Hei kaikki epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät. Mulla tämä riesa vasta todettu. Muutama asia mietityttää, tai oikeastaan monikin.
Miten tämän häiriön kanssa siis voi elää? Mikä on juuri sinulle ollut paras keino selviytyä? Lääkitys, terapia vai molemmat?
Mietin myös sitä, kun rajatilan oireisiin kuuluu myös seksuaali-identiteettiongelmat, että voiko oma biseksuaalisuuteni johtua juuri tästä... Mitä mieltä olette? Toisaalta kyllä hyväksyn itseni bi:nä, sitä olen teinnyt jo lapsesta asti olevani.
Olen kuullut, että rajatilan oireet alkavat myös iän myötä helpottaa, onko kellään kokemusta tästä?
Kaikki tieto rajatilasta tervetullutta, olen hämilläni ja peloissani tästä koko asiasta, jonka olen vasta saanut tietää itsestäni...
Miten tämän häiriön kanssa siis voi elää? Mikä on juuri sinulle ollut paras keino selviytyä? Lääkitys, terapia vai molemmat?
Mietin myös sitä, kun rajatilan oireisiin kuuluu myös seksuaali-identiteettiongelmat, että voiko oma biseksuaalisuuteni johtua juuri tästä... Mitä mieltä olette? Toisaalta kyllä hyväksyn itseni bi:nä, sitä olen teinnyt jo lapsesta asti olevani.
Olen kuullut, että rajatilan oireet alkavat myös iän myötä helpottaa, onko kellään kokemusta tästä?
Kaikki tieto rajatilasta tervetullutta, olen hämilläni ja peloissani tästä koko asiasta, jonka olen vasta saanut tietää itsestäni...
Vastaukset 8
Vanhimmat
...tietää enemmän tuosta seksuaalipuolesta, kun ei siitä oikein tunnu löytyvän tietoa...Eli miten se oikeastaan ilmenee? Minkälaisina eri muotoina?
Rajatilasta ei löydy niin paljon tietoa suomeksi kuin englanniksi ja vaikka englantia ymmärränkin, on sitä joskus vaikeaa ymmärtää asiateksteistä.
mietin nimenomaan sitä, että onko biseksuaalisuuteni täysin erillään oleva ominaisuuteni vai tunnenko biseksuaalisuutta juuri rajatilastani johtuen... Tavallaan ehkä turhaa pohdiskella tällaista, mutta olisi silti kiva tuntea itseään paremmin.
Toivottavasti ketään ei haittaa että puhun rajatilasta, koska onhan se jo vanhentunut nimitys, mutta lyhyempi kirjoittaa :)
usein lapsuudessa hyväksikäytetyillä esiintyy aikuisena rajatilaa-sekä seksuaalialueen häiriötilaa.
Muistan jostain vain lukeneeni että rajatila on seurausta lapsuuden traumoista ja usein on taustalla hyväksikäyttöä yms.
että rajatila on monesti seurausta lapsuuden traumoista, muistaakseni 75% rajatilapersoonista on tullut hyväksikäytetyksi seksuaalisesti lapsena.
Mutta, kuulun tässäkin vähemmistöön; minua ei ole hyväksikäytetty vaan lapsuuteni oli nimenomaan todella onnellinen. Vasta murrosiässä alkoi elämä mennä pieleen, kun kuvioihin astui vakava masennus ja muut mt-ongelmat.
Minun kohdallani rajatila johtunee siis ihan jostain muusta. Olen käsittänyt sen olevan jotain synnynnäistä herkkyyttäni tms. Näin myös psykiatrin mukaan.
...se on ollut lähinnä sellaista sanallista..siis sellaista vihjailua ja sellaisia katseita...ei fyysistä...muuta kuin joku pepusta nipistäminen joskus...mutta jos lapsena (joskus 12-vuotiaana) huomaa perheenjäsenen olevan seksuaalisesti kiinnostunut...vaikka se ei tekisi mitään..
voiko tästä aiheutua jotenkin kieroutunutta seksuaalisuutta..?
...lisätä tähän että en ole käynyt millään psykiatrilla eikä minulle ole tehty mitään diagnoosia. En voisi mennä psykiatrille, koska en voisi missään nimessä, milloinkaan puhua kenenkään kanssa kasvotusten tällaisesta asiasta. Siitä kirjoittaminenkin on niin vaikeaa..Häpeän sitä kaikkea, ja toisaalta ajattelen että olen itse kuvitellut kaiken ja liioittelen. Ja sitten häpeän itseäni kun kuvittelen tuollaisia. Ja vihaan itseäni kun en pääse siitä irti.
rajatilassa elikkä persoonallisuushäiriössä. Hoitotulos oli hyvä
http://tinyurl.com/cgrjl
ja mulla on traumoja lapsuudesta ja koulukiusaamisesta. Päälle 20v. löysin lesbouteni, mutta nyt oon vuosien aikana ailahdellut lesbosta bi- seksuaaliksi, että oonkin varmaan bi ja tää rassaa kamalasti kun omaa minuus on seksuaalisuutta myöten ihan kateissa..