Sain juuri tietää että puolisoni on ihastunut toiseen mieheen ja en tiedä miten minun pitäisi tähän reagoida? Mitään suhdetta heillä ei kuulemma ole mutta luottamus on mennyt. Voiko suhde vielä onnistua?
Puolison ihastus
Jan
91187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ole koskaan katellut muita naisia sillä silmällä ja himoinnut heitä. so not, kunhan hyppy kulkee eikä mee horoilemaan sen äijän kanssa muuta kuin sinun suostumuksellasi...
Täällä ihastellaan (välillä vihastellaan), tuo on enemmän parisuhdeasiaa tai mustasukkaisuutta tai..
Ole tyytyväinen kun olet saanut tietää että suhteeseenne on saapumassa uhka.Sinulla on kotikenttäetu ja mahdollisuus pelastaa mitä pelastettavissa on.Valitettavasti harvat osaavat toimia oikein vastaavissa tilanteissa.
Tunteille ei voi mitään,eikä sillä ole luottamuksen kanssa mitään tekemistä.
Ennemmin sinun pitää miettiä mitkä tekijät ovat saaneet aikaan ihastumisen,niitä puolia voit vahvistaa itsessäsi ja tuoda niitä esille.
Käytä kotikenttäetuasi.
Siinä kaikki.
Miten kaiken saa sujumaan,mutta eipä vaarillakaan suju.
Ei kai vaari muuten täällä olisi.
Jos nyt, kun naisesi ei ole mitään tehnyt, vaan ihastuksestaan huolimatta on ollut uskollinen sinulle, menet ja alat epäileväiseksi jne, niin työnnät rakkaasi vain toisen syliin. Tässä tilanteessa sinun pitäisi katsoa naistasi syvälle silmiin, ja kertoa ettet halua menettää häntä, mutta jätä "kahlitsemisyritykset" pois. Hän pysyy luonasi jos hän haluaa. Kyse on naisesi vapaasta valinnasta. Ole hänelle hyvä mies, ja muistuta häntä siitä miten hyvä oletkaan, niin hän valitsee kyllä sinut!
On tietysti vaikeaa luottaa omaan paremmuuteensa silloin, kun nainen on ihastunut toiseen. Mutta ihastuminen toiseen, vaikka elää parisuhteessa, on enemmänkin sääntö eikä poikkeus. Tietysti suhteenne voi vielä onnistua! Kyse on asenteesta. Turja jäädä rypemään, vaan katse eteenpäin. Moni suhde on pelastunut paljon, paljon pahemmastakin... (esim, allekirjoittaneen suhde...) Kun käy yhdessä ja avoimin mielin vaikeuksia läpi, niin suhde vain vahvistuu.
Minä ihastuin toiseen mieheen suhteemme kestettyä kolmisen vuotta. Aikani sinä puntaroituani, tätä toista miestä vältellen ja itse kamalassa morkkiksessa riutumisen jälkeen paljastin lopulta miehelleni, että mikä oli syynä omituiseen käyttäytymiseeni.
Aluksi tietenkin kamala selvitys asian puitteissa, miten näin pääsi käymään, missä vika, kenen syytä pla pla pla...kuten tiedät.
En minä hänelle olisi asiasta kertonut, jollen häntä rakastaisi tai yhdessä haluaisi yrittää.
Ihastuminen on hurjan kaukana rakastamisesta. Muista se. Niin, ja millekään minä miellytän sinua/sinun tulee miellyttää nyt minua-linjalle ei kannata lähteä. Omana itseänne nyt vaan eteenpäin, mut sen minäkin myönnän, että jos mieheni olisi alkanut todenteolla minua jostain epäilemään tai kahlitsemaan, niin olisin lähtenyt jo aikapäiviä sitten.
Ja asiasta ei meidän taloudessa juuri enää puhuta, lähinnä pientä vitsiä väännetään asiasta, muuten menee helkutin hyvin:)