Ujo ja arka olen minäkin juu, ja se kyllä on ongelma siinä mielessä että töiden hakeminen on pelkkää räpellystä. En uskalla soittaa työpaikkoihin. Hakemuksia olen lähettänyt, mutta ne joihin pitäisi soittaa jäävät melkein aina johonkin hyllyn pohjalle.
Joskus päätän että nyt soitan. Hypistelen paperia kädessäni ja harjoittelen mitä sanon. Juon vettä ettei suu kuivuisi. Joskus olen hermostuneena seonnut sanoissani ja inhoan soittaa tuntemattomalle ihmiselle. Hypistelen paperia ja kuljen edes takaisin, harjoittelen... Enkä siltikään uskalla.
Onko muilla tällaista?
Joskus päätän että nyt soitan. Hypistelen paperia kädessäni ja harjoittelen mitä sanon. Juon vettä ettei suu kuivuisi. Joskus olen hermostuneena seonnut sanoissani ja inhoan soittaa tuntemattomalle ihmiselle. Hypistelen paperia ja kuljen edes takaisin, harjoittelen... Enkä siltikään uskalla.
Onko muilla tällaista?
Vastaukset 11
Vanhimmat
tässä juuri näinä aikoina että pitäisi hakea töitä, ja yhteen paikkaan olen hakenut. Nyt pitää ryhdistäytyä!!
Itsekään en uskalla soittaa puhelimella, enkä edes vastata, jos joku tuntemattomasta numerosta soittaa. Itse soitan vain vanhemmille, ja niillekin tosi harvoin, mutta yleensä puhelin on kokonaan äänettömällä ettei tarvitsisi vastata.
25v.
mutta kokemus antaa varmuutta. Ei sitä enää edes jaksa jännittää - Varsinkin sitten kun tärppää työ, niin seuraava kerta ei tunnu missään :)Rohkeasti nyt soittelemaan.
oli samanlaisia ongelmia. Puhumiset oli harjoiteltu etukäteen, mutta soittamiseen piti valmistautua useista tunneista päiviin. Nykyään jännitys on positiivisten kokemusten takia kadonnut lähes kokonaan. Kirjoitan paperille vaan tärkeimmät asiat, laitan numeron puhelimeen ja painan vihreää luuria. Kun se soi ensimmäisen kerran, tietää että se on vietävä loppuun koska toinen osapuoli on kuullut sen ensimmäisen soiton.
Tsemppiä vaan. Työpaikkaa harvemmin saa kovinkaan helposti, eikä hyvää sellaista kannata menettää vaan sen takia ettei uskalla soittaa ja kysyä siitä. Varsinkin kun ainakin kesäduuneihin on hirveä ryysis. Tietysti pitää myös valmistautua ottamaan vastaan "Kiitos, mutta paikka/paikat on jo täytetty..." tyyliset vastaukset, muistaa vaan kiittää tilaisuudesta tjsp. ja valitsee jo samalla seuraavan työpaikkaehdokkaan numeroa.
Jää saamatta, jos ei yritä.
myös kokeilla tätä: Lupaa itsellesi että ennemmin tai myöhemmin soitat sinne minne aijot soittaa. Tee valmistelut kuten ennenkin. Kun olet puhelin kädessä ja jos alat epäröimään, sano itsellesi että ennemmin tai myöhemmin soitat sinne kuitenkin... Joten parempi soittaa heti. Sitten jos et kuitenkaan onnistu soittamaan, toista sama: Eli ennemmin tai myöhemmin sinä kuitenkin soitat sinne. Tämä saattaa viedä aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin sinä soitat sinne. Ja mitä väliä jos virasto on jo kiinni, soita kuitenkin. Seuraavana päivänä soittaminen käy helpommin ja ainakin yritit kaikkesi. :)
Olen itse käyttänyt tätä ja se on toiminut. Lisäksi mulla on ollut ajatus, että "Jos en nyt tajua soittaa sinne niin musta ei ikinä tule kunnon kansalaista" ym. mihin todella olen uskonut. Tämä on saanut aikaan niin huonon fiiliksen, jos en ole soittanutkaan, että ennemmin tai myöhemmin olen saanut hommat toimimaan. :)
Jostain syystä juuri työasioissa saan ääneni kuuluville ja pystyn esittämään asiani täsmällisesti, varsinkin puhelimessa. Mutta sitten kasvokkain jutellessa muiden ihmisten kanssa ääneni häipyy, kurkku kuivuu ja en saa aina sanottua mitä haluaisin. Sosiaalisten tilanteiden pelkoako?
Samaa kaliiberia olen myös minä :D Tosin en ole tainnut kertaakaan edes yrittää soittaa työnhakuasioissa mihinkään, tiedän meneväni aina niin solmuun, että sanon asiat niin kuin en haluaisi, ja sitten jälkeenpäin sitten hävettää.
Vedenjuonti on tosi tuttua, samoin ympäriinsäkävely, ja suunnitteleminen mitä sanon :D
Toki joskus on poikkeusolo, että ei tarvi pahemmin miettiä, mutta ne on tosi harvassa :/
Olen vaan sinikkäästi soittanut ja huomannut että onnistumisia tulee enemmän ja enemmän. Käsitykseni on että ujouttani ei (enää) huomata - olenko siis päässyt ujoudestani.
Mulla alkaa sydän hakkaamaan tosi lujaa kun täytyy soittaa jonnekin. Mutta yleensä kun sitten siellä joku vastaa jännitys lopahtaa jonkin verran ellei täysin. Huomaan ,että siellä onkin ihan mukava ääninen henkilö. Uskoisin ,että kun soittaa tarpeeksi monta kertaa niin ei ole enää niin jännittynyt, ainakin omalla kohdalla asia pitää paikkansa.Olin töissä muutama vuosi sitten paikassa jossa jouduin soittelemaan päivittäin eri henkilöille. Aluksi soittaminen oli todella hankalaa, sydän hakkasi ja en meinannut saada ääntä ollenkaan. Mutta kun soittamiseen tuli rutiinia se ei enää ollutkaan niin kauheaa. Mutta nyt kun ei ole joutunut soittamaan vähään aikaan minnekään niin oireet ovat tulleet osittain takaisin, mutta ne myös lähtevät taas vähitellen kun sitten taas joskus joutuu soittaa useammin. Joten rohkeasti vaan puhelin käteen ja soittamaan. Varmemmin saat työpaikan jos toimit ajoissa. Tsemppiä :)
samanlainen, harjoitus ei tunnu tekevän mestaria tässä asiassa.
Minulla on toisin päin. Voin kyllä soittaa eikä ole ongelmaa, mutta eri asia onkin jo mennä työnantajan puheille kasvotusten... :(