Vierähti eilinen ilta ja kovasti yötäkin, kun lueskelin näitä sivuja pitkän tauon jälkeen. Seuraavan bongasin tuolta taaempaa ja haluaisin kommentteja.
"Entäs kärpäset?
Kirjoittanut: MaSi 4.1.2006 klo 11.37
Mitäs sitten tehdään näille kevyille, jotka kulkevat kisoissa jo kolmatta vuotta, joille ei löydy ikäkausikisoista edes sarjoja. Sanommeko vanhemmille, että valitettavasti innokas poikanne joutuu nyt vain odottelemaan kasvua, että antaa mahdollisuuden todellisille aloittelijoille.
Poika on tosiaan 9-vuotias, sanoisin, että jopa lahjakas painijan alku, mutta painoa hyvin syötettynäkin vain 22 kg. Sanomattakin selvää, että 6-vuotiaat vasta-alkajat joutuvat kovaan käsittelyyn, vaikkakin tämä 9-vuotias osaa ottaa nuorempansa todella hienosti. Kisojen järjestäjien kanssa juteltuamme, poika on hyväksytty aina aloittelijoihin, jotta saadaan pojallekin matsia. Mitäs pitäisi tehdä?"
Eiköhän tuo aloittelijakeskustelu puolesta ja vastaan aika tyhjentävästi jo käyty, mutta tämä herätti mielenkiintoni.
Olen aina kuvitellut, että aloittelijasarjat pyritään tekemään mahdollisimman tasaväkisiksi. Että siellä otetaan huomioon ikä ja paino ja kokemuskin - siis sikäli kuin se on mahdollista. Ja jos sinne tuupataan joku sarjaansa selvästi vanhempi, niin näiltä nuorempien vanhemmilta kysytään mielipidettä. Että antavatko he lapsensa painia 3 vuotta vanhemman kanssa. Näin ainakin meiltä on kysytty.
Ja jos järjestäjät eivät sitä älyä tehdä, pitäisi tämän 9-vuotiaan vanhempien tajuta asia. 3 vuotta on vähän liikaa painimaailmassa, kaksikin on jo paljon. Antaisikohan tämä MaSi poikansa otella 12-vuotiaan kanssa? Epäilen.
Ja tuohon, että 9-vuotias osaisi ottaa hienosti nuorempansa, suhtaudun vähän epäillen. Ja pistää miettimään tuota oletettua lahjakkuutakin toiselta kantilta. Tottakai 9-vuotias on selvästi parempi 6-vuotiaiden kanssa. Mitenkähän kävisi omanikäisten ja vanhempiensa kanssa?
"Entäs kärpäset?
Kirjoittanut: MaSi 4.1.2006 klo 11.37
Mitäs sitten tehdään näille kevyille, jotka kulkevat kisoissa jo kolmatta vuotta, joille ei löydy ikäkausikisoista edes sarjoja. Sanommeko vanhemmille, että valitettavasti innokas poikanne joutuu nyt vain odottelemaan kasvua, että antaa mahdollisuuden todellisille aloittelijoille.
Poika on tosiaan 9-vuotias, sanoisin, että jopa lahjakas painijan alku, mutta painoa hyvin syötettynäkin vain 22 kg. Sanomattakin selvää, että 6-vuotiaat vasta-alkajat joutuvat kovaan käsittelyyn, vaikkakin tämä 9-vuotias osaa ottaa nuorempansa todella hienosti. Kisojen järjestäjien kanssa juteltuamme, poika on hyväksytty aina aloittelijoihin, jotta saadaan pojallekin matsia. Mitäs pitäisi tehdä?"
Eiköhän tuo aloittelijakeskustelu puolesta ja vastaan aika tyhjentävästi jo käyty, mutta tämä herätti mielenkiintoni.
Olen aina kuvitellut, että aloittelijasarjat pyritään tekemään mahdollisimman tasaväkisiksi. Että siellä otetaan huomioon ikä ja paino ja kokemuskin - siis sikäli kuin se on mahdollista. Ja jos sinne tuupataan joku sarjaansa selvästi vanhempi, niin näiltä nuorempien vanhemmilta kysytään mielipidettä. Että antavatko he lapsensa painia 3 vuotta vanhemman kanssa. Näin ainakin meiltä on kysytty.
Ja jos järjestäjät eivät sitä älyä tehdä, pitäisi tämän 9-vuotiaan vanhempien tajuta asia. 3 vuotta on vähän liikaa painimaailmassa, kaksikin on jo paljon. Antaisikohan tämä MaSi poikansa otella 12-vuotiaan kanssa? Epäilen.
Ja tuohon, että 9-vuotias osaisi ottaa hienosti nuorempansa, suhtaudun vähän epäillen. Ja pistää miettimään tuota oletettua lahjakkuutakin toiselta kantilta. Tottakai 9-vuotias on selvästi parempi 6-vuotiaiden kanssa. Mitenkähän kävisi omanikäisten ja vanhempiensa kanssa?
Vastaukset 76
Vanhimmat
jäädä viimeksi lukematta. noh, ihan äkkiä tuli kanssa mieleen tämän pojan lahjakkuus. onkohan isällä siitä ihan oikeaa kuvaa, kun otteluita on otettu vain paljon nuorempien kanssa. ja tuosta nuorempien hienosti ottamisesta: noin nuori, ei vanhemmatkaan osaa "ottaa ketään hienosti". päinvastoin, innnostuvat yleensä oikein heittelemään kun vastassa on paljon heikompi.
ja ihmettelen kisajärjestäjiä, jotka laittavat noin vanhan pojan monta vuotta nuorempiinsa. itse en sitä tekisi ainakaan kuulematta niiden nuorempien poikien valmentajan tai vanhempien kommenttia.
joskus ei vaan saada kisoissa otteluita aikaiseksi. niin käy usein pienille ja sitten taas isoille painijoille. turha niitä väkisellä kovin eritasoisista on vääntää. poika pokkaa suosiolla palkinnon ja odottaa vuoroaan.
Kyllä kisajärjestäjän vastuuseen kuuluu huolehtia, ettei aloittelijoihin laiteta kovin eritasoista porukkaa. Tasoahan ei pysty kukaan arvioimaan vieraasta nassikasta, joka seisoo henkselit tanassan puntarilla, mutta syntymävuoden näkee jokainen lisennistä. Jos erotukseksi tulee 3 vuotta, on se liikaa ja vanhempaa ei tule päästää antamaan kovaa kyytiä nuoremmilleen ilman että vanhemmilta kysytään.
Ne 3v nuorempien vanhemmat ovat olleet niin vähän aikaa mukana, että eivät kyllä osaa edes kuvitella tasoeroa. Ovat uusia, ujoja, epävarmoja ja tietämättömiäkin. Kohteliaisuudesta saattavat antaa luvan, mutteivat todellakaan ymmärrä, että mitä lupasivat.
Aloittelijoissa max 1 v:n ikäerot, ikäkausikisoissa max 2 v. Painoerot max 4 kg oli sitten mikä hyvänsä sarja. Koskee myös KLL:n kisoja!!!
Kun kilot ala-asteella menee 45,52,60 ja 75 kg, niin se karsii arviolta sata painijaa kotiin kasvamaan. Aikasäästö. Ei kisat veny liiaksi.
Kärpäsille on kyllä sarjoja 2kg:n välen, mutta hehän ovatkin erityisasemassa! :)))
tätä sitten jaksetaan lykätä joka viestiketjuun kuinka kärpäsiä suositaan jne. plää...plää...pläää...
Kyllä hän asia on nii että kun ei ikäkausikisoissakaan noita mainittuja sataa pois jäävää kaveria näy alle 14v ikäsinä sarjoissa 45,52,60 ja 75kg niin ei niitä ole olemassakaan
teidän pojan kouluterkkarilta, että mitäs ne nykylapset painaa? Kyllä just ton kilovälin pojat on niitä yleisimpiä. Tarkennus 45 kg - 66 kg, kun ikähaarukka on 7-12 v. Ja sit on tosi paljon niitä jo ala-asteella 170 senttisii kavereita, jotka painavat 75 kg, ovat langanlaihoja jne. Kyllä painisaleilta varmasti läytyy 100 kpl tohon paino- ja ikähaarukkaan. Vähemmistö koululuokassa on 6. luokkalainen joka painnaa alle 45 kg. Sen verta hyvät pöperöt ovat syöneet, sairaudet hoitettu ajallaan ja vielä perimä. Painijat eivät vaan millään usko, että pula-aika on ohi!
9-vuotiaasta kitukasvusesta kärpäsestä, jota ujutelaan kaiken aikaa 3 v nuorempien aloittelijoitten joukkoon salakavalasti! Isänsä mielestä on Lahjakkuus, kun pystyy noita vaippavauvoja heittelemään mieten sattuu.
Asia nyt on niin, että jos kuuluu marginaaliryhmiin (kitukasvunen tai ylikasvunen) niin silloin tyydytään ystävyysotteluihin. Ei mennä mestaroimaan niitten normaalien sarjoja. Se että on hyttynen, on paras tajuta jo heti nuorena ja totutella siihen, että on pieni. Sama juttu jäteillä. Henkisesti helpompaa on tajuta jo nuoresta lähtien, että on erilainen ja sopeutua siihen.
kyllä ne poijjaat sopeutuu ihan hyvin.
vanhemmathan täälä marisee ja aiheuttaa hävetystä omille painija poijjilleen.
Kylä näino...
Tämän päivän vanhemmat o nii harhaluulosii ja mielikuvituksella ei oo rajaa kuinka kehittelevät oman painijansa eriarvoisuutta pitkin päivää. Painijat ite ei sitä haluais mut vanhemmat o päällepäsmäreinä ja lopulta pilaavat koko harrastuksen. Ellei sitten painija ite saa suutansa auki tuloksellisesti tai järki tulee vanhemmille kantapään kautta. Toivottavasti ajoissa.
Johan tässä menikin melkein viikko, ettei ollut yhtään juttua ikä/paino asioista. Olikin aika leppoiaa jutustelua.
Paljon on tehty tutkimuksia siitä, että nyky koululaiset myös Suomessa ovat ylipainoisia, eli luokassa normaalipainoinen on oikeasti lievästi ylipainoinen. Salilla normaalipainoinen eli ne joita on eniten on oikeasti normalipainoinen. Ja jos "normaalipainoisen" koululaisten vanhempaa katsoo peilistä myös "normaaalipainoinen" niin ehkä ruokavalioon olisi syytä kiinnittää huomiota. Painijajolla se ylipaino ei ole ainaklaan liikunnan puutteesta kiinni.
Jos mietitään neuvolan käyriä, otetaan se nollakäyrä vertailuun: suurin osa lapsista kasvaa nollakäyrää, myös salilta löytyy eniten näitä eli näillä " normaalia normaaleimmilla" löytyy aina ikäkausikisoissa saman painoisia ja ikäisiä vastustajia - luonnollisesti. Kuitenkaan se käyrästö ei ole niin mustavalkoinen sillä, -10% ja +10%, käytillä kasvavat ovat myös normaalikokoisia. Mistä johtuu, että nämä +normaalien poikien vanhemmat katsovat asiakseen ja oikeudekseen haukkua, nimitellä ja ennen kaikkea vähätellä näitä -normaalinkokoisia painijoita. Koulumaailmassa tälle on selvä nimi eli koulukiusaaminen, olettepa te erinomaisena mallina.
Pienet painijat ovat aikalailla sinut kokonsa kanssa, eikä heillä ole tarvetta vähätellä muiden suorituksia ja isoissakin kysymys taitaa olla lähinnä vanhemmista, jotka eivät anna lapselle tilaisuutta hyväksyä itseään ja toimia sen mukaan...
Kaikkihan omansa puolia pitävät mutta keinot on monet...ja jos +lasit ottaa pois huomaa, että joka luokassa on omat ongelmansa esim. KLLssä uusi 16v alin sarja 40kg rajaa monta poikaa pois kisoista.
Isoilla sarjajako on harvaa, mutta kun ne erot muuttaa %ksi niin ei ne enään olekaan niin hirveän suuria pieniin verrattuna. Ja arvokisoissa seula on tiheämpi sielä, missä on eniten painijoita - luonnollisesti
Eikö asia voitaisi tutkia? Kysely seuroihin ala-aste-ikäisten potentiaalisten KLL:n osallistuvien painoista. Ei ole vaikeeta. Näiden tulosten perusteella sitten nähdään, onko kiloväli 45-75 kg todellakin liian harva. Saataisiin tällekin kiistakapulalle piste. Nyt asiasta on vain mutu-tuntuma.
Joitain voi jäädä kotiin, mutta jotta sata? Osa siitä porukasta on kyllä jättänyt tulematta salillekin. Ei niitä isoja poikia nyt niin paljon. Tai jos olisi, niin pitäisihän niiden kisoissa näkyä.
aikanaan uskonut, että väliin 52 kg ja 75 kg mahdu ketään. Vaan kun saimme sarjan 60 kg, niin kas kummaa siellä painijoita oli n. 15 kpl Porissakin.
Ja mitä tulee haarukkaan 45 kg - 75 kg, niin kyllä niitä on. Tehdään se Ekin ehdottama kysely, niin eiköhän tämäkin riitakapula poistu tapetilta:D
Puhe tuli niistä kilorajoista. Mutta nyt on niin, että painijoiden joukossa on kavereita, jotka ovat pärjänneet todella hyvin, vaikkei olekaan ollut vastuksina painiuran alkumetreillä enimmäkseen sopivan kokosta ja ikästä painijaa.
Viimeisin osoitus oli Kalle Mäkisen painit tänään.
Ei niitä isompia ja kokeneempia pidä pelätä. Vaikka olisit kummonen kuningas, niin aina tulee uusia kuninkaita, jotka sen vanhan pudottaa valtaistuimelta.
Nyky systeemi on todettu hyväksi. Älkää kasvattako pojistanne taviksia. Kasvattakaa heistä voittajia. Niin minä olen sydän vereslihalla tehnyt ja oikein olen tehnyt.
Hyväksykää tappiot, ne kääntyvät myöhemmin voitoiksi.
Kll ja PSM ovat ihan ok nykyisellään.
..asiaa ihmettelen, kun ei niitä näitä isoja alle 13 vee poikia kyllä kisoissa käy niin hirveästi käy. Katsoin viime keväältä tuloksista läpi sellaisia kisoja, joissa oli omat sarjat alle 13 vuotiaille. Paikkakunnat olivat Järvenpää, Kotka, Ilmajoki, Ylivieska, Kotka TUL:n avoimet, Seinäjoki ja Karkkila.
Noissa kisoissa oli tulosten perusteella painimassa alle 13-vuotiaissa kaikkiaan 29 suomalaista poikaa, joiden paino oli sarjojen perusteella yli 50 kiloa.
Kevään kisoissa käyneistä pojista 10 ei ollut mukana Lahden KLL:n paineissa. Siis ei sata vaan kymmenen. Siinä on vissi ero.
Eihän kaikki isot tai normaalikasvuiset pojat tietenkään tuohon haarukkaan jää, mutta ei sinne kisoihin saataisi sataa painijaa lisää vaikka pistettäisiin sarjoja kuinka tihein välein.
Viestiketjun aloituksessa oli kyseessä pojasta, joka paiskoi 3 vuotta nuorempiaan kisoissa, kun ei löydä kokoisiaan ikäisistään. Jos poika painaa vaikka 45 kiloa ja on se 9-10 vuotias, niin hänet tuupataan sitten 13-vuotiaisiin kilojen perusteella. Onhan se kärpästen suosimista.
Miten nämä alipainoisten vanhemmat kehtaavat tuoda poikansa kisoihin paiskomaan nuorempiaan. Ja vielä luulevat sitä lahjakkuudeksi. Laitapa sille pojalles lenkkarit jalkaan ja vie juoksemaan 3 vuotta vanhempien kanssa. Kumma on jos ei ole viimeisenä maalissa. Ja mieti uudestaan sitä lahjakkuutta.
2000m juoksu ja poikani 10v peris kaikki 13v sarjassa aika 10.14min. Paras 13v 10.54min.
ja poikasi 10, eli hänen sarjansa olisi todennäköisesti alle 11-vuotiaat, eli ikäeroa "vain" 2 vuotta. ja toki,jos poika on lahjakas juoksija, hakkaahan se ne ei-lahjakkaat juoksijat.
mutta jos 6-vuotiaan laitat juoksemaan 9-vuotiaan kanssa, tiedät mitä seuraa...sama kuin siellä painissa.
Meiltä on kerran kysytty ja annettiin lupa. Taisi olla pojan ekat tai tokat kisat. Poika oli silloin 10-vuotias, omamme 7. Taisi olla jopa omaamme isompi. Tämä ainakaan ei osannut käsitellä hienosti. Otti vyötäröltä ja paiskasi voimalla mattoon. Sen jälkeen meni puoli vuotta ennenkuin poika lähti edes salille. Seuraavan kerran kun samainen poika oli taas samassa sarjassa (meiltä ei silloin kysytty), nostin pirunmoisen äläkän ja vaihtohan siitä tuli. Siis tälle 10-vuotiaalle. Joutui ikäisiinsä ja sai itse kylmää kyytiä. Seurasin joka matsin. Isänsä huusi ja kiroili vierellä. Ei ole sen jälkeen kisoissa näkynyt...
Olin seuraamassa Kalle Mäkinen paineja,ja kyllä huomioni kiinnittyi muutamaan juniori-ikäiseen painijaan miesten sarjassa esim.(Tuulensuu,Palomäki,Kallio)jotka todella ennakkoluulottomasti ja hyvin painivat miehiä vastaan.Tämä ei ollut varmaan mikään sattuma vaan he luultavasti ovat hakeneet vastusta jo ennemmminkin itseään vanhemmista painijoista ja se näyttää kantavan hedelmää
eikä puhuttu miehistä. alunperin puhuttiin alle 10-vuotiaista nassikoista. miksi aina vedotaan siihen, että ei saa pelätä vanhempia/isompia/parempia? ei 18 vuotiaat saakaan, mutta entä alle 10-vuotiaat pojat?
jos 9 vuotiaan annetaan heitellä surutta 3 vuotta nuorempaansa kisoissa samoissa sarjoissa se ei ole hyvä kummallekaan. 6 vuotias alkaa pelkäämään painia ja se 9 vuotias kuvittelee olevansa ihan vertaansa vailla, vaikka totuus on ihan muuta.
jos halutaan kasvattaa tulevaisuuden painijoita, pitäisi nämä aloittelijasarjat saada mahdollisimman tasaväkisiksi. eikä niin, että ne samat nimet vuodesta toiseen roikkuvat siellä pokkaamassa ekat sijat. eikä missään nimessä niin, että vuosia vanhempia paritetaan samaan sarjaan nuorempien kanssa. maksimissaan vuoden ikäero aloittelijoissa ja silloinkin pitäisi ottaa ne kokemusvuodet huomioon. silloin ei pelotella ketään pois eikä kenellekään (tai kenenkään isälle) tule liian hyvää kuvaa itsestään.
Siis näitä hyttysiä.Niitä painitetaan monta vuotta nuorempien kanssa ja isukit myhäilevät molskin reunalla,että heidän poika on niiiin lahjakas että.Ja voi miten hienosti osaa ottaa nuo nuoremmat,heti iskee kimppuun,ettei pienempi edes tiedä,mikä iski.
Sitten jonain aamuna kohtaavat todellisuuden.Joutuvatkin ihan oikeisiin sarjoihin ihan oikeiden painijoiden,ei enää vauvojen,kanssa.Ja sitten onkin nää pojat ja isukit ihmeissään.
Kun itsekin järjestämme aprillipäivänä painikisat (tervetuloa vaan kaikki Kajaaniin, matkaahan tänne ei ole paljonkaan) ja vastaan siellä ottelujärjestäjän tehtävistä, niin kysäisen uteliaisuuttani, jotta kumpi seuraavista vaihtoehdoista on painijan kannalta parempi:
1) Olet ainoa osallistuja sarjassa.
2) Joudut menemään matolle pari vuotta vanhempaa vastaan, joka taidoiltaankin on sinua parempi.
Nämähän ne vaihtoehdot yleensä ovat, joiden välillä kisojen järjestäjä joutuu painiskelemaan. Silloinhan sarjoihin jakaminen on helppoa, kun löytyy riittävästi saman ikäisiä ja -kokoisia poikia, mutta aina on myös jakojäännöksiä..
Olet ainoa sarjassasi. Sen lisäksi puhut ystävyysottelun jonkun itseäsi lähinnä olevan vanhemman/samanikäisen painavamman vastustajan kanssa.:)))
Mielestäni parempi, että ainoa sarjassaan. Ystävyysotteluja sitten pari vuotta vanhempien kanssa tai painavampien nuorempien tai samanikäisten kanssa.
Ja mielestäni myös kisajärjestäjän pitää ehdottomasti pitäytyä kilorajoissa (yksissä kävi niin, että suurin sarja oli 38 kiloiset, niin sinne oli tuupattu kaikki mahdollinen ylijäämä, poika sai vastaansa 36 kiloisena yli 40 kiloisia kavereita - ihan sama kuin poika olisi laitettu 30 tai 32 kiloisiin, olisi siellä voinut joku älähtää. Lisäksi nämä isommat olivat vielä vanhempia. Ja kyse ei ollut 38 sarjasta, vaan jaot menivät 32,35,38)
Ja jos niitä väkisinparituksia tehdään, pitää kysyä sen nuoremman ja kevyemmän huoltajan lupa!
kohdataan todellisuus
Ykkösvaihtoehto. Yksin sarjassaan, mutta kysykää jo vaakalla näille pojille ystävyysottelujen mahdollisuutta. Ettei tarvi vanhempien etsiä. Ja listaan Y tai jotakin. Silloin homma skulaa kaikille niin kuin pitääkin. Kaikki saavat painia, mutta ei kilpailuteta epätasaisia kavereita. Sopii myös tyttöihin. Jos on tyttöjä vähän, niin ystävyysottelut poikien kanssa.
Älkää narisko poikanne rökäletappioista! Niitä tulee koko uran ajan ja aina voi tulla se paha mieli, minkä takia harjoittelun lopettaa. Se on lapsen ja nuoren omasta sisusta loppujen lopuksi kiinni. Ei teidän vanhempien ylisuojelu muutakuin pehmentää lapsen luonnetta.
T: torsti
Ja jos junnuikään mennessä ei ole uskaltanut kohdata ennalta isompia/kovempia/kokeneempia vastustajia, niin siinä vaiheessa on jo myöhäistä.
Väitän, että 9-13 v yli 50 kg painava lapsi, jolle niitä vastuksia ei löydy omanikäisistä/painoisista, joka kaiken aikaa rohkeasti kohtaa niitä isompia/vanhempia kavereita, alkaa tuossa 14-15 vuotiaana nousta kuin komeetta niiden joukkoon, jotka palkintoja napsivat. Jos vähänkään on lahjoja, niin alkaa voittaa niitä vanhenpiakin poikia. Silloin tulee palkinto sinnikkäästä uskosta itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Voitonhuumaa kestää sitten n. 17-vuotiaaksi asti, jolloin taas alkaa tulla kylmää kyytiä, kun pitää siirtyä junnujen sarjoihin. Ihminen on oppivainen eläin. Tuossa junnuihinsiirtymävaiheessa, kun taas alkaa tappioita ropista, niin muistissa on jo tieto, että tämä on vain välivaihe, jonka jälkeen taas alkaa pärjäämään. :)T: Dr Phil
Voisimmeko tästä päivästä lukien käyttää esim ilmaisun "hyttynen" tilalla kevytrakenteinen tms ja ilmaukset "mätisäkki", "Kynäniska" tms rienaavan ilmauksen käytöstä luovuomme myös kokonaan.
Meidän kaikki pienet painijamme ovat todella mukavia, ainutlaatuisia, hienoja pieniä poikia/tyttöjä. Kukin heistä on ainutlaatuinen!
Meillä on kyllä pääsääntöisesti paritettu painavempiin ikäkausikisoissa, yleenä jo puntarilla on annettu lupa siirtää painavempiin kun on näyttänyt ettei muita tule sarjaan, joten yleistys johtaa tässäkin harhaan.
Eikä se ikä kaikkea ratkaise, kyllä kovin vastus löytyy ainakin tällä hetkellä kaks vuotta nuoremmista saman painoisistaa, jota vastaan otellaan sitten muissa kuin ikäkausikisoissa ja takkiin on tullut...
Kuus/yhdeksän vuotiailla iästä voi kyllä jotain päätellä, ero on yleensä huima vaikka se vanhempi olisi paininut vähemmänkin aikaa...
Ottelujärjestäjät tuntee huonosti aloittelijoita nimeltä eli tasaväkisiä otteluita ei ole niin kovin helppo järjestää. Vois olla aika mielenkiintoista jos vanhemmat sais järjestellä nämä aloittelijasarjat...ne kun sen parhaiten osaa ;)
olla 6-vuotiaista, jotka paiskattiin ottelemaan 9-vuotiaan kanssa. ei kai niiden nyt vielä tarvi oppia ottamaan kunnolla selkäänsä?
Mikä ihmeen vimma tällä pinttyneellä painiporukalla on kehua, että mitä enemmän saa turpiinsa, sitä parempi painija ja kovaluontoisempi kaveri tulee. Kyse tässä keskustelussa kuitenkin oli lapsista. 6 ikäisistä lapsista. Ei 15 vuotiaista, jotka mahdollisesti häälyvät ratkaisun rajamailla, että viitsiikö harjoitella vai ei. Vaan lapsista, joille paini on kivaa, näkee kavereita, saa otella ja kaverit kannustaa jee... Kisoihinkin pitää päästä justiinsa, kunhan trikoot päällä pysyy. Pitääkö näiden lasten into tappaa pukkaamalla vaastustajaksi monta vuotta vanhempi ja kokeneempi kaveri, joka paiskoo innolla, kun siihen kerrankin pystyy? Jos 6-vuotiaan luonne tuommoisesta pehmenee, saa pehmetäkin. Ja jos näiden vanhempien poikien vanhemmat eivät ymmärrä pitää muksuaan pois nuorempien sarjoista, pitää jonkun ymmärtää. Tämänkin ketjun aloituksessa joku MaSi oikein kertoi, miten juteltuaan on saanut poikansa tuupattua nuorempiinsa antamaan kylmää kyytiä, että poikansa saisi matsia. Mikä virka on semmoisella matsilla, missä 9 vuotias seljättää 6 vuotiaan 20 sekunnissa? Tuskin kummankaan kokemus kauheasti karttuu? 6-vuotias oppii häviämään, mutta mitä oppii 9-vuotias? Voittamaan helpolla? Ottelemaan heikompiaan vastaan?
Rökäletappiot minä ainakin ymmärrän, mikäli vastustajat ovat edes jollain lailla samalla viivalla, en muuten. Pahaa mieltä tulee varmasti ja tappioita, mutta miksi tuntuu, että nämä aloittelijoissa roikkuvat liian hyvät pojat otetaan luonnollisina ilmiöinä ja jos heistä huomauttaa, ollaan narisijoita? Ja miksi nämä "vanhat" pojat, joita järjestäjä ei muuten laittaisi mihinkään sarjaan, sallitaan luonnollisena asiana? Ja taas näiden pikkupoikien vanhemmat ovat narisijoita.
veit sanat suustani. Miksi jo 6-vuotiaana pitää kantapään kautta oppia, että paini on kovien miesten laji? Että pitää lähteä isompiaan vastaan, muuten ei kehity. Miksi ihmeessä?
Niin se meni meilläkin. Painava pieni poika. Aina vastassa 3 v vanhempi ja kokeneempi. Hänpä ei ollut moksiskaan. Tykkäs vaan kun sai painia ison pojan kanssa. Katseli matsin jälkeen hymyillen ympärilleen.
Palkintojenjaossa oli onnensa kukkuloilla, kun sai pokaalin. Lupasi juoda siitä iltakaakonsa. Ei ne lapset piittaa siitä tuleeko tappio. Eivät edes tajua asiaa tuossa iässä. Sitten myöhemmällä iällä asia on eri. Miten lasta valmistelee kisaan. Kerrotaan etukäteen, että iso poika tulee opettamaan painia. Se on etuoikeus. Pääasia on, että on kivaa.
hän, että matsi on pelkkä muodollisuus 6-vuotiasta vastaan. Ei hän siitä ylpisty, ellei hänelle joku päinvastaista vakuuta. Tyhmähän se 9-v on, jos luulee olevansa kovakin sälli selättämällä 6-vuotiaan.
Kyllä sen 9v -kaverin on haettava niitä omanikäisiä vastuksia. Olkoonkin, että ovat painavanmpia. Jos taas haluaa samapainoisen kanssa painia, niin pitää tyytyä siihen, että se on vanhempi.
Järjestää PSM:t, joissa vanha kevyt kaveri napsii SM-mitalin painimalla vauvoja vastaan. Selittäkää mikä peruste tähän on? Minun mielestäni marginaaliryhmän edustaja painii niissä sarjoissa, joihin lähinnä on sopiva. Ei niin, että järjestetään hänelle suomenmestaruus keinotekoisesti, kutsumalla vauvoja kisaan mukaan, joista hän sen mestaruuden muka nappaa. Samanaikaisesti, kun ne painavammat vauvat ovat kotona kasvamassa....
Joka sarjassa ne vanhimmat on yleensä niitä, jotka on pisimpään treenanneet ja oletusarvoltaan myös taitavimpia. SM-kisoihin lähdetään sitten, kun on rahkeissa varaa haastaa niitä parempia. Näin myös sielä kevyimmäs sarjassa ei sielä mitään vauvoja ole ja haastajia on kaiken lisäksi kaikkein eniten... helpommalla se hyvä sijoitus lohkee isoissa. Oletko muuten koskaan ollut PSM-kisoja seuraamassa?
Kyllä tollanen lässytys, mitä noi häviäjät pitää, niin vois lopettaa. Ollaan ylikatkeria jollekin pienelle pojalle, joka sarjassaan voittaa súomen mestaruuden sen takia, että on kokeneempi tai vanhempi tai vahvempi tai nopeampi tai notkeampi tai kestävämpi tai taitavampi tai älykkäämpi kuin LOOSERIvanhempien ylipainoiset vauvapainijat, jotka ei voita, koska vanhemmat yrittää väkisin ilmeisesti kaikissa asioissa tasoitella ja pehmustaa vauvansa polkuja. Ei tarvi askeettiseksikaan olosuhteita luoda, mutta nykylapsien paapominen ja sipsien tuomien pleikkarin ääreen on karhunpalvelus. Omat painijalapseni on kyytiä saanu monet kerrat matolla, mutta osaavat suhteutua asiaan niinkuin pitää. Pitää oppia ensin häviämään, jotta voisi kasvaa voittajaksi.
Mitä tää pieni sitten oppii? saa helppoja voittoja, kun aina on nuorempi vastassa.
Kummahan tuo oliskin, ellei olisi "kokeneempi tai vanhempi tai vahvempi tai nopeampi tai notkeampi tai kestävämpi tai taitavampi tai älykkäämpi kuin LOOSERIvanhempien ylipainoiset vauvapainijat" vuosia vanhempana.
Ja sitten näitten hyttysten isukit vaan myhäilevät, että jee, kyllä meidän poika on vertaansa vailla, kun TAAS voitti tuon 3 vuotta nuoremman. On se kumma, kun noista nuoremmista ei oo yhtään laittamaan hanttiin..
Eli lopettakaa te lässytys. Pienikokoisia suositaan, se on varma. Mistäs ne oppivat häviämään, kun eivät vertaisiaan vastustajia löydä?
Miksi ihmeessä NORMAALIkokoisen poika on looseri, mutta hyttynen on Tosi Painija, kun pärjää nuoremmilleen?
Ja tiedoksi: tiedän kaksi poikaa, toinen on pitkä, harteikas, löytyy lihaksia ja näin ollen painoa. Toinen samanikäinen on lyhyt, lommoposkinen, hintelä, pullokaulaharteinen. Harjoittelevat samoin, sanoisin yhtä lahjakkaiksi,ehkä se isompi vähän nopeampaa omaksuu opit. Arvaa kumpi pärjää paremmin nyt? Jep, se laiheliini, kun saa paiskoa 2 vuotta nuorempiaan. Isompi kasvattaa luontoa ottelemalla vanhempiaan vastaan...
Millä tavoin toivoisit, että asiaa ryhdyttäisiin korjaamaan?
painii pääsääntöisesti nimenomaan isompiensa kanssa aloittelijoiden leikkikehää ja arvokisoja lukuunottamatta.
Painissa on säännöt ja vieläpä tuomari metrin päässä ottelevasta parista, joka puuttuu peliin heti, jos kiellettyjä liikkeitä ja vaaratilanteita alkaa tulla.
Enemmin niitä vahinkoja syntyy, kun kaksi kokematonta tasaväkistä yrittävät väkisin voittaa toinen toisensa. Isompi ja kokeneempi jo osaa liikkeet ja tekee ne oikein. Ei ole mielestäni selkäsauna, jos vaikkapa niskalenkistä lentää mattoon ja tulee selätetyksi.
Mutta niistä kravattiliikkeistä en kyllä pidä aloittelijoissa minäkään. Ne voisi ennen kisoja pidettävässä tuomaripalaverissa sopia kielletyiksi ja ilmoittaa tästä sitten kilpailijoille ja valmentajille. Aloittelijoiden kisoissa voisi muutenkin olla ikäänkuin ruokalista, jolla tiettyjä perusliikkeitä ja muut sitten kiellettyjä. Silloin eivät painijasukujen vesat pääsi voittamaan, vain siksi, että ovat saaneet erikoiskursseja. Totta on, että joku "kielletty liike" voi tulla selkäytimestäkin, mutta aloittelijoissa voitaisiin pisteet jättää antamatta :(
Mitä tää pieni sitten oppii? saa helppoja voittoja, kun aina on nuorempi vastassa. -NIIN, ONGELMA ONKIN NÄILLÄ PIENILLÄ. HYVÄ KU HOKSASIT.
Kummahan tuo oliskin, ellei olisi "kokeneempi tai vanhempi tai vahvempi tai nopeampi tai notkeampi tai kestävämpi tai taitavampi tai älykkäämpi kuin LOOSERIvanhempien ylipainoiset vauvapainijat" vuosia vanhempana. -NIINPÄ, SIKSI IHMETTELENKIN, MIKSI SIITÄ PITÄÄ OLLA NOIN KATKERA.EN IHMETTELE JOS EI LAPSESI OPI SITÄ YMMÄRTÄMÄÄN KUN SÄKÄÄN ET ASIAA VOI HYVÄKSYÄ. YLEENSÄ IHMISET IÄSTÄ RIIPPUMATTA HALUAISIVAT OLLA ENNEMMIN ISOJA KUIN PIENIÄ. SÄ LIENET POIKKEUS.
Ja sitten näitten hyttysten isukit vaan myhäilevät, että jee, kyllä meidän poika on vertaansa vailla, kun TAAS voitti tuon 3 vuotta nuoremman. On se kumma, kun noista nuoremmista ei oo yhtään laittamaan hanttiin.. -EN TIEDÄ KETÄÄN , JOKA OLIS YLPEILLYT ESIM. 9V POIKANSA VOITTANEEN 6 VUOTIAAN POJAN. ÄLÄ OLE KATEELLINEN ISIEN EHKÄ MUUTEN VAAN ILOISESTA ILMEESTÄ. OTA MALLIA.
Eli lopettakaa te lässytys. Pienikokoisia suositaan, se on varma. Mistäs ne oppivat häviämään, kun eivät vertaisiaan vastustajia löydä? -JUST NIIN. PAINIMALLA ISOMPIAAN VASTAAN AINA KUN MAHDOLLISTA, JA HYVÄKSYÄ PIENUUTENSA. JA NÄYTTÄÄ ILOISILTA, VAIKKA JOKU SIITÄ VOI NÄRKÄSTYÄKIN. TAI ALKAA LÄSSYTTÄMÄÄN.
Miksi ihmeessä NORMAALIkokoisen poika on looseri, mutta hyttynen on Tosi Painija, kun pärjää nuoremmilleen? - VANHEMMAT TAITAVAT USEIMMIN OLLA NIITÄ HÄVIÄJIÄ. EI LAPSET.
Ja tiedoksi: tiedän kaksi poikaa, toinen on pitkä, harteikas, löytyy lihaksia ja näin ollen painoa. Toinen samanikäinen on lyhyt, lommoposkinen, hintelä, pullokaulaharteinen. Harjoittelevat samoin, sanoisin yhtä lahjakkaiksi,ehkä se isompi vähän nopeampaa omaksuu opit. Arvaa kumpi pärjää paremmin nyt? Jep, se laiheliini, kun saa paiskoa 2 vuotta nuorempiaan. Isompi kasvattaa luontoa ottelemalla vanhempiaan vastaan...- YMMÄRRÄN. ISOMPI POIKA ON VAHVOILLA TULEVAISUUDESSA, VARSINKIN HENKISESTI. TOIVOTTAVASTI PIENEMPIKIN SAA KEHITTÄVIÄ MATSEJA KISOIS TAI TREENEIS.
Joidenkin aloittelijoiden näkee käyttävän liikkeitä, joita ei ainakaan meidän painisalilla ole heille opetettu. Ja poikkeuksetta ne liikemestarit ovat juurikin niitä painisukujen vesoja, jotka ovat luultavasti olleet ekstraopissa joko isillä, sedällä tai veljillä.
Minä ymmärrän tuon "selkään ottamisen" sillä, että selvästi kokeneempi pyörittelee juurikin vaikka kravatista kokemattomaansa. Se meinaan ihan oikeasti sattuu.
Pisteet pois semmoisista. Aloittelijoiden ei tarvi osata muuta kuin niskalenkki ja käsivarsiheitto, taaksepuikkaus ja puolinelson (olen hieman kokematon termistössä, anteeksi mahd.virheet). Minun 2 vuotta paininut ei ainakaan osaa eikä ole opetettu.
Olisi todella hölmöä mennä tekemään mitään liikerajoituksia aloittelijoille. Ei painimista saa herrantähden rajoittaa! Antaa kaikkien painia omalla tyylillään ja omilla liikkeillään. Ei se kravattikaan oikeasti satu, paitsi ehkä henkisesti.
Muistan elävästi kun esim. IK:n Jarkko ala-Huikku ja TeRi:n Pasi Kohtala olivat aikanaan alle 30-kiloisia aloittelijarääpäleitä. He ainakin heittivät vastustajiaan jo silloin menemään laajakaarisilla yliheitoilla. Eikä käynyt varmaan kenellekkään mielessä ajatus, että pitäisi pojilta mennä kieltämään tuollaiset heitot. Ja mitä se olisi vaikuttanut poikien painiuraan? Olisiko ilo kadonnut painista kun saa vaan sitä niskalenkkiä ja taaksemenoa hinkata?
Sitäpaitsi, aloittelijoiden sarjoissa näkee joskus sellaisia liikkeitä, joita ei edes kukaan valmentaja ole vielä nähnyt... Siis luovaa painia! Ei aleta tappamaan tuota luovuutta.
Ne isommat häviävät nyt tulevaisuutta varten. Pienikokoiset, nyt pärjäävät ovat sitten aikanaan kovilla, kun ensin tottuvat pärjäämään ja sitten yks kaks joutuvatkin ihan oikeiden painijoiden porukkaan. Tosin ilman omaa syytään, ei ole heidän vika, että ovat pienikokoisia, samanpainoisia kuin pari vuotta nuoremmat.
Mutta... haluaisin kuitenkin tuoda yhden asian esille. Ne isot ja pienet ja keskikokoiset ovat kuitenkin vain lapsia. Osa hyvinkin lapsellisia.
Veljeni painivat. Heillä on vain pari vuotta ikäeroa, mutta ruumiinrakenteessa enemmänkin. Vanhempi on isohko poika, ei läski, mutta raamikas. Nuorempi se täällä mainittu kärpänen. Vanhempi on pari vuotta kauemmin kulkenut salilla ja kilpaillut kauemmin. No vanhempi tietysti ottelee yleensä aina niitä vanhempiaan vastaan, nuorempi yleensä nuorempiaan. Ja yleensä vanhempi häviää ja nuorempi voittaa.
Vaikka kuinka tämä vanhempi saa nyt hyviä matseja ja oppii mahdottomasti, kun häviää vanhemmilleen, se tuntuu pojasta pahalta. Ei häviäminen, mutta se palkinnotta jääminen. Monet kisat vanhempi poistuu tyhjin käsin, kun nuorempi käy hakemassa ykköspalkinnon. Selitä siitä sitten vielä lapselle, miten mahdottomasti tälläkin reissulla kehityit, eihän nuo pytyt oo kuin rihkamaa...
Eli te, jotka täällä rumasti huutelette näiden isojen tai normaalikokoisten vanhemmille, että ootte aikamoisia lälläreitä ja opetatte poikanne samanlaisiksi. Ei asia välttämättä ole niin. Ei aikuisten tarvitse opettaa, kyllä lapsi itse huomaa olevansa viimeinen tai se neljäs joka jää ilman palkintoa. Ja se kirpaisee. Ei se häviäminen, vaan se palkinnotta jääminen. Ja samaan aikaan veli (ja vielä nuorempi) täyttää palkintokaappiaan.
Toivoisinkin seuroilta ymmärrystä. Kun kisoja järjestätte, hommatkaa palkinnot ihan kaikille. Tai sitten sarjat niin tasaväkisiksi, että näillä isoillakin pojilla olisi joskus mahdollisuutta palkinnoille. Kilolisäys/ikävuosi on ihan hyvä juttu, jotkut seurat sitä käyttävät. Suosittelen lämpimästi muillekin.
Painissa on nk. punnitus.
Isoille löytyy sarjoja ja pienille löytyy sarjoja. Joten lopettakaa tuo vaahtoaminen. Hyttyset ja mätisäkitkin saa painia.
Aikuisena on sarjat 55-130 kg. Eiköhän siitä enemmistölle löydy.
Ei oo pitkä aika edes kun oli hyttysille myös 48 ja 52 kg. Olympialaisissakin. Ja painijoita riitti, kovia ja taitavia. Jopa Suomesta.
Joten lopetetaas ny tää lässytys - annetaan kaikkien painia omassa sarjassaan.
Miltä vuosituhannelta tietosi ovat? Eihän painissa ole enää vuosikausiin ollut 130 kilon sarjaa.
Nää meidän nuoret kasvaa aikuisiksi. Vasta siellä nähdään miten menee.
Poikasena hyttysten sarjassa paininut voi olla aikuisena kova sarjassa 84 kg. Ja lapsena mätisäkiksi haukuttu voi olla kova tekijä sarjassa 76 kg. Lapset kasvavat niin kovin eri tahtiin.
Lopetataan tästä asiasta aikuisten typerä lässytys ja annetaan kaikkien painia. Siinä sarjassa mihin painot edellyttää.
Kukahan vaahtoaa? Taidat olla itse hyttysen isä, kun mielestäsi kaikki on ok. Niin minunkin mielestäni olisi, jos molempia veljiäni, sitä hyttystä ja sitä mätisäkkiä kohdeltaisiin samoin.
Saavathan he painia, tottakai. Tämä vanhempikin. Vaikka monta kertaa on kysytty, että haluaako pokata ainoana sarjassaan palkinnon vai meneekö vanhempiinsa. JA JOKA KERTA on halunnut painia. Siis niitä vanhempiaan vastaan. Se vaan surettaa vielä lapsellista poikaa, kun se HYTTYNEN PIKKUVELI napsii ekat palkinnot nuoremmistaan ja hän jää sijoille 4 tai 5 JA JÄÄ ILMAN PALKINTOA.
Siis hän saa painia, hän haluaa painia, häviöt eivät ainakaan mahdottomasti harmita. Se vaan surettaa, että hän jää ilman sitä palkintoa, kun on aina vanhemmissaan ja pikkuveli saa sen ekan palkinnon, kun on aina nuoremmissaan. Kaikille löytyy niin halutessaan sarjoja. Menikö perille?
Jos ei samankokoista samanikäistä löydy, ei se ole kisoja järkkäävän seuran syy. Mutta jos se neljäs ja mahdollisesti viimeinen jätetään ilman palkintoa, se on. Jokainen taistelee siellä kisoissa, tekee parhaansa, joku häviää ja joku voittaa. Mutta miksi se on joillekin seuroille niin vaikea järkätä niille kaikille painijoille jonkunmoinen pysti tai plakaatti? Kustannuskysymys joo... mutta jos sarjassa on 4 osaonttajaa, sarjoja ehkä 30 ja osassa ei osallistujia lainkaan tai 1 tai 2... jos parin euron laatan hankkiminen niile lopuille on niin kallista, en ymmärrä. Kaikkea ei voi mitata rahassa.
Aluksi: En ole kenenkään isä. Vielä. En ainakaan tietääkseni.
Asiaan: Maailma on kova paikka. Joku jää aina viimeiseksi. Kaikkia ei voi palkita eikä kaikki voi ajaa aikuisena Ferrarilla. Se on hyvä opettaa myös lapsille, että ei tule liian suuria pettymyksiä. Tämä palkinto kaikille systeemi on sama kuin osanottajamitali = ei mitään merkitystä.
Vain asioilla joilla on merkitystä, ovat tärkeitä.
Taitaa "aina oikeassa" olla Matti Nykänen. Sen verran vakuuttavaa tekstiä:
Vain asioilla joilla on merkitystä, ovat tärkeitä.
sehän selittää... se ettet ole kenenkään isä. et voi tajuta pikkuisen pettymystä, kun olet juuri se neljäs ilman palkintoa jäänyt. 14-vuotias tajuaa varmasti, ettei kaikkia voi palkita ja hän kilpaileekin muiden asioiden takia, kuin palkintojen. mutta ne pienemmät... maailma on takuulla kova paikka. mutta näitä pienimpiä kannustaisi kovasti, jos saisi kovasta urakastaan palkinnon. edes jotain. vaikka opetat niitä miten kestämään pettymyksiä, ei sitä lapsen ole helppoa tajuta.
lapsiahan pitäisi KANNUSTAA. ja mikä kannustaa parhaiten, kuin KAIKKIEN aloittelijoiden palkitseminen ja vaikka sitten vielä ikäkausisarjoistakin kaikkien alle 12-vuotiaiden palkitseminen. nämä "kilo"sarjat sitten voikin jättää parhaille...
kuin kerroit.
Teidän "isolla" pikku-painijalla on oikea asenne. Häntä tulisi siitä palkita ja kannustaa. Painimaailmassa on vaan niin, että nämä isokokoiset hyvät painijanalut jäävät täysin vaille huomiota. Koska sarjat tehdään kilojen mukaan, niin jopa omat valmentajat unohtavat "ison" nuoren painijan todellisen iän. Koska painii 50 -kilosissa, niin vaaditaan häneltä sama kuin 13-vuotiaalta, vaikka toinen on vasta 10 -vuotias. Siinä on huima ero motoorisessa kehityksessä. Siinä on myös huima ero uusien liikkeiden omaksumisen suhteen. Isokokoinen menee siinä joukon jatkona. Hän kuuluu kalustoon, muttei häntä huomioida mitenkään. Sitten kun hän joskus pääsee vaikka Lilla Athenissa tai jossain kotimaan isommassa kisassa painimaan omanikäisiään vastaan ja voittaa koko kisan, niin jopa oma valmentaja hämmästelee, että kylläpä poika yllätti meidät. Enpä olisi uskonut. Eipä sellaisetkaan lausunnot kovin mukavia ole. Onhan hän ollut koko ajan hyvä. Ei vaan ole päässyt palkinnoille, eikä siis ole huomionarvoinen, kun on paininut kamalasti vanhempia karjuja vastaan eikä ole pärjännyt!
Voisi olla hyvä tapa, että kun kuulutetaan pojat ottelemaan, niin kuuluttaja lukisi "Matolle 2 Santeri Salama 10 v ja Ville Vallaton 14 v" ehkä tämä herättäisi.
Aloittelijoissa kaikille palkinto ja myös ikäkausikisoissa ainakin 12 vuotiaillekin vielä.
annetaan kaikille vaan palkinnot käteen ja tehdään kaikille omat sarjat että varmasti pärjää. Kasvatetaan vaan meidän nuoret painijat pumpulissa ja ylisuojellaan heitä pettymyksiltä. Hyvä tulee.
Oikeasti ei tuu ku luonnevikaisia teinejä.
Sellasia jotka lopettaa heti ku ensimmäinen pettymys tulee.
Miettikääs ny vähä enneku kirjotatte.
Ei ollut kyse pärjäämisestä. Minunkin veljeni voisi mennä ainoana omaan sarjaansa ja pokata ykköspalkinnon. Mutta hän haluaa painia. Itseltään on kysytty ja joka kerta hän haluaa yrittää vanhempiaan vastaan, jos vaikka tällä kertaa onnistaisi.
Kyse on KANNUSTAMISESTA. Pieni pytty tai laatta käteen kertoo pienelle painijalle, että sinäkin voit onnistua vielä. Jaksa yrittää.
Ja sitä eivät ymmärrä lapsettomat. Sitten kun katsot omaa 6 vuotiastasi neljännellä tilalla ja näet sen, miten haikeasti hän vilkuilee kolmannen palkintoa, ehkä sinäkin ymmärrät.
aina oikeassa on taas oikeassa. Lohdutuspalkintoja on jaettu iät ja ajat. Niitä voisi joukkueenne valmentaja varata huonosti pärjääville pojille. Hyvin pärjänneet saa palkinnon kisajärjestäjiltä normaalikäytännön mukaisesti. Sitäpaitsi harvemmin ja kovan yrittämisen jälkeen ne palkinnot vasta kivoilta tuntuvatkin. Jos aina saa palkinnon, niin miten se muka kannustaa? Merkityshän siinä katoaa ja onko se reilua niitä lapsia kohtaan, jotka vuosien harjoittelun jälkeen saa voitosta samanlaisen pokaalin kuin aloittelisarjan kuudes.
se on kyllä omien vanhempien, valmentajan ja seurakavereiden kannustus joka on ratkaisevaa. Ei mitkään kiiltävät kipot ja metallinpalaset.
kannustakaa lapsianne ja kannustakaa seuranne lapsia!
osanottomitaleista ei tuu ku paha mieli. Ei se palkinto ole tärkein vaan se miten sen saavuttaa tai jättää saavuttamatta. Paini on tärkeintä.
niin, että odotat, kunnes sinulla on se oma painijanalku jossakin, missä lie. tule sitten kirjoittamaan tänne näkemyksiäsi. ne ovat voineet muuttua yllättäen.
katsos kun paini ei ole ainoa urheilulaji maailmassa. niitä on useita. meilläkin on harrastettu liki kaikkea, mitä omalla ja naapuriseuroilla on tarjolla. esim hiihtokilpailuissa saa jokainen jotakin kouraansa, samoin suunnistuskisoissa. myös useissa juoksuissa. MYÖS useissa painikilpailuissa, mutta ei kaikissa.
ja siihen, kun sanoit, ettei 6 tila ja 1 tila ole yhtä arvokkaita. mietipäs tilannetta: 2 sarjaa, sarjassa A 3 osallistujaa, sarjassa B 6. Olet viimeinen, eli kolmas sarjassa A, saat sen pytyn hävittyäsi molemmat ottelut. Olet sarjassa B neljäs tai viides ja olet voittanut 1 tai 2 ottelua, etkä saa mitään. onko oikeudenmukaista? ei minustakaan.
tämän "isonsiskon" velihän nimenomaan ei ole mennyt yksin sarjaansa pokkaamaan sitä varmaa pyttyä. hän on kerta toisensa jälkeen mennyt häviämään vanhemmilleen, vaikka varmasti jo mennessään tietää, ettei pärjää, ei vielä. hänenkin aikansa tulee ja toivottavasti jaksaa tsempata eteenpäin. kuten muutkin painijanalut.
sinä, joka tiedät varmasti kaiken oleellisen painista, mutta lapsista et mitään, pidä suutasi soukemmalla. lapset painivat ja paini on kovaa. mutta he ovat silti lapsia, pieniäkin, eikä sitä kovaa painimaailmaa tarvitse opettaa kädestä pitäen. vaan kannustaa ja rohkaista. vaikka niillä palkinnoilla.
sovivitaan niin, että otatte järjen käteen siinä kasvattamisessa. Tuollaisella valittamisella ja ylireagoinnilla ei kasva kuin huonolla itsetunnolla varustettuja pullapoikia. Itkuherkkiä.
Kasvattakaa pojille mielummin luonnetta.
painissa, eikä urheilussa ylipäätään, ei päästä ikinä tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. se joka sitä väkisin yrittää nolaa itsensä. Urheilussa toinen on aina toista parempi ja se vaan on niin. Kaikki eivät voi voittaa. opettakaa tämä nyt lapsillenne, ettei tule niitä katkeria pettymyksiä. Siitä on hyötyä myös oikessa elämässä.
sinä jätät sen kasvattamisen niille, joilla lapsia on. Kasvata sinä vaikka ruukkukukkia tai puudeleita, mutta älä anna neuvoja asioissa, mistä et mitään ymmärrä.
Elämä on epäoikeudenmukaista, juu. Mutta lapsen ajatusmaailma on kovin oikeudenmukainen. Ja hyvä niin. Kyllä se häviö jo opettaa itsessään, täytyykö vielä jäädä palkinnotta?
>>Kaikki eivät voi voittaa. opettakaa tämä nyt lapsillenne, ettei tule niitä katkeria pettymyksiä.>> Onkohan sinulla luetunymmärtämisessä jotain ongelmaa? Kyse ei nimenomaan ollut VOITTAMISESTA. Ehei. Kyse oli KANNUSTAMISESTA ja siitä, palkitaanko kaikki, esim aloittelijat ja alle 12-vuotiaat.
Oletko sinä ollut aina se viimeinen palkinnotta jäävä lapsena, ja haluat nyt kostaa, kun noin sitä ajatusta karsastat? Vai oletko ollut se huippu, joka oli aina ykkönen? Ja älä vastaa, että olit keskiverto painija, joka ymmärsi, ettei kaikkia voi palkita. Sitä ei usko kukaan. Ehkä 15-vuotiaana sen ymmärsit, mutta että 8-vuotiaana.
Palkittavista sekä yleensä painikisoista:
Palkitseminen on karannut käsistä. Jokaisesta tapahtumasta mikä vähänkin viittaa urheiluun saa jonkin sortin pokaalin / mitalin. Kokemusta löytyy omasta alle 10 v pojasta, jonka harrastuksiin kuluu painin lisäksi mm. yu, hiihto, uinti, maastojuoksu jne. Kerättyjen palkintojen määrä alkaa lähennellä sataa. Kevarien keskuudessa herättää suurta kunnioitusta painista hankitut palkinnot, koska tietävät että niitä ei kaikille jaeta, niiden saamiseen ei riitä osallistuminen kuten monessa muussa lajissa.
Ainoat painikisat joissa hyväksyn kaikkien palkitsemisen ovat yksinomaan aloittelijoille tarkoitetut ns. oman salin kisat sekä alueelliset aloittelija kisat.
Ikäsausipainit on tapahtumana aivan liian pitkä päivä poika / tyttö painijalle. Ikäkausipaineista pitäisi poistaa kokonaan aloittelijasarjat. Ei ole mitään järkeä tuoda näitä alle kouluikäisiä, juuri temppukerhon aloittaneita taapertajia venyttämään muutenkin jo pitkää painin kilpailupäivää. Aloittelijoille ainoastaan omia salikisoja, niissä kun alkaa pärjäämään, niin ei muuta kuin astutaan todelliseen maailmaan ja aloitetaan kiertämään ikäkausipaineja ns. oikeissa sarjoissa.
Tällä voidaan estää nämä pitkään aloittelijasarjassa roikkuvat "lahjakkaat" painijat. Jos ja kun vanhemmat ovat näin kunianhimoisia kuin tälläkin palstalla on ilmennyt, niin tuskin he kauaa käyttävät jälkeläisiään salikisoissa painimassa. Sieltä ajantasalla olevien valmentajien on helppo ohjata poikia / tyttöjä ikäsausisarjoihin kykyjen mukaan. Jos painija on "liian hyvä" aloittelijan salikisaan, niin häntä ei sinne päästetä vaan kehoitus hankkia ikäkausisarjaan kelpuuttava lisenssi.
Mikään materia ei kannusta niin hyvin kuin lähimmeiseltä saatu positiivinen palaute.
Pokaalit ja mitalit ovat vain symbolisia., ei vät todellisia kannustamisia.
Kulutushysteeriset ja uusavuttomat vanhemmat ei ymmärrä tätä. Harmi.
Aina oikees! älä sä ala neuvomaan kasvatuksen asiantuntijoita!isät ja äitit tietää lapsenkasvatuksen metodit, et sinä. Hanki eka lapsia ja tuu sitten puhumaan! Siinä ne arvot ja ajatukset muuttuu ku vaihdat pari vuotta vaippoja.
meidän vanhempien mielestä kaikista harjoituksistakin pitää saada pokaali tai ainakin mitali, muuten lapsi lopettaa urheilun. Ja aina kun lapsi pahoittaa mielensä vaikka nintendon ääressä, niin mitali tai sipsit auttaa.
Kyllä sitä saa lapsi itkeä, jos siltä tuntuu. Kyllä minäkin haluaisin aina välillä ääneen kollottaa, kun oikeen ottaa kaaliin. Tällä ikää ei enää kehtaa, mutta lapset ovat lapsia. Minä itken sitten kotona salaa. Tyttöjä tai poikia. Itkeköön vaikka kuinka. Sillä se harmitus nopeiten karisee.
Onhan se nähty. Pieni itkuntirskaus ja 5 min sen jälkeen lapsi juoksee suu messingillä kaveria karkuun lämmittelyalueella ja heittää pari kuperkeikkaa siinä sivussa pelkästä elämän riemusta. Vai onko Painijoilla joku semmonenkin sääntö, että Tosi Painijan Alku ei itkua väännä? Todennäkösesti on :(
Kyllä niitä harmin kyyneleitä näkyy ihan aikuisten miesten silmissä Urheiluruudussakin. Ja niin pitää ollakin!
sovitaan, että kaikki aloittelijoiden ottelu aloitetaan sillä, että painijat ja mattotuomari itkevät maton keskiympyrässä käsi kädessä ensin minuutin.
Sen jälkeen on hyvä aloittaa matsi suu messingillä pelkästä elämisen riemusta!
Jos asenteet tosiaan on tällaisia niin en sano enää mitään tähän liittyen.
Itselläni on aloitteleva tyttöpainija. On kovin pienikokoinen, että ei ole varmaan yhtään ottelua käynyt edes ikäistensä kanssa, saati vanehemiensa, on aina myös voittanut. En pidä häntä lahjakkuutena, hänellä on vain ollut heikompia vastuksia (lue=nuorempia, kokemattomampia). Mutta näitä pienikokoisten poikien vanhempia riittää, jotka uskovat poikansa olevan superlahjakkuus, kun aina voittaa.. ja voittaahan ne, kun vastukset ovat pari kolme vuotta nuorempia.
Yksi juttu, mikä ällisytti yksissä kisoissa. Näin että tytölle tuli vastaan tosi nuori (2 vuotta nuorempi) tyttö. Sanoin, että otahan varovaisesti. Tyttö otti mielestäni tosi hienosti nuorempansa, ei heti selättänyt, antoi toisellekin "harjoitusta". Ottelun jälkeen kuulin kun tämän nuoremman tytön isä uhosi. "Näittekö, miten meidän pimu laittoi vastaan tuolle vanhemmalleen, eihän se meinannut saada mitään meidän tytölle.. ihan tuurilla voitti meidän tytön, kyllä oli surkea painija ja selvästi oli vanhempi. Kyllä ensi kisoissa nousee toinen käsi..." Että se siitä. Jos tuo tyttö tulee vielä omaani vastaan, voisin vihjaista, että anna palaa kunnolla...
Jos nyt et kuitenkaan, antaa pappojen tupehtua pullaan. Tuo on kyllä jännä juttu, tämä perin eri tasoiset vastustajat. Itse en tainnut koskaan olla niin hyvä, että olisi pitänyt vastustaja varoa. Aina sai vääntää täysillä, eikä mitään tapahtunut.
Nykyisissä huollettavissa on kyllä yksi näitä mikkihiirejä, jotka ovat pienikasvuisia ja tosi taitavia. Vaikka yleensä poika pukataan oman alueen kisoissa painimaan mahdollisimman kovaan porukkaan, niin aina silloin tällöin tulee selvästi heikompia vastaan.
Kun olen sitten vastustajan huomatessa antanut ohjeet, että mene nätisti taakse ja rullaa voitto, ettet loukkaa pientä poikaa, niin se on tarttunut vähän liiankin kanssa. Painista on tahtonut vähän liiankin varovaista ja kaikki tehdään niin, ettei toiseen käy kipeään. Sillä sitten saadaan hävitään tiukkoja matseja toisinaan.
Noh, kyllä ne pojat sitten myöhemmällä iällä oppivat sikaa painimaan. Se vain on tuollaisissa tavallisissa alue- tai kansallisissa kisoissa ongelmana, että siellä pikkusarjoissa on niin monen tason porukkaa. Osalle on maksettu vahingossa väärä lisenssi tai on pidetty itsepintaisesti kiinni siitä, että vuoden painimisen jälkeen kilpasarjoihin. Kyllä monen pojan kohdalla se iso A saisi komeilla korteissa paljon pidempään.
Opeta tyttöäs vaan ottamaan varovaisesti ne nuoremmat ja unohda tuommoisten isien puheet. Sinulla on hyvä asenne. Ihan toisenlainen kuin näiden muiden pienikokoisten kirppujen vanhemmilla. Et pidä tyttöäs Tosi Lahjakkaana, kun ottelee nuorempiaan vastaan ja voittaa.
Asia on juuri näin kuten tytön äiti kertoi:
"Näittekö, miten meidän pimu laittoi vastaan tuolle vanhemmalleen, eihän se meinannut saada mitään meidän tytölle.. ihan tuurilla voitti meidän tytön, kyllä oli surkea painija ja selvästi oli vanhempi. Kyllä ensi kisoissa nousee toinen käsi..."
Toisin sanoen on aina joku joka käyttää hyväkseen systeemiä (= munaa sen). Oli systeemi sitten laadittu millä tavalla tahansa. Esim. Käytännön ohjeistuksessa juuri nämä mainitut otat varovasti se on paljon nuorempi tai kokemattomampi. Kun näin menetellään ja vastaanottava osapuoli reagoi kuten edellä mainittu niin mitä seuraa?
Hammasten kiristystähän siitä seuraa ja kosto tms. vimma iskee jolloin oravan pyörä on valmis.
On siis aivan sama minkälaisia sääntöjä ja systeemejä kehitellään. Rajoitetanko liikkeiden kirjoa aloittelijoissa (ei kravattia tms.). Aina löytyy tyytymättömiä, tyytyväisiä, pirullisia, mukavia, rentoja, jäykkiä, kohteliaita, tylyjä, todellisia ku..tä jne. jne.
Koettakaa nyt ymmärtää tämä sama asia mitä palstan sheriffi on yrittänyt vääntää rautalangasta moneen kertaan.
Eikä tämä pulina täälä palstalla koskaan lopu. Sitä tullaan vääntämään suunnasta toiseen jatkossakin vaihtelevalla menestyksellä.
Ei käy kateeksi niitä jotka päreensä polttavat luettuaan näitä tekstejä ja sitten sormet sauhuten kirjoittelevat vastineita pitkin iltaa. Lapset pyörivät kotona jaloissa mutta isä tai äiti sanoo "menkääs nyt sinne leikkimään isillä ja äitillä on tärkeitä töitä". Näin jää tärkeä osa lapsien kanssa vietettävästä ajasta viettämättä aivan turhan takia. Pöörnauttihan siitä tulee jos ottaa stressiä tämän palstan kirjoituksista.
Pis pis hys hys !!!
aikaa, kun lapset vielä ovat koulussa. Ethän vain sauhunnut työajalla? :D No kahvituntihan on omaa aikaa!
Olet oikeassa. Ei näiden juttujen vuoksi kannata yöuniaan menettää. Ajankuluahan tämä meille on. Ja värikkäitä kirjoituksia on mukava lukea. :)))
mitä järkee on matsata jos ei ota niinku osaa
Enää ei voi vastata kirjoituksiin, koska vastauksia on liikaa!
Aiheista, jotka tähän keskusteuun kuuluu, pitää laittaa vastaus avusrepliikkiin. Muuten ei onnistu!