kertokaa miten on sujunut? ja millaiset ikäerot lapsillanne ovat ?
itselläni 4kk ikäinen tyttö ja menkkani ovat nyt 6 päivää myöhässä, että pikkaisen jännittää.
Mieheni kanssa haluamme että lapsemme tulisivat syntymään mahdollisimman lähellä toisiaan, mutta silti askarruttaa se arjen pyöritys jatkossa...
itselläni 4kk ikäinen tyttö ja menkkani ovat nyt 6 päivää myöhässä, että pikkaisen jännittää.
Mieheni kanssa haluamme että lapsemme tulisivat syntymään mahdollisimman lähellä toisiaan, mutta silti askarruttaa se arjen pyöritys jatkossa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
on 1v 3kk. Onneksi ovat nyt jo 9- ja 10-vuotiaat mutta rankkoja olivat ensimmäiset vuodet! Nyt tulee vaivanpalkkaa takaisin. Keksivät tekemistä yhdessä, ovat toistensa parhaat kaverit. Ei tarvitse vastata "mulla ei ole mitään tekemistä"-valituksiin. Parhaita vuosia lasten kanssa elän juuri nyt! Jokaisen täytyy vaan itse harkita, mitä jaksaa ja mitä ehtii ennenkuin hankkii lapsia.
odotan toista lasta ja ikäeroksi tulee 1v 1kk, enkä osaa mitenkään hirvitellä..!!:) ei se nyt niin ihmeellistä ole.. uskon, että parjätään hienosti. Älä anna ihmisten mielipiteiden pienestä ikäerosta masentaa!!
ikäeroa 1v3vko alku oli rankkaa, mutta jo 3-4 vuotiaina heistä oli seuraa toisilleen ja nyt melkein murkkuina he ovat bestiksiä.
Kuinka monet äidit haaveilevat että lapsista olisi seuraa toisilleen kun hankkivat/saavat lapsen heti perään? Mietin vaan tässä että aika monet tuntuvat ajattelevan niin...
Itse muistan lapsuudestani sen, että olin isosiskoani nuorempi vain 11 kk. Vahinko kait, siitä ei ole puhuttu, itse olen vain miettinyt että olikohan meistä paljonkin riesaa kun pikkuveli syntyi sitten vasta yli 4 vuoden päästä..
Itse en tullut lapsena, enkä tule vieläkään toimeen siskoni kanssa. Ekat vuoteni siskoni oli karmaisevan mustasukkainen minusta (muun muassa kun olin puolivuotias, hakkasi minua lelulla kun makasin baby sitterissä, äiti juoksi hätiin ja toinen kerta kun äiti imetti minua, eikä sisko päässyt äidin syliin, sisko löi äitiä kovalla puulelulla). Tuo hakkaaminen pistettiin nopeasti kuriin, ja kai me viihdyimme jotensakin toistemme seurassa kun ei pihapiirissä kauheasti muita ikäisiä ollut.. Mutta kun menimme eskariin niin kosketus välillämme katosi täysin. Siitä eteenpäin en ole leikkinyt siskoni kanssa, eikä hän minun.
Koulun alettua en tiennyt mitään siskoni asioista, murrosiässä olimme kuin kaksi tuntematonta samassa talossa. Nyt lähestyessämme kolmeakymppiä, asumme samalla paikkakunnalla, mutta tajusin juuri ettemme ole nähneet toisiamme kuin korkeintaan kerran vuodessa sen jälkeen kun muutimme kotoa..
Meillä ei vain ole mitään puhuttavaa. Olemme liian erilaisia. Jutellessani ystävieni kanssa, en kuulemma ole aivan yksin. Ihan näin kaukaisia eivät toki ystäväni ole sisaruksiensa kanssa, mutta ei heillä mitään erityistä sidettä aina ole sisarukseen, heti perään syntyneeseenkään. Tiedän ystäväpiirissäni ainoastaan yhden ihmisen jolla on todella hyvä suhde siskoonsa, he ovat parhaat kaverit. Kuinka moni lapsi siis todella hyötyy mitenkään siitä että sisarus on syntynyt heti perään?
Ainakin minulla ja vuotta vanhemalla siskollani on todella läheiset välit. Toki lapsena ja murkkuiässä meillä oli omat kahnauksemme, jotka mielestäni kuuluvat sisarusten elämään. Emmekä me todellakaan ole millään muotoa samanlaisia. Tuskin sisarestani olisi koskaan tullut ystävääni ellei hän olisi siskoni.:)
Omilla lapsillani on hieman yli vuoden ikäero ja mielestäni olen tehnyt oikean ratkaisun kun olen tehnyt lapseni pienellä ikäerolla. Toki ensimmäinen vuosi oli todella rankka, mutta eipä sitä enää muistakkaan. Nyt kouluikäisenä ovat todella hyvät ystävät.