päätyisin tilanteessani?
Terveydellisistä syistä minulle on annettu kahden vuoden ehdoton kielto tulla raskaaksi. Olen siis kolmen lapsen vanhoillislestadiolainen äiti.
Lääkärit tietysti ehdottelevat mitä moninaisimpia ehkäisymenetelmiä. Toistaiseksi olemme olleet selibaatissa, mutta ei sekään hyvältä tunnu, on kuin avioliittomme olisi nyt paljoa vajaa.
Mitä ihmettä tekisin?
Tai mitä sinä tekisit minun tilanteessasi.
Raskaaksitulokielto on ehdoton, jos haluan itseni terveeksi hoitaa, ja haluanhan minä.
Terveydellisistä syistä minulle on annettu kahden vuoden ehdoton kielto tulla raskaaksi. Olen siis kolmen lapsen vanhoillislestadiolainen äiti.
Lääkärit tietysti ehdottelevat mitä moninaisimpia ehkäisymenetelmiä. Toistaiseksi olemme olleet selibaatissa, mutta ei sekään hyvältä tunnu, on kuin avioliittomme olisi nyt paljoa vajaa.
Mitä ihmettä tekisin?
Tai mitä sinä tekisit minun tilanteessasi.
Raskaaksitulokielto on ehdoton, jos haluan itseni terveeksi hoitaa, ja haluanhan minä.
Vastaukset 215
Vanhimmat
Käytä ehkäisyä.
Itse kolmen lapsen äitinä suosittelisin kondomia parhaaksi ehkäisykeinoksi. Jos miehesi on vastuullinen lähimmäisistään välittävä ihminen, hän muistaa kyllä rullata kumin paikoilleen.
Jos ei muista, pidä itse siitä huoli. Kortsuja voi tilata postimyynnistä, jos ei kehtaa kaupasta ostaa.
Lähipiirissäni on vastaavanlainen tapaus.Henkilö laitettiin lääkärin toimesta käyttämään ehkäisyä.
Tai se oli hänen valittavissaan.Hän on minulle erittäin läheinen ihminen.Nyt pelkään, että hänen uskonelämänsä on ehkä jotenkin kärsinyt.Sellainen tunne minulla on. Pelkään hänen uskonsa puolesta tällä hetkellä.Saatan olla väärässäkin.Jumalahan se on, kuka näkee sydämeen.
Minun kantani vaikuttaa kyllä varmaankin melko julmalta, mutta itse valitsisin selibaatin, omantuntoni vuoksi.Ei siihen kuole.Kyllä Luoja varmasti antaa siihenkin voiman.Minulle on antanut.Mieheni petti minut jo avioliiton alkumetreillä ja olen joutunut elämään täydellisessä selibaatissa vuosikaudet.Kyllä siihen tottuu.Kaikkeen tottuu.Teillähän on sentään toisenne.Minut hylättiin totaalisesti.
Kannattaa toimia niin ,että säilyy usko ja puhdas omatunto.Kehotan kysymään apua uskovaisilta puhujaveljiltä, joilla on Pyhän Hengen lahjoittama ymmärrys asioihin, tähänkin asiaan.
Niin itse tekisin viipymättä.
Jumalan Siunausta elämäänne!
Etkö ymmärrä että ne puhujaveljet ovat miehiä ??? Voi melkein arvata mitä ne antaa vastaukseksi. Ei! Kannattaa käyttää omaa järkeä ja hankkia kondomeja tai sitten hommata e-pillerit. Se on mun mielipide.
Tämä on ollut äärettömän raskas asia myös minulle itselleni.Koska aina meille tässä uskossa on opetettu, että ehkäiseminen on syntiä.Minulla itsellänikin on vaarallinen sairaus, ja jos nyt asuisimme mieheni kanssa vielä yhdessä, lääkärit
varmasti määräisivät minulle ehkäisyn.Mutta sitä en uskaltaisi valita, koska pelkään, mihin joudun kuolemani jälkeen.Eli mikäli siis asuisimme yhdessä, minä sopisin hänen kanssaan ,että nyt elämme sairauteni vuoksi selibaatissa.Ihmisen sielun autuus on tärkeämpi asia kuin seksi.
Uskokaa jo, ettei seksinpuutteeseen menehdy.
Minulla on eläväinen ja intohimoinen temperamentti.Mutta täydellinen selibaatti onnistuu vaivatta myös tällaiseltakin persoonallisuudelta.Nykyään korostetaan liikaa seksiä.Sitä pursuaa joka tuutista ja se sokaisee ihmisten mielet.
Kaikkia sitä saa lukea.
Tuhotkaa vain avioliittonne ja hyljätkää toisenne päästäksenne itsekidutuksella taivaan valtakuntaan.
Jumala kyllä nimenomaan vihaa hylkäämistä, eikä rakkaus tunne sanaa pakko. Voi Herra siunaa ja varjele näitä lakihenkisiä juutalais- farisealaisia pöjiä.
Ei siihen selibaattiin menehdy.Sitä paitsi olen luovalla alalla toimiva ihminen.Luova työ on minulle ainakin yhtä tärkeää, oikeastaan vielä tärkeämpi elämänehto kuin seksi.Vaikka, kuten sanoin, olen erittäin romanttinen ja intohimoinen persoona.En mikään frigidi.En harrasta edes itsetyydystä koska se on synti.Eikä siihenkään ole tarvetta.Kaikkeen todella tottuu.Onhan ihmisiä ollut keskitysleireissäkin ja he ovat selvinneet.;)Selibaatti on pikkujuttu.Kaikkien maailman ongelmien keskellä.
ei ole syntiä. Missään kohden Raamattua ei kielletä ehkäisy eikä nimetä sitä synniksi. Toteat aivan oikein: "Koska aina meille tässä uskossa on opetettu, että ehkäiseminen on syntiä."
Siinä teidän uskossa eli vanhoillislestadiolaisuudessa saarnaajat opettavat niin monia Raamatun vastaisia oppeja, että heikompaa hirvittää. Tämä "ehkäisy on syntiä" -oppi on yksi niistä vääristä opeista. Tämän valheopin avulla pyritään turvaamaan vl-herätysliikkeen jäsenmäärän jatkuvuus.
Valheella on lyhyet jäljet.
Ei puhujaveljet ole sen "pyhempiä" kuin muutkaan uskovaiset antamaan neuvoja. Sinä kuuntelet vain omaa omantunnon ääntäsi ja Jumala antaa oikean ymmärryksen, miten toimia. Lääkärit ovat ammatti-ihmisiä ja noudatammehan muutenkin heidän ohjeitaan, kun tarvitsemme terveydellistä apua.
Ei lasten tekeminen ja lukumäärä tee meitä autuaiksi
vaan sydämen usko. Emme elä lain alla! Uskovaisina
voimme luottaa siihen, että asiat menevät niinkuin
Jumala on halunnut niiden menevän. Olet esirukouksissani.
En tiedä oletko mies vai nainen, mutta ainakin miehet saavat seksin puutteessa säännöllisin väliajoin orgasmin unissaan ja kumma, kun ette ole sitä synniksi laskeneet.
Seksiunet ovat todella ihania. Tottapase Jumala niitä näyttää, kun ei uskovainen muuten uskalla ottaa omin avuin itsetyydytystä vastaan.
minulle seksiuniakaan.Enkä niitä edes halua näkeä.
Jumalan voima on auttanut minua välttämään seksiin liittyvät asiat melko kivuttomasti.
Vaikka, kuten jo sanoin, en tosiaankaan ole kylmä tyyppi, enkä mikään frigidi.Miksi te ette jaksa luottaa ollenkaan Jumalan mahdollisuuksiin ja Jumalan voimaan? En sano tätä tuomitakseni ketään.
Lue seksilehtiä tai katsele vähäpukeisten naisten tai miesten kuvia. Minä luin kirjakaupasta ostettua asiallista seksikirjaa, jossa kerrottiin seksistä kuvin ja sanoin sievästi ja kauniisti.
Pitää aina uudestaan ja uudestaan sitä kirjaa katsella, että seksihalut syttyvät.
pyydän ,ettet pilkkaisi uskoani ja Jumalan voimaa
ja mahdollisuuksia.Elämnäni ei todellakaan ole ollut helppoa.
Minähän halusin vain auttaa sinua. Jos ongelmanasi on seksuaalisuus, niin siihen löytyy kyllä lääkettä ja apu.
Tietysti, jos olet tosikko uskovainen, niin siihen ei sitten olekkaan niin helppoa löytää apua.
herjaaviin viesteihin.
Kyllä se on minusta semmonen juttu, että ihmiselle on annettu sellainen lahja kuin elämä. Se ei ole maailmankaikkeuden keskellä ajallisesti kuin pieni hetki, joten siittä kannattais ottaa kaikki se irti minkä voi ja nauttia siittä. Minusta toi on elämän hukkaan haaskaamista miettiä, jos nautin tuosta taikka tuosta niin joudunkohan mokomasta helvettiin. Se on mun ajatuksiini mahdottoman hölmöltä kuulostava juttu. Pelätä nyt kuoleman jälkeistä kohtaloaan, niin paljon ettei uskalla elää elämäänsä. Sitä suurinta lahjaa jonka on saanut...
Jos minä olisin mies ja joutuisin elämään selipaatissa ainoastaan vaimoni helvettiin joutumisen pelon tähden. Voi kiesus...!
Kyllä näin on!
Mikäli ymmärsin viestisi oikein, luultavasti olet käsittänyt kaiken väärin.
on synniksi määritellyt ?
tähänkin kysymykseen vastaus.Että syntiä on.
Oonanin tapaukseen ei kannata viitata, sillä siinä ei ole kyse i:stä, vaa keskeytetystä yhdynnästä.
Kun luet Bibliassa olevan alkupuheenvuoron, missä aakkosjärjestyksessä selitetään asioita, myös huoruutta ja haureutta, niin saat vastauksen.
Niissä on myös viittaukset eri raamatunkohtiin.
Se on kieltämättä aika pelottavaa luettavaa, mutta selventää kyllä asiat todella.
Minulla oli samanlainen tilanne ennen viimeisen lapsen syntymää. Käytimme miehen kanssa kondomia, mutta seksi kyllä myös väheni huomattavasti.
Kun "sain taas luvan" olla käyttämättä ehkäisyä, saimme pienen tyttäremme, joka on tällä hetkellä perheemme ilopilleri. Hänen saamisen jälkeen kohtuni poistettiin.
Jos vaivasi on sellainen, että siitä tulee mysö tulevaisuudessa seuraamaan ehkäisykieltoja todella pahojen terveyshaittojen tai jopa hengenvaaran takia, olisi yksi ratkaisu joko kohdunpoisto tai jommalle kummalle puolisoista sterilisaatio.
Olen uskovainen äiti ja olen rukoillut paljon Jumalalta oikeita vastauksia. Toivon, että rukoilusta olisi sinullekin apua. Kyllä viimeinen oikea keino on noudattaa omantunnon ääntä. Niinhän oppi-isämme Lutherkin teki ja siihenhän meidän Jumalan lasten ajalliset perinnäistavatkin (ei tv:tä, meikkausta, maljannostoa jne.) perustuvat. Mikäli omatuntosi ei salli ehkäisyä, sterilisaatiota tai kohdunpoistoa, on selibaatti se oikea vaihtoehto.
ymmärtäväisestä vastaukesta.En tosin tiedä, oliko se kohdistettu juuri minulle...mutta omalla kohdallani selibaatti tai kohdunpoisto olisi ainoa
vaihtoehto.Mutta mitä mieltä te olette? Onko kohdunpoisto Jumalan Sanan vastaista?
Selibaatti ei ole mikään vaihtoehto vaan Jumalan sanan vastanen teko.
Pari ei saa olla seksuaalisesti erossa kun ainoastaan paaston ja rukouksen aikana!!! Tämä on Jumalan Sana!
1. Kor. 7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
1. Kor. 7:3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
1. Kor. 7:4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
1. Kor. 7:5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
Niin juuri."Keskinäisestä sopimuksesta."
Aivan.
Voi toisenkin kerran ja voi voi. Kaikkia se omavanhurskaus lain alla olevilla syntisillä teettää.
2. Kor. 5:20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
2. Kor. 5:21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
2. Kor. 6:1 Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
2. Kor. 6:2 Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut." Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
1. Kor. 7:3-4 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
1. Kor. 7:5 Älkää vetäytykö pois toisistanne,
- paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi,
***niin että olisitte vapaat rukoukseen***
ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
Selibaatti ei todellakaan ole mikään EHKÄISYKEINO hyvät fariseukset.
Aviomieheni hylkäsi minut avioliittoni alkumetreillä ja epäilen, että hän saattaa jopa käyttää huumeitakin.Elän PAKOLLISESSA selibaatissa.Elämäni on ollut äärettömän raskasta.
Mieheni ei ole halunnut ottaa mitään vastuuta avioliitostamme, eikä huolehtia vaimostaan.
Minun olisi ollut mahdollista ottaa avioero, kieltää uskoni ja hakea uusi mies.Mutta olen kaikesta huolimatta halunnut vain säilyttää uskoni.Minulla on äärettömän raskas risti.
Selibaatti ei ole ollut oma valintani, vaan se on ollut kohtaloni.En voi asua yhdessä hänen kanssaan hänen väkivaltaisuutensa vuoksi.Olen ollut noin 8 vuotta lähes täydellisessä selibaatissa.Muutaman kerran hän on käynyt luonani.Revi siitä!Mieti vähän.Älä tuomitse, ennen kuin itse joutuisit samaan tilanteeseen.
Selibaatti ei ole KUOLEMANTUOMIO.Joillekin se on pakkotilanne.Kohtalo.
Toistan.Mies elää omasta vapaasta tahdostaan poikamiehen elämää eri paikkakunnalla.Hän ei ole kasvanut aikuiseksi.Olen antanut hänelle täydellisen valinnanvapauden.Tehköön mitä lystää.
jotain muuta keinoa kuin selibaattia ehkäisyksi vai mikä oli viestisi pointti?
Jos olet sitä mieltä, että selibaatti tai ehkäisy ei saa olla kenenkään käytettävissä minkäänlaisessa tilanteessa, teet itse sen vääryyden, että yrität sanella toisille, mitä heidän omatuntonsa tulisi sanoa.
Jos olet ehdottomasti joka tilanteessa ehkäisyä vastaan, haluan kysyä, missä tilanteessa ajattelit, että Jumalan rakkaus, ei laki, on voimassa? Jeesushan rikkoi itsekin usein Jumalan lakia, esim. sabattina; Jeesus rikkoi lain ja toi esiin armon merkityksen, jota emme saa unohtaa. Kun kyseessä on äidin henki, terveys ja elämä, samoin jo olemassa olevien lasten tulevaisuus ja mielenterveys on todella rakkaudetonta vielä lyödä vaikeuksiensa ja ehkä jopa omantuntonsa kanssa kamppailevaa ihmistä lakikirjalla. Jeesus sanoi: "Tehkää ihmisille, niin kuin haluaisitte teille tehtävän." Ja "Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi."
En näe mitään hedelmällistä viesteissä, joissa unohdetaan rakkaus ja ollaan valmiita uhraamaan naisen henki lain edessä.
Oletko itse nyt armoton? Vihkipappini on sanonut minulle etten saa erota ja tämä on sinun ristisi.
Olen jotunut parhaassa iässäni uhraamaan naiseuteni, sekä koko elämäni on käytännöllisesti katsoen tuhoutunut.Onko siis tässä enää mitään armoa? Näillä näkymin tämä tilanne jatkuu kuolemaani saakka ja siihen on tyytyminen.Toinen vaihtoehto on jättää usko ja lähteä toteuttamaan naiseuttaan.Olen valinnut uskon.Ja toivon että pääsen taivaaseen.Jos eläytyisit vähänkään tilanteeseeni, ymmärtäisit varmaankin, että elämäni on ollut yhtä helvettiä.Jokin kolmen vuoden selibaatti olisi ollut kevyt juttu jos avioliittomme olisi jatkunut.Nyt tämä tilanne on kohta kestänyt yhdeksän vuotta.Ajattelehan sitä.
Tänään sain "aviomieheltäni", siltä aaveelta, ystävänpäiväkortin missä näytti lukevan jotakin tällaista:"rakas tule takas."Tiedän täysin, että se on vain tyhjää sanahelinää.Hän ei välitä minusta vähääkään.en voi muuta kuin sarkastisesti hymyillä tuollaisille absurdeille viesteille.
Huomaat varmaan, kun vähän tarkemmin katsot, että kyseinen viesti ei ollut Sinulle, vaan nimimerkille "seliseli". Aiemmin vastasin viestiketjun aloittajalle.
En ole kirjoittanut henkilökohtaisesti sinulle mitään.
Olen pahoillani elämäntilanteestasi ja toivon Sinulle joka tapauksessa mukavaa kevään alkua =)
en tajunnut, että viestisi oli seliselille.:(
Ihanaa kevättä myös Sinulle ja kaikkea hyvää!:)
En haluaisi olla armoton.Puhun tässä läheiseni tilanteesta sekä omasta kohtalostani.
Yritin tuoda esiin sellaisen näkemyksen, että selibaatti ei välttämättä ole hirvityksen kauhistus, mikäli se ei jatku koko loppuelämää kun on avioliitossa.Minäkin tulen kaikesta huolimatta toimeen sen asian kanssa.Jumala on antanut voiman.Hän auttaa meitä.
Asuimme siis eri paikkakunnilla.Vuosikaudet hän soitteli minulle puhelimella.
Omistan kolme kissaa.
Hänen vakiokysymyksensä oli:"Mitä kavereille kuuluu?"Siis: kissoille.
Ei häntä kiinnostaneet minun asiani.Minulla oli valtava ahdistus ja hätätila useita vuosia, lopulta sairastuin vakavaan sairauteen.Hengenvaaralliseen.
Odotin ja odotin häneltä armoa ja edes jonkinlaista, edes pientä rakkautta.
Olin hullu.
Odotin vielä, että avioliittomme voisi jatkua.
Edes sitä armoa ei hän antanut, että olisi ottanut avioeron, vaikka sitä häneltä rukoilin.
Kai hän haluaa vain minua kiduttaa.
Koskaan en saanut häneen edes puhelinyhteyttä vaikka olisi ollut mikä hätä.
Herra soitti vain kuin hänelle itselleen sopi.
Minulle olisi enää riittänyt se, että hän olisi asunut samassa asunnossa ja rakastanut minua, vaikka mitään seksiä ei enää olisi ollutkaan.
Kunhan olisi vain edes silittänyt hiuksia ja pitänyt kädestä kiinni.
Mitään armoa ja lohtua ei annettu.
Näin tapetaan kaikki rakkaus.
On mennyt kauan aikaa, että olen lopulta jaksnut antaa anteeksi.
Mikäli hän joskus tulisi käymään, en enää menisi hänen kanssaan samaan sänkyyn, varmaan ehkä ymmärrättekin.
Kun kaikki rakkaus on tapettu.
Sanoisin vain:"Hei, ollaan vain kavereita ja unohdetaan se ,mitä oli joskus ollut."Myös sänkyhommat- ikuisiksi ajoiksi.
Olin myös sängyssä hänelle pelkkä hyväksikäyttöväline, en muuta.
Olen oppinut vihaamaan ja halveksimaan itseäni syvästi.En toivoisi samaa kohtaloa kenellekään.
Lopulta vaihdoin salaisen puhelinnumeron.
En halua enää tietää hänestä mtään.
Haluan unohtaa hänet.
Kaikki on ohitse.
mikään pikku juttu ja jos se tehdään ehkäisymielessä se on ehkäisyä. Missä kohtaa Raamattu kieltää ehkäisyn??? Jos on terveydellisiä syitä, käytä ehkäisyä, mutta älä hyvä ihminen teetä kohdunpoistoa- sekin on siis ehkäisyä, mutta saat siitä terveyshaittoja!
T: ei-vl-hoitaja
On aivan eri asia olla selibaatissa, kun sitä miestä ei kerran ole. Totta kai mihin tahansa asiaan tottuu niin siihenkin, onhan ihmisiä jotka eivät koskaan ole kyseistä asiaa henkilökohtaisesti "harrastaneet". Siitä ei nyt olekaan kysymys. Vaan kysymys on siitä, miksi kahden keskenään ilmeisen onnellisesti naimisissa olevan, saman huushollin ja lapset jakavan ihmisen pitäisi kiduttaa itseään ja toisiaan pitkäaikaisella, vuosia kestävällä selibaatilla.
Ei kukaan voi oman ristinsä suuruuteen vedoten voi toisten ihmisten elämää järjestellä. Jokaisella on oma elämä ja omat murheensa. Ja se ymmärrys ja taito selvitä niiden asioiden kanssa mikä on.
Mielestäni huomion arvoinen, on myös se seikka, että kyllä selibaatilla vuosikausia kestäessään on varmasti miehillä aika kestämätön vaikutus. Onko oikein jos siten ollaan ajamassa ajatukseen hakea asiaan apua muualta.
Poikamiesten on tähän asiaan turha ottaa mitään kantaa, että kyllä hekin jaksavat. Jaksaisittekohan jos teillä olisi vaimo teoriassa mutta ei käytännössä, vuosien ajan?
Viimeiseen lauseeseen viitaten, en tarkoita että vaimo merkitsisi miehelle jotain vain tuolla alueella. Se on kuitenkin niin suuri ja tärkeä osa-alue normaalissa avioliitossa, että mielestäni oikeasti kannattaa miettiä mihin suuntaan elämäänsä on viemässä. Ja sitä päätöstä ei voi tehdä muut kuin sinä ja miehesi itse. Siihen päätökseen minkä teette voitte mielestäni hyvillä omallatunnolla olla tyytyväisiä. Asiat eivät todellakaan ole niin mustavalkoisia ja yksinkertaisia.
Varsin tuttu kysymyksen aihe tällä palstalla: terveyden menetys>kuolema>ehkäisyn luvallisuus.
Vl piireissä arvostettiin ja kunnioitettiin naisen terveyttä ja elämänoikeutta, ja lasten oikeutta äitiin aina -70 luvulle saakka. Silloin oppi muuttui fundamentaliseksi. Lapset herran lahja käsitettiin kapeasti, vain synnyttämisen pakkona. Unohtui käsite lapset herran lahja, käsite sisältää myös lapsen lapsuuden ja vanhempien kyvyn hoitaa perhettään, taata lapselle lapsuus ja vanhempien turvallisuus.
Päivämiehessä prof. Kärkölä kannanotot edustavat alkuperäisempää kristillistä näkemystä, ylisepääsemättömän esteen edessä voi käyttää kohdunpoistoa, aborttia ja ehkäisyä. Uskonyhteisöllä ei ole oikeutta uhrata naista.
Vanhat mummut ehkä vielä muistavat kristillisyydestä ajan, joilloin äidit opettivat tyttäriään kuuntelemaan omaa jaksamistaan, omaa biologista kelloa, omaa(Jumalan) ihmiseen asettamaa omaatuntoa.
-70 luvulla tällaiset ajatukset karsittiin pois hempeyden henkenä.
Päivämies pääkirjoitus 14.2.1979.
Kaikenlainen ehkäisy missään muodossa kielletty jos nainen tai lapsi kuolevat he pääsevät taivaaseen. Tämä opetus on poistunut vl-kristillisyydestä
Silloin yhtenä kesänä asiasta keskusteltiin Suviseurojen aikaan seurakuntavanhinten (RYn toimihenkilöiden)ja puhujien kokouksessa. Keskustelua edelsi asiaa käsitellyt artikkeli Päivämiehessä. Oli lähinnä kaksi käsitystä, muutamat arat äidit ja HS edustivat tiukempaa kantaa. Mukana oli asian tuntijana muutamia lääkäreitä, (taisi olla alustuskin eräältä)nämä muutamien SRKn johtokunnan myötävaikutuksella edustivat hiukan vapaampaa linjaa. Keskustelussa ilmeni, että vastustus oli enemmän tietämättömyyttä, kuin pahan suopaisuutta. Keinotekoiseen aborttiin suhtautuminen oli kaikilla kielteistä, mutta ns vuotava keskenmeno ihmetyksen aiheena, sitäkin sanotaan abortiksi. Kuitenkin jäi keskustelun lopputulemaksi, että selvissä sairauksissa uskovainen voi ja saa vapaasti, pelkäämättä antautua lääkärin hoidettavaksi. Lopullinen vastuu jää silloin lääkärille, jos on perusteet hänelle kertonut.
Tiedän myös erään uskovaisen äidin, jolta on kohtu poistettu. Meidän naisten keskustelusta sen kuulin, ei sitä minun muuten olisi tarvinnut tietää. Muuten voin yhtyä siihen tääll äannettuun neuvoon, että jos voi keskustella uskoa tunnustavan lääkärin kanssa, saa neuvoja, joissa on sekä lääketieteellinen, että uskon näkökulma mukana.
Sinänsä hankala kysymys asiaan perehtymättömän antaa muunlaisia neuvoja, mutta ehkä näistäkin joitain vihjeitä löytää.
kohdunpoistosta ja kielletäänkö se?Tuskin.
Entäpä ehkäisy? Luulen, että siihen aikaan kun raamatun kertomukset on kirjoitettu tuskin tiedettiin tarkoin ehkäisyyn liittyvät asiat.
Eiköhän terveen järjen käyttö ole sallittua ja suotavaa silloin kun on kyse terveydestä.
En ymmärrä fanaattisuutta ollenkaan terveyden kustannuksella. Seksuaalinen tyydytys on ihmisen yksi perustarve. Muistakaa se.
70-luvulla elettiin harhaopeissa ja syvässä kuivahenkisyydessä. En ammentaisi hirveästi neuvonsanoja siltä vuosikymmeneltä. Niissä tuppaa olemaan samanlainen tiukka sävy. Asioissa oltiin hyvin jyrkkiä ja vaativia. Kannatan avointa ja optimistista asioihin perehtymistä. Tällaiset asiat taitavat jäädä jokaisen oman päätöksen alaisiksi, näitä ei johtokunnissa ratkaista. Eikä kannata yhteispäätöksiä suunnitella.
"Ja toivon että pääsen taivaaseen."
Elät maanpäällisessä helvetissä, jonka jotkut miehet! ovat luoneet, päästäksesi jonnekkin, jota ei välttämättä ole edes olemassakaan!
Voi hyvä tavaton. Herää ja elä nykyajassa äläkä vanhanaikaisissa hapatuksissa, jolloin tehtiin kaikki, ettei nainen ajattelisi omilla aivoillaan.
Kai sulla on pianonjalatkin peitetty, ettei herää syntisiä ajatuksia!
Mutta tältä palstalta se pursui eteeni uudelleen. haluan vain kertoa, ettei se vuosikymmen ollut likikän niin pimeä, kuin näistä keskusteluista voisi päätellä. Vaikka oli taistelua, pilkisti myös armon aurinko silloinkin pilvien lomasta ja tuoreuttava sade vihmoi sydänten kuivunutta maata.
Armon aurinko polkisteli -7o luvullakin.
Vaan kyllä monet Ry:t kävi ankaria taisteluita, samoin koko SRK:n johtokunta keskenään.
On varmaankin ollut paikkakuntakohtaista ja henkilöiden johtamistaidoistakin kyse miten hoitokokouksia on viety läpi. Jotkut taitavat puheenjohtajat saivat "henget erilleen" suhteellisen kivuttomasti.
Esim. kyseisen HS:n ja häntä myötäilevien oppipoikien kokoukset ovat kuulemma olleet aika karmeita näytöksiä.
Lukekaa hyvä selibaatin suosittelijat tuota Raamatun kohtaa, varsinkin sitä ensimäistä jaetta.
" Huoruuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä vaimonsa."
Jos vaimo panee miehelleen pitkän selibaatin, niin hän ajaa miehensä kiusaukseen, huoruuteenkin.
Ja juuri huoruuden syntien välttämiseksi selibaatti on suositeltavaa vain rukouksen ja paaston ajaksi:)) Muulloin ollaaN YHDESSÄ, MYÖS SEKSUAALISESTI. Sehän on tärkeä liima aviopuolisoille. Jos raskaus on vaara naisen ter veydelle, niin silloin käytetään ehkäisyä. Se ei ole syntiä, huom.
Jos mies hairahtuu pitkän (kuukausien mittaisen tai saatikka vuosien mittaisen) selibaatin aikana vieraisiin, tärkeimpänä syynä on itse selibaatti eikä mies, joka on pantu mahdottoman tilanteen eteen:(
P.s. en ole mies;)
Se, mitä kuvailet miehestäsi, on täysin oikea ja Raamatun mukainen syy avioeroon. Avioeron jälkeen olet vapaa avioitumaan uudelleen jonkun uskovaisen kanssa.
Sinä et näköjään lue Raamattua ja näin tuomitset itsesi kärsimyksiin ja luulet, että sen kautta saat "kirkkaamman kruunun".
Mitenkään muuten ei voi käyttäytymistäsi selitellä. Sillä aviorikoksen takia on Jeesus sallinut avioeron ja viattoman osapuolen uudelleen naimisiin menon, sillä syyllinen osapuoli on "hengellisesti kuollut" ja näin "leski" on vapaa menemään uusiin naimisiin.
Tällaista on tapahtunut paljonkin vl-piireissä, esim. Helsingissä. Asut ilmeisesti jossain syrjäkylässä, jossa tulkitaan Raamattua omituisesti.
Jos haluat elää uskovaisen elämää edelleen, niin yllämainitut avioero ja uudelleen avioituminen EIVÄT TODELLAKAAN VIE SINULTA USKOA.
Minäkin olen kokenut samantapaista ja usko on säilynyt avioerosta ja uudelleenavioitumisesta huolimatta;)
Entäpä jos mies viettää selibaattia syystä tai toisesta? Entä jos mies ei tunne halua seksuaaliseen kanssakäymiseen vaimonsa kanssa? Syynä saattavat olla moninaiset seikat kuten lääkitys, joka vie halut tai tupakointi, joka vaikuttaa erektioon. Miten sitten? Vaimolla olisi halua, mutta miehellä ei! Pakkoselibaatti elimellisistä syistä. Ei ole kivaa vaimolle.
Tällainenkin tilanne voi olla avioparin kesken.Olettaisin, että ei niinkään harvinaista.
Entä kun joku uskovainen piti tiukasti kiinni tästä alkuperäisestä ja - mitä minä luinkaan! - nykyisestä vl-kannasta ja sai siitä hyvästä tuonpuoleisen helvettituomion ja pian 30 vuotta kestäneen perhehelvetin kun on saatanan lapsi väärine ajatuksineen?
Kyllä joku tai jotkut nyt ovat olleet "tuhanten juonten konstimestareita" kuten vanha sanonta kuuluu!
myös Helsingissä ja muuallakin.En kerro tarkempaa sijaintiani.Minun vihkipappini on sanonut, etten saa erota ja tämä on sinun ristisi.
Sitä paitsi en uskalla erota, koska olen vakavasti sairastunut.Pelkään nimittäin, että mihin sitten joudun kuolemani jälkeen.Yksi ihminen täällä jo tuomitsikin minut helvettiin- eri ketjussa.
Jos sinulle joku vihkipappisi sanoo noin kuin kerrot, kyse on hänen täydellisestä tietämättömyydestään ja rakkaudettomuudestaan toisen osaa kohtaan. Uskot siis mitä hän sanoo, etkä mitä Raamattu sanoo? Luuletko että tuon "uran" valittuasi ja "helvetissä" elettyäsi saisit paremman osan taivaassa? Siis väärän inhimillisen neuvon jälkeen uhraat koko elämäsi?
Sinulle tässä pitää rautalangasta vääntää:
selibaattisi on täysin itsekeksittyä uhrausta ja oman elämän pilaamista ja toisen vääriin neuvoihin luottamista. Eikö Raamattu merkitse sinulle mitään? Ei kai, kun noin masokistisesti aiot ansaita autuutesi. Sillä sehän on ansaitsemista, kun rupeat nunnaksi ja sanot muuten menettäväsi uskosi.
Samasta aiheesta kirjoitin sinulle oheisessa linkissä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014199871
Tottahan tuohon asiaan on lääketieteellisiä hoitoja ja neuvoja.
1. Tupakoinnin lopetus, esimerkiksi korvaus-nikotiinilaastareiden tai -purukumien ja pienryhmien avustuksella.
2. Lääkkeitä voi vaihtaa toisin, jos sen takia seksihalut on hukassa. Kun näistä asioista lääkärin vastaanotolla puhuu, niin hän voi vaihtaa toiset lääkkeet, jotka eivät vaikuta asiaan.
3. Keskiiässäkin ja sen loppupuolella kun miehellä vielä olisi haluja, niin ei ole aina enää kykyä. Siihenkin on keksitty lääkket, Viagrat ym samanlaiset pillerit.
Tuossa yllä siis hyviä neuvoja ja kokemuksesta (ja toisten kokemuksesta) voin sanoa, että apua löytyy:)
Pitää vain avata suunsa oikeassa paikassa ja kertoa asiasta. Turha kainous pois:))
Entäpä jos mies kieltäytyy tupakoinnin lopettamisesta eikä halua keskustella asiasta? Mites sitten? Tiedän toki aikaani seuraavana ihmisenä nuo antamasi keinot, mutta kun mies torjuu kysymykset tilastaan ja antaa asian vain olla?
Sen yksinkertaisemmaksi ei asia tule.
Olkoon sitten ilman!
Siis aivan...miehellä ei tee mieli, mutta vaimolla tekee. Miestä tilanne ei haittaa, naista haittaa. Kiva kiva.
kasvattakaa luonnettanne.
anteeksi en halua olla armoton.mutta tulee mieleen, että olisiko mitenkään mahdollista jotenkin kasvattaa itsekuria tässä asiassa.
mitenhän Siionissa ajatellaan tällaisesta asiasta.
Ei huvita keskustella tästä kanssasi. Oli sen verran mölö vastaus sinulta. "Itsekuria vaan."
Ei yhtään mölömpi kuin omasikaan. Veeäl, anna tulla vaan...
oli HS:n takana. 70-luvun puolivälissä joku kriitikko erehtyi lähettämään SRK:n johdolle nimettömän kirjeen, jossa opin kireys pantiin HS:n kontolle. Seurasi SRK:n johdon julistus: "Siionin johto on kuin yksi mies!"
Käsittääkseni juuri nimetön kirje käynnisti hoitokokoukset.
Minulla on hyvät vanhemmat mutta meidän suvussa on korkea ja kova työmoraali.Ja mä olen kouluttautunut sellaiselle alalle, mikä vaatii valtavaa keskittymiskykyä ja itsekuria.Ja mulla on
on luonnetta.Aloitin luonteenkasvatuksen itse jo melko varhain.Sitä ehkä voisi kutsua itsekuriksi.
Että tekee niinku sellaisiakin asioita mitkä ei itseä aina välttämättä miellytä.Ponnistelee tiettyjen asioiden kanssa.Ei elämä oo aina helppoo.Tuli vaan mieleen että kun itse on tottunut kehittämään itselleen valtavan itsekurin, niin eikö tässäkin asiassa vois koettaa tehdä niin? Mun mielestä ihmisellä pitäis olla luonnetta kieltäytyäkin.Vaikka on uskovainenkin niin voi ottaa asiat myös joskus vähän filosofisesti.Kehittää itselleen itsekurifilosofian.Siitä on paljon hyötyä elämässä.Mutta tää on nyt vaan mun näkemys.
Mun mielestäni kaikki asiat eivät aina ole helposti savvutettavissa.Pitäiskö olla? Kuka niin on määrännyt?
En tätä sinun kiusaamiseksesi halua kirjoittaa, mutta oletko lukenut, mitä 1. Korinttolaiskirjeen 7. luku sanoo:
12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.
15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.
16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?
Luepa tuo 15. jae. Mitä itse arvelet asiasta? Voisiko se sopia sinulle?
Toistan: tämä on vain kyselyä, en halua tuputtaa.
Kiitos vastauksesta ,se oli rakastava ja erittäin asiallinen.Tuollaiset raamatunkohdat ovat juuri sellaisia, mitkä ovat saaneet minut ihmetyksen valtaan.Että miksi vihkipappini on sanonut minulle niin? Mikäli Luoja suo ,aion vielä kysyä häneltä, kuinka hän aikoo perustella minulle Raamatulla sen ,etten voisi erota.
Mulla meni vähän puurot ja vellit sekaisin... Mitä tarkoitatkaan alkuperäisella kannalla? En ymmärtanyt viestiäsi ollenkaan.
menkäähän te viisisataa vuotta jäljessä tulevat henkiset muumiot vääntämään sändvitsiä miehillenne. muistakaa kilvoitella miestenne puolesta, kiristää siveysvyötä oikeissa paikoissa ja löystää toisissa.
muistakaa, että te olette vain lihallisia, himokkaita, poikamaisia, ikuisesti lapsena pysyviä, rationaalisia, järjen varassa eläviä, miehekäitä, vahvoja miehiänne varten - te heikommat astiat, särkyvät astiat, ruukut, te naiset.
Luonnolistaessanne sukupuolia, essentialisoidessanne naiseutta ja mieheyttä te kaivatte hautaa itsellenne. Lopettakaa tuo ja säästäkää ihmiskunta tuholta. Toivottavasti Jumala ottaa pois tämän älyllisen vitsauksen, ihmiskunnalle asettamansa suuren kiusauksen, ja sallii meille vielä paremman tulevaisuuden.
Itsekuria.Sotilaalisuus ei ole koskaan pahasta.
Tiedä vaikka vielä sota syttyisi.Alan epäilemään onko teistä enää kohta edes mihinkään taisteluun.
Korvakoruistanne jäätte killumaan pusikkoon.
"Lukekaa hyvä selibaatin suosittelijat tuota Raamatun kohtaa, varsinkin sitä ensimäistä jaetta.
" Huoruuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä vaimonsa."
Jos vaimo panee miehelleen pitkän selibaatin, niin hän ajaa miehensä kiusaukseen, huoruuteenkin."
Hyvä veeäl. Miten se itsekuri yllä viitatussa yhteydessä? Taitaa sotiminen jäädä miehillä kuten muinoin antiikissa, kun vaimot päättivät selibaatin avulla saada sodan loppumaan.
erään vl-miehen viesti jossa hän kertoi että oli ollut 3 vuotta selibaatissa vaimonsa kanssa pakon edessä.Kuitenkin he olivat osoittaneet rakkautta ja hellyyttä toisilleen.Henki vastasi aamenta.
Siinä meille esimerkkiä.
Isoisäni oli sotaveteraani ja meillä oli valtavan hienot elämänfilosofiset keskustelut usein tuntikausia.Joskus hän iski nyrkin pöytään ja se oli tarpeen.Antoi realiteettien tajua ja suhteellisuudentajua ja kasvatti itsekuria.
Itsekurin avulla kestää mitä sietämättömimmissäkin olosuhteissa.Tietenkin jos menetän elämässäni aivan kaiken, tuskin enää siinä
edes timantinkova itsekurikaan auttaa.Siis mikäli menettän aivan kaiken.
Siitä on hyvä keskustella. Tämän, mitä nyt sanon, sanon hyvin varovasti miettien, miten muotoilla, etten tulisi käsitetyksi väärin: papitkin ovat vain ihmisiä, kuten me muutkin. Olen itse saanut opetusta, että jos ihmisen puhe ja Jumalan sana (Raamattu) ovat ristiriidassa keskenään, meidän pitäisi silloin elää Raamatun sanan eikä ihmisen mukaan.
Johan miehesi on käytännössä eronnut sinusta, eikä hän kertomasi perusteella ole ainakaan käyttäytynyt niin kuin uskovan kuuluu.
Mielestäni muistaa sekin asia, ettei avioliitto koostu pelkästään seksistä ja sitä ilmankin ihminen pärjää jos on pakko, seksin puutteeseen ei tiettävästi ole vielä kukaan kuollut (vai onko, ei tietoa?). Vielä enemmän väärin on ajatella pelkkä yhdyntä rakasteluksi, siihen ei edes sitä yhdyntää välttämättä tarvita, läheisyyskin tuottaa seksuaalista mielihyvää.
Kirjoitat:
"Jos mies hairahtuu pitkän (kuukausien mittaisen tai saatikka vuosien mittaisen) selibaatin aikana vieraisiin, tärkeimpänä syynä on itse selibaatti eikä mies, joka on pantu mahdottoman tilanteen eteen:("
Avioliittohan perustuu puolison kunnioittamiseen ja rakastamiseen, ei seksiin. Jos puoliso joutuu saatanan kiusaamaksi himoissaan, niin kyllä saatana saa ihmisessä voiton jos vieraisiin pitää lähteä niitä himoja tyydyttämään. Turha siitä on puolisoa syyttää jos hän on kykenemätön yhdyntään ja puoliso ei saa sen vuoksi omia himojaan tyydytettyä.
Jos minunkin puolisostani tulisi sairas siten ettei haluja ole ja "se" ei toimi, niin kyllä ne omat himot on pakko vain ajan kanssa koittaa unohtaa ja tottua ajatukseen, että seksielämä yhdynnän osalta on loppunut, muuten voi toki toisia helliä. Asiathan täytyy laittaa tärkeys järjestykseen. Kumpi on tärkeämpää se että puolison on hyvä olla ja hänellä on luotettava puoliso vai niiden omien himojen tyydyttäminen?
Mielestäni mikään syy ei anna oikeutta puolisolle mennä ja pettää. Kaikista eniten väärin olisi se, että siitä omasta huorintekemisestä alettaisiin syyttämään sitä syytöntä puolisoa ja syyllistämään tätä omasta teosta.
Huorinteon tuomitsee Jumala ja antaa luvan ottaa avioeronkin sen vuoksi. Sitä tuskin Jumala tuomitsee jos toinen on haluton/kykenemätön yhdyntään.
Silloin selipaatti ei ole oikein jos molemmat puolisot olisivat halukkaita ja he silti siitä yhdynnästä pidättäytyisivät, silloin alkaa se saatana kiusaamaan ja tuomaan avioliittoon turhaa kiukkua ja riitoja kun molemmilla on pinnakireellä kun ei voi rakastaa siten kun haluaisi. Siitä kärsii koko perhe, ei vain vanhemmat myös lapset saavat kiukusta osansa.
Kiitos, että ymmärrät.Olen täällä saanut lähinnä vain parjausta osakseni.Lyötyä lyödään.Onneksi on muutama ihminen ymmärtänyt.Näin se on.Tämä on itse asiassa, ei sen kummempi kuin avioero.Vain viralliset paperit ovat täyttämättä.Tulee mieleeni vain, eikö Raamatussa anneta petetylle osapuolelle mitään oikeutta ja armoa?
Miten on?
oulun vl:n viestistä "elämän ääni".
Annatko anteeksi epäystävällisen viestini, veeäl? Kirjoitin Sinulle tarpeettoman epäystävällisesti. Varsinkin kun sitä itsekuria on joutunut tässä nimenomaisessa asiassa oikeasti harjoittelemaan ja siksi kai juuri tuo sana itsekuri loukkasi.
Hyvää jatkoa sinulle.
Saat kaiken anteeksi.No problem.:)
että jos joutuu aviorikoksen kohteeksi (niin kuin sinä olet joutunut), niin silloin ON LUPA erota.
Ihmettelen sitä, että miksi et usko pyhää sanaa ja JEESUSTA, vaan mieluummin vihkipappia, joka on tavallinen kuolevainen, eikä suinkaan jumalallisen ilmoituksen välittäjä. Kuinka laitat ihmisen sanan Jeesuksen sanaa painavammaksi?
Jumalan sana on pyhää. Se on totta ja oikein. Ei tietenkään ole toivottavaa, että joutuu eroamaan. Joka tapauksessa Jeesus itse on sen sallinut juuri silloin jos tulee petetyksi. Eihän teillä käytännössä edes ole enää mitään avioliittoa. Ei avioliitto merkitse vain nimiä papereissa, vaan yhteistä elämää.
Kiinnitin myös viesteistäsi huomiota siihen, että
kahteen otteeseen kirjoitit, että et uskalla erota, koska et sitten pääse ehkä taivaaseen (tai jotain vastaavaa).
Ystävähyvä. Taivaaseen pääsee, jos on elävä usko sydämessä, turva yksin Jeesuksessa ja hänen ristinsovituksessaan! Ei tietenkään tule tehdä syntiä tieten tahtoen, "hedelmistään puu tunnetaan", mutta nythän ei ole kyse synnistä.
On surullista huomata, että vl:t pitävät taivaaseen pääsyn ehtona sellaisten sääntöjen noudattamista, joita ei Raamatussa synniksi julisteta.
Joka tapauksessa toivon elämääsi paljon siunausta ja voimia. Et ole helpolla varmasti päässyt.
Kiitos viestistäsi.Sinäkin ymmärsit, etkä lyönyt lyötyä ihmistä.Tämä asia on ollut minulla jo jonkin aikaa pohdinnan alla ja olemme keskustelleet asioista myös kahden läheisen ihmisen kanssa.Eräskin uskovainen ystäväni ihmettelee, miksi en saisi erota.Tarvitsen tähän myös vihkipapiltani uuden, pätevän selityksen.
Vai onko uskosi kohde vihkipappi tai Rauhanyhdistys?
Usko tulee kuulemisesta Kristuksen sanan kautta.
Se ei tule SRK:sta eikä vihkipapilta, vaan Jumalalta. Sinä et voi ansaita pelastusta kärsimällä ja vihkipappisi antamaa ristiä kantamalla.
Sinun tulee luovuttaa elämäsi Jeesukselle, uskoa Häneen, hän pystyy muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Jeesus rakastaa sinua ja haluaa sinut johdattaa taivaan kotiin. Jeesus on sovittanut sinun syntisi ja kärsinyt puolestasi, jottei sinun
tarvitsisi kärsiä.Ihmisillä, ei papeillakaan ole
tuomiovaltaa yhteenkään ihmiseen, vaan se on Jumalan, oikeuden mukaisen tuomarin valtaa.
Siksi tuo Tuomari lähetti poikansa, ettei yksikään
joka häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi elää iankaikkisesti hänen valtakunnassan.
Johanneksen Evankeliumin 8 luvussa Jeesus armahtaa aviorikoksesta kiinni otetun naisen ja sanoo
"en minäkään sinua tuomitse,mutta älä täst edes syntiä tee." Sinullekkin Jumala Jeesuksessa
Kristuksessa tarjoaa armoaan, jonka saat vastaan ottaa omakohtaisessa uskossasi, siitä seuraa,että
Jeesuksen veri puhdistaa sinut kaikesta synnistä ja siirtää sinut maailmasta Jumalan valtakuntaan.
Kun riiput kiinnni Jeesuksessa, et joudu kadotukseen.
Miehesi on ollut avioliittoon sopimaton henkilö ja kun on langennut aviorikokseen hän on vapauttanut sinut avioliiton lupauksista. Sinun ei ole pakko elää selibaatissa, mutta jos sellaisesta elämästä pidät, se on sinun valintasi. Mutta virallisen eron jälkeen olet vapaa mennemään naimisiinkin, sillä haureuden synti tappoi miehesi. Olet hengellisesti leski.
Vaikka en Eila olekaan, niin lohdutan sinua sivusta.
Olen itsekin kaikenlaista kokenut, ja olen samaa mieltä Eilan kanssa, että jos ihmisen puhe ja Raamatun sana menevät ristiin, niin Raamattu on se, jota on toteltava.
Tuossa Eilan valitsemassa Raamatun kohdassa sanotaan ihan selvästi, että jos mies ei halua (elää avioliitossa uskovan kanssa) niin toinen (uskova) on vapaa... (menemään avioon uudelleen).
Ja se kuuluisa paikka, missä Jeesus antaa luvan erota toisen huoruuden tähden, on Matt.19:7-12.
Sana: "se, joka nai hyljätyn" tarkoittaa tietysti että huoruuden tähden hyljätyn, eli miehesi tässä tapauksessa, hän tekee aviorikoksen. Se ei koske sinua, vaikka miehesi onkin sinut jättänyt.
Sinun kohtasi on mielestäni kristallinkirkas: olet aivan varmasti uskovainen, vaikka menet tekemään paperit avioerosta ja edelleen olet uskovainen, vaikka löytäisit jonkun uskovaisen miehen ja menisit hänen kanssaan naimisiin.--tässä tämä selvä Raamattuun pohjautuva lohdutus vääryyttä kärsineelle osapuolelle tässä asiassa, eikö?
Se, että sinulla on vakava sairaus, vaikeuttaa sinun ahdistustasi tietysti vielä lisää. Jos saisit tämän avioeroasian pian hoidettua, niin sinulle jäisi enemmän voimia taistella sairauttasi vastaan. Kun rukoilet Jumalaa, kanna tämä asia Hänen huolekseen (ja luulen, että olet niin tehnytkin, mutta mitä pyysit? Voimiako kantamaan ristisi?) Jumala antaa sinulle vastauksen ja saat sielunrauhan tämän asian suhteen.
Ole hyvässä turvassa, uskosi on sinut pelastanut, sanotaan sinulle viimeisenä päivänä, kun kirjat avataan. Siellä ei kysytä, kuinka monta vuotta kärsit tällaisesta asiasta, vaan, onko syntisi anteeksi annetut. Siellä ei anneta sinulle "korvausta" siitä, että kärsit (ilman aihetta).
Ymmärrän täysin kantasi.Koeta ymmärtää tilanteeni.
Olen niin vaikeasti sairas, että voin olla vainaja jo ensi yönä.Tunnustan ,että minulla on silmitön kuolemanpelko.En luule enää eläväni kauan.Siksikin ajattelen, että mitäpä tässä enää eroamaan.Kohta luultavasti olen jo vainaja- mitä se enää hyödyttää.
Siis miehesi kieltäytyy miehen velvollisuuksistaan?
Hän ei täytä avioliittoaan, koska on tupakan orja, eikä halua luopua himostaan (tupakkaan). Tupakka on tullut hänelle paljon tärkeämmäksi kuin sinä.
Sinulla on tasan neljä vaihtoehtoa tässä tilanteessa:
1.Yritä vielä keskustella miehesi kanssa ja kerro, miten sinä kärsit, vaikka hän ei kärsisikään. Uskon kuitenkin että hänkin kärsii. Miehelle impotenssi on usein niin vaikea ja nöyryyttävä asia, se ottaa niin paljon "miehen kunnialle", että hänen on vaikea myöntää sitä edes vaimolleen. Siitä se hoitokin voi lähteä.
2. Jos kuitenkaan et saa mitään hyvää aikaiseksi, voisit kai piipahtaa seksikaupassa ja sieltä löydät keinot, jolla sinäkin saat jonkinlaista korviketta puutteelliselle seksille avioliitossa. Sehän ei korvaa rakkautta, mutta on jonkinlainen korvike. Taitaa kuitenkin olla mahdoton ajatus vl-ihmiselle?
3. Avioero. Jos mies ei täytä avioliiton vaatimuksia, niin olet oikeutettu eroon.
4. Tilanne jatkuu entisellään, sinä kärsit ja miehesi tupakoi ja ehkä piankin olet tupakan aiheuttama leski ja näin pääset katselemaan uutta miestä;(
Sinä oikein jankutat? minä puhun kasvatukseni ja ammattini tuomasta itsekurista nyt ja ehdotin voisiko näitä keinoja, siis itsekuria soveltaa tähän hankalaan tilanteeseen.Älä jankuta ja höpise tyhjää.
...tee parannus - muuten joutuu helvetin tuleen ...
Missä se asia oli ?
Sen kun herjaat.En ota kantaa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, Pakkula.
Yksi asia minua jää kuitenkin usein nykyisten vanhoillislestadiolaisten ei-fundamentalistisissakin vastauksissa hämmentämään, ja se on, että vastuu seksuaaliterveys- ja mielen-ja seksuaaliterveysasioissa halutaan ulkoistaan perheeltä ja naiselta ns. asiantuntijoille, eli papeille, saarnaajille ja lääkäreille, jotka ovat lähes aina miehiä.
Pakkula kirjoitti: "Muuten voin yhtyä siihen tääll äannettuun neuvoon, että jos voi keskustella uskoa tunnustavan lääkärin kanssa, saa neuvoja, joissa on sekä lääketieteellinen, että uskon näkökulma mukana."
Omat kommenttini alla:
1. Lääkäreitä pitää tietenkin kuunnella, mutta lääketieteellisessä, ei hengellisessä mielessä. Miksi lääkärin ymmärrys asian hengellisestä puolesta olisi sen korkeampi kuin naisen, jota asia koskee?
2. Nykyisen vanhoillislestadiolaisen opin mukaan saarnamiehillä ei ole sen suorempaa yhteyttä Taivaalliseen Isään kuin muillakaan uskovaisilla. Miksi siis kysellä neuvoa tällaisissa asioissa saarnamieheltä, jolla ei ole välttämättä minkäänlaista kokemusta kyseisenlaisista lääketieteellisistä asioista eikä luultavasti syvällistä teologian- eikä Raamatun tuntemustakaan?
3. Papin kanssa voi keskustella ehkäisystä teologisena kysymyksenä ja Raamatun kannalta. Vielä ei ole kuitenkaan voitu näyttää, että Raamattu kieltäisi missään kohtaa ehkäisyä varsinkaan kyseisenlaisissa tapauksissa, joissa on kyse äidin, mahdollisen tulevan lapsen (, jota ei siis vielä ole olemassakaan), mahdollisesti olemassa olevien lasten ja mahdollisesti aviomiehen (mielen-)terveydestä. Käsittääkseni UT:n keskeisin sanoma ovat evankeliumi sekä lähimmäisenrakkauden korostaminen.
4. Lutherin kirjoituksia tulkitaan usein väärin. Huomaa esim. Lutherin kommentti, että lisääntyminen ei ole pelkkä käsky, vaan luonnonlaki sekä Lutherin kommentti, että synnytykseen ja raskaana olemiseen kuoleva uskovainen nainen pääsee taivaaseen -> huom. kyseiset kuolemat olivat Lutherin aikana usein mahdottomia välttää ehkäisymenetelmien puutteen, huonon hygienian, aliravitsemuksen ja tautien takia (varsinkin köyhemmän kansanosan keskuudessa). Kenellä olisi antaa nämä kommentit kunnon sitaatteina?
En ole kenenkään äiti, mutta seksistä jotain luulen tietäväni, joten vastaanpa minäkin.
Jos ehkäisyvälineet tuntuvat vastenmielisiltä, niin seksiä voi kyllä harrastaa monilla eri tavoilla -siis niin ettei siemennestettä joudu emättimeen =vältetään raskaaksi tulemisen riski.
Kannattaa hankkia alan kirjallisuutta tai käydä netissä surffailemassa.. nauttikaa nyt ihmeessä toisistanne, kun naimisissakin olette!
Tämä Raamatun vastainen oppi oli vl-miesten perin helppo keksiä ja alkaa opettaa sitä. Heidän osuudekseen jää lähinnä pökkiminen. Toiset hoitavat synnytykset, mahdolliset synnytyksen jälkeiset masennukset, uupumiset jne.
Avaajalle: Ehkäise!
Seksuaalisuus ja avioseksi on hyvin tärkeä osa avioliittoa. Se lähentää puolisoita ja tuo molemminpuolista mielihyvää. Nämä selibaatista puhujat ovat pelkkiä vl-saarnaajien harhaopin orjia. Älä sinä alistu Raamatun vastaisen harhaopin alle.
Ole vapaa Kristuksessa!
Raamatussa Paavali kieltää selvin sanoin pitempiaikaisen (=vuosia) selibaatin koska tietää että "saatana kiusaa himolla"
Eli se on poissuljettu vaihtoehto Jumalansanan mukaan
Jäljelle jää jokin väliaikainen ehkäisymuoto.
Tiedän myös että meikäläisyydessä näin toimitaan tarvittaessa.
Tiedän myöskin että kaikki meikäläiset ei sellaista hyväksyisi
Tiedän myöskin että kristillisyyden yleinen kanta näihin asioihin on sekä lieventynyt että edelleen lieventymässä
Lue taannoinen Päivämies, jossa asiaa käsiteltiin. Siinä uskovainen lääkäriprofessori kertoi että joskus "terveydellisista syistä johtuen vodaan joutua ratkaisuihin joissa raskaus ei ole mahdollista". Eli sinun tapauksessasi nyt ainakin kyse olisi tästä.
Juttele myös uskovaisten lääkäreiden kanssa. heiltä saat varmasti oikeita neuvoja.
Raamatun kohdan mihin vetoat kirjoituksessasi. Olisi ihan milenkiintoista lukea kyseinen Raamatun kohta.
Jos pitkäaikainen selipaatti todellakin on syntiä, niin ajaako vl-oppi ihmiset sitten siinäkin jatkuvaan synnissä elämiseen?
Avioero on kielletty sitä ei saa missään tapauksessa ottaa, sen sijaan asumusero on luvallista. Jos aviopari asuu vuosia, lopunelämänsä erillään, niin eivätkö he ole silloin pakosti selipaatissa vaikka ovatkin avioliitossa?
Jos kerran selipaatti on Raamatun mukaan syntiä, niin eikö silloin pitäisi kieltää myös asumusero koska siinä tulee väkisinkin oltua vuosia avioliitossa selipaatissa?
Jos selipaatti todellakin avioliitossa on syntiä, niin silloin pitäisi poistaa totaalinen avioero kielto. Jos toinen tekee huorin, niin kumppanilta saattaa mennä kokonaan halukkuus puolisoa kohden, ja yhdyntää ei voi vaatia jos toinen on haluton. Kumpi on painavampi synti, avioero huoruuden tähden vai totaalinen selipaatti? Synnistähän olisi luovuttava ja asumuserolla siihen selipaattisyntiin ajautuu väkisin.
5 Älkää keskeyttäkö yhdyselämäänne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta voitte keskittyä rukoukseen; palatkaa sitten taas yhteen. Muutenhan Saatana pääsee kiusaamaan teitä, kun ette kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. 6 Sanon tämän myönnytyksenä enkä käskynä.
Kyseisen Raamatun kohdan. Pitääkö tuo Raamatun kohta siis käsittää siten, että yhdyselämä tarkoittaa yhdyntää?
Oma näkemykseni mukaan se tarkoittaisi avioparia, ja heidän ei pitäisi olla pitkiä aikoja erillään toisistaan, siis yleensä koko elämää tarkoittaen, ei pelkästään yhdyntää.
Yhdyselämä tarkoittaa varmasti myös yhdyntää, mutta eikö se taas puhuisi sen puolesta, että ehkäisyä olisi hyvä käyttää niin ei tulisi pitkiä aikoja olla ilman yhdyntää.
Jos vaimokin on esim. sairas ja uutta raskautta ei saisi alkaa, niin eikö siinä ole vaara, että saatana kiusaa aviomiestä ja hän yhtyykin sitten omien himojensa vallassa siihen sairaaseen vaimoonsa, ja siitä seurauksena saattaa alkaa se vaarallinen lapsen odotus.
Eikö siis olisi parempi turvautua ehkäisyn käyttöön, niin molemmat aviopuolisot saisivat täyttää tämänkin kohdan rakkauden nimissä eikä tarvitsi antaa saatanan päästää itseään turhaan kiusaamaan, ja jos se saatana saakin ihmisestä voiton, niin voi olla vaarallista ja sellaista mitä ei voi enään peruuttaa?
yhdyntää ja tässä neuvotaan että siitä voidaan yhdessä niin päättäen joksikin aikaa pidättäytyä.
Mutta samassa yhteydessä kielletään tekemästä sitä niin kauan että himot pääsevät valloilleen. Silloin on nimittäin synti lähellä.
Niin Paavali neuvoo ja kyllä Paavalia tulee uskoa.
Mielestäni kohta voi tarkoittaa myös sitä, että selibaatti avioliitossa ei ole luonnollinen tila ja voi tulla kiusaus lähteä etsimään lohtua muualta mikäli tälläinen tilanne kestää liian kauan.
Kyseessä noi yksinkertainen Raamatun tulkinta kyseisestä asiasta.
Ihmiset ovat yksilööllisiä, ja ihmisillä on erilaiset seksuaalivietit.
Joillain ihmisillä himot heräävät jo parin päivän selipaatin vuoksi, ja jollain toisella taas vasta parin vuoden tai useammakin kuluttua piinaaviksi, ja joillain ei ehkä koskaan niin suuriksi, että saatana veisi ihmisestä voiton. Ihminen kun pärjää vaikka koko elämänsäkin ilman seksiä jos on pakko, niin Raamatussa ei voi olla pakko kehoitetta yhdyntään edes avioliitossa.
Jos lääkäri kieltää äidiltä raskaaksitulon vaikka pariksi vuodeksi, ja miehellä alkaa heti himot heräilemään, niin siinä saatana kiusaa ihmistä sen kaksi vuotta, ja toivottavaa on, että usko Jumalaan on vahvempi kuin saatanaan, eikä anna saatanan sitä voittoa viedä. Muistaa kuitenkin Jumalan tärkeimmän tahdon lähimmäisen rakkudesta, ja muistaa, että saatana se niillä omilla himoilla koittaa kiusaa, että saisi voiton Jumalasta.
Asumuserossakin ollaan ilman yhdyntää jopa loppuelämä, niin tuskin se selipaatti ja ilman seksiä eläminen Jumalan mielestä kovin paha synti on.
Pitää tiedostaa se tosiasia, että huorintekeminen on vastoin Jumalan Tahtoa, ja se on todellista syntiä avioliiton pyhyys ja puhtaus kuolee huorintekemiseen, ja aviopuolisolla on myös sen vuoksi lupa ottaa avioero.
Jos joutuu kiusatuksi himoissaan, niin se on saatanasta lähtöisin se kuisaus ja ne himot on koitettava sitte unohtaa, eikä mennä hakemaan niihin lohtua lisää saatanalta. Siitähän saatana nauttisi jos ihmisetä voiton saa, mutta Jumala suree.
nuo Paavalin "neuvot". Hänhän oli poikamies.
Kirjoitin jo tuolla aiemmin, että luottaisin näissä
lapsiasioissa Jumalan ääneen =omatunto meissä. Olen lapsuuden uskossa, nyt jo lähes mummoiässä, kolmen lapsen äiti. Lasten saaminen ei ollut terveyteni takia itsestään selvyys, "kuolema" kolkutteli ovella
jo ensimmäisen lapsen synnytyksen jälkeen. Neuvolassa varoiteltiin, jopa haukuttiin tyhmyydestä
tulla raskaaksi. Oliko sitten uskontomme "aivopesun"
seurausta, etten heti ensimmäisen synnytyksen jälkeen ollut valmis sterilisaatioon, johon minua kovasti neuvottiin vai minkä seurausta, en tiedä.
Uskon kuitenkin, että Jumala ohjaili elämäämme ja valmisti meitä tähän ratkaisuun kolmannen lapsen synnytyksen jälkeen. (Vieläkin täytyy ihmetellä, että selvisimme hengissä, lapseni ja minä) Asiasta emme keskustelleet
sen paremmin puhujien kuin muidenkaan uskovaisten kanssa vaan toimimme mieheni kanssa keskenämme kuten kohdallamme "oikealta" tuntui. Tämä ratkaisu
on vain Jumalan tiedossa ja olemme kokeneet, että näin piti tapahtua.
Olen siitä ettei selipaatti ole avioliitossa luonnollinentila.
Olisihan se väärin jos molemmat puolisot olisivat halukkaita yhdyntään, he ovat terveitä ja haluja piisaa, niin he vain sinnikkäästi itseltään kieltäisivät luvan yhdyntään jonkin syyn vuoksi esim. uusi raskaus saattaisi olla terveydelle vaarallista tai muutenkin jo sillä hetkellä uupumusta jos lapsia siunaantunut tiuhaan.
Siksi se tuntuukin niin hassulle se ehkäisykielto, pitää luopua avioliiton tuomista oikeuksista ja siitä mitä rakkaus mukanaan antaa. Avioliitossa on pakko tukahduttaa seksuaaliset halut ja oltava selipaatissa vain siksi kun ehkäisyä ei sallita, silloinhan se saatana taas nauttii kun saa ihmistä tällein kiusata, ja aiheuttaa turhaa kärsimystä vaikka olisi lupa rakastaa.
Sitten taas jos jompikumpi puolisoista on sairas, kykenemätön yhdyntään tai muuten haluton, niin silloinhan ei voida puhua selipaatista eikä yhdynnän välttämisestä. Jos ei ole haluja yhdyntään, niin silloinhan ei ihminen pidättäydy mistään eikä se ole silloin selipaattia.
Yhdyntähän tapahtuu molempien yhteisetä tahdosta, ja jos puoliso on haluton tai sairas niin sillion sekin kokemus/sairaus on yhteinen. Ei pidä antaa sille saatanalle koko kättä, jos alkaa tervettä puoliskoa himoilla kiusaamaan ja meinaa unohtaa omien himojen vallassa puolison sairauden.
Onhan tilanteita joissa miehestä/naisesta tulee loppuelämäksi kykenemätön yhdyntään, mutta ei se anna mitään lupaa sille terveellepuolisolle lähteä muualle niitä himojaan tyydyttämään.
Avioliitossa jos on rakkautta, niin se korvaa kyllä kaiken seksinkin, ja olisiko siitä sairaasta puolisosta mitenkään kiva jos häntä alettaisiin syyllistämään vielä sairaudestaan tai puoliso menisi ja pettäisi siksi kun tämä on sairas? Selipaatti silloin tuskin on väärin jos toiselta puoliskolla ei ole mahdollisuutta yhdyntää harrastaa tai tämä on haluton, silloin ei voi yksinkertaisesti pidättaytyä mistään jos ei ole halujakaan.
Jotta saisi elää hyvän ja rehellisen elämän, tällaiset asiat tulee vastuullisesti ja avoimesti keskustella hoitavan lääkärin sekä ennen kaikkea oman puolison kanssa. On sairauksia, jotka paranevat ja myöhemmin lasten saaminen on mahdollista. Toiset sairaudet vaativat sairauden hoitamiseksi lasten saamisen mahdollisuuden menettämisen. Kun puhut samoin uskovan lääkärin kanssa, voit luottaa hänen sanaansa. Ota rohkeasti yhteyttä eri lääkäreihin. Nykyään lääkäreillä on kuitenkin parempi asenne uskovaisiakin äitejä kohtaan, kyllä he ottavat huomioon hoitosuunnitelmassa etteivät tee radikaaleja hoitoja ehkäisymielessä. Parisuhteen hoito ja toisen huomioiminen ovat todella tärkeitä asioita tällaisen koettelemuksen aikana. Yhdessä keskustellen toinen toistansa kunnioittaen luotte elämällenne pohjaa mikä kestää eri vaiheissa.
Aviovaimon sairastaessa, ollessa toipilaana tai fyysisesti tai psyykkisesti uupuneena, rakkauden käsky opettaa, että tuona aikana pidättäydytään avioliitossa yhdyselämästä. Tämä merkitsee silloin yhteistä paastoa ja rukousta Jumalan sanan mukaisesti eikä ehkäisyä.
että poikamies Hynde toimii vl-herätysliikkeen virallisena avioliitto-, ehkäisy- ja perheneuvojana.
Voitte luottamuksella kääntyä hänen puoleensa näissä kysymyksissä.
Lukekaa uudempia Päivämiehiä niin pääsette asiassa oikealle tolalle.
Suosittelen erityisesti taannoisen PM teemanumeron prof. Kärkölän neuvojen lukemista ja uskomista.
kiitos
ei kelpaa tältä paimenelta kuin tämä ja pari muuta neuvoa?
Suurin osa tämän paimenen neuvoista on sovittamattomassa ristiriidassa sen kanssa, mitä sinä täällä kirjoittelet.
Erikoisinta teissä muutamissa (Hynde, O.M. weha, Janhus) on se, että olette niin falskeja ja valitsette kaiken oman korvasyyhynne mukaan. Se pistää aika monen silmään. Sillä vähennätte oleellisesti kirjoitustenne painoarvoa.
uskovaiset ovat asiasta ennen kirjoittaneet.
sekä sitten niin kaivelee ja pahentaa.
ollut ymmärrys ihmisen terveydestä, Jumalan lahjasta. Jos raskaus uhkaa viedä hengen tai joh-
taa muutoin toivottomaan tilanteeseen, on kristil-
lisyydessä nähty hyväksi kysyä asiasta neuvoa us-
kovaisilta lääkäreiltä.Joissain erityisissä tilan-
teissa on silloin päädytty ehkäisyynkin.Mutta lo-
pulta kukin pari tekee ratkaisunsa Jumalanvalta-
kunnan neuvoa kysellen.
Vaan se, että kaikki paimenten opetukset eivät kelpaa. Tältäkin paimenelta valikoit Hynde lähinnä tämän yhden kohdan ja joitakin muita oman korvasyyhysi mukaan. Toisia saman paimenen ajtuksia et taas pidä missään arvossa, koska ne eivät sovi sinun tarkoituksiisi.
Tämä särähtää korvaan, ei se ole oikein. Ei Raamatusta ja ennen uskoneiden opetuksista voi poimia vain joitain kohtia oman korvasyyhynsä mukaan.
Ei kannata vain tyytyä seuraamaan toisten kirjoituksia!
Kiitos veli!
Kaikkiin feikkipelleihen sinäkin uskot. Ei kukaan lähde seurakunnalta yksityiskohtaisesti kyselemään miten pitäisi seksielämää hoitaa. Lääkäriltä, olipa sitten uskovainen tai ateisti, voi kysyä ohjeita ja niitä ohjeita kannattaa noudattaa.
"Mutta lo-
pulta kukin pari tekee ratkaisunsa Jumalanvalta-
kunnan neuvoa kysellen."
paikalliselle vl-saarnaajalle, jos alkaa kutista ja tekee mieli kiksauttaa? Siis ettei seurakuntaäidillä vaan ole mitään sitä vastaan.
Toivon pikaista vastausta, koska...
Nimimerkki Jan-Hus ilmeisesti oli käyttänyt poisto-oikeuttaan oman viestinsä suhteen ja siinä samalla meni minunkin viestini hänelle osoitettuine kysymyksineen sekä pari minun viestiäni kommentoivaa kirjoitusta. Mutta oikeastaan Jan-Husin vastaus Uskovaiselle papille oli vastaus minullekin. Minustakin Uskovaisen papin vastaus oli hyvä, myös alla kertomaani tapausta ajatellen.
Siitä syystä, että kertomani tilanne oli Jan-Husin tilanteeseen ja siitä syntyneisiin johtopäätöksiin nähden mielenkiintoinen, kerron sen tässä uudelleen.
Jan-Hus siis kirjoitti tapauksesta, jossa nainen sairastui parantumattomaan sairauteen, jota hoidetaan sikiövaurioita aiheuttavalla lääkityksellä. Kysyttäessä toisten uskovaisten näkemystä tilanteeseen liittyen, oli vastaus, että ainoastaan selibaatti tai sterilisaatio tulee kysymykseen. Niinpä kyseinen äiti, joka on jo nelissäkymenissä, on tällä hetkellä jonottamassa sterilisaatiota.
Jan-Husin loppupäätelmä oli kuitenkin saatujen neuvojen mukaisesti se, että ainoastaan selibaatti tai sterilisaatio tulee ylipäätään kysymykseen.
Kerroin toisenlaisen tapauksen.
Eräs tuttuni sairastui vuosia sitten hengenvaarallisesti sairauteen, joka ei mitenkään liittynyt synnyttämiseen. Hän oli nuori, yhden lapsen äiti. Sairaus on sellainen, että se on nykyisin melko tehokkaasti hoidettavissa lääkkeillä. Nämä lääkkeet ovat kuitenkin monia sivuvaikutuksia, mm. sikiövaurioita aiheuttavia.
Taudinkuvaan kuuluu, että riskit ovat suurimmat sairastumista seuraavina parina ensimmäisenä vuotena. Sen jälkeen ennuste paranee selvästi. Lääkehoito kuitenkin jatkuu yleensä useiden vuosien ajan. Hiukan kohonnutta uusiutumisriskiä lukuunottamatta sairaudesta voi parantua täysin.
Kun sairaus tuli yllättäen tämän nuoren parin elämään, olivat he ensin ihmeissään; miten toimia välttämättömän lääkityksen ja sen sivuvaikutusten kanssa. Kuitenkin sairastuneen naisen vl-uskovainen isä, joka on ammatiltaan lääkäri, näki tilanteen yksiselitteisenä. Ratkaisu ongelmaan on väliaikainen ehkäisy.
Potilas toipui ja parani niin hyvin kuin se tuosta sairaudesta on mahdollista. Hoitovaihe lääkityksineen kesti kaiken kaikkiaan nelisen vuotta. Nainen on tällä hetkellä vähän päälle kolmenkymmenen.
Perheeseen on sairaudesta paranemisen jälkeen syntynyt kaksi lasta.
Kysymys kuuluikin, olisiko jompi kumpi niistä vaihtoehdoista, jotka Jan-Hus näki ainoina mahdollisina, ollut edes inhimillisen rajamailla tälle perheelle.
Miten olisi käytännössä toiminut nelisen vuotta kestävä selibaatti rakastuneella ja yhteiselämän alkutaivalta elävällä nuorella avioparilla? Voiko sellaista kohtuudella keneltäkään odottaa yllättävän sairaiden seurauksena ja mitkä sen kokonaisvaltaiset vaikutukset perheelle ja parisuhteelle olisivat olleet? Onko sellainen ylipäätään mahdollista vai muodostuisiko tilanteesta koko elämää hallitseva kohtuuton taakka?
Ja taas toisaalta, olisiko ollut mitenkään perusteltavissa steriloida tuon väliaikaiseksi oletetun sairauden takia nuori, tuossa suhteessa terve nainen, joka haluaa lisää lapsia? Tuhota siis terveet synnytyselimet ja nuoren naisen ainutlaatuinen mahdollisuus saada enää koskaan omia lapsia. Voiko sellaista uskonnon nimissä tehdä?
Aiheuttaa siis tieten tahtoen alkuperäiseen varsinaisesti liittymätön "lisäsairaus", peruuttamaton ja hyvin vaikeasti hyväksyttävä lapsettomuus ihmisille, joiden elämä on vielä edessä perheunelmineen.
Kun toisaalta haluamme asennoitua meille syntyviin lapsiin niin, että heidät annetaan meille lahjoina jotka otamme kiitollisina vastaan.
Eikö tässä tapauksessa tiukka pitäytyminen "syntyvyyden rajoittamattomuudessa" johtaisi sen mitä tiukimpaan rajoittamiseen - ja vielä vastoin asianosaisten tahtoa?
Minulle tämä äiti sanoi vastikään, että hänen surunsa sairastumisesta olisi ollut moninkertainen, jos se olisi johtanut siihen, että heidän lapsensa jää ainokaiseksi. Sairaudesta paranemisen jälkeen syntyneet lapset ovat tuntuneet suurilta ihmeiltä.
Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, että kiivaasti puolustetut kategoriset ratkaisut saattavat johtaa täysin kestämättömiin ratkaisuhin. Ne voivat syöstä inhimillisesti hyvin vaikeassa tilanteessa olevat ihmiset sellaisten taakkojen alle, etteivät ratkaisuja tilanteen ulkopuolelta "ainoina oikeina" tarjoilevat sivulliset itse vastaavaa kestäisi. Eikä heidän tietysti tarvitsekaan :-)
Nelikymmpiselle usean lapsen äidille päätös sterilisaatiosta voi olla kohtuullisen helppokin. Nuorelle naiselle, joka vielä haluaa lapsia, se taas saattaa merkitä elinikäisen surun synnyttävää luopumista, kuten lapsettomuus usein aiheuttaa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuksia tämä tilanne herättää. Ja kiitos teille, jotka eilen jo ehditte tapausta ennen ketjunpätkän poistumista kommentoida!
Noin se menee kun sinä Maria kirjoitit....
Mutta
meikäläisyydessä ei voida ottaa tuollaista helpompaa kantaa asiaan koska yleensä pelätään ja ajatellaan niin, että "sittenhän jokainen alkaisi käyttää" väliaikaista ehkäisyä milloin minkäkin pikku kolotuksen takia.
Siksi kanta on väkinäinen, peruuttamaton, ja ehdoton: jos jotain tarvitaan, sitten se on sterilisaatio ja piste.
Eli varsinainen ongelma onkin siinä, että meikäläisiin ajattelevina vastuullisina itsenäisinä päätöksentekijöinä EI LUOTETA. Tai oikeastaan itsenäiseen ajatteluun EI ANNETA MAHDOLLISUUTTA!
Tätä samaa "yksilön epäilyä" ovat kaikki muutkin ihmissäännöt: TV kielto ("kumminkin ne katsovat kaikkea"), alkoholikielto ("Kumminkin vetävät kännit"), tanssikielto ("Kumminkin menevät vieraiden kanssa sänkyyn"), meikkauskielto ("kumminkin viettelevät lähimmäisen puolison")
Tästä on siis kyse. Yksilöille ei voida antaa vastuuta hänen omien valintojensa suhteen.
Tällaiset yhteispäätökset (lue: noin viiden vanhanherran jääräpäiset aivoitukset puhujainkokouksissa) ovat lestadiolaisuuden "suola".
Voisiko olla niinkin, että vasta elämänkokemus tuo syvyyttä ja näkemystä asioihin? Jos on nähnyt pidemmällä aikavälillä, miten mikin asia kehittyy ja mitä vaikutuksia jollakin on johonkin, se antaa tarvittavaa perspektiiviä ottaa kantaa asioihin?
En sitä epäile, etteikö joukkoon pitäisi saada nuoriakin, jotka toisivat siihen "tämänpäivän tuntoja". Nuorilla puhujilla on nuori kokemuskin, voisivat olla hyvinkin turvattomia pelkästään keskenään.
Sama juttu on SRK:n johtokunnan kanssa. Kokemusta ja näkemystä sielläkin tarvitaan, mutta nuortenkin pitää päästä sanansa sanomaan ja oppimaan tulevaisuutta varten. Naisnäkökulmaa varmaan tarvittaisiin myös enkä yhtään epäile, etteikö löytyisi sopivia naisia siihen tehtävään.
Olin kirjoituksessani liikkeellä kyselevällä mielellä. Kerroin meidän perheen tämänhetkisestä tilanteesta. Eli olimme ymmällä että mitä tuon asian kanssa teemme.
Luettuani tämän ketjun kirjoituksia ja myös sen sinun eilisen kirjoituksesi, olen saanut selviä ja raittiita neuvoja miten asian kanssa pitäisi menetellä. Nyt osaan uudesta näkökulmasta taas jutella asiasta raakkaan puolisoni kanssa. Ketjun avaaja oli löytänyt asiaan parhaan mahdollisen ratkaisun, eli väliaikaisen.
Sterilisaatioon päätyminen meidänkään tapauksessa ei ole ollenkaan varmaa. Saattaa olla että pidättäytyminen toistaiseksi riittää tai jokin muu keino.
Poistin kirjoitukseni, koska en halua kovin mielelläni intiimiasioita käsitellä näin julkisesti.
Tiesin poistaessani mielipiteeni että muutkin kirjoitukset ketjusta katoavat. Pahoittelen sinun kirjoituksen poistumista. Se oli hyvä!
Muuten… koska olen rekisteröinyt nimimerkkini haluan sitä aina käyttää. Oli sitten kyseessä intiimi- tai jokin muu asia. Sellaista mielipidettä ei kannata esittääkään, että ei pysty seisomaan sanojensa takana.
Toivottavasti tämä selvensi ajatuksiani.
Hyvää päivänjatkoa sinulle!
Ilmeisesti täytyy ruveta varomaan viestien liittymäkohtina teidän rekisteröityjen nimimerkkejä, koskaan ei näemmä tiedä milloin omakin palstalle luettavaksi tarkoitettu viesti katoaa.
Suurin osa kirjoittajista on asiallisin perustein liikkeellä;haluavat että kun tällainen palsta on olemassa, niin että kirjoitukset siellä kans pysyisivät ja näkyisivät.
Omatkin asialliset viestini ovat kadonneet jo niin monta kertaa näiden poistojen seurauksena että ylläpitäjä voisi kehittää uuden poistomallin rekisteröijille, sellaisen että vain oma viesti poistuu.
Minusta tässä ehkäisyasiassa on kaksi vaihtoehtoa: joko kieltäydytään siitä täysin tai sallitaan se täysin. Muuten ei periaatteet pidä.
Minusta on Pilatuksen käsienpesunkaltaista sallia ehkäisy "väliaikaisesti" joillekin, mutta kieltää se samanaikaisesti toisilta. Eikö Jumalaan voikaan aina luottaa?
Miksi "uskovainen lääkäri" voisi yhtäkkiä toimia "Jumalana"? Luuletko oikeasti että hänellä on asiassa varmaa tietoa, siis yhtä varmaa kuin Jumalalla?
Minusta tällainen "uskovainen lääkäri" -ajattelu tai yleensä sellainen ajattelu että kysytään tietyissä tilanteissa neuvoa lääkäreiltä, ei kertakaikkiaan ole pitävä. Tässä ollaan liukkailla jäillä ja tukevasti. Jos periaatteena on se, että ehkäisy ei ole oikein, niin se ei ole oikein missään tilanteessa. Muuten esitämme joissakin tilanteissa epäluottamuslauseen Jumalalle.
Itse olen sitä mieltä että ehkäisy ei ole väärin uskovaiselle. Samanaikaisesti ajattelen, että lapset ovat Jumalan lahja. Ja vastustan jyrkästi aborttia.
Kyllä hyvin toit ajatuksesi esille tekstissäsi. Allekirjoitan sen täysin. Kiitos viestistäsi!
Aiemmin kirjoitin viestin, vahinkolapsi, janhus poisti sen, kirjoitan jotain uudestaan.
Äitini sairasti -70 luvulla mm. tuberkuloosia ja muutakin. Lääkitys oli kova. Voimassa oli ehdoton raskauden ehkäisy. Äiti ei ehkäisyä käyttänyt, tuli raskaaksi. Lääkärit kauhistelivat äidin raskautta ja hänen vastuuttomuuttaan lasta kohtaan.
Synnyin terveenä,(ehkä vähän hulluna),sen aikaisten diagnoosien mukaan sikiön olisi pitänyt vaurioutua. Äidin edellinen lapsi oli kuollut synnytyksen jälkeen. Tässä tapauksessa Jumalan tahto oli kahdenlainen toinen otettiin, toinen jätettiin.
Kumminkin jos äiti on vakavasti sairas, tai esim.syyntakeettomassa tilassa(psyyke); oma kantani on, uskonyhteisön, aviopuolison, sukulaisten omatunto(Jumalan asettama) on näytettävä äidin elämä tärkeänä. Jos näin ei tapahdu niin mielestäni silloin puhuu sielunvihollisen ääni.
Sielunvihollinen osaa käyttää Jumalan asettamaa elämää väärin myös lisääntymiseen. Karkea esim. ennen arabimaissa, ehkä nykyäänkin nuoria naisia alistettiin synnyttämään sulttaanille jälkeläisiä, sadoittain jopa tuhansittain. Löytyykö raamatusta ja omastatunnosta lupaa tällaiseen.
Huomasin, että olitte jo löytänyt tilanteeseen ratkaisun, joka tuntuu oikealta.
Itse halusin lähinnä valottaa sterilisaatioratkaisun lopullista ja naiseuden syvintä olemusta koskettavaa puolta. Lähestyin kysymystä naisen tunteiden näkökulmasta, en niinkään omantunnon asiana.
Lasten saaminen on monelle perustarve, se tuottaa syvää onnea meille vl-naisillekin (kaikesta huolimatta :-)). Jos nuorelta naiselta tahallisesti ja lopullisesti riistettäisiin mahdollisuus äitiyteen, ilman, että tilanne sitä IHAN VÄLTTÄMÄTTÄ edellyttää, olisi se kyllä minusta mahdottoman iso ja kestämättömältä tuntuva ratkaisu. Itse pitäisin sitä ihan vihonviimeisenä vaihtoehtona mitä en kyllä heti olisi kenellekään suosittelemassa.
Tuosta poistostasi sen verran, että minusta omien viestien poisto-oikeus on hyvä. Sillä tavalla pääsee esimekiksi korjaamaan ajatusta, joka uudemmalla lukemisella osoittautuu huonosti esitetyksi. Tai niin kuin Sinä nyt, voi poistaa kirjoituksen, joka alkaakin tuntua liian henkilökohtaiselta.
Arvelinkin sen olleen syy poistoosi ja siksi siteerasin tapaustasi vähän muunneltuna, kuten varmaan huomasit. Viitsin sen nyt sanoa, koska huomaan, että palasit kuitenkin kertomaan asiasta oman perheesi kokemuksena.
Sinänsä minusta on arvokasta kertoa omia käytännön kokemuksiaan tällaisistakin asioista(vaikka vaatii nimimerkilläkin tehtynä rohkeutta), koska se avaa silmiämme toinen toisillemme. Usein on vaikea ymmärtää sellaisen asian ongelmallisuutta, jota ei itse ole kokenut eikä ole juuri kuullut toistenkaan kokeneen.
En ole näitä asioita koskevissa näkemyksissäni kovin varma, mutta en myöskään olisi noin jyrkkä kuin Sinä.
Omalla kohdallani tunnen, että lapset ovat minulle Taivaan Isän ihmeellisiä ja suloisia lahjoja, jotka haluan ottaa vastaan. Kokisin tekeväni väärin, jos puuttuisin tilanteeseen.
Toisaalta, en haluaisi ottaa kantaa toisten tilanteisiin. Tiedän vl-uskovaisia, jotka ovat eri syistä päätyneet ehkäisyyn ja katson sen olevan heidän omantunnon asiansa, jolla minun ei tarvitse itseäni vaivata. Uskon, että heillä on syynsä ratkaisuunsa.
Mutta en myöskään tuntisi mitään varmuutta esittää sellaista näkemystä että ehkäisy on ihan normaalia ja hyväksyttävää.
Koska en tosiaan omaa asiasta selkeitä näkemyksiä, olen päätynyt toimimaan omalla kohdallani niin kuin hyvältä tuntuu ja antamaan muilta osin asian olla.
Uskon vain yhteen Jumalaan, eli ei tämä siihenkään liity että pitäisin esim. lääkäreitä jumalina. Se yksityiskohta oli kertomaani tapaukseen liittyvä fakta. Lääkäreitä tässä kysymyksessä on kuitenkin vl-liikkeessä konsultoitu.
Aborttia en voi hyväksyä missään tilanteessa, en myöskään abortoivia ehkäisymenetelmiä.
Nimitätkö itseäsi "Paimeneksi" Hynde? Onpa kyllä röyhkeää.
Hyvä Paimen on Jeesus Kristus. Hän sanoi: "Tee lähimmäisellesi, mitä toivot itsellesi tehtävän" ja "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken".
Kuka toivoo itsellensä kahta vuotta kiusauksien täyttämää selibaattia?
Oletteko koskaan pohtineet, että myös mies voitaisiin sterilisoida?
Tuntuu väärältä, että (pakkotilanteessa tapahtuvaan) ehkäisyyn tarjotaan melkein aina vaihtoehdoiksi kohdunpoisto tai naisen sterilisointi, jotka ovat molemmat rankkoja toimenpiteitä. Useimmiten sama toivottu vaikutus saataisiin miehen sterilisaatiolla tai ehkäisypillerien käyttämisellä. Useimmat ehkäisypillerit vaikuttavat naisen hormonitasapainoon, niin että munasoluja ei kypsy. Nämä pillerit siis eivät abortoi hedelmöittynyttä munasolua eikä niiden käyttöä voi siten verrata jälkiehkäisyyn eikä (kemialliseen) aborttiin.
Jos tilanne muuttuisikin taas yllättäen paremmaksi, niin pillereiden käyttö olisi helppo lopettaa. Samoin miehen sterilisaatio voidaan purkaa helpommin kuin naisen sterilisaatio, jota ei välttämättä voida purkaa lainkaan.
Suosittelen edelleen selibaattia. Se on oikein ja jos minäkin olen siihen pystynyt niin siihen pystyy muutkin.
Sain aamun parhaat naurut Hynden viestin luettuani. Helppoahan se on poikamiehen olla selibaatissa, kun vaihtoehtoja ei ole. Yhtä helppoa kuin olla pelkäämättä leijonia Suomessa tai väistellä lumihiutaleita Afrikassa. Totta kai sinä poikamiehenä olet selibaatissa kun vaihtoehtoja ei ole, mutta miksi ihmisten jotka ovat rakkaudesta joskus avioliittoon menneet pitäisi olla VUOSIKAUSIA selibaatissa? Sen takia että Hyndekin kestää, vai?
Ei sillä että oma osa tai risti on mikä on, voida toisten ihmisten elämää yrittää hallita. Näitä palstoja näet lukee monenlaiset ihmiset, joku vielä ottaa tosissaan nuo sinunkin raapustelut.
luulen että sielläkin osoitteessa silloin tällöin käsi käy vinhasti ylös alas.....
...selibaatti tarkoittaa sitä, ettei harrasta itsetyydytystä. Kyllä se voi olla yhtä hankalaa kuin selibaatti avioliitossa.
ja oikea kirjoittaja löytyy todennäköisesti edelliseen kirjoitukseeni vastanneista.
eivät ole jumalia.Älkää uskoko ihan kaikkea, mitä he yrittävät selitellä.Suvussani on erikoislääkäreitä ja he eivät ole minulle jumalia.
Myös patologikin saattaa erehtyä.
Pidättekö tosiaan lääkäriä jumalana?
Ettekö koskaan todellakaan älykkäinä ihmisinä kyseenalaista esim.lääkärien selittelykeinoja?
Omissa terveysasioissani- vakavassa sellaisessa, jopa professorikin on erehtynyt pahemman kerran.
Onneksi lopulta sain oikean hoidon.
Selibaattikin on järkiperäinen ratkaisu.
Se on itsekurista kiinni.Ihmisen täytyy vain kasvattaa luonnettaan eikä aina olla vain tunteittensa ja viettiensä vietävänä.
Miksi et viitsi rekisteröidä nimimerkkiäsi, kun olet jo nähnyt monta kertaa, miten nimemerkkiäsi käytetään väärin.
Meille satunnaisille kirjoittajille on yksi lysti, onko nimimerkkiä vai ei, mutta sinulle, joka olet täällä iät ja ajat kirjoitellut, panee ihmetyttämään, mikä vaiva on laittaa oma rekisteröity nimimerkki.
Eihän sitä profiiliaan tarvitse edes laittaa, vaan pelkkä nimimerkki käy.
Ja tuon asian kanssa sinä saat taistella jatkossakin ja sinua ymmärretään väärin, koska nimimerkkiäsi voi käyttää joku toinenkin.
Ja ehkäisystä sanon, ettei se ole teidän miesten asia lainkaan, kun ette naisen sielunelämästä kuitenkaan mitään oikeasti ymmärrä, niin että olisitte hiljaa, kun näistä aiheista puhutaan.
varmaankin nimerkkini ehkä sekoitetaan.en muuten ole mies, vaan naimisissa oleva nainen, ja olen joutunut pakosta olemaan selibaatissa.Olen kasvattanut rautaisen itsekurin jo melko nuorena.Siperia opettaa.
Nimimerkki Hyndellä ei ole rekisteröityä nimimerkkiä ja tämä nyt sotkee pahasti asioita keskenään, kun hänen nimissään kirjoitellaan.
sorry, en tajunnut.
ensin käyttämään nimimerkkiä
Kun en asu täällä sillä tavalla kuin sinä.
Käyn täällä joskus harvoin vain lukemassa ja en tarvitse siihen vakituista nimmaria. Toisin on sulla, joka olet ollut täällä alusta asti. Kaikilla vakituisilla näkyy olevan rekisteröity merkki, mut sulla ei ole.
Hanki siis elämä itsellesi (vakituinen rekisteröity nimimerkki) ennenkuin joku muu nappaa sen.
Ei kelpaa enää Raamatun ja Jumalan valtakunnan yhteiset ohjeet. Nauraa niille!
Voi teitä jotka nyt nauratte ...
Voi teitä miehiä jotka nyt nauratte ongelmille jotka teitä eivät koske! Nimimerkistä päätellen sinäkin olet mies ja jos siitä mitään voisi päätellä, ehkä vielä sen ikäinen että asia ei ole edes ajankohtainen. Kyllä minustakin olisi helppoa antaa jollekin joka kipuilee tämän asian kanssa, neuvoja, joista ei ole varaa piirukaan joustaa.
Jos ajattelet asiaa yhtään inhimillisemmin ja vaikka yrität laittaa sitä omalle kohdallesi, onko silloin kyse ehkäisystä, jos toisena vaihtoehtona on, että olet kohta ilman vaimoa ja lapset ilman äitiä. Silloin on minun mielestäni kysymys elämän varjelemisesta ja suojelemisesta. Teitä lakihenkisiä uskovaisia, jotka aina tietävät paremmin miten muiden pitää tehdä, kyllä riittää. Kuitenkin usein on käynyt ilmi, että heidän omat tekemisensä eivät kestä päivänvaloa, tärkeämpää on lukea lakia muille kuin valvoa omaakohtaa.
No sitä en kyllä ihmettele et sä oot selibaatissa, sen takia et tollaset munapäät ei ketään tuu ikinä saamaan. Täällä puhuu vl-ihmiset asiaa ja tollanen kusipää pistää kiehumaan iha oikeesti. Raamattua lainaten trollaat ja jauhat paskaa. Ihan oikeesti, juokse seinää, tollasia katkeroituneita ikisinkkuja täällä kaivata.
Luen täällä siis iha oikeesti mielenkiinnosta mitä mieltä myös porukka on vanhoillislestadiolaisista, sen takia että mulla on hyvin läheisiä kavereita piirissä.
Selibaatti ei ole raamatun mukainen ratkaisu avioliitossa eläville. Äiti on hoidettava teveeksi enkä näe ongelmaa ehkäisyn käytölle osana sairaan hoitoa kun se kerran on katsottu tarpeelliseksi.
lopulta joudun helvetin tuleen koska selibaatti ei ole Raamatun mukaista avioliitossa olevalle ihmiselle.Ja minä satun olemaan naimisissa.
Kohtaloni on todella vääjäämätön, ilmeisesti.
Helvettiin vaan.Maanpäällisestä iankaikkiseen.
Älä viitsi terrorisoida jokaista viestiä kokemuksellasi. Uskomme, että sinulla on rankkaa. Niin on monella muullakin. Minulla elää useita vl-ystäviä selibaatissa syystä jos toisesta. VL:ien suhtautuminen seksuaalisuuteen ei ole normaalia ennen eikä jälkeen avioliiton.
Jos olet valinnut selibaatin omantuntosi vuoksi, tee se hyvällä mielellä. Älä katkeruudella. Marttyyriydellä et saavuta mitääm. Kukaan ei tule onnittelemaan sinua, että oletpa ollut onnistunut yli-ihminen pystyessäi siihen. Jumalakaan ei sinua onnittele viimeisellä tuomiolla siitä, että olet joutanut pyytämään vähemmän evankeliumia kohdallesi kuin muut. Jumala onnittelee sinua siitä, että olet halunnut uskoa hänen päällensä ja pestä syntisi Jeesuksen sovintoverellä pois.
Ymmärrän, että tilanteesi on raskas ja sairautesi vielä lisää taakkaasi. Mutta tästä huolimatta pyydän, että älä työnnä "minulle on käynyt näin, sen tähden sinunkin on kärsittävä" -henkisiä viestejä jokaiseen yhteyteen.
Tunnen eläväni varsin vapaata elämää lopultakin, kun en enää ole missää tekemisissä "aviomieheni"
kanssa.Ehkä selibaatti on Sinulle todellinen probleema koska noin kiivaasti vedit herneen nenääsi, vai mitä? Olen yrittänyt tuoda keskusteluun toisenlaisen näkökulman.Sellaisen, ettei kaikkiin koettelemuksiin mitä sattuu elämän varrella, todellakaan kuole.Sitä ennen kaikkea lähinnä ,että säilyisi usko ja puhdas omatunto.
Siksi puhuin omasta kokemuksestani.
En todellakaan sen tähden ,että haluaisin korottaa itseni korokkeelle.Olet, surkeaa kyllä, käsittänyt täysin väärin minun tarkoitukseni sekä viestini.Olet lukenut niitä todella vääristyneellä silmällä.Olen halunnut varoittaa ihmisiä siksi, että usko ja hyvä omatunto säilyisi.Voit ihan vapaasti pitää minua omavanhurskaana.Se ei ole minun päänsärkyni.
En tarkastele "avioliittoani"täällä katkerasti, enkä tunteella, vaan viileän objektiivisesti, todella kaukaisesta näkökulmasta.Asia ei kosketa minua.Viestieni tarkoitus on ollut tämä: kertoa oma kokemus, ettei selibaattiin menehdy, sekä yrittää vajavaisesti selittää, että tulisi säilyttää usko ja hyvä omatunto.Mitenkään itseään korottamatta.Viestieni yli on vapaus hypätä yli, jos ne ärsyttävät.
En vetänyt hernettä nenääni, koska viestini "lopeta jo" olin kirjoittanut keskutelun ulkopuolelta. En siis ollut sama henkilö, joka oli kirjoittanut aiemman viestin.
Mielelläni luen viestisi siinä missä muutkin. Silmiin pistävää vain on ollut, että olet joka keskustelurönsyn yhteyteen kirjoittanut kokemuksestasi. Siihen on ilman muuta lupa ja oikeus, mutta se on ajoittain keskustelua "raskauttavaa".
Viesteistäsi ei välity kuva tilanteesi viileastä ja ulkopuolisesta tarkastelusta, vaan ne päinvastoin ovat tunnepitoisia.
Olen samaa mieltä siitä, että seksitöntä elämää oppii elämään. Sitä elävät hyvin monet ihmiset eri syistä joko väliaikaisesti, loppu elämänsä ajan tai eivät koskaan ole seksiä harrastaneetkaan. Ajatuksesi seksistä aikamme epäjumalana on hyvä ja puhutteleva. Siitä soisi keskusteltavan siionimme tilaisuuksissa enemmänkin!
Kärkölä otti taannoin päivämiehessä kantaa tähän asiaan. Eli ehkäisy käyttöön.
Ei kyllä vastaa henkeen. Pehmikkeitä syntivuoteelle neuvoo.
Ehkäisy kaikissa muodoissaan on murhan synti. Niin on Jumalan valtakunnassa aina Pyhän Hengen kautta Raamattuun perustuen nähty.
Kukaan ei pelastu ehkäisemättömyydelllä, eikä kukaan joudu kadotukseen ehkäisyn vuoksi.
Ja ehkäisy on murhan synti.
"Ja ehkäisy on murhan synti."
Kuka murhataan, kun siittiöt kipittävät hyvässä järjestyksessä kondomiin?
ovatkos nekin jotain valhelehtiä?
seuraavasti:
"Ja ehkäisy on murhan synti."
Siihen minä kysyin:
"Kuka murhataan, kun siittiöt kipittävät hyvässä järjestyksessä kondomiin?"
Et vastannut mitään kysymykseeni. Voisitko nyt vastata, kun minä uudistan kysymykseni.
Siinä sinulle vastausta. Kuinka sinä uskallat asettua Jumalan valtakuntaa vastaan omalla pienellä järkipahasellasi?
että iivaria ei oikeasti ole.
Sen sinä juuri kerrot. Että ei ole olemassakaan.
Iivari ole Jumalan valtakunta?
Mutta Jumalan armosta olen se mikä olen.
Päätös on tehty, yhdessä miehen kanssa. Aloitan ehkäisypillerit heti alkavasta kierrosta ja jatkan niillä niin kauan kunnes terveyteni on taas sillä tolalla, että raskaus ei sitä vaaranna.
Jumalan siunausta.
Päätös monen vl-uskovaisenkin mielestä.
Miksi pitäisi rääkätä itseään selipaatilla omassa avioliitossa jossa kaiken perustana on rakkaus. Avioliitonhan pitäisi olla juuri rakkautta, ei kärsimystä.
Jos selipaattiin päädyttäisiin, niin siinä saattaisi pinna kiristyä molemmilla jos epätoivoisesti molemmat joutuu kieltämään halunsa. Jos siihen on lääke keksitty ettei tarvitse selipaatista kärsiä, niin miksi sitä ei saisi lääkitä?
Yhdyntä ilman ehkäisyä olisi todella väärin ja edesvastuutonta jos tiedossa on raskaudenvaarat tai lapsen jos saa alkunsa silloin kun se on kiellettyä. Eli selipaatti olisi todellakin se ainut vaihtoehto jos ehkäisyä ei sallittaisi.
Tuskin väärää päätöstä teitte, vaikka tämä mielipide tulikin ei-vl ihmiseltä, mutta varmasti moni vl:kin toimisi samoin kuin sinä ja miehesi.
on myös otettava huomioon, eli teidän keskinäiset suhteet ja suhteet lasten kanssa.
Jos jatkuvasti joutuu pelkäämään raskaaksi tulemista, ja koska terveytesi takia se on vaarallista. Sellaisissa olosuhteissa on esim sterilisaatio on yksi vaihtoehto. Tiedän että tällaiseen ratkaisuun päädytään jos äidin terveys on vaarassa.
Elämän suojelemiseksi on nähty järjen käyttö ja lääkärien tekemän suosituksen mukainen toiminta sallittu.
Toivon sinulle voimia ja perheelle myös,että kaikki menisi hyvin.
Kävisikö hormonikierukka? Kaverilla on ja hän kehuu, kuukautisten riesa jää pois. Ei tietty sovi kaikille.
Mutta koska vikomista on liikkeella, pidä pilleriliuska esim.lompakossa. MIksikö? Lompakko on aina mukana (paitsi jos on taipumusta lompakon hukkailuun, niinkuin minulla:) ja vieraat eivat sinne yleensä kurki toisin kuin vessan kaappiin.
Kyse ei ole synnin peittelystä, vaan siitä että perheen sisäiset asiat eivät muille kuulu.
päätös.
Pikaista paranemista! :))
käyttää ehkäisyä, vaan valitsisin sen kahden vuoden selibaatin.Sairastan niin vaarallista sairautta, että kuolema voi tulla milloin tahansa, ja sitä vain ajattelee jatkuvasti, että onko taivaskelpoinen.Tuntuu siltä ,että kahden vuoden selibaatti olisi pieni vaiva pitkän iankaikkisuuden rinnalla.Että olisi aina valmis lähtöön puhtaalla omallatunnolla.Näin minä ajattelen rehellisesti, mitäpä tässä ruveta valehtelemaan.Kuolema on jatkuvasti silmieni edessä ja se antaa asiohin melko vakavan näköalan.Se tilanne, mitä alussa kerroin läheisestäni, on opettanut minua.Me emme esim.koskaan enää pysty puhumaan toistemme kanssa tiestä ja matkasta.Ikään kuin hän olisi jotenkin aivan välinpitämätön ja se surettaa minua syvästi.Haluan puhua rakkaudella, en syyttävällä hengellä, mutta rehellisesti, niin kuin ajattelen ja tunnen omassatunnossani.Olen samalla linjalla kuin Janhus.
Sterilisaatioon päätyminen voi silloin olla oikea ratkaisu, jos lääkäri on ehdottomasti sitä mieltä ettei tilanne enään koskaan voi korjaantua, ja vanhemmatkin ovat sitä mieltä, että lapset mitkä ovat jo olemassa riittävät eikä toivota enempää lapsia.
Tällaisessa tapauksessa ei missään nimessä edes pidä harkita sterilisaatiota missä lääkäri kertoo ajan minkä kuluessa tilanne korjaantuisi. Ennen sterilisaatiota on käytävä huolellisesti läpi paranemisennusteet, vanhempien ikä pitää huomoida ja se toivoisiko vielä tulevaisuudessa lapsia.
Sterilisaation jälkeen ei voi enään koskaan saada lapsia joten siksi se pitää tarkoin harkita onko valmis luopumaan kokonaan uusista lapsista.
Avaaja varmasti juuri siksi miehensä kanssa valitsi ehkäisypillerit, koska se on hyväksi heidän avioliitolleen, ja selipaatissa eläminen väkisin saattaisi esiintyä myös kiukkuisuutena josta kärsijänä ennenkaikkea ovat lapset.
Selipaatti avioliitossa ei voi olla oikein jos molemmat puolisot olisivat halukkaita yhdyntään, mutta vain pidättäytyisivät siitä. Kun lääkäri kieltää raskaaksitulemisen, niin yhdyntääkään ei voi harrastaa koska se olsi ehdottomasti väärin kun riskit ovat tiedossa.
Selipaatti, ja yhdyntä ilman ehkäisyä on väärin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ehkäisypillerit tai muut sellaisetjutut, silloin ei ole selipaatissa vastentahtoaan eikä harrasta yhdyntää ilman ehkäisyä. Sterilisaatiokin tässä tapauksessa olisi väärin, koska silloin tehtäisiin itsestä loppuelämäksi kykenemätön ottamaan lapsia vastaan, ja kun lääkärinkin vain pariksi vuodeksi antoi kieltonsa.
Äitinä ja naisena en millään voi puolustaa serilisaatiota tai kannustamaan sitä ketään ottamaan, vain äärinmäisen pakon edessä siihen vasta on hyvä turvautua. Ei vain siksi että se antaisi luvan yhdyntään, ja se ei olisi enään ehkäisyä kun ei ole mitä ehkäistä.
Monet päätyvät kyllä senkin vuoksi sterilisaatioon kun eivät halua enään muuta ehkäisyä käyttää, ja sterilisaatio vie sitten kaikki mahdollisuudet uuteen lapseen. En sitten tiedä voiko se jossain elämän vaiheessa jopa kaduttaa jos lapsia vielä joskus toivoisikin. Siksi en sitä kenellekkään hepposin perustein suosittele jos vaikka katumus joksus myöhemmin iskeekin.
ei sulje keneltäkään taivasta eikä ehkäisemättömyys pelasta kenenkään sielua.
Ehkäisy on syntiä
Sinulla on mainio nimimerkki.;)
Ajattele sinäkin sielusi autuutta.
kiitoksia Madam.
Hyvää yötä! *käsisuudelma*
Taidat olla herrasmies.;)
Hyvää yötä.
juuri sellainen,että äiti ei missään tapauksessa olisi voinut enään synnyttää,se olisi merkinnyt kuolemanvaaraa molemmille jos olisi raskaaksi tullut. Silloin on ainoa mahdollisuus kohdunpoisto, koska avioelämä olisi joutunut kestämättömään tilanteeseen. En ehkäisymielessä itsekkään hyväksy moista toimenpidettä.
Mutta perhe tarvitsee äitiä koska lapsia on vielä yksi alle kouluiän.
Ei vl-kään sentä niin "julmia" ole,että äidin terveys vaarannetaan, silloin kun lääketieteelliset syyt puoltavat radikaalia toimenpidettä.
Olisiko suhteessanne tapahtunut kuvatun laista muutosta, ellet olisi tiennyt hänen ehkäisystään?
Voiko välinpitämättömyys johtua siitä että hän tietää tuomitsevat ajatuksesi? Pakkotilanne ei ole helppo, eikä sitä helpota kavereiden syyttelyt ja tuomitsemiset.
Joskus aikaisemminkin tästä keskusteltiin palstalla, mutta tuonpa nyt tässäkin esille, kun on pitkästä aikaa asiallinen keskustelu aiheesta.
Olisin kovasti varovainen sen kummemmin hyväksymään kuin tuomitsemaankaan sterilisaatiota. JanHusin kirjoitus kuitenkin vastasi henkeen. Jotain tuollaista tarkoitin, kun joskus kirjoitin, että jos uskovainen ihminen joutuu tuollaisen päätöksen tekemään, se ei varmasti ole keveä päätös, eikä silloin todellakaan ole kysymys perhesuunnittelusta.
Sen sijaan minun tekee pahaa lukea uskovaisten ihmisten kirjoituksia siitä, kuinka he "käyttävät tilapäisesti ehkäisyä" ja tarkoittavat sillä esimerkiksi hormonaalisia menetelmiä. Nykyinen maailmanaika on niin kritiikittömästi aivopessyt suuren osan väestöä, että monikaan ei edes tiedä niistä eettisistä ongelmista, joita ehkäisyyn liittyy. Me uskovaisetkaan emme niistä puhu, koska asian ei pitäisi meitä millään lailla koskettaa.
Hormonaaliset menetelmäthän perustuvat usein siihen, että viimeisenä mekanismina, ellei hedelmöittymisen estäminen onnistu, estetään hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen kohdun seinämään. Tämähän ei millään tavalla eroa abortista. Tuhotaan jo alkanut elämä.
En tiedä, olenko teidän "pakkotilanteessa ehkäisevien" vl:ien mielestä sitten toivottoman vanhanaikainen ihminen, mutta minun omatuntoni nousee kyllä tuossa kohti takajaloilleen. Nuo tuntuvat niin hätiköidyiltä päätöksiltä. Onko todella selvitetty kaikki vaihtoehdot ja kyselty vaikeassa asiassa seurakuntaäidin neuvoja? Vai onko kuunneltu neuvot sieltä, mistä on halutunkaltaiset luvat saatu? Vai onko kysymysessä vain tiedon puute?
Minusta on ruvennut vaikuttamaan, että asiassa on muutakin.Voin tietysti olla väärässäkin.Mies ei enää pahemmin taida kulkea seuroissa.Mutta täytyy kysyä kaveriltani, oliko asia todella näin, mutta tällainen käsitys minulla on.Kaverini vaikuttaa hyvin lakoniselta jotenkin jos tulee puhe uskonasioista.Ikään kuin häntä ei enää niin kiinnostaisi.Mutta täytyy lienee ehkä paremmin vielä ottaa selvää.Kuitenkin hän ymmärtää kantani
ja olemme ystävät.
minäkään sanoa sterilisaatiosta juuta enkä jaata, onko se oikein vai väärin.En ole tarpeeksi viisas.
Mutta varmasti on raskas päätös molemmille osapuolille.
Että kukaan voisi olla niin julma, että vaarantaisi äidin jos vaarat raskaudesta ovat tiedossa, silloin ollaan teitysti selipaatissa jos ehkäisyä ei käytetä.
Sitä ajattelin lähinnä julmana, että jos vaara on ohimenevä, muutaman vuoden kestävä ja sitten on taas vaara ohi. Tämän ajan rakastunut pari joutuisi kieltämään väkisin itseltään seksuaalisethalut ja tukahduttamaan ne vaikka olisi lupa rakastaa koko sydämestään, niin eikö väkisin yrittäminen selipaatissa ole väärin? Sehän tehdään täysin vastentahtoa ja saattaa sitten aihuttaa turhia kiukustumisia avioliitossa.
Jos tilanne on se ettei mitään ole vielä menetetty, niin sillon ei siihen sterilisaatioon kannata missään tapauksessa ryhtyä. Mutta voiko olla vaarana sekin, että jos selipaatti käy avioparille sietämättömäksi, niin he turvautuvatkin liian helposti sterilisaatioon vain siksi että saisivat harrastaa seksiä?
Joutuuhan avioliitossa monesti olemaan jompikumpi puolisko selipaatissa jos toista ei seksijutut niin kiinnosta, mutta se taas on ihan normaalia, siihen halukkuuteen vaikuttaa niin monet asiat. Kaikki muuttuu kun lapsia syntyy niin he vievät niitä voimia mitkä oli ennen käytettävissä vain kahden kesken, ja siksi ne seksikerrat avioliitossakin auttamattomasti ajankanssa vähenevät. Mutta jos molemmat ovat halukkaita yhdyntään, niin kyllä se selipaatissa olo käy avioliiton päälle.
Itse kyllä puhun väliaikaisen ehkäisyn puolesta, mutta enhän olekkaan vl ja siksi kai se helppo sanoa oma mielipide ehkäisynkäytöstä. Omalle kohdalle selipaatti tai sterilisaatio ei tule kysymykseenkään vaikka tiedän mitä vaaroja seuraava raskaus toisi mukanaan (kukaan ei ole kieltänyt raskaaksitulemista) ja se pelottaakin, silti käytämme ehkäisynä vain ns. "varmojapäiviä".
Pseudotietoa pelottelussa usein annetaankin, niin tässäkin. Ota oikeasti selvää, ennen kuin "valistat" muita. Kierukka (perus, ei hormoni) estää vain munasolun kiinnittymisen. Ehkäisypillerit estävät munasolun kypsymisen, sisältävät keltarauhashormonia, sitä samaa mitä kypsynyt munarakkula tuottaa lähetettyään munasolun liikkeelle (tarkista vaikka biologian kirjasta kuukautisten hormonikierto). Pillerit vaikuttavat myös kohdunsuun limaan sitkistäen sitä niin etteivät siittiöt pääse sisälle. Oiken käytettynä (sitten on eriasia jos unohtelee, ja syö niitä miten sattuu, mutta vastuuttomalle ihmiselle pillerit eivät sovi) hedelmöitystä ei tapahdu, joten se ja sama missä kunnossa limakalvo on. Samalla logiigalla seksi on syntiä muulloin kuin tärppipäivinä kierron puolivälissä, silloinkin kohdun limakalvo tekee oharit hedelmöityneelle munasolulle!
Minipillerit (joita nykyään vähemmän käytetään ja joista ihmiset eivät yleensä edes tiedä) toimivat enemmän kuvaamallasi tavalla. Niitä ei suositella jos tavalliset pillerit sopivat, niiden ehkäisyteho heikompi, mutta joskus suositellaan esim. imettäville.
Jos ei halua hormonitoimintaan sotkeutua, niin ainahan on vaihtoehtona vanha kunnon kondomi:)
Minun mielestäni peruuttamaton sterilisaatio , vakavassa äidin sairaustapauksessa tehtynä, sisältää enemmänkin eettisiä ongelmia. Ainakin jos kyseessä on nuori äiti jolla on hedelmällisiä vuosia edessään.
Siinähän tuhotaan äidin mahdollisuudet tulla raskaaksi koskaan enää jatkossakaan, vaikka ko sairaus ehkä olisi jo helpottanut, ja se jälleen äidin terveydentilan kannalta olisi uudelleen mahdollista.
Katsokaa hyvänen aika hiukan pidemmällä tähtäimellä tätä elämää kuin yhtä asiaa kerrallaan ja pelkästään yhdestä vinkkelistä!
Elämänmyönteiset ratkaisut etusijalle!
poisti aiemman viestinsä, en uskalla sanoa tällä hetkellä olevani enää hänen kannallaan.Hänen aiempi viestinsä vastasi täysin henkeeni.
Mielestäni kannattaa aina kysyä neuvoa oman paikkakunnan Siionista kuin tulla kyselemään neuvoa vähintäänkin epäilyttävistä Internetin foorumeista.Niin minä itse ainakin tekisin.
Säilyttääkseni uskoni.
Uskoit vietteleviä henkiä ja langennutta järkeäsi.
Käy kiireesti parannuksen askelille ja luovu synnistä!
Olen edelleenkin samoilla linjoilla kuin poistamassani viestissä, mutta samalla olen ymmällä, mitä tekisin. Toivottavsti ymmärrät. Asia mistä nyt keskustellaan ei ole niin vain uskon kautta ymmärrettävissä. Järki pyrkii väkisinkin tulemaan eteen. Niinkuin kirjoitin eilen, huokaukset Jumalalle ovat joka hetki läsnä.
Sinun tilanteesi, mistä kirjoitat on toki erilainen. Et asu yhdessä puolisosi kanssa. Näin olen ymmärtänyt.
Tajuan sen, että siinä asiassa saattaa järki tulla vastaan.Ymmärrän, että tilanteenne on todella vaikea.Toivon Jumalan Siunausta elämäänne, ja niin ,että usko ja hyvä omatunto säilyisi!
En lukenut poistamaasi kirjoitusta mutta ymmärsinkö oikein, että se käsitteli vaimosi sairauden johdosta tulevia mietteitä myös tässä ehkäisy-asiassa?
Meillä on ollut mahdollisesti vastaava tilanne. Olemme yhdessä päätyneet siihen, että pidättäydymme. Muuten pyrimme huomioimaan toisiamme ja antamaan hellyyttä ja rakkautta. Ei päätös ole ollut helppo mutta niin olemme kuitenkin eläneet lähes kolme vuotta. Emme tiedä olisiko jokin muukin keino ollut mahdollinen, näin ei ole kumminkaan tullut omatunto tässä asiassa kipeäksi.
Tuo vastaa aamenta sydämmessäni. Parempi välttää sellaisen tekemistä, johon sydän ei lähde mukaan. Oli rohkaisevaa kuulla, että kolme vuotta jo takanapäin...
Niinhän se on,että vaikka vaikeudet joskus tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ei Jumala anna liian suurta ristiä kannettavaksi. On mukava huomata, että sitä aivankuin elää päivän kerrallaan ja hetken kuluttua huomaakin, että johan nuo vuodet nopeasti vierähtivät!
Annoit nyt sellaisen vastauksen, että tähän tämän asian tiimoilta kyselemiseni nyt jäävät.
Jumalan siunausta sinulle ja puolisollesi!
Sanoinko jotenkin erityisesti pitäväni sterilisaatiota yleispätevänä ratkaisuna kaikkeen?
Onko elämänmyönteinen ratkaisu se, että hyväksytään jo syntyneen elämän tuhoaminen? Tai edes sellaisen tapahtuman mahdollisuus?
Tätä juuri tarkoitin.
Tätä juuri tarkoitin kun puhuin aivopesusta.
Mainitsemasi seikat pillereiden ensijaisista vaikutusmenetelmistä pitävät paikkansa. Niiden toisteleminen ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että sinne on rakennettu myös minun kuvailemani vaikutusmekanismi, joka sitten huolehtii syntyneen elämän tuhoamisesta, jos sen syntymistä ei ole onnistuttu estämään. Enpä ole asiasta niin kiinnostunut, että viitsisin palata jo käsiteltyyn aiheeseen. Sen verran muistelen kuitenkin, että yritin saada keskustelua aikaan juuri samalla tavalla minua ymmärtämättömäksi syyttävien keskustelijoiden kanssa ja luetin heille sana sanalta lääketehtaiden omia (tieteellisiä) lääketietoja. Näistä lääketehtaiden omista dokumenteista sai selville, kun osasi lukea, että tämäkin viimesijainen vaikutusmenetelmä on pienellä mutta mitattavissa olevalla, aivan arkielämässäkin merkittävällä todennäköisyydellä käytössä. Todennäköisyys säilyy merkittävänä, vaikka pillereitä ei unohtaisikaan.
Eipä sillä, että tuolla todennäköisyydellä olisi tässä asiassa juuri merkitystä. Mielestäni kynnys on ylitetty, kun ylipäänsä hyväksytään omassa elämässä tällainen asia.
Itseäsikö yrität rauhoitella sillä, että vähättelet tuota asiaa? Palaan edelleen kirjoittamaani toteamukseen aivopesusta, jonka ansiosta pyhät asiat ollaan valmiita luovuttamaan, kun se palvelee omia haluja.
Mielestäni vertauksesi seksistä muina kuin tärppipäivinä oli asiaton. Ehkäpä se silti kertoi muillekin lukijoille, kuinka pitävällä pohjalla muukin viestistäsi välittyvä ajattelu on.
Jos olet tuollaisen päätöksen tehnyt, se on päätöksesi. Ota, ystävä, huomioon myös se, että mikään ehkäisy ei ole 100% tehokas. Siis jos on kuoleman uhalla raskaus estettävä, pelkkä e-pilleri ei välttämättä ole tehokas. Kannattaa käyttää lisäksi kondomia. Tuplaehkäisy ei ole sen enempää syntiä kuin e-pillereiden käyttö.
Tiedän tämän kokemuksistani todeksi. Olen tullut kolme kertaa raskaaksi, vaikka ehkäisyä on käytetty! Jumalan tahtoa ehkä sekin. Mutta jos on terveydellistä uhkaa (kuolema), kannattaa ehkäisykin varmistaa tosi varmaksi!
Pakko sanoo että harvinaisen taitavaa trollausta.
Tämä ei nimittäin ole ollenkaan se foorumi missä uskovaisten elämänkysymyksiä Pyhän Hengen valossa käsitellään.
Kysyppä vastauksia omasta kotisiionistasi, puhujaveljiltä vaikka. Siellä on kaikki tiedon ja taidon tavarat eikä tyhmäkään tieltä eksy.
Täällä on uskovaisina esiintyviä yksityisajattelijoita jotka asettelevat pehmikkeitä syntivuoteelle. Aviovuodekin muuttuu syntivuoteeksi jos se ehkäisyllä saastutetaan.
Onko ehkäisy mielestäsi syntiä kaikissa tilanteissa? Myös silloin jos on kyseessä äidin vakava sairaus?
Kuka voi päättää milloin ehkäisyä voi käyttää? Lääkäri? Puhujaveli?
"Kysyppä vastauksia omasta kotisiionistasi, puhujaveljiltä vaikka. Siellä on kaikki tiedon ja taidon tavarat eikä tyhmäkään tieltä eksy."
vitsin murjaisit. Kiitos.
Mistähän se raja sitten enää vedetään? Kuka on tarpeeksi "sairas?"Jos nyt sitten ylipäätään ehkäisy yhtäkkiä hyväksytään kaikille, niin ainakin minun uskoni perustukset alkavat horjua pahemman kerran.Enää opetus ei silloin ole sama, kuin se aiemmin on ollut, tai sitten alan uskoa, että on tulossa jopa eriseura.Vaikka itse olen vakavasti sairas, en ottaisi ehkäisyä, sillä uskon,
että Luoja on määrännyt ennalta elinpäiväni ja käsittääkseni Hän on ennalta säätänyt kaiken, mitä minulle tapahtuu.Kysyn vain, missä enää on usko Jumalaan, ja eikö enää olla valmiita kantamaan ristiä? Ajattelisin niin, että väliaikainen selibaattikin olisi risti.Mutta vain väliaikainen, onneksi.
Herra Jeesus tulee toisen kerran maan päälle, löytäneekö Hän enää uskoa maan päältä."
Muistaakseni näin jotenkin Raamatussa taitaa olla.
toivon ,että joku korjaa tuon, jos väärin kirjoitin.En halua vääristellä Raamattua.
Luukas 18:
"7. Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8. Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Näin:
"Täällä on uskovaisina esiintyviä yksityisajattelijoita jotka asettelevat pehmikkeitä syntivuoteelle. Aviovuodekin muuttuu syntivuoteeksi jos se ehkäisyllä saastutetaan."
Mitä hyvää sinä näet sitten siinä, että aviopari joutuu kieltäytymään vuosia aviovuoteessaan seksuaalisesta kanssakäymisestä? Eivät uskalla edes halia kun tietävät jo etukäteen, että kaikki sekuaalisettuntemukset on pakon edessä tukahdutettava. Eikö aviovuode muutu jo syntipesäkkeeksi ja saataiseksi silloin jos siellä rakkaus puolisoa kohtaan kielletään? Vielä syntisemmäksi ja saataisemmaksi se muuttuu jos ei omien himojen vuoksi enään muista lääkärin neuvoja ja yhdyntää harrastetaankin ilman ehkäisyä.
Joku tuolla sanoi että Raamatussakin kielletään pitkäaikainen selipaatti, miksi siis kuitenkin enemmin suosit sitä syntiä kuin sallisit ehkäisynkäytön? Jos aviopari pidättäytyy yhdynnästä pakon edessä vaikka molemmat sitä haluaisivat, niin silloinhan selipaatti ei synny edes yhteisestä päätöksestä, vaan siitä mitä seurakunta neuvoo ja parhaaksi katsoo kieltämällä ehkäisyn käytön, myös väliaikaisen.
Selipaatti on varmasti hyväksyttävää silloin jos jompikumpi puolisoista on HALUTON sairauden tai jonkin mun syyn vuoksi, niin silloin se on yhteistä päätöstä, odotellaan kun toinenkin on valmis.
Mutta jos molemmat haluaisivat, niin selipaattiin ei pitäisi alkaa koska sillon toimitaan vastentahtoa ja se ei todellakaan synny silloin yhteisestä päätöksestä jos molemmat haluaisivat yhdyntää, eivätkä selipaattia. Silloin jos haluista huolimatta päädytään selipaattiin, niin se määräys taitaa tulla siltä seurakunnalta joka niitä neuvoja aviopereille jakelee miten aviovuoteessa tulee toimia.
Todellakin väärin jos joku antaa ulkopuolisen määräillä, mitä aviopari vuoteessaan tekee. Taidat sinäkin olla feikki jos kuvittelet, että kaikki lähtevät kyselemään apuja ulkopuolisilta ja varsinkin puhujaveljitä mitä saa avioliitossaan tehdä ja mitä ei. Ei ne makuukammari asiat kuulu yhdellekkään puhujaveljelle eikä ulkopuoliselle. Ennemmin jos tarvetta kysellä niin juttelee hyvän ystävän tai luotettavan lähisukulaisen kanssa.
Onneksi täällä on paljon viisaitakin vl-kirjoittajia jotka osaavat laittaa elämän asiat tärkeysjärjestykseen, eivätkä ummikkona kuuntele neuvoja jotka saattavat muuttaa avioliitonkin kärsimykseksi.
Jo paratiisissa käärme sanoi Eevalle Onko JUmala niin sanonut.
Sinä ole sielunvihollisen asialla. Olet joko epäuskoinen tai vaellat jaetulla sydämellä Siionissa.
Merci, Monsieur.;)
Moppi, toivottavasti poistat viestini siitä Raamatun paikasta, kun se meni hiukan väärin.
Rymy-Eetu kirjoitti kyseisen raamatunkohdan varsin tyylikkäästi tänne.
;)
koskaan ollutkaan. Mutta on ylettömön kiinnostunut van.lest. avioelämästä. aina kun tällä palstalla tulee tämän ketjun kaltainen keskustelu, siinä on varmasti neuvomassa suuna päänä.
on joku ylikypsä impotentti, jolla ne jutut ovat kaukana takanapäin.
On sinun käsityksesi asiasta.
Jos olet tosiaan sitä mieltä, että selipaatissa on vain elettävä ja halut tukahdutettava jos lääkäri on kieltänyt tulemasta raskaaksi.
Selitäppäs sitten samaan sysyyn se, miksi niitä haluja ei pidä enään sitten tukahduttaa jos vaimo on raskaana tai on tehty sterilisaatio? Samallalaillahan siinä siemeniä hukkaan heitetään kuin silloinkin jos lääkärin määräyksestä turvaudutaan ehkäisyyn raskauden välttämiseksi.
Vai onko seksi sallittu vapaaksi vasta siinä vaiheessa kun toivottua tulosta ei voida enään saavuttaa, ollaan jo raskaana tai se ei ole enään ikinä mahdollista?
Vl-uskovaisia on jotka pakon edessäkin joutuvat ehkäisyä käyttämään, niin on väärin yrittää syyllistää heitä väärintekijöiksi ja ihmisiksi jotka elävät synninluvallisuudessa.
Haiseepi samalle hengelle.
Ala sitä päättelemään kuka on uskovainen ja kuka ei, jätä se ihan Jumalan päätettäväksi.
Ensinnäkin minua kiinnostaa vl-uskovaiset, ja jokaselle heistä jotka henkilökohtaisesti tunnen toivon onnellista elämää, enkä sitä että he vain hiljaa kuuntelevat neuvoja jotka eivät ehkä koskaan voi tehdä heistä onnellisia. Avioliitto on yksi elämän tärkeimmistä asioista ja ei ole oikein jos se jostain syystä muodostuukin rakkauden sijasta kärsimykseksi.
Olen aivan samaa mieltä noista viimeisistä riveistä.
Niin haisee.
Vanhan viinan haju tuntuu.
Älä tee niin kuin minä vaan tee niin kuin minä opetan.
Se oli kunnon saarnamies. Saarnasi synnin synniksi, ja ehkäisyn mujrhan synniksi.
siionista... kysy vaikka viidelta eri keulamieheltä: saata tasan kuusi erilaista vastausta. Terveydentilaan liittyvät kysymykset eivät kuulu kotisiionille pätkääkään. - umpilesta -
Sitähän jatkuvasti sanotaan, seurapuheissa ym. että Kyllä Jumala varjelee ja ohjaa ihmisen elämää, niinkuin parhaaksi näkee. Jos hän katsoo ettei sinun ole hyvä tulla raskaaksi, niin et sinä tule. Jos hän ajattelee, että jaksat kantaa vastuun lapsestasi ja terveytesi kestää tms. niin hän antaa sinun tulla raskaaksi.
Kaikellla on joka tapauksessa tarkoituksensa ja luota Jumalan tahtoon ja elä normaalisti.
Ei ole suoraa ohjausta. Se on omavanhurskautta, että suoraan Jumalan kanssa asiat hoidetaan.
Kaikella on aikansa, niin meidänkin perheessä.
Vaimo sairastui vakavasti ja viimein joutui poistamaan kohdunkin sinne levinneen kasvaimen vuoksi. Rintasyöpä oli varsinainen aihe, joka uusiutui 5 vuoden päästä.
Vaikka sairaudet ovat parantuneet 18 vuoden aikana ja kohtu poistettu, ei perinteinen avioseksi ole toiminut, olemme ajautuneet pikkuhiljaa jo 10 vuotta sitten selibaattiin (kohdun poiston jälkeen) ja ei mikään ole siitä kärsinyt - ei edes tunne-elämä. Miksi pitäisikään kärsiä ?
Kaikkeen tottuu - kun kauan tarpeeksi elää ja kokee.
Enpä jaksanu vastaus litaniaa lukea.
Laske kalenterista jos kuukautiset ovat säännölliset.
Ei niin varma keino tietenkään...
Apteekissa on myös myynnissä laite,joka mittaa pissasta varmat päivät. Näyttää vihreää valoa varmoilla, keltaista epävarmoilla,punaista ovulaation aikana. ystäväni suositteli tätä ja on kuulema loistava, kallis vaan mutta haukkuu hintansa takaisin.
Olen itsekkin uskova ja nämä keinot on "luonnollisia".
Siis mikä hinta tulee...:
""kätilö. 17.2.2006 klo 20.24
Enpä jaksanu vastaus litaniaa lukea.
Laske kalenterista jos kuukautiset ovat säännölliset.
Ei niin varma keino tietenkään...
Apteekissa on myös myynnissä laite,joka mittaa pissasta varmat päivät. Näyttää vihreää valoa varmoilla, keltaista epävarmoilla,punaista ovulaation aikana. ystäväni suositteli tätä ja on kuulema loistava, kallis vaan mutta haukkuu hintansa takaisin.
Olen itsekkin uskova ja nämä keinot on "luonnollisia". ""
... yllämainitulle omantuntonsa itsepetokselle ?
Voipi olla ikuinen konkurssi ? Sitäkö kätilö haluaa ehdottaa muutoinkin vaikeassa tilanteessa olevalle äidille ? VOI, VOI. ! (älä sinä moppaaja nyt riehu näistä isoista HUUTOKIRJAIMISTA !)
Mites kätilö antaa ehdotukselleen takuun ? Mitkä on ehdot on ainakin varmistettava? Alkaen taivasosuudesta - päätyen mahdolliseen yllätysraskauteen JOTA EI SAA TULLA ja sitten murhan synnin riski kaiken kukkuraksi päälle !
HUI SENTÄÄN !
Noudata edellistä - selibaatti neuvoani - se on kaikin osin varma - ei petä ja saat hyvän omantunnon säilyttää ja eikä se edes tunnu pahalle. Hellyyttä vain enempi ja toinen toisen kunnioitusta myös lisäten.
Puhun ja neuvon 18 vuoden kokemuksella.
Luonnollista ja huomaamatonta
Me päädyimme lääkärin kanssa kierukkaan.Hyvä ratkaisu, asian voi unohtaa hyvin kahdeksi vuodeksi. Asennus oli hieman kivulias.
Mutta eikö sen kierukan tomintaperiaate ole että se estää jo hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen...? Siis se oikeasti murhaa sen?
Jos sinulle on sanottu, että aihutat vaaran itsellesi ja syntyvälle lapselle raskaudellasi, niin suosittelen sterilisaatiota. Ei kannata siirtää riskiä tuonnemmaksi, vaan poistaa se kokonaan. Elämästäsi/terveydestä päätät näiltä osin itse.
olla hyvä vaihtoehto vaikka saniteettitiloissa.