Minulla on tällainen hypoteesi unihäiriöideni syystä: minä olen useamman vuoden harrastanut säännöllisesti (3 kertaa viikko) lenkkeilyä ja olen aina nukkunut varsin hyvin. Puolitoista vuotta sitten sain lapsen ja silloin alkoivat myös työstressi. Seurauksena oli, että lopetin lenkkeilyn muutamaksi kuukaudeksi kokonaan. Seuraus: nukahtamisvaikeudet -> unirytmi sekaisin -> nukkumattomuus -> väsymys päivällä -> unilääkkeet....
Tajusin eilen, että perimmäinen syy koko tähän juttuun voi olla liikunnan lopetus, ei ehkä sinänsä stressi. Kroppa kun on näiden vuosien aikana tottunut tietynlaiseen fyysiseen rasitukseen ja siitä tuleviin hormoonijuttuihin.
Mitä olette mieltä ylläolevasta? Ja sellainen vinkki huonosti nukkujille: teettekö mitään fyysisesti rasittavaa joka antaa luonnollisen väsymyksen ja sitä kautta luonnollisen unen? Vai onko teidän väsymys vain henkistä...joka aiheuttaa nukkumisongelmia.
Lenkkeily ja muu rasittava liikunta maistuu usein varsin PUULTA, mutta nyt ole vakaasti sitä mieltä, että 3 tuntia lenkkeilyä viikossa on parempi vaihtoehto kuin tämän nukkumattomuus- ja väsymyshelvetti...suosittelen!
Jommentoikaa!
Tajusin eilen, että perimmäinen syy koko tähän juttuun voi olla liikunnan lopetus, ei ehkä sinänsä stressi. Kroppa kun on näiden vuosien aikana tottunut tietynlaiseen fyysiseen rasitukseen ja siitä tuleviin hormoonijuttuihin.
Mitä olette mieltä ylläolevasta? Ja sellainen vinkki huonosti nukkujille: teettekö mitään fyysisesti rasittavaa joka antaa luonnollisen väsymyksen ja sitä kautta luonnollisen unen? Vai onko teidän väsymys vain henkistä...joka aiheuttaa nukkumisongelmia.
Lenkkeily ja muu rasittava liikunta maistuu usein varsin PUULTA, mutta nyt ole vakaasti sitä mieltä, että 3 tuntia lenkkeilyä viikossa on parempi vaihtoehto kuin tämän nukkumattomuus- ja väsymyshelvetti...suosittelen!
Jommentoikaa!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä liikunta helpottaa unentuloa, sen olen huomannut. Se on vain se ikuinen ongelma, eli aikaa ei oikein ole harrastaa mitään, kun pitää huushollikin hoitaa töiden jälkeen.
Pitää taas kesän koittaessa yrittää alkaa harrastaa liikuntaa, niin uniongelmat hieman helpottuu.
Harrastan melkein joka päivä kuntoilua (aerobista tai punttien kanssa) ja silti nukun huonosti. Voi tietysti olla, että jos en liikkuisi ollenkaan, nukkuisin vielä huonommin.
Liikunnan pitäisi tapahtua mahdollisimman paljon ulkoilmassa. Silloin se voisi auttaa luonnolliseen väsymiseen ja unentuloon. Siihen aion nyt panostaa että vähitellen pääsisin nukahtamislääkkeistä eroon. Just nimittäin otin puolikkaan Halcion-tabletin.
Jos "teoriani" alkaa toimia käytännössä niin ilmoitan siitä tähän unihäiriöisten vertaistukiryhmään.
Moi Pilleristi
Odotan mielenkiinnolla paraneeko tilanteesi liikunnalla! Muista kommentoida palstalle edistymistäsi.
Tuo ulkoilmateoria kuullostaa hyvin mahdolliselta. Siria epäili liikunnan merkitystä, mutta liikkuuko hän ulkona vai sisällä?? Olisiko niin, että Pilleristi kokonaisresepti on oikein: liikuntaa ulkona!
Muista Pilleristi, että liikunnan kannattaa olla sitten oikeasti rasittavaa ja riittävän pitkäkestoista. Eli voi olla, että pelkkä kävely ei riitä, vaan hikilenkki ja mieluiten pitkäkestoista esim. 40-60 min.
En kyllä omalla kohdallani ainakaan yhdy noihin edellä oleviin olettamuksiin.
Olen aikoinani ollut tosi kova liikkuja, hiihtää, lenkkeilijä, polkupyöräilijä. Retkeilin polkupyörällä ympäri Suomea, hiihtelin viikonloppuisin 50-80 km:n päivälenkkejä. Kaikki käveltävissä olevat matkat kävelin, työmatkat, tanssireisut (15-20 km). Jo perheettömänä n. 5 kertaa viikos tanssimista puolille öin, ja taas kävellen kotiin. Aamulla kävellen töihin.
Ei se mitään unta ole parantantanut. Olen ollut huono ununinen koko ikäni.
Sitten vaammauduin, enkä vuosiin ole päässyt liikkeelle, ja siihen väliin mahtui vuodetpotilasvuosia. Nyt pääsen vähän liikkeelle, mutta vaivaloisesti.
Uniongelmia ei ole. Senkuin vain maltan mennä nukkumaan, niin uni tulee. Kyllä unihäiriöiden syyt ovat ihan muualla kokonaan.
Kyllä yksi mekrkittävä tekijä on stressi, jota ei niin oikein tunnistetakkaan. Ja onhan siellä muitakin tekijöitä. Kaikkein vähiten uskon tuohon lenkkeilyteoriaan. Minulta se vei aikoinaan entistä enemmän unia.
Suurempi tekijä on varmasti mielekkyys. Kun ei koe tekemisiään kovin mielekkääksi, mutta ne vaan on tehtävä, on ainakin osatekijä. Turhaan mielessä kannettu syyllisyys vaikkapa vain siitä, että pitäisi lähteä lenkille, mutta kun ei hedi, ja siitä tulee stressi. Siinä on yks merkittävä tekijä. Mutta näitä tällaisia tekijöitä ei oteta todesta.
Ajatelkaa, että ei elämä lopu siihen, ettei voikkaan enää käydä lenkillä. Elämä jatkuu edelleen, ja voi jatkua hyvin hyvin laadukkaana ja onnellisena.
Hei "Harhaluuloa"
Meidän tapaukset eroavat siinä, että sinä olet aina ollut huonouninen kun taas minä olen aina ollut hyväuninen. Eli meillä on aivan eri syyt unettomuudelle.
Nyt kun olen taas palannut lenkkipolulle, niin nukkuminen on selvästi parantunut. Otan vaan kolmasosan unilääkettä ja uni tulee melkein välittömästi. Aion kohta jättää lääkkeet pois kokonaan kunhan pääsen tässä liikunnassa vakiintuneelle tasolle.
Minulla vaikuttaa enemmänkin se, mitä päässä liikkuu päivällä ja varsinkin illalla. Jos löhöän esim. televisiota katsellen, unta saa tosissaan houkutella. Jos taas opiskelen jotain mielenkiintoista tai vaikka teen pieniä ohjelmanpätkiä Javascriptilla (en ole koodari ammatiltani), uni tulee paljon helpommin. Toki se täytyy muistaa, ettei jatka liian myöhään. Pari tuntia ennen nukkumaanmenoa pitää malttaa lopettaa.
Harrastan hikiliikuntaa 2-3 kertaa viikossa ja ulkoilen kevyesti muina päivinä. En ole havainnut yhteyttä nukkumiseen. Varmaan pitäisi rehkiä kunnolla, käytännössä tehdä fyysistä työtä koko päivä, ennen kuin minulla vaikuttaisi.
Mutta rasitus kuin rasitus (ei kuitenkaan stressi) varmaan aina edistää unta. Minulla henkinen voimistelu on fyysistä tärkeämpää.