Rakas,tahtoisin tulla,
vielä lähemmäksi sinua.
Yhdessä katselisimme,
toistemme,sielun maisemia.
Katsees niin syvä ja tyyni.
Laskeuduttas alas istuttas,
tuon suuren kuusipuun alle.
Allamme tuo vihreä,
pehmeä karhun sammal.
Annettais aikaa toisillemme,
saisimme olla sen surimman,
aarteen äärellä.
Rakas ,olemmehan jo monet,
elämän pitkospuut,
jättänny taakse.
Sen myötä jo ymmärrämme,
mikä elämässä on tärkeää.
Pysähdytään,annetaan,
kiireisen elämän mennä.
Olemmehan meki ,sen kytillä oltu.
Uuvuksiin itsemme juostu.
Rakas,nyt ois tämä uus sivu.
Jolla lukis,sinä ja minä.
Ollaan löydetty toisemme ja
rakastamme toisiamme.
Saimme tämän suuren lahjan,
yhdessä jaettavaksi.
vielä lähemmäksi sinua.
Yhdessä katselisimme,
toistemme,sielun maisemia.
Katsees niin syvä ja tyyni.
Laskeuduttas alas istuttas,
tuon suuren kuusipuun alle.
Allamme tuo vihreä,
pehmeä karhun sammal.
Annettais aikaa toisillemme,
saisimme olla sen surimman,
aarteen äärellä.
Rakas ,olemmehan jo monet,
elämän pitkospuut,
jättänny taakse.
Sen myötä jo ymmärrämme,
mikä elämässä on tärkeää.
Pysähdytään,annetaan,
kiireisen elämän mennä.
Olemmehan meki ,sen kytillä oltu.
Uuvuksiin itsemme juostu.
Rakas,nyt ois tämä uus sivu.
Jolla lukis,sinä ja minä.
Ollaan löydetty toisemme ja
rakastamme toisiamme.
Saimme tämän suuren lahjan,
yhdessä jaettavaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ylistys rakkaudelle, etten sanoisi. Tästä huokuu sellainen puhtaalta pöydältä aloittaminen.
Koskettavan kaunis runo. Sinun teoksiasi on aina niin mukavaa lukea, kiitos tästäkin :)
Kauniisti sanot,sitä itsekki toivon,että puhtaalta pöydältä,vois aloitta.
Elämän edessä jos vois olla nöyrä.
Mikään ei oo itsestään selvyys.
Se,jos on ihminen rinnalla,on suuri lahja.
Sen tiedän menettäneenä,lahjoista suurin,on rinnalla rakas.
Elämä jatkuu ja eteenpäin pitää mennä.
Ihmeellinen on se voima,joka rakkaudesta kasvaa?
Sinulle ja kaikille hyvää jatkoa .Liisa
hieno runo Liisa : ).
Oi,olen otettu.
Tuo rakkaus se vaan teettää,ihmeellinen,eikös?
Koitan nätisti kesytellä ,jos istuttas kuusen alla?
Kiitos,että piipahdit,hyvää illan jatkoa.Liisa
Runosi ei katso kelloa jolloin sen saa itselleen tulkita! Se on yhtä kaunis aamula kuin olisi ollut illall. Rakkaus ja ystävys ei ole häviävää, se kumuloituu meidän sydämissämme!
Iloista aamua Liisa!
Aika,senki joskus kokenu,ääerröttömyyttä,ranatonta.
Sen ilmoitti käki,kukkui vain kerran.
Siitäki vois kirjoittaa,tyhjentävästi.
Eläinmaailmaki tietää,ilmoitti ,meillä miehen kanssa on enää vähän aikaa.
Rakkaus on aamussa ,illassa,tahtoo asua meissä.
Lämmöllä Liisa