Saattaa olla että vastaus löytyisi palstalta mutta kysyn nyt kuitenkin mielipidettänne seuraavaan kysymykseen.
Kyseessä uudistalo 1 kerroksessa, n. 130 neliöö. Kannattaako laittaa lattialämmitys sähkökaapelilla hoituvaksi tai vesikiertoisena?
Plussat, miinukset, taloudellisuus?
Lämmön lähde olisi sähkö.
Lisälämpölähteenä varaavatakka.
Kyseessä uudistalo 1 kerroksessa, n. 130 neliöö. Kannattaako laittaa lattialämmitys sähkökaapelilla hoituvaksi tai vesikiertoisena?
Plussat, miinukset, taloudellisuus?
Lämmön lähde olisi sähkö.
Lisälämpölähteenä varaavatakka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos laitat sähkökaapelit, niin muullapa et sitte voi lattiaa lämmittää. Jos taas laitat vesikiertoisen ja varaat pannuhuoneeseen vähän ylimääräistä tilaa, niin voit lämmittää millä haluat. Haittana tietenkin tuo pannuhuoneen viemä tila. Energiankulutuksessa ei liene suurta eroa, vesikiertoisen saa lämpenemään tasaisemmin yösähköllä, mutta varaaja hukkaa hieman lämpöä.
Sähkökattila jossa samoissa kuorissa on lämminvesivaraaja on samankokoinen kuin pelkkä lämminvesivaraaja. Tilantarve siis on mitätön. Vesikiertoinen tulee ehkä n.1500-2000e kalliimmaksi kuin vastaava sähköllä.
Tekninen tila on minusta ihan hyvä vaikkei sitä lämmitysmuodon puolesta välttämättä tarvittaisikaan. Sinne voi sijoittaa kaikki vekottimet(keskuspölynimuri, sähkökeskus, lämminvesivaraaja, ilmanvaihtokone...) viemästä tilaa kodinhoitohuoneesta ja muualta. Khh voi periaatteessa olla sen verran pienmpi. Teknisen tilan sisustus voi olla pelkät maalatut pinnnat joten kustannukset eivät äytännössä muutu. Samalla ratkeaa joidenkin laitteiden meluongelma.
Mutuna sanoisin että vesikiertoinen lämmittää lattian tasaisemmin kun vesi hieman kiertää koko ajan ja tasaa lämpötiloja.
Olen huomannut että sähkölämmitteinen lattia on pakkasella seinän laidoilta kylmä. Eritysesti silloin kun takkaa lämmitetään. Olen säätänyt lämmityksen niin että olohuoneen ja keittiön lattia on aina 23 asteinen ja takalla lämmittämällä saadaa huonelämpötila pysymään 22 asteessa. Homma muuten ok, lattia on 23 asteinen paitsi reunoilta, jossa lattian lämpötila n.18-20 astetta riippuen ulkolämpötilasta.
Vesikiertoisessa on sellainen varjopuoli että yksipiirisenä on kaikki lattiat pidettävä suunnilleen samanlämpöisinä. Kaksipiirinen taas maksaa hieman enemmän. Tällä hetkellä minulla on lattioden lämpötila vessassa n.27-28astetta*, pesuhuoneessa n.25 ja olohuoneessa n.23. En tiedä onnistuisiko tämä yksipiirisellä vesikiertoisella. Asiasta tietävät voivat valaista. Tämä kannattaa huomioda jos on suunnitelmissa asentaa paljon kaakeloituja lattioita. Niiden mukavuus lämmitykseen voi joutua laittamaan erillisen piirin.
*(laatta tuntuu avojalalle lämpimältä vasta yli 25asteisena, parketti menee vielä 20 asteisenakin, laminaatti jotain noiden väliltä)
Suora sähkö älytermostaateilla on vaan paras! Ylivoimainen säädettävyys ja mukavuus huonekohtaisesti ja lähes 100% hyötysuhde. Vesikierrosta hankit itsellesi ongelmia ja epämukavuutta.
Pistäpä tulemaan lista niistä vesikiertoisen lämmityksen ongelmista ja epämukavuuksista. Positiivisista seikoista ei ole niin väliä, tiedän ne jo!
Sinulla tuntuu jo olevan kaapelit lattiassa - minulla on systeemit vasta suunnittelun alla.
Sama pitäisi olla energiankulutus mutta energian hinta ei olekaan sama.Ja kun suomalaiset on innokkaita menemään joka pörssiin niin sähkö maksaa maltaita kun olemme eurooppalaisessa energiapörssissä.Tuskin ihan heti tulee pellettipörssiä tai turvepörssiä.
No jos pistorasian jälkeen rupeaa laskemaan niin silloin on hyötysuhde tuo.Mutta niinhän voitas laskea myös muilla kattilan jälkeen.Sähkökin tehdään jollain eikä se ole todellinen hyötysuhde 100%.
Sähkössä maksetaan vain nettotohosta.
Kun lämmittää takkaa, niin makuuhuoneet tahtoo mennä kylmiksi.
Säädöt on hakala saada kohdilleen, jos on laattaa ja parkettia, koska niiden lämmönluovutuksessa on valtava ero.
"Olen huomannut että sähkölämmitteinen lattia on pakkasella seinän laidoilta kylmä. Eritysesti silloin kun takkaa lämmitetään. Olen säätänyt lämmityksen niin että olohuoneen ja keittiön lattia on aina 23 asteinen ja takalla lämmittämällä saadaa huonelämpötila pysymään 22 asteessa. Homma muuten ok, lattia on 23 asteinen paitsi reunoilta, jossa lattian lämpötila n.18-20 astetta riippuen ulkolämpötilasta"
Yhdellä kaverilla on osittain varaava sähkö ja oh:n yhdessä nurkassa laatta on aivan pirun kylmä. Luultavimmin sähkäri on aloittanut kaapelin kiinnittämisen oven pielestä ja sitä ei ole riittänyt viimeiseen nurkkaan asti, ja omatunto on antanut myöten olla irroittamatta kaapelia ja jakamaan sitä uudestaan..
Muutenkin asennnusväliä pitäisi tihentää ulkoseiniin päin ja varsinkin isojen ikkunoiden edessä (vaikka ei se varmaan poista ongelmaa 100%). Siinä mielessä huonompi kuin vesikierto.
Meille tulee oh:n koko seinän korkuiset ikkunat ja ajattelinkin tehdä ikkunan edustan laatasta (1/2m kaista) ja laittaa siihen oman kaapelin jonka voi muuttaa jatkuvaksi jos tuntuu että siihen kohtaa pitää saada lisää tehoa. Luultavasti laitan vielä paneloinnin alle säteilykelmun koko ikkunan matkalle (50€ investointi..) ja kytken sen lisäksi jos tarvetta myöhemmin tulee..
Joka huoneeseen termostaatti, jossa on myös lattia-anturi niin ei mitään ongelmaa. Wirsbossa pystyy ainakin säätämään lattia-anturille minimi/maksimi lämmön, joten ei siinä takka paljon heiluttele.
Eli vesikiertoinen ehdottomasti!!!
Jos joskus haluat kuitenkin vaihtaa lämmitysmuotoa, voit tehdä sen helposti, kun asennutat vesikiertoisen lattialämmityksen - siihen voipi sitten liittää öljy- tai pellettilämmityksen tai vaikkapa poistoilmalämpöpumpun tueksi.
Energian kulutuksessa ei ole juuri eroa.
Vesikiertoinen:
mahdollisuus vaihtaa lämmitystapaa
varaajan kanssa lämpiää yösähköllä
-varaaja on aika kallis
tehoa voidaan säätää tarpeen mukaa
-huonekohtainen regointi takan lämmitykseen ei oikein onnistu
Kaapelit:
halvempi
-lämpiää vain ja ainostaan sähköllä
huonekohtaiset säädöt toimii älykkäillä termostaateilla loistavasti
-osittain varaavana laattalattiat luovuttaa lämpöä liian tehokkaasti
-osittain varaavan lämpövaihtelu suurta, voi olla ongelma joillekkin lattiapinnotteille.
ei vaadi teknistä tilaa (mielestäni sellainen kuitenkin kannattaa kuitenkin rakentaa)
Jos olet päättänyt lämmittää sähköllä, niin laita kaapelit ja käytä säästyneet rahat eristyksen lisäämiseen, se kannattaa aina.
Kyllä siihen vesikiertoiseenkin saa termostaattiohjauksen.
Paras lämmitysmuoto laskettu 30 vuoden ajaksi
Tutkimuksessa laskettiin investointi kustannukset jä käyttökustannukset 30 vuoden aikana. Selvästi paras lämmitys oli tällainen yhdistelmä:
ostittain varaava lattialämmitys sähköllä (kaapelit) varaava tulisija ilmalämpöpumppu.
Toiseksi paras oli vastaava systeemi ilman ilmalämpöpumppua. Oli suomela lehdessä, joka jaetaan ainakin kaikkiin omakotitaloihin. Turha siis väitellä enää..
5000-7000 eur enemmän kuin kaapelit eli ehdottomasti kaapelit. vesikiertoisen takaisinmaksu maksaa "ilmaisilla" puilla ainakin 50 vuotta
miten perustelet että ilmasilla puilla kestää ainakin 50v takaisin maksu?
laskeppas uudestaan kun lämmitetään puilla nin silloin saadaan myös lämmin käyttövesi ja lämpö taloon.
eli puut ilmaisia ja 7000€ kalliimpi mutta lämmitys kulut 0€ vuosi nojaa pumput vie sähköä 50€.
sähkö lämmitys noin 1000€ vuosi eli takaisin maksu aika olisi noin 7,4 vuotta.
sen jälkeen maksaa noin 950€ vuosi takaisin päin.
Veden kierrättäminen rakenteissa johtaa melkoisella todennäköisyydellä isoon vuotovaurioon 10-20 vuoden sisällä. Takaisinmaksu ei tuolla aikataululla tule koskaan onnistumaan.
sähkö kallistuu 10% vuodessa seuraavat 20 vuotta. Millä konstilla sitten lämmität niitä kaapeleitasi?
PS. Minä rakennan autotalliin pellettilämpökeskuksen ja liitän vain talon vesilämpöputket systeemiin kun kyllästyn ylihintaiseen sähköön!