vasta tajusit?
"Lisäksi voidaan kiistattomasti tulkita, että yhteiskunnan tulee käyttää kovempaa kättä veronmaksajien rahojen käytön valvonnassa, kun niitä jaellaan "hyödyn ottajien" laareihin."
Ole veikkoseni huoletta, valvonta on ehdottoman tiivis ja kattava, päin vastoin kuin muissa Eu-rahoitteisissa projekteissa, joissa väärinkäyttö on yleistä.
Myös tulokset ovat rohkaisevia, koska kymmenessä vuodessa yli kuusikymmentä prosenttia lannoite fosforin määrät ovat vähentyneet ympäristöohjelman ansiosta.
Lietteen levitys tapahtuu kasvukauden aikana, joka on merkittävin vaatimus valumien ehkäisyssä.
Ympäristökeskusten tutkimusten mukaan sisämaan järvien tila on kohentunut niin merkittävästi, ettei saastuneita järviä maatalouden vaikutusalueella enää juuri ole, eli ohjelma on purrut ennenäkemättömällä tavalla ja kiitos siitä kuuluu lainkuuliaisille viljelijöille.
Toisin on asiat siellä Suomenlahden rannikolla.
Suuret kaupungit laskee surutta jätevesiä suoraan mereen ja sinilevä kukoistaa joka paikassa.
Myös suomalaiset kaupungit syyllistyvät tulvien aikaan suoraan juoksutukseen ja siellä ne ovat entisten lisänä saastuttamassa meriä.
Toivottavasti saat myös toisen silmän auki näkemään omankin saastuttamisen, sillä et voi paeta tosiasioita syyttämällä vain muita, tämä on fakta.
huonosti vai.Tehottomuus on sitten muualla kuin maatiloilla.Mistähän johtuu,että valvonnan kustannukset nousee vuosi vuodelta ja maatilojen määrä vähenee?.
Tuo kolmas lainatttu kappale on varmaankin tilastollista totta, mutta aika pahasti siinä on venytetty asiaa kun todetaan "kun pistekuormitus on rajattu pois ja tarkastelun kohteena on pelkästään ihmistoiminnasta peräisin oleva hajakuormitus."
Eli pistekuormitusta olisi myös esim. jätevesipuhdistamoiden tai sellutehtaiden päästöt, jotka laskevat vesistöön yhdestä kohtaa.
Kyllä kovia prosentteja saadaan maatalouden osalle, kun sopivia muita laskijoita otetaan pois.
Toinen tilastollinen asia, mikä tuolla epäsuorasti todetaan, on se kuinka paljon olisi huuhtoutumat ilman mitään viljelytoimenpiteitä.
Esim maatuneista nurmikasveista lähtevät
typpihuuhtoutumat?
Jotakin varmasti lähtee sulamis- tai tulvavesien mukaan nurmialueilta viljeltiin tai lannoitettiin
ollenkaan!
Täysin fakta asia on, että lannoitteissa myyty fosforimäärä on pudonnut noin 50 % ja typpimäärä noin 30 % ympäristötukikaudella.
osoittavat,että esim 4000kg hehtaarisadolla jyviin ja olkiin sitoutuu enemmän typpeä ja fosforia kuin peltoon annetaan.Voi olla että ylimääräinen liukenee viljelemättömästä maasta.
koko ajan. Karjatiloilla sonta on ongelmana, sitä tungetaan peltoon jopa 200 tn/ha.
Ei ole sunkaan tiedot oikein kohdallaan,vai että 200
tn/ha.
Sellaisen määrän jos laittais niin ylittyis kaikki rajat moninkerroin eikä sitä kyllä saisi mullatuksi kuin korkeitaan helikopterilla.
lannoitteista,koska käytän vain niitä.Lanta lienee Suomea paljon suurempi ongelma keskieuroopassa,koska siellä on hurjasti suuremmat eläintiheydet ja peltolannoitteilla kaksi kertaa suuremmat käyttömäärät.Eikö siellä jo pohjavedetkin ole nitraattipitoisia.Ja sinne pitäisi vielä siirtää suomenkin tuotanto.
Uskomaton höyrypää täällä jakelee tietojaan.
Aika hyvin ja totuudenmukaisesti sanottu että 200tn lantaa voi mullata vain helikorterilla ;)
MItenkäs ne keskieuroopan paskat nyt yhtäkkiä Suomen pohjavesiä on pilaamassa, ei ymmärrä, ei ymmärrä.
ymmärtämiskurssia suosittelen lämpimästi.Enhän minä väittänyt,että keskieuroopan paskat pilaa suomen pohjavedet VAAN,että siellä paskaa levitetään moninkertaisesti verrattuna meihin,ja nitraatti kertyy pohjavesiin.Eikö olekin hyvä asia nämä suomen ympäristötukimääräykset,lannoittamista rajoitetaan,eläintiheyttä rajoitetaan ,samoin torjunta-aineiden käyttöä,jopa niin ettei perättäisinä vuosina käytetä samoja aineita.
todennut asian.
Turhaa provoilua. Edullisemmat kasvuolot omaavissa maissa ravinteet tulevat tarkemmin käyttöön ja tämä näkyy tuotteiden laadussa. Suomessa pystyy viljelemään kunnolla vain joitakin salaatteja ja rehuja.
Mistä se fosfori oikein tulee vesistöihin? Se on se pahin leväkasvustojen lisääjä ( lämpöisinä kesinä). Pohjanmaalla laskee useita jokia isojen peltoaukeiden lävitse Pohjanlahteen, mutta siellä ei leväkasvustoja liene paljon yhtään? Itämeren pohjukka, Suomenlahti, on ongelma-aluetta. Pietarin vaikutus lienee selvää. Mutta on sitä Itämerta käytetty kaatopaikkana tuossa "lahden eteläpuolella ja vähän etelämpäänkin" menneinä vuosikymmeninä? Nykyään varmasti vähemmän, mutta Itämeren ongelma onkin hyvin pieni veden vaihtuvuus Tanskan salmien kautta. Puhdistuminen on tosi hidasta.
Mikä lie esim Vantaajoen tilanne? Joku vuosi sitä kaiten kehuttiin, että vesi on puhdistunut. Kemiran lannoitteissa myymä fosforimäärä on pudonnut noin 50 % n. 10 vuoden aikana. Lantakäsittely on parantunut selvästi. Ei nyt sentään ajeta talvella paskaa pellolle, joka sulamisvesien mukana varmasti liukeni ojaan jne. pelloille. Levitys -ja sijoitustekniikka on kehittynyt lannoitteilla ja lannalla, ja vaikka vieläkin on välinpitämättömiä paskan levittäjiä, niin keskimäärin tilanne on parantunut aivan varmasti.
Fosforia on maassa kahden/kolmen laista, nämä kirjoittelen "vanhasta muistista", että joku voinee tarkentaa? Hidasliukoinen fosfori ( joko happoliukoinen tai hidas vesiliukoinen(?) "imeytyy"( tai siis luontaisesti on siellä ) maahan hyvin tiukasti, sitä voi olla jopa 5000 kg /ha. ,mutta lannotteissa käytetään vain nopealiukosta fosforia noin 0-20-30 kg/ha vuodessa. Savimaissa fosforia (kasveille käyttökelvotonta) on yleensä runsaasti. Ja se siis liikkuu maa-aineksen mukana- kaiten? Siis savihiukkasessa kiinni? Sulamisvedet ja syyssateet yms. varmasti valuvat ojiin metsistä ja pelloilta ja edelleen jokiin ja mereen. Varmasti fosforikuormituksen pienentämiseksi voitaisiin tehdä jotain, mutta esim. nuo "luontaiset valumat" pitäisi selventää?
Yksi kohta mikä ainakin ennen jäi huomioitamtta, oli juuri nuo metsistä tulevat sulamisvedet, kaikki ne menivät maatalouden piikkiin?
Alan ammattilaiset arvioivat jo ohjelmakauden alussa, että fosforin kohdalla tilanne ei parane nopeasti. Tuo maahan sitotutunut fosfori lienee se ongelman ydin.
http://www.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/22048ymp.htm
"Ympäristöohjelman vaikutukset näkyvät ympäristön tilassa hitaasti, ja arvioidut muutokset maatalouden aiheuttamassa vesistöjen ravinnekuormituksessa ovat toistaiseksi pieniä. Karjanlannan talvilevityksen loppuminen ja typpilannoituksen väheneminen lienevät silti jo pienentäneet vesien typpikuormitusta. Fosforilannoituksen huomattavan alenemisen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien kuluttua, kun peltomaiden korkeat fosforiluvut vähitellen alenevat. Siirtyminen syyskynnöstä kevätkyntöön on vähentänyt fosforikuormitusta. Lisääntyneellä talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja alentuneilla eläintiheyksillä on myönteinen vaikutus ravinnehuuhtoutumien vähentämiseen"
Tuossa vähän fosforilannoituksesta:
http://www.pellervo.fi/maatila/8_y00/menettaa.htm
Kestävän kehityksen toimikunta.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=29432&lan=fi "
Eli miten tuo fosfori joutuu mereen? Maa-aineksen mukana fosfaatti-ionina? Tai miten tuo nopea/hidas/happo(?)-liukoisuus vaikuttaa asiaan? Onko fosfori peräisin keinolannotteista, karjanlannasta vai "alkuperäisestä maassa olevasta" fosforista? Metsien ojituksien / maamuokkausten vaikutus?
Miten päästötilanne on kehittynyt vaikka 10-20 vuoden aikana maatalouden ja muiden saastuttajien suhteen?
Typen kohdalla samat asiat... Nitriittina, nitraattina vai ammonium-ionina? Mihin kiinnittyneenä vai "irrallaan"?
Jostain luin, että Itämeressä on ollut sinilevää jo 7500 vuotta! Onko totta? Jos on, niin minkä takia jo silloin?
Olen arviostasi samaa mieltä ja allekirjoitan näkemyksesi mutta esitän seuraavassa muutamia kysymysluoteisia kommentteja
Ympäristötuki-ohjelman myötä on lähestytty optimiarvoja nitraattien ja fosforitasojen osalta mutta voidaanko mennä enää niiden alapuolelle viljelyn siitä kärsimättä?
Toinen kysymys on, että missä kulkee se raja joissa molempien tahojen tavoitteet ovat tasapainossa?
Voidaanko viljelijöitä syyttää siitä, etteivät ole noudattaneet tuen ympäristöehtoja?
Voidaanko vaatimuksia kiristää entisestään ja millä tavalla, konkreettiset esimerkit ovat tarpeen, koska pelkkä toteamus ei sano mitään!
ymmärtänyt,miksei niitä ravinteita sitten ole otettu jo nyt talteen ,jos siellä tuotanto on tehokkaampaa.Kaupunkilaisten jätevedet ovat sii sinun mielestäsi pilanneet pohjavedet keskieuroopassa.Ettei vaan olisi syyllinen Itämerenkin pilaantumiseen.
jätevedet on puhdistamattomina johdettu esim Vantaanjokeen rankkasateiden jälkeen,kun puhdistamoita eivät ole mitoitettu tarpeeksi suuriksi.
Onko esimerkiksi Vaasan saaristossa sinileväongelmaa jonne kyrönjoki laskee eipä taida olla.
On noi tutkimukset tehty ainoastaan puoluepoliittisiksi aseiksi käydä maatalouden kimppuun, jokainen meistä tietää että ympäritöministeriö ja hallinto on täysin sosialisteilla miehitetty, jotan se siitä tutkimusten uskottavuudesta.
RE:Ympäristötuki-ohjelman myötä on lähestytty optimiarvoja nitraattien ja fosforitasojen osalta mutta voidaanko mennä enää niiden alapuolelle viljelyn siitä kärsimättä?
Tuskin voidaan alentaa laadukkaassa viljantuotannossa. Ainakin siementuotannossa pitää olla fosforit kohdallaan, ettei tule kahujyviä? Peruna taitaa tarvita myös kunnon fosforilannoituksen, kuten jurttikin?
RE;Toinen kysymys on, että missä kulkee se raja joissa molempien tahojen tavoitteet ovat tasapainossa?
Tavoite ( lannoitteiden käytön optimointi, karjanlannan levitysajankohdan rajaaminen, kuten myös torjunta-aineiden käytön rajaaminen) on ollut varmaan hyvä maatalouden osalta, ja se on toteutettu. Mutta jo alkuvaiheessa epäiltiin, että ei se Itämeren rehevöitymistä hidasta /estä. Muitakin mereen laskijoita on, niin Suomessa ja varsinkin muita maita.
RE; Voidaanko viljelijöitä syyttää siitä, etteivät ole noudattaneet tuen ympäristöehtoja?
Taitaa noin 95 % viljelijöistä ja 98 %pelto-alasta olla tuon ympäristötuen ja- määräysten piirissä. Lisäksi loppuja sitoo nitraattidirektiivi ja täydentävät ehdot.
AIka harva "kaupunkilainen" varmaan tietää mitään noista 4-v fosforitaselaskelmista yms.
Jos ympäristöministeriön virkamiehet pääsevät määräämään, niin joitakin ehtoja varmasti kiristetään. Ja viljelyvaikeutuu entisestään. Mutta Itämeri vaan jatkaa entistä tahtiaan levänmuodostusta. ( tuon kestävän kehityksen linkina alla on hieman sitä selostettu)
Tuotettua kilo/litrahintaa kohti kustannukset kasvavat. Uusi ympäristötuki on kaiten valmistelussa....
on jo huolissaan ,siitä että yhä alenevilla lannoitemäärillä ei saada Suomesta kunnollista vehnää.Viljan valkuainen jää alhaiseksi,jauhosaanti on alhaisempi jyvän keveyden vuoksi,ja muutkin leivontaominaisuudet laskevat.Kilpaile siinä sitten eurooppalaisen tehotuotannon kanssa laadulla,vaikkakin Suomessa vehnä on esin tanskalaista halvempaa.
Tästä tuli varsin mielenkiintoinen keskustelu. Siitä on pääteltävissä että syitä päästöihin on useita:
1. Asenteet ja toimintatavat
a. Osa viljelijöistä kieltää päästöjen olemassaolon kokonaan. Jotkut pitävät päästöistä puhumista jopa jonkinlaisena salajuonena. Osa näistä kirjoittajista haluaa vaientaa kannalla c. olevat kollegansa.
b. Osa kirjoittajista ei näe päästöihin liittyvää ongelmaa todeksi, koska kaikkia säännöksiä ja niiden maintisemia edellytyksiä viljelytoimissa noudatetaan. Toimien todellisia ympäristövaikutuksia ei katsota olevan aiheitta seurata. Usein nämä kirjoittajat eivät selvästikään halua arvioida omaa toimintaansa eivätkä tietää sen seurauksista. Joissakin kirjoituksissa paistaa avoin piittaamattomuus vesistöjen tilasta.
c. Osa viljelijöistä arivoi viljelytekniikoiden sekä suojakaistojen jne. merkitystä ja toteaa niissä olevan kehittämisen varaa.
Selvää on, että kategorioissa a. ja b. olevat noudattavat korkeintaan ulkoisia sääntöjä eivätkä piittaa ympäristövaikutuksita. Luokan c. viljelijät arvoivat vastuullisesti toimiaan ja arvattavasti tekevät enemmän kuin määräykset edellyttävät. He myös ovat valmiita keskusteluun asiasta.
2. Tekniikka
d. Suojakaistat eivät useinkaan toimi, sillä ne on sijoitettu epätarkoituksenmukaisesti tai ne saattavat olla joko liian uusia tai vanhoja. Suojakaistojen merkitys on myös toisinaan kokonaan kyseenalaistettu.
e. Tuki ja sen säännökset eivät ohjaa eikä arvioi suojakaistojen rakentamista ja toimintaa riittävästi.
f. Suuret pistekuormat, kuten karjanlanta, aiheuttavat melkoiset päästöt. Ilmeisesti myös enimmäissäännöksiä ylitetään.
g. Epäselväksi jää kaikkiaan se, onko pienehköillä tai ympäristotukientojen määräämillä eroilla maankäsittelytavassa mitään merkittävää vaikutusta maatalouden päästöihin. Osaltaan tämä kysymys voidaan asettaa koska, monet muut (kuten asenteelliset) tekjät kumoavat mahdollisen hyödyn.
jos päästöjen vähenteämiseen halutaan pyrkiä, ilmeisesti tarvitaan sekä tukiehtojen tarkentamista ja tukien sitomista lopputuloksiin eli vesistöihin pääseviin ravinteisiin. Tällöin myös asenteellisella puolella motivoitumattomat joutuisivat nykyistä runsaammin käyttämään ammattitaitoaan ja harkintaansa toimissaan.
Voi sinua, Suomi24 palstojen ainoa tarkoitus on saada sivulle lisää käyntikertoja. Käyntikertojen määrällä voidaan vakuutta mainostajia siitä, että heidän kanattaa maksaa sivuston ylläpitäjälle.
T: Misu ja kaikki muut käyttämäni nickit.
Tuttu fraasi on, että toisen omaisuutta on helppo suojella, näin tekee ainoastaan demarit.
Turha teidän on mitään neuvoja jakaa, täällä tiedetään ne hommat monta kertaa paremmin.
Maatalouden asiantuntijat on pistäneet koko ymåäristöhallinen demareiden salajuoneksi ja sitä se todella on.
Jos kenen asenteissa on korjaamista, niin ainoastaan kaupunkilaisten tyhjäntoimittajien asenteissa, maalaisjärki on kultaakin kalliimpi.
Miksi et laittanut suoraan "nilkit".
kanssasi ja vielä niin,että on luotava mainitsemasi pelisäännöt jokaiseen maahan maailmassa,joka ei sääntöjä noudattaisi,ei sillä olisi oikeutta viedä ruokaa maan rajojen ulkopuolelle.Tällöin ainoastaan Suomea koskevat ympäristömääräykset eivät olisi raaka-aineen hintaa nostava tekijä vain meillä.Muuthan tuottaisivat muuten paljon halvemmalla raaka-aineita.Kannatan lämpimästi ajatustasi ,samalla saataisiin tuotantomääriä laskettua ja sitä kautta lisää hintaa esim viljalle.
jo todettiin, se mitä sinne vesistöihin laskettiin mm. taajamista, eivät katoa vuodessa eikä kymmenessä.
Pohjamudassa on näitä ravinteita kymmenien vuosien takaa, se on vain niin helppoa syyttää maanviljelijöitä.
Miksei direktiivien vaatimat toimenpiteet ole mukamas vaikuttaneet????