ihmetyttää koira ihmisten fanaattiset tappelut varsinkin silloin kun siitä kärsii rotu, mielestäni koirien jalostuksessa pitäisi unohtaa ihmisten kahinat, jos kaksi tappelu kaveria omistaa toisiaan hyvin täydentävät koirat, pitäisi riidat pystyä unohtamaan ja ajatella rodun parasta.
Samoin joissain roduissa ilmenee sellaista, ettei uroksia anneta ulkopuolisille. En missään nimessä hyväksy mitään matadori touhuja. Mutta järkevästi käytettynä moni uros laajentaisi geenipohjaa.
Samoin joissain roduissa ilmenee sellaista, ettei uroksia anneta ulkopuolisille. En missään nimessä hyväksy mitään matadori touhuja. Mutta järkevästi käytettynä moni uros laajentaisi geenipohjaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisaalta Suomessa juttu on enemmän sillä "OnOltavaParempiKuinNaapurilla"-pohjalla, eikä kovin vakavia kahinoita ole syntynyt. On maita, joissa yhteistyö kasvattajien välillä on niin heikkoa, että rotuja on lähes kadonnut maista sen takia. Ei kertakaikkiaan voi lainata urosta, joka olisi omalle nartulle täydellinen, koska sen on saattanut maailmaan kilpaileva kasvattaja.
Suomessa esimerkiksi useissa pienilukuisissa roduissa yhteistyö on saumatonta ja asioista puhutaan niin kuin ne ovat. Sairauksia ei kierrellä ollenkaan siihen malliin, mitä esim. Englannissa. Siellä tekosyiden keksiminen ja tietojen pimittäminen on ihan rutiinia.
On hyvä, että kasvattajilla ja tuomareilla on omat näkemyksensä siitä, millainen on tyypillinen rodun edustaja. On kumminkin ymmärrettävä, että kaikkein tärkein asia on alkuperäinen käyttötarkoitus kuin myös se, että koiran on sovelluttava yhteiskuntaan sellaisena kuin se nykyään on. Jos dobermanni olisi sitä, mitä se on ollut sata vuotta sitten, niin oltaisiin pulassa. Kultainen noutaja on yhä useammin puhtaasti näyttely/seurakoira, koska sellaisen haluava ei enää tahdo metsästyskoiraa.
Riiteleminen aiheesta ei luonnollisesti johda mihinkään. On osattava perustella oman kasvattamisen ja ihannoimiensa piirtieden hyvät puolet. On myös osattava ymmärtää toisen kasvattajan nökemys asioista ja se, että oma ihannetyyppi ei ehken ole kaikille se täydellinen malli.
Yhteistyö on kumminkin Suomessa todella mallikkaalla pohjalla, se on yksi asia josta olen suomalaisessa koirakulttuurissa ylpeä.
olin todella tarkka eräästä uroksestani. En antanut ulkopuolisille paitsi kerran ja sekin yhteistyö kumppanin.
Matador uroksia en käytä, mutta narttu linjoistani olen ollut enemmän kuin tarkka, eli Suomeksi TIUKKAPIPO NIUHO TIINA tai miten kukin sen tahtoo sanoa.
Syykin oli ihan selvä ja mikäli tämä ihanuus eläisi vielä sama juttu.
En myöskään missään nimessä voi yhdistää nimeäni erääseen rotumme harrastajaan, ikävä sinänsä sillä kyseessä todella upea koira, mutta sen ihmisen tekemiset olivat sitä luokkaa ettei kukaan käyttänyt sitä urosta. Molossi tietää kenestä puhun ja miksi.
Ihminen on raadollinen siitä ei mihinkään pääse.